Labour court dismisses union claim that employer cannot adjust performance reviews under transitional collective agreement rules.

Kysymys työnantajan oikeudesta muuttaa vaativuus- ja suoritusarviointeja uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisen jälkeen työsuojelun piirihallinnossa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 84

KANTAJA

Palkansaajajärjestö Pardia ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.6.2009

Pääkäsittely 19.8.2009

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä 21.6.2006 uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta työsuojelun piirihallinnossa tehdyssä tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on sovittu muun ohella seuraavaa:

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtävänkuvaukseen ja työsuojelun piirihallinnossa noudatettavaan arviointijärjestelmään.

Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen työsuojelun piiripäällikölle, ellei piiripäällikkö itse suorita arviointia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Muutettaessa tehtäviä vakinaisessa palvelussuhteessa tehtävien vaativuustaso yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mikäli työnantaja tekee aloitteen vakinaisen palvelussuhteen tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävien vaativuustaso säilyy ennallaan. Arviointiryhmä määrittelee tehtävien vaativuutta arvioidessaan kantansa myös tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Edellä tässä momentissa sanottua sovelletaan myös sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan määräaikaisen palvelussuhteen tehtävien muuttamiseen siihen annetun nimityksen tai määräyksen kestoaikana.

5 § Henkilökohtainen palkanosa

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi perustuu työsuojelun piirihallinnossa noudatettavaan arviointijärjestelmään.

Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetetuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi työsuojelupiirin piiripäällikölle ellei piiripäällikkö itse suorita arviointia.

Mikäli vuotuisessa kehityskeskustelussa todetaan suoritustason alentuneen, kehityskeskusteluun liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.

14 § Voimassaolo

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Järjestelmän käyttöönottoajankohdasta alkaen palkat maksetaan sellaisten tehtävien vaativuustasojen ja henkilöiden suoritustasojen perusteella, joita on kunkin henkilön kohdalla käytetty keskustason neuvottelujen yhteydessä 9.6.2006 sähköpostilla välitetyssä tietoaineistossa. Näitä tasoja ei siis muuteta vuoden 2006 vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella, vaan vaativuus- ja suoritustasoja tarkastellaan seuraavan kerran vuoden 2007 tuloskeskustelujen yhteydessä. Jos edellä sanotussa tietoaineistossa ei henkilön kohdalla kuitenkaan ole arviointiin perustuvia tasoja tai jos tehtävät ovat muuttuneet tietoaineiston laatimisen jälkeen, suoritetaan tarvittavat arvioinnit viimeistään 30.9.2006 mennessä, ja palkat maksetaan sen jälkeen vahvistettavien tasojen mukaisesti. Tässä momentissa sanotulla ei aseteta estettä hakea muutosta 11 §:ssä sovitussa järjestyksessä.

KANNE

Vaatimukset

Palkansaajajärjestö Pardia on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa oikeaksi työsuojelun piirihallinnon palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen tulkinnan, ettei työnantaja voi yksipuolisella päätöksellään vahvistaa sopimuksen piiriin kuuluvan virkamiehen tehtäväkohtaisen palkanosan perusteena olevaa vaativuustasoa alemmaksi, kuin mitä se on ollut palkkausjärjestelmäsopimuksen 14 §:ssä tarkoitetussa keskustason neuvottelujen yhteydessä välitetyssä tietoaineistossa ilman, että ensin palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 §:n mukaisesti selvitetään mahdollisuus järjestää virkamiehen tehtävät siten, että tehtävän vaativuustaso säilyy ennallaan, ja ettei vaativuustason alentaminen ole sopimuksen mukaan lainkaan mahdollista, mikäli virkamiehen tehtävissä ei tosiasiallisesti ole tapahtunut muutosta,

vahvistaa, ettei työnantaja voi yksipuolisella päätöksellään vahvistaa sopimuksen piiriin kuuluvan virkamiehen henkilökohtaisen palkanosan perusteena olevaa pisteytystä alemmaksi kuin, mitä se on ollut sopimuksen 14 §:ssä tarkoitetussa keskustason neuvottelujen yhteydessä välitetyssä tietoaineistossa ilman, että ensin palkkausjärjestelmäsopimuksen 5 §:n mukaisesti hyväksytään yhteisesti työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet, joiden jälkeen suoriutumista tarkastellaan uudelleen kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista,

vahvistaa, että jos virkamiehen tehtäväkohtaisen palkanosan perusteena olevaa tehtävän vaativuustasoa palkkausjärjestelmäsopimuksen 11 §:ssä tarkoitetun erimielisyyksien ratkaisemista koskevan sopimusmääräyksen perusteella korotetaan alkuperäisessä arvioinnissa olleen virheen vuoksi, tulee korotetun vaativuustason mukaista palkkaa maksaa järjestelmän käyttöönottoajankohdasta 1.12.2005 alkaen, kun virheellinen vaativuustaso sisältyi palkkausjärjestelmäsopimuksen 14 §:ssä tarkoitettuun keskustason neuvottelujen yhteydessä välitettyyn tietoaineistoon, joka on ollut sopimuksen syntymisen olennaisena perustana, ja

velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Palkansaajajärjestö Pardia ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Asiassa on erimielisyyttä siitä, mikä merkitys on sopimuksen 14 §:n 3 momentissa tarkoitetulla keskustason neuvottelujen yhteydessä sähköpostilla välitettyyn tietoaineistoon sisältyvillä tehtävien vaativuustasojen ja henkilöiden suoritustasojen arvioinneilla. Kyseiset arvioinnit on vahvistettu keskustasolla käytyjen neuvottelujen tuloksena syntyneen tarkentavan virkaehtosopimuksen hyväksymisen yhteydessä. Ilman kyseiseen tietoaineistoon sisältyneitä tehtävien ja suoritustasojen arviointeja ei koko sopimusta olisi hyväksytty. Sen vuoksi kyseisten arviointien muuttaminen voi olla mahdollista ainoastaan sopimuksen 4 ja 5 §:ssä sovittujen menettelyjen mukaisesti. Työnantajan yksipuolisilla päätöksillä tehtävien vaativuusarviointeja tai henkilöiden suoritusarviointeja ei ole mahdollista muuttaa rikkomatta kyseisiä sopimusmääräyksiä.

Erimielisyysasian neuvottelujen yhteydessä on vastaajan taholta esitetty, että palkkausjärjestelmäsopimuksen 14 §:n 3 momentissa tarkoitetulla keskustason neuvotteluiden yhteydessä sähköpostilla välitettyyn tietoaineistoon sisältyvät tehtävien vaativuustasojen ja henkilöiden suoritustasojen arvioinnit olisivat olleet ainoastaan niin sanottuja koearviointeja, joita olisi tullut noudattaa vain siihen asti, kunnes vuoden 2007 kehityskeskusteluissa arvioinnit olisi ensimmäisen kerran sopimuksen voimaantulon jälkeen arvioitu. Tämä näkökanta on kuitenkin virheellinen eikä sille löydy tukea sopimusmääräyksistä tai sopimuksen liiteaineistosta. Sopimuksessa ei ole minkäänlaista sopimusmääräystä, jossa olisi käytetty termiä koearviointi.

Sopimuksesta tai sen liiteaineistosta ei löydy tukea myöskään erimielisyysneuvottelujen yhteydessä vastaajien taholta esitettyyn väitteeseen, että keskusjärjestöjen neuvottelijoiden kesken olisi sovittu jostakin kuuden kuukauden karenssiajan palkasta niille henkilöille, joiden suoritustaso olisi alentunut niin sanottuun koearviointiin nähden. Työnantajan yksipuolisesti noudattama tulkinta ja menettely, jolla se on palauttanut alkuperäisessä suoritusarvioinnissa vahvistetun suoritustason palkkauksen perusteeksi ainoastaan kuuden kuukauden ajaksi, on siten täysin kestämätön.

Alkuperäisessä suoritusarvioinnissa eli keskustason neuvottelujen yhteydessä sähköpostilla välitettyyn tietoaineistoon sisältyviä henkilöiden suoritustasojen arviointeja tulee noudattaa palkkauksen perusteena ainakin siihen asti, kunnes sopimuksen 5 §:ssä sovitun mukaisesti yhteisesti hyväksytään työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet ja sen jälkeen kuuden kuukauden kuluttua tehdään uusi suoritustason arviointi. Koko palkkausjärjestelmäsopimusta ei olisi alun perin lainkaan syntynyt, mikäli neuvottelujen yhteydessä välitetyssä tietoaineistossa olevat tehtävien vaativuustasojen ja henkilöiden suoritustasojen arvioinnit eivät olisi sisältyneet sopimukseen sen olennaisena ja erottamattomana osana.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö on vaatinut, että Palkansaajajärjestö Pardia ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Riidassa kiistanalaista on työsuojelupiirien tarkentavan virkaehtosopimuksen 14 §:n 3 momentin tulkinta ja sen merkitys suhteessa sopimuksen 4 ja 5 §:n määräyksiin palkanosista ja niiden muuttamisesta. Työsuojelupiirien tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja joko henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta tai sen lisäksi myös kokemusosasta. Sopimuksessa on sovittu myös siitä, että sekä tehtävien vaativuusarviointi että suoritusarviointi perustuvat työsuojelun piirihallinnossa noudatettaviin arviointijärjestelmiin. Pääarviointekijöitä lukuun ottamatta virkaehtosopimuksessa ei ole sovittu arviointikriteereistä tai tarkemmasta pisteytyksestä. Nämä perustuvat arviointijärjestelmään liittyvään käsikirjaan, joka ei ole virkaehtosopimuksen osa.

Edellä mainitusta pääsäännöstä poiketen sopimuksen 14 §:n 3 momentissa osapuolet ovat kuitenkin sopineet siitä, että sopimuksen voimaantulohetkestä vuonna 2007 käytäviin ensimmäisiin järjestelmän mukaisiin tuloskeskusteluihin saakka palkanmaksu perustuu niin sanotussa koearvioinnissa syntyneeseen aineistoon. Aineiston käyttämisestä palkanmaksun perusteena on täytynyt erikseen sopia, koska koearvioinnin tulokset eivät ole olleet sopimishetkellä sovitun järjestelmän mukaiset ja koska niissä on yhteisesti todettu olevan puutteita ja vanhentuneita tietoja. Koearvioinnin tuloksia on sovittu käytettäväksi, koska tarkistetun järjestelmän mukaisten arviointien tekeminen olisi viivästyttänyt järjestelmän mukaista palkanmaksua kohtuuttoman pitkälle. Palkanmaksu ei siis ole sopimuksen voimaantulohetkellä perustunut siihen järjestelmään, josta osapuolet ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen sopimuksen solmimishetkellä.

Kun vaativuus- ja suoritusarvioinnit on tehty sopimuksen teon jälkeen ensimmäisen kerran järjestelmän mukaisesti vuonna 2007, on henkilö voinut saada samoista tehtävistä tai samanlaisesta suoriutumisesta korkeamman tai matalamman pistemäärän kuin koearvioinneissa vuonna 2005. Muutokset ovat tällöin johtuneet siitä, että sovellettavat arviointikriteerit ovat muuttuneet koearvioinneista, arviointimenettely on käyty sopimuksen mukaisesti perusteellisemmin läpi ja arviointien yhteismitallisuus on varmistettu. Kyse ei siis ole tällöin ollut tehtävien tai suorituksen muuttumisesta ja sen johdosta tehtävistä muutoksista.

Työsuojelupiirien tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 ja 5 §:n suojalausekkeita sovelletaan tilanteisiin, joissa tehtäviä muutetaan tai joissa suoritus on huonontunut edellisestä järjestelmän mukaisesta arvioinnista. Sopimusmääräykset eivät siten sovellu tilanteeseen, jossa pisteytys ja tasot vahvistetaan järjestelmän mukaisiksi ilman että tehtävissä tai suorituksessa tapahtuu muutosta. Arvioinnit on vuonna 2007 tehty ensimmäisen kerran sovitun järjestelmän mukaan, sovittuja menettelytapoja noudattaen.

Arviointeja koskevasta erimielisyysmenettelystä on sovittu sopimuksen 11 §:ssä. Vaativuusarviointien perusteella tehtävien palkantarkistusten ajankohtia koskevat määräykset ovat puolestaan sopimuksen 4 §:n 9 momentissa. Sopimusmääräyksen mukaisen erimielisyysmenettelyn kohteena olevien arviointien johdosta tehtävät palkantarkistukset tulevat voimaan samasta ajankohdasta kuin ne olisivat tulleet ilman erimielisyysmenettelyä. Vuonna 2007 tehtyjen, ensimmäisten sopimuksen voimaantulon jälkeisten arviointien tulosten perusteella tehdyt palkantarkistukset ovat tulleet voimaan sopimuksen 4 §:n 9 momentin mukaisesti 1.6.2007. Palkkoja ei ole sopimuksen mukaisesti tullut nostaa (eikä myöskään laskea) takautuvasti 1.12.2005 lukien.

Valtionhallinnon muilla aloilla oli pääsääntöisesti menetelty näissä tilanteissa siten, että arvioinnit tarkistettiin uuden järjestelmän mukaisesti ja sopimus allekirjoitettiin sen jälkeen. Toinen, vähemmän käytetty vaihtoehto, oli niin sanotun ”maanmittauslaitoslausekkeen” käyttäminen. Tämän vaihtoehdon mukaan järjestelmän lopullinen käyttöönotto lykättiin neuvottelutuloksen yhteydessä arviointien tarkistuskierroksen jälkeiseen aikaan. Molemmissa tapauksissa siis sopimuksen lopullinen voimaantulo ja järjestelmän käyttöönoton varmistuminen lykkääntyivät uuden arviointikierroksen jälkeiseen aikaan.

Työsuojelupiireissä arvioitiin, että arviointien tarkistuskierroksen käyminen olisi lykännyt sopimuksen voimaantuloa usealla kuukaudella. Sopimusta oltiin kuitenkin sopimassa tulemaan neuvottelujen pitkittymisestä johtuen voimaan jo puolella vuodella takautuvasti, jolloin arviointikierroksen jälkeen takautuvia palkantarkistuksia olisi pitänyt tehdä noin vuoden ajalta. Sopimuksen tekemistä ja palkanmaksua ei haluttu lykätä näin pitkälle, joten tilanteen ratkaisemiseksi sovittiin 14 §:n 3 momentin mukaisesta, valtion palkkausjärjestelmäsopimusten päälinjoista poikkeavasta ratkaisusta, jonka mukaan palkat maksetaan koearvioinnissa määriteltyjen tasojen mukaan siihen saakka, kunnes arvioinnit oikaistaan järjestelmän mukaisiksi ja oikeat tasot vahvistetaan vuoden 2007 tuloskeskusteluiden yhteydessä. Kaikkien osapuolten tiedossa oli, että koearvioinnin tulokset eivät olleet kaikilta osin tarkistetun järjestelmän mukaisia ja että uuden arvioinnin myötä ainakin osa pisteistä ja tasoista todennäköisesti muuttuisi.

Koearvioinneissa tiedettyjen puutteiden johdosta ei yksittäisten virkamiesten mahdollisuutta hakea muutosta ennen uutta arviointikierrosta kuitenkaan haluttu estää, minkä johdosta 14 §:n 3 momentissa on tästä nimenomainen määräys. Lisäksi säännöksessä on menettelymääräykset niitä tilanteita varten, joissa tehtävät olivat muuttuneet koearvioinnin jälkeen. Näissä kahdessa tilanteessa koearviointien tuloksia on siis sovittu mahdolliseksi muuttaa ennen vuoden 2007 tuloskeskusteluja.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 14 §:n 3 momentilla osapuolet ovat sopineet siitä, että palkanmaksun perusteina käytetään vuonna 2007 tehtävään tasojen vahvistamiseen saakka koearvioinnissa syntynyttä materiaalia. Määräyksellä ei ole luotu uutta takuupalkkaa tai vahvistettu koearvioinnin tuloksia järjestelmän mukaisiksi, vaan määritelty se, miten palkka maksetaan siihen saakka, kunnes palkanmaksun perusteina voidaan käyttää yhteisesti hyväksytyn järjestelmän mukaisia arviointeja tuloskeskustelujen jälkeen vuonna 2007.

Määräys on poikkeuksellinen verrattuna samaan aikaan muualla valtionhallinnossa koordinoidusti tehtyihin palkkausjärjestelmäsopimuksiin. Syynä määräyksestä sopimiselle oli tarve saada sopimus nopeasti voimaan siitä huolimatta, että arviointeja ei ollut allekirjoitushetkellä tarkistettu järjestelmän mukaisiksi. Jos sopimuksen voimaantulohetkellä neuvottelukäytössä olleet henkilöiden vaativuus- ja suorituspisteet ja niiden tuottamat vaativuus- ja suoritustasot olisivat olleet järjestelmän mukaisia, ei mitään erillistä sopimusmääräystä aineiston käyttämisestä olisi tarvinnut sopimukseen ottaa.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työsuojelupiirien palkkausjärjestelmän valmistelutyöryhmän pöytäkirja 31.3.2005

2. Pardian vastaus työnantajan tarjoukseen tarkentavaksi virkaehtosopimukseksi 30.9.2005

Kantajan henkilötodistelu

1. Neuvottelupäällikkö A

2. Eläkeläinen B

3. Pääluottamusmies C

Vastaajan henkilötodistelu

1. Hämeen työsuojelupiirin piiripäällikkö D

2. Hallitusneuvos E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Työsuojelun piirihallinnossa on 1.12.2005 lukien otettu käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jossa palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta, kokemusosasta ja mahdollisesta takuupalkasta. Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa samoin kuin henkilökohtaista suoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan vuotuisissa kehityskeskusteluissa.

Sopiessaan 21.6.2006 palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta sopijapuolet ovat samalla sopineet, että tuossa yhteydessä ei tehdä uusia tehtävien vaativuustason ja henkilöiden suoritustason arviointeja, vaan palkat maksetaan sellaisten tasojen perusteella, joita oli kunkin henkilön kohdalla käytetty keskustason neuvottelujen yhteydessä 9.6.2006 sähköpostilla välitetyssä tietoaineistossa. Vaativuus- ja suoritustasoja sovittiin tarkasteltavaksi seuraavan kerran vuoden 2007 tuloskeskustelujen yhteydessä.

Kannevaatimusten ratkaisemiseksi on ensinnäkin otettava kantaa siihen, mitä sopijapuolet ovat tarkoittaneet sopiessaan järjestelmän käyttöönottamisesta. Erityisesti kysymys on siitä, onko edellä tarkoitettu tietoaineisto tarkoitettu sellaiseksi arvioinniksi, jota voidaan muuttaa vain sopimuksen 4 ja 5 §:ssä sovituilla perusteilla ja menettelyllä vai onko tarkoituksena ollut, että vasta vuoden 2007 kehityskeskustelujen perusteella tehdyt arvioinnit ovat tällainen palkan määräytymisen perusta.

Toiseksi työtuomioistuimen on otettava kantaa siihen, onko sopimuksen 11 §:n mukaisessa erimielisyysmenettelyssä korotetun vaativuustason mukaista palkkaa maksettava palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohdasta 1.12.2005 lukien, kun virheellinen vaativuustaso on sisältynyt palkan laskentaperusteeksi hyväksyttyyn tietoaineistoon.

Sopimuksen tarkoituksesta esitetty selvitys

Työsuojeluhallinnon pardialaiset TSHT ry:n pääluottamushenkilönä toimivan C:n mukaan marraskuun lopussa 2005 JHL ry ja Pardia ry olivat hyväksyneet palkkausjärjestelmäsopimuksen. Tuossa vaiheessa siinä oli mukana ns. "maanmittauslaitoslauseke". Tarkoituksena oli, että tammi- helmikuussa 2006 tehtäisiin arvioinnit, joiden perusteella palkat määräytyisivät. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, koska Juko ry ei hyväksynyt sopimusta, minkä vuoksi asia siirrettiin keskustasolla ratkaistavaksi. Keskustason neuvottelussa sopimuksesta poistettiin mainittu lauseke ja eräs esimiesryhmä sai korotuksia palkkaan. Edelleen todistajan mukaan palkkausjärjestelmäkäsikirja muokattiin lopulliseen muotoonsa työryhmässä vuoden 2005 lopulla. Vuoden 2005 arvioinneista puhuttiin paikallistasolla koearviointeina.

Arviointi ja johtopäätökset

Työsuojelun piirihallinnossa on uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamista valmisteltu muun muassa tekemällä tammi- maaliskuussa 2005 koearviointi tehtävien vaativuudesta ja henkilöiden suoriutumisesta. Pyrkimyksenä on esitetyn selvityksen mukaan ollut solmia tarkentava virkaehtosopimus palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta marraskuun loppuun 2005 mennessä. Tällöin alkuvuodesta 2006 olisi tehty palkanmaksun perusteeksi tulevat vaativuus- ja suoritusarvioinnit.

Kun paikallistasolla ei päästy sopimukseen, asia siirrettiin neuvoteltavaksi keskustasolla. Näiden neuvottelujen tuloksena solmittiin 21.6.2006 tarkentava virkaehtosopimus työsuojelun piirihallinnon uudesta palkkausjärjestelmästä. Palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön takautuvasti 1.12.2005 lukien. Palkkojen laskentaperusteeksi sovittiin vuonna 2005 suoritetut arvioinnit niihin myöhemmin tehtyine tarkistuksineen sellaisina kuin ne keskusneuvotteluissa oli esitetty. Samalla sovittiin, että vuoden 2006 arvioinnit eivät vaikuta palkkojen laskentaperusteeseen, vaan että seuraavan kerran tehtävien vaativuutta ja henkilökohtaista suoriutumista tarkastellaan vuoden 2007 tuloskeskusteluissa.

Vuonna 2005 suoritetut arvioinnit on tehty alkuaan koeluontoisesti eikä niitä ollut tarkoitettu tulevien palkkojen laskentaperusteeksi. Tätä aineistoa on vielä samana vuonna ainakin jossakin määrin tarkennettu ja arviointeja yhdenmukaistettu työsuojeluosaston ja piiripäälliköiden toimesta.

Yleinen käytäntö valtion virastoissa uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä on ollut, että joko ennen sopimuksen allekirjoittamista ja voimaantuloa tai allekirjoittamisen jälkeen, mutta ennen voimaantuloa (ns. maanmittauslaitosmalli) on tehty palkkauksen perusteeksi tulevat vaativuus- ja suoritusarvioinnit. Työsuojelun piirihallinnossa uusi palkkausjärjestelmä ja sen tuottamat palkankorotukset on haluttu saada käyttöön takautuvasti joulukuun 2005 alusta. Sopimukseen on pyritty ns. maanmittauslaitosmallin mukaisesti. Sopimisen viivästyessä on kuitenkin haettu ratkaisua, joka mahdollistaisi palkkausjärjestelmän käyttöönoton ilman lisäviivästystä aiheuttavaa uutta arviointikierrosta. Tällöin on päädytty ottamaan laskentapohjaksi alunalkaen koearvioinniksi tarkoitetut arvioinnit.

Näin sovittaessa tiedossa on ollut, että arvioinnit oli tehty ilman, että niiden tekemiseen olisi annettu erityisempää koulutusta ja ilman, että käytössä olisi ollut järjestelmän käyttämistä ohjaava käsikirja. Joka tapauksessa nämä arvioinnit vaillinaisinakin on hyväksytty palkan määräytymisen perusteiksi, joten kysymys ei enää tuossa vaiheessa ole ollut koearvioinnista vaan tarkentavan virkaehtosopimuksen edellyttämästä arvioinnista.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 ja 5 §:ssä on määräykset tehtävien vaativuustason ja henkilön suoritustason alentumisen vaikutuksista palkkaukseen. Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen valossa on jäänyt epäselväksi, missä määrin sopijapuolten kesken on käyty keskustelua siitä, millä edellytyksillä työnantaja voi muutoin esimerkiksi arvioinnin virheellisyyden vuoksi tarkistaa hyväksyttyjä arviointeja.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen voimaantulomääräykset sopimuksen 14.3 §:ssä ovat sanamuodoltaan tulkinnanvaraiset. Joka tapauksessa ne osoittavat, että palkkausjärjestelmää ei vuosittaisten arviointien suorittamisen osalta ole tarkoitettu ennen vuotta 2007 sovellettavaksi sellaisenaan, vaan niiden osalta on sovittu erityisistä määräyksistä. Tämä tukee todistaja E:n kertomaa, jonka mukaan tarkoituksena oli tässä poikkeuksellisessa palkkausjärjestelmän käyttöönottotilanteessa arvioida vaativuudet ja suoritukset tarkemmin vuoden 2007 kehityskeskusteluissa. Tämän mukaisesti vuonna 2007 tarkistettujen arviointien perusteella kenenkään palkkaus ei ole alentunut takautuvasti. Vastaavasti vaativuuden ja suoritustason korottamisen johdosta korotettu palkka on maksettu vasta 1.6.2007 lukien.

Käsitystä sovitun järjestelyn poikkeuksellisuudesta ja jossakin määrin väliaikaisesta luonteesta tukee työtuomioistuimen mielestä myös sopimusmääräykseen lisätty ohje muutoksenhausta. Sellaiseen ei olisi ollut tarvetta, jos järjestelmä olisi heti otettu käyttöön kokonaisuudessaan, koska silloin erimielisyyksien ratkaiseminen olisi määräytynyt sopimuksen 11 §:n mukaan.

Edellä esitetyn perusteella työtuomioistuin katsoo vastaajien tulkinnan vastaavan paremmin sopijapuolten tarkoitusta. Sen mukaan työnantaja on voinut tarkistaa vaativuus- ja suoritusarviointeja vuoden 2007 arviointien perusteella muutoinkin kuin sopimuksen 4 ja 5 §:n mukaisilla edellytyksillä. Tämän vuoksi työtuomioistuimella ei ole perusteita hyväksyä kanteessa esitettyjä kahta ensimmäistä vahvistusvaatimusta.

Oikeudenkäyntikulut

Palkansaajajärjestö Pardia ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut. Valtiovarainministeriö on jättänyt korvauksen määrän työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 1.000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palkansaajajärjestö Pardia ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, H. Rautiainen, Parikka, Lehto ja M. Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.