Legislator Case Law & Legislation
TT:2009-83 AI generated

Labor court dismisses strike threat claim because strike occurs after collective agreement expires.

Case Number TT:2009-83
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's claim for damages regarding a strike threat issued just before a collective agreement expired. Although the union argued the strike targeted the agreement's application rules, the court found the strike would occur after the agreement's validity ended on September 30. Consequently, the court ruled the threat could not be considered a violation of the strike ban under the Labor Dispute Act.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslain 8 §; Työtaistelutoimenpide edellyttää, että uhkattava toimenpide kohdistuu voimassa olevaan työehtosopimukseen, jolloin uhkaaminen on työehtosopimuslain 8 §:n vastainen.

Keywords

AI generated
strike ban violation collective agreement expiry strike threat admissibility labor dispute act damages claim dismissal

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslaki 8 §
Työriitalaki
Työtuomioistuimelaaki 33a § 1 momentti
Korkolaki 4 § 1 momentti

Cited Case Law

AI generated
TT 1974-60
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Liiton hallitus oli 14.9.2009 tehnyt päätöksen vuorokauden mittaisen lakon järjestämisestä, joka toteutettaisiin 1.10.2009 kello 6.00. Työehtosopimuksen voimassaolo oli päättymässä 30.9.2009. Tulevasta lakosta oli ilmoitettu työnantajaliitolle.

Katsottu, että työtaistelulla uhkaaminen ollakseen työehtosopimuslain 8 §:n vastainen työtaistelutoimenpide edellyttää, että myös se toimenpide, jolla on uhattu, muodostaisi toteutuessaan tällaisen työtaistelutoimenpiteen. Vaikka työnantajapuoli oli voinut kokea työtaistelu-uhan painostukseksi meneillään olevassa työriidassa, lakko toteutuessaan ajoittuisi työehtosopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeiseen aikaan. Lakon ei voitu perustellusti katsoa enää kohdistuvan kyseiseen työehtosopimukseen. Näin ollen myöskään tällaisella toimenpiteellä uhkaamista ei voitu pitää työehtosopimukseen kohdistuvana työtaistelutoimenpiteenä. (Ks. TT 1974-60)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 83

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.9.2009

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee Sähköalojen ammattiliitto ry:n työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon, ja

velvoittaa mainitun vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 723 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30 päivän kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Sähköalojen ammattiliitto ry:n hallitus on 14.9.2009 päättänyt järjestää 1.10.2009 lakon, johon osallistuisi noin 2.800 teknologiateollisuuden sopimusalalla työskentelevää Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäsentä. Lakon on uhattu alkavan 1.10.2009 klo 6.00 ja päättyvän vuorokauden kuluttua tästä. Uhkaus työtaistelusta on toimitettu sähköpostitse kantajaliitolle 18.9.2009 ja julkaistu samana päivänä myös Sähköalojen ammattiliitto ry:n internetsivuilla.

Mielenilmauspäiväksi kutsutun työtaistelun tarkoitukseksi on kantajaliitolle osoitetussa kirjeessä ilmoitettu pyrkimys saada Teknologiateollisuus ry:n kaikki jäsenyritykset noudattamaan sähköalan luottamusmiesten valintaan ja oikeuksiin liittyviä määräyksiä Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välillä voimassaolevan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesti.

Sähköalojen ammattiliitto ry:n internetsivuilla työnseisauksen tarkoitukseksi on ilmoitettu pyrkimys saada eräs Teknologiateollisuuden metalliteollisuusalan jäsenyritys tunnustamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n solmima työehtosopimus. Jäsenyrityksellä tarkoitetaan Kone Hissit Oy:tä.

Työtaistelun uhka kohdistuu voimassaolevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräykseen. Kantajaliitto ei missään vaiheessa ole kiistänyt, että työntekijöillä, joiden työsuhteisiin sovelletaan sähköalan työehtosopimusta, on oikeus valita sanotussa työehtosopimuksessa tarkoitettu luottamusmies tai luottamusmiehiä. Sen sijaan kantajaliitto katsoo, ettei kiistan kohteena olevassa Kone Hissit Oy:ssä tehdä lainkaan sellaista työtä, johon sähköalan sopimus tulisi sovellettavaksi.

Toissijaisesti työtaistelun on katsottava kohdistuvan työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen 3 luvun luottamusmiehiä koskeviin määräyksiin.

Työtaistelulla uhkaamisella ei kantajan käsityksen mukaan pyritä vaikuttamaan uuden työehtosopimuksen sisältöön, sillä Sähköalojen ammattiliitto ry on ilmoittanut katsovansa nykyisen soveltamisalamääräyksen johtavan yksiselitteisesti siihen, että Kone Hissit Oy:n olisi sovellettava sähköalan sopimusta yrityksessä työskenteleviin Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäseniin. Kesän ja syksyn aikana käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa Sähköalojen ammattiliitto ry ei ole edes vaatinut muutoksia työehtosopimuksen 1 §:ään. Näin ollen merkitystä vailla on se, että itse lakko on tarkoitus toteuttaa vasta työehtosopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen. Sähköalojen ammattiliitto ry on rikkonut työrauhavelvollisuuttaan uhkaamalla voimassaolevaan työehtosopimukseen kohdistuvalla työtaistelulla.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sähköalojen ammattiliitto ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut, että Teknologiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 750 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sähköalojen ammattiliitto ry on työehtosopimuksen määräysten mukaisesti irtisanonut työehtosopimuksen voimassaolon päättymään 30.9.2009. Työehtosopimuksen päättyessä päättyy myös työrauhavelvoite.

Työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:n mukaan työtaistelusta on sakon uhalla ilmoitettava kirjallisesti kaksi viikkoa etukäteen valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle. Kantaja on virheellisesti tulkinnut nämä lakisääteiset ilmoitukset uhkaukseksi.

Kantaja on väittänyt, että työpaikalla ei tehdä sähkötöitä. Tällä perusteella yhtiö ei noudata voimassaolevan työehtosopimuksen luottamusmiehiä koskevaa määräystä. Kuitenkin jo työhönottovaiheessa työntekijöiltä edellytetään sähköalan perustutkintoa. Lisäksi työpaikalla tehdään töitä, joihin vaaditaan sähköasentajan ammattipätevyyttä. Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välillä tehtyä työehtosopimusta sovelletaan Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin.

Työehtosopimusta on neuvotteluteitse pyritty solmimaan jo keväästä lähtien. Nämä neuvottelut ovat päättyneet tuloksettomina. Mielenilmauspäivä päätettiin pitää neuvottelujen vauhdittamiseksi. Tavoitteena on saada tulevissa neuvotteluissa aikaan sopimus sähköalan luottamusmiesten valinnan ja aseman vakiinnuttamisesta työpaikoilla.

Vastaava tapaus on ollut esillä työtuomioistuimen tuomiossa 1974-60.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Sähköliitto ry:n kirje Teknologiateollisuus ry:lle 18.9.2009.

2. Tiedote Sähköliitto ry:n internetsivuilla 18.9.2009.

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työnantajan edustajana neuvotteluissa olleen A:n laatima 18.9.2009 päivätty henkilökohtainen muistio.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpide

Sähköalojen ammattiliitto ry:n hallitus on 14.9.2009 päättänyt järjestää vuorokauden mittaisen lakon, joka alkaa 1.10.2009 kello 6.00. Lakon tarkoitukseksi on ilmoitettu pyrkimys saada Teknologiateollisuus ry:n kaikki jäsenyritykset noudattamaan sähköalan luottamusmiesten valintaan ja oikeuksiin liittyviä määräyksiä Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välillä voimassaolevan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesti.

Työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 30.9.2009. Tulevasta lakosta on ilmoitettu työriitalain mukaisesti valtakunnansovittelijalle ja Teknologiateollisuus ry:lle.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Teknologiateollisuus ry on kanteessaan katsonut Sähköalojen ammattiliitto ry:n ilmoituksen työtaistelulla uhkaamiseksi, joka työtaistelutoimenpiteenä on työehtosopimuslain 8 §:n vastaisesti kohdistunut voimassaolevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräykseen tai toissijaisesti luottamusmiehiä koskeviin määräyksiin.

Esitetyn selvityksen mukaan työtaistelu-uhka on liittynyt Teknologiateollisuus ry:n eräässä jäsenyrityksessä vireillä olevaan kiistaan sähköalan työehtosopimuksen soveltamisesta ja siihen liittyen oikeudesta valita mainitun sopimuksen mukainen luottamusmies kyseiseen yritykseen.

Työtuomioistuimella ei ole perusteita päätyä muunlaiseen ratkaisuun myöskään nyt käsiteltävänä olevassa, edellä selostettuun ratkaisuun verrannollisessa asiassa. Sähköalojen ammattiliitto ry:n työtaisteluilmoitusta on pidettävä työtaistelu-uhkauksena, jonka työnantaja on sinänsä voinut kokea painostukseksi meneillään olevassa työriidassa. Kuitenkin ilmoitettu lakko toteutuessaan ajoittuisi työehtosopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeiseen aikaan eikä sen sellaisena voida perustellusti katsoa enää kohdistuvan kyseiseen työehtosopimukseen. Näin ollen myöskään tällaisella toimenpiteellä uhkaamista ei voida pitää työehtosopimukseen kohdistuvana työtaistelutoimenpiteenä.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Sähköalojen ammattiliitto ry ole rikkonut työrauhavelvollisuuttaan, minkä vuoksi ei ole perusteita hyväksyä esitettyä hyvityssakkovaatimusta.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Vaadittu kulujen määrä 750 euroa on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Teknologiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 750 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, Virtanen, Sutela, Vuorio ja Suokas jäseninä. Esittelijä on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.