Labor court awards damages to union for employer's breach and union's failure to monitor collective agreement compliance.

Leipomoalan työehtosopimuksen mukaan milloin työntekijän suorittama ylityö jatkuu keskeytyksettä vuorokauden vaihteen yli, suoritetaan myös seuraavan vuorokauden puolelle meneviltä tunneilta ylityökorvaus. Työehtosopimuksessa ei ollut määräystä vuorokauden vaihtumisesta, vaan se oli jäänyt työaikalain 16 §:n säännöksen varaan. Yhtiön ja työntekijöiden välillä ei ollut näytetty syntyneen työaikalain säännöksessä tarkoitettua sopimusta vuorokauden vaihtumisesta jo työvuoron alkaessa ennen kello 24. Työntekijöillä oli oikeus työehtosopimuksen mukaisiin vuorokautisen ylityön korvauksiin, jotka työnantaja velvoitettu suorittamaan työntekijöille.

Työnantaja oli tietensä rikkonut työehtosopimusta jättäessään ylityökorvaukset maksamatta ja työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa.

Kysymys myös kahden työntekijän saatavien vanhentumisesta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 8

KANTAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

VASTAAJAT

Elintarviketeollisuusliitto ry

Primulan Leipomot Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 5. ja 24.11.2008

Pääkäsittely 14.1.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välillä 10.3.2003 ja 17.2.2005 allekirjoitetussa leipomoiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on seuraava ylityötä koskeva 31 §:n määräys:

A. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisen työajan ylittäessä säännöllisen työajan, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta lain mukaisesti korotettuna sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä.

Juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta ylityötunneilta 100 %:lla korotettu palkka

Milloin työntekijän suorittama ylityö jatkuu keskeytyksettä vuorokauden vaihteen yli, suoritetaan myös seuraavan vuorokauden puolelle meneviltä tunneilta ylityökorvaus. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon kyseessä olevan vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

Samojen asianosaisten kesken 5.4.2007 tehdyssä alan työehtosopimuksessa on edellä mainittu määräys ennallaan.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee Primulan Leipomot Oy:n maksamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Elintarviketeollisuusliitto ry:n maksamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Primulan Leipomot Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio asiassa on annettu.

Perusteet

A:, B:llä, C:llä ja D:llä on siten oikeus vaatimaansa vuorokautisen ylityön korotettuun palkkaan. Korotettuna palkkana on vaadittu pelkästään työehtosopimuksen mukaista korotusosuutta. Kanne perustuu työehtosopimuksen 31 §:n vuorokautista ylityötä koskevaan määräykseen, joka poikkeaa työaikalaista. Kun vaatimus ylityökorvauksen maksamisesta perustuu työehtosopimukseen, niin vanhentumiseen ei voida soveltaa työaikalain 38 §:n 1 momentin mukaista kanneaikaa, vaan sovellettavaksi tulee työsopimuslain 13 luvun 9 §:n mukainen vanhentumisaika, joten kanneoikeus ei ole A:n ja D:n osalta vanhentunut.

Primulan Leipomot Oy on jättänyt maksamatta vuorokautisen ylityön korotettua palkkaa koskevat osuudet vastoin selkeää työehtosopimuksen 31 §:n määräystä, sillä yrityksen toteuttamassa työvuorojärjestelmän muutoksessa ei ole ollut kysymys työehtosopimuksen 25 §:ssä säädetystä työaikakokeilusta. Yhtiön olisi siten tullut tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä.

Elintarviketeollisuusliitto ry ei ole käytyjen liittoneuvottelujen jälkeenkään ohjeistanut jäsenyritystään maksamaan työehtosopimuksen vastaisesti maksamatta jätettyä vuorokautisen ylityön korotettua palkkaa, joten työnantajaliitto on hyväksynyt jäsenyrityksensä työehtosopimusmääräysten vastaisen menettelyn. Tämän vuoksi työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Primulan Leipomot Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Primulan Leipomot Oy ovat lisäksi vaatineet Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa on vaadittu yhtiötä suorittamaan ylityökorvauksia A:lle ja D:lle myös vuodelta 2005. Nämä vaatimukset ovat vanhentuneita työaikalain 31 §:n nojalla. Työsuhteen voimassa ollessa kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt.

Työaikalain 16 §:n mukaan vuorokauden ja viikon vaihtumisesta voidaan sopia sekä työnantajan ja työntekijän välisellä työsopimuksella että työehtosopimuksella. Yhtiö ja edellä mainittuja vuoroja tehneet työntekijät ovat sopineet työaikalain 16 §:n mukaisesti vuorokauden vaihtumisesta niin, ettei perjantain yövuoro muodostu ylityöksi siitä huolimatta, että se alkaa osittain torstain puolella. Sopimus on muodostunut vakiintuneen käytännön perusteella ja on ollut vuosia käytössä. Työntekijät ovat työvuorojärjestelyjä muutettaessa hyväksyneet käytännön eivätkä ole siitä reklamoineet. Käytännöstä johtuen eivät saman kalenterivuorokauden puolella tehdyt 8 tuntia ylittävät työtunnit ole ylityötä, koska vuorokausi on sopimuskäytännön mukaisesti vaihtunut jo työvuoron alusta.

Työehtosopimuksen 33 §:ssä on sovittu työviikon alkamisesta maanantaina kello 00.00. Sen sijaan vuorokauden vaihtumisesta ei ole työehtosopimusmääräystä. Se, että työehtosopimuksen 33 §:ssä on sovittu työviikon alkamisajankohdasta, ei tarkoita sitä, että siinä olisi sovittu samalla myös työvuorokauden alkamisajankohdasta. Sen sijaan työehtosopimuksesta poiketen asianosaisliittojen välisissä tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevissa työehtosopimuksissa on sovittu myös vuorokauden alkamisajankohdasta.

Työehtosopimuksen 2007-2010 allekirjoituspöytäkirjan 7 §:n mukaan paikallisen tason (yritykset ja ammattiosastot) hyvityssakot ovat leipomoteollisuudessa 11 % työehtosopimuslain mukaisista kulloisistakin enimmäismääristä. Siinä tapauksessa, että työtuomioistuin tuomitsisi yhtiön suorittamaan hyvityssakkoa, on työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan rajoitus otettava huomioon.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Jäljennös leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1971-1972 työaikaa koskevista määräyksistä 7 - 17 §

2. Jäljennös leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1972-1973 työaikaa koskevista määräyksistä 7 - 19 §

3. Pöytäkirja työehtosopimuksen allekirjoitustilaisuudesta 21.4.1972, jolla on sovittu työehtosopimusmuutoksista ja pöytäkirjan 12 §:ssä on lueteltu muutokset ylityökorvausta koskevaan sopimuskohtaan

4. Esimerkkejä työvuoroluettelon mukaisista työvuoroista

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Leipomoiden työntekijöitä koskeva vuoden 1973 työehtosopimuksen 12 § pöytäkirjamerkintöineen

Kantajan henkilötodistelu

1. Entinen palkkasihteeri E

2. Luottamusmies F

3. Leipomotyöntekijä A

Vastaajan henkilötodistelu

1. Valmistuspäällikkö G

2. Vuoropäällikkö H

3. Vuoropäällikkö I

4. Eläkeläinen J

5. Toimialapäällikkö K

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä valitsee erimielisyys siitä, onko Primulan Leipomot Oy menetellyt leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 31 §:n mukaisesti jättäessään suorittamatta A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle vuorokautisen ylityön korotettua palkkaa kanteessa kerrottuina ajankohtina. Kantajan vaatimusten perusteena on se, että työntekijät ovat työvuoron päätyttyä saapuneet saman vuorokauden puolella esimerkiksi kello 22 alkaneeseen yövuoroon, jolloin tämän vuoron tunneilta maksetaan työehtosopimuksen mukaan vuorokautisen ylityön korvaus.

Vastaajat ovat kiistäneet kanteen vaatimukset sillä perusteella, että vuorokausi on työntekijöiden kanssa sovitun mukaisesti vaihtunut jo uuden työvuoron alusta eikä työntekijöille siten tule maksaa vaadittua ylityökorvausta. Tällainen sopimus on voitu tehdä työaikalain 16 §:n nojalla. Kantaja puolestaan on kiistänyt, että mitään sopimusta olisi tehty tai että asiasta olisi muodostunut sopimuksen veroista käytäntöä. Kantajan mukaan on myös niin, että vuorokauden vaihtuminen kello 24 perustuu työehtosopimukseen, jolloin asiasta ei edes voitaisi sopia toisin työntekijöiden kanssa.

Työvuorojen vaihtumista koskevasta käytännöstä esitetty selvitys

Työntekijäpuolelta on kuultu todistajina yhtiön työvuorokäytännöistä pääluottamusmies F:ää ja A:ta. Heidän mukaansa työnantaja on vuonna 2004 ottanut yksipuolisesti käyttöön työvuorokäytännön, jossa yhtiön työntekijöille sattui osaksi saman kalenterivuorokauden ajalle kaksi työvuoroa. Käytäntö on lopetettu marraskuussa 2007. Työnantaja ja työntekijät eivät olleet tehneet sopimusta siitä, että työvuorokausi olisi muu kuin kalenterivuorokausi. Työvuorojen viikkorytmin muutoksesta ei ollut edes keskusteltu silloin, kun leipomon tuotteiden kuormaus muuttui vuonna 2004. Työnantaja ilmoitti työvuoroista vain asettamalla työvuorolistan seinälle. Työntekijät tulivat vasta keväällä 2007 tietämään, että kyseisenlaisissa tapauksissa ylityöstä olisi työehtosopimuksen 31 §:n nojalla tullut maksaa ylityökorvauksia.

Yhtiön Vallilan leipomon tuotekehityspäällikkö G sekä vuoropäällikköinä toimineet H ja I ovat kertoneet, että osaksi saman vuorokauden aikana tehtävät työvuorot otettiin käyttöön keväällä 2004 siirryttäessä tuotannossa kahden kuormauksen mallista yhden kuormauksen malliin. Leipomon tuotanto aikaistui, kun leipomossa alettiin toimittaa kerralla suurempia määriä tuotteita. Työntekijöiden mielipidettä työvuorojen muutoksista kysyttiin etukäteen. Työntekijöiden kanssa ei kuitenkaan erikseen käyty läpi sitä, että työaikakorvauksissa sovellettava vuorokausi vaihtuisi jälkimmäisen työvuoron alkaessa.

Työehtosopimusmääräysten synnystä ja soveltamisesta esitetty selvitys

Leipomoalan työehtosopimusten työaikakorvauksia koskevien määräysten vaiheista 1970-luvulta alkaen on kuultu todistajina E:tä, J:tä ja K:ta, jotka ovat edustaneet osallisliittoja työehtosopimusneuvotteluissa.

Palkkasihteerinä toimineen E:n mukaan vuoden 1972 työehtosopimusneuvotteluissa lisättiin leipomoiden työntekijöiden työehtosopimukseen nyt riidanalaista työehtosopimuksen 31 §:n ylityökorvausmääräystä vastaava määräys. Lisäys tehtiin kaikkiin elintarvikealan työehtosopimuksiin, koska elintarviketeollisuuden muilla aloilla tehtiin paljon yötyötä, jossa vuorokauden vaihteella oli suuri merkitys ylityökorvauksia määriteltäessä. Leipomoalalla määräyksellä ei ollut sanottavaa merkitystä, koska yötyö oli leipomotyölain mukaan pääsääntöisesti kiellettyä, mutta yhdenmukaisuuden vuoksi määräys otettiin tähänkin sopimukseen. Samalla vuoden 1972 työehtosopimuksesta jätettiin pois sopimuksessa aiemmin ollut määräys, jossa oli todettu työpäivän alkaminen kello 00 ja päättyminen kello 24. Asiallista syytä tähän ratkaisuun E:n ei tiennyt, eikä sitä myöskään mainittu työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa työehtosopimusmuutosten joukossa.

Työnantajaliiton asiamiehenä toimineen J:n mukaan niin sanotun 00-24 säännön poistaminen vuoden 1972 työehtosopimuksesta merkitsi sitä, ettei leipomoiden enää tarvinnut maksaa ylityökorvausta, jos työhön tultiin ammattientarkastajan antaman yötyöluvan nojalla edellisen vuorokauden puolella esimerkiksi kello 22. Vuoden 1973 työehtosopimuksen 12 §:ään otettiin asiaa selventävä pöytäkirjamerkintä. Siinä todettiin, ettei työehtosopimuksen mukaista ylityökorvausta vuorokauden vaihteen yli jatkuvasta työstä tarvinnut maksaa, jos seuraavan vuorokauden säännöllisen työajan alkamisajankohtaa oli siirretty edellisen vuorokauden puolelle viranomaisen antaman yötyöluvan perusteella.

K:n mukaan edellä mainittu pöytäkirjamääräys poistettiin työehtosopimuksesta vuonna 1993 tarpeettomana, kun leipomotyölakia oli muutettu niin, että yötyötä voitiin teettää työntekijän suostumuksella eikä viranomaisen lupaa enää tarvittu.

Arviointi ja johtopäätökset

Saatavien vanhentuminen

Kanteen mukaan työnantaja on työehtosopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta työntekijöille ylityökorvauksia kanteessa mainituilta ajanjaksoilta vuosina 2005-2007. Vastauksen mukaan kanteen vaatimukset ovat vanhentuneet A:n ja D:n osalta ajalta 1.1. - 31.12.2005, kun kannetta ei ole nostettu työaikalain mukaisessa kahden vuoden määräajassa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt. Kanne on nostettu 4.11.2008.

Työehtosopimuksen 31 §:n A-kohdassa on sovittu ensinnäkin vuorokautisen ylityön korvaamista koskevista yleisistä määräyksistä, joihin kanne perustuu siltä osin kuin kysymys on saman vuorokauden aikana tehdystä työstä. Vaikka määräykset ovat asiallisesti samansisältöisiä kuin työaikalain 22 §:n 2 momentissa on säädetty, määräyksissä tarkoitetut korvaukset kuuluvat työaikalain 40 §:n mukaan valtakunnallisella työehtosopimuksella sovittaviin asioihin. Edelleen kanne perustuu työehtosopimuksen 31 §:n A-kohdassa olevaan, seuraavan vuorokauden puolelle jatkuvan ylityön korvaamista koskevaan erityismääräykseen, jota vastaavaa säännöstä työaikalaissa ei ole.

Ylityökorvausten maksaminen ei siten tässä asiassa perustu työaikalain säännöksiin vaan työehtosopimukseen. Tämän vuoksi saatavien vanhenemiseen ei voida soveltaa työaikalain 38 §:n 1 momentin mukaista kahden vuoden kanneaikaa, vaan sovellettavaksi tulevat työsopimuslain 13 luvun 9 §:n säännökset (ks. myös TT 2006:106 ja 2006:14). Työsopimuslain mainitun pykälän 1 momentin mukaan kanneaika työsuhteen jatkuessa on viisi vuotta saatavan erääntymisestä. Näin ollen kanne on myös siltä osin kuin se koskee A:n ja D:n oikeutta ylityökorvauksiin ajalta 1.1.-31.12.2005 nostettu työsopimuslain mukaisessa määräajassa. A:n ja D:n saatavat eivät edellä esitetyn mukaan ole vanhentuneet.

Saatavien peruste

Vuorokautista ylityötä koskevan työehtosopimuksen 31 §:n mukaan milloin työntekijän suorittama ylityö jatkuu keskeytyksettä vuorokauden vaihteen yli, suoritetaan myös seuraavan vuorokauden puolelle meneviltä tunneilta ylityökorvaus. Määräys on otettu ensimmäisen kerran vuoden 1972 työehtosopimukseen. Samassa yhteydessä on poistettu vuoden 1971 työehtosopimuksessa ollut määräys työpäivän alkamisesta kello 00 ja päättymisestä kello 24. Tämän jälkeen työehtosopimuksessa ei ole ollut määräystä työvuorokauden vaihtumisesta. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että vuorokauden vaihtuminen on jäänyt työaikalain 16 §:n säännöksen varaan. Myös tämän säännöksen mukaan vuorokautena noudatetaan kalenterivuorokautta, mutta säännöksestä voidaan poiketa sopimuksella.

Jutussa esitetyn selvityksen mukaan yhtiön leipomossa ei ole tehty työntekijöiden kanssa nimenomaista sopimusta vuorokauden vaihtumisesta jo silloin, kun työvuoro alkaa ennen kello 24. Joissakin oikeuskäytännön ratkaisuissa on katsottu, että pitkän aikaa noudatettu käytäntö on ilman nimenomaista sopimustakin voinut vakiintua osapuolia sitovaksi työsopimuksen ehdoksi (ks. esim. KKO 1995:52). Näin ei tässä asiassa ole työtuomioistuimen mielestä tapahtunut. Pelkästään se, että työnantaja on muuttanut työvuoroja ja siinä yhteydessä jättänyt maksamatta työehtosopimuksen mukaan työntekijöille kuuluvia korvauksia, ei ole muodostanut sopimuksenveroista käytäntöä, vaikka asiaan ei ole työntekijäpuolelta heti puututtu. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiön ja työntekijöiden välillä ole syntynyt työaikalain 16 §:ssä tarkoitettua sopimusta vuorokauden vaihtumisesta muuna ajankohtana kuin kello 24.

Edellä esitetyillä perusteilla A:lla, B:llä, C:llä ja D:llä on oikeus kanteessa vaadittuihin työehtosopimuksen 31 §:n mukaisiin, määrältään riidattomiin vuorokautisen ylityön korvauksiin.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Primulan Leipomot Oy on ilmeisen perusteettomasti jättänyt maksamatta A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle työehtosopimuksen 31 §:n mukaan kuuluvia ylityökorvauksia. Yhtiö, jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta, asetetaan menettelystään työehtosopimuslain 7 §:ssä säädettyyn vastuuseen.

Kanteen perusteena oleva työehtosopimuksen 31 §:n määräys on sisällöltään selvä ja riidaton. Elintarviketeollisuusliitto ry:n olisi asiaan erimielisyysneuvotteluissa perehtyessään pitänyt havaita, ettei yhtiöllä ole ollut perustetta jättää maksamatta A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle työehtosopimuksen mukaan kuuluvia ylityökorvauksia, joten liiton olisi pitänyt ryhtyä toimenpiteisiin yhtiön virheellisen menettelyn oikaisemiseksi. Kun näin ei ole tapahtunut, liitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Primulan Leipomot Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 12.367,50 euroa. Työnantajapuoli on paljoksunut vaatimuksen määrää 9.000 euroa ylittäviltä osin.

Kantajan vaatimus perustuu työtuomioistuimelle esitettyyn erittelyyn asian ajamiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Suoritettuja toimenpiteitä on pidettävä aiheellisina ja aiheutuneita kustannuksia kohtuullisina. Näin ollen oikeudenkäyntikulujen korvaus on suoritettava vaatimuksen mukaisena.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 §:n nojalla ja ottaen huomioon työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 7 §:n hyvityssakkoja koskevan määräyksen Primulan Leipomot Oy:n maksamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 500 euroa.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Elintarviketeollisuusliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2.500 euroa.

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Primulan Leipomot Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut 12.367,50 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, Äimälä, Kari, Lehto ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.