Labour court dismisses union claim that city hospital nurses with nursing diplomas deserve higher task-based pay than others.

Kysymys siitä, onko kaupungilla ollut perusteet maksaa kaupunginsairaalan palveluksessa osastonsihteereinä työskentelevälle neljälle perushoitajan tutkinnon suorittaneelle henkilölle korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin sellaisille osastonsihteereinä toimiville, joilla ei ollut mainittua tutkintoa.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta. (Ään. oikeudenkäyntikuluista)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 78

KANTAJA

Kunta-alan unioni ry

VASTAAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUULTAVA

Lahden kaupunki

ASIA

Virka- ja työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 1.4.2009

Pääkäsittely 15.6.2009

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 - 2007 palkkausta koskevassa II luvussa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Palkkausjärjestelmä

Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena on

1. tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja

2. työtulokset ja ammatinhallinta sekä palvelusaika (henkilökohtainen lisä)

Lisäksi voidaan maksaa tulospalkkiota, joka perustuu toimintayksikön tulokseen, sekä muita tässä sopimuksessa erikseen mainittuja lisiä, palkkioita tai korvauksia.

Peruspalkalla tarkoitetaan ko. palkkahinnoittelukohdan tehtäväkohtaista vähimmäispalkkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Tehtäväkohtaisen palkan määrittely

1 mom. Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus.

Soveltamisohje

Sen jälkeen, kun on todettu sovellettava palkkaryhmä, tehtäväkohtaisesta palkasta päättää se viranomainen, jolle kuuluu harkinnanvaraisesta palkasta päättäminen. Työntekijän palkasta sovitaan työsopimuksella. Tehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta viranhoitomääräystä annettaessa ja työsopimusta tehtäessä esim. sijaisuuksia jatkettaessa.

Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa Vertailun kohteena ovat saman työnantajan palveluksessa olevien samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtävät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Koulutus

Viranhaltijalla tai työntekijällä oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaativuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina tosiasiallisten tehtävien perusteella. Palkkaryhmän soveltamisedellytykseksi on kuitenkin usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan osaltaan palkkaryhmään kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli palkkaryhmään kuuluvalta edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä palkkaryhmässä on todettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai ammatillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. = = = = = = = = = = = =

Viranhaltijan tai työntekijän tavanomaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista lisää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vaativuustekijät

Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa muita objektiivisia vaativuustekijöitä.

Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Olennainen muutos tehtävissä

2 mom.

Jos viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammiksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan unioni ry on vaatinut vahvistettavaksi, että Lahden kaupunki on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 – 2007 palkkausta koskevan II luvun 2 ja 5 §:än perusteella velvollinen suorittamaan 1.9.2006 jälkeen Lahden kaupungin palveluksessa oleville kaupunginsairaalan osastonsihteereille A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle, H:lle, I:lle, J:lle, K:lle, L:lle, M:lle, N:lle, O:lle, P:lle, Q:lle, R:lle, S:lle ja T:lle saman tehtäväkohtaisen palkan 1.660 euroa kuukaudessa kuin minkä Lahden kaupunki on maksanut osastonsihteerin tehtävissä työskenteleville terveydenhuoltoalan järjestö Tehy ry:n ja Suomen Perushoitajaliitto Super ry:n jäsenille U:lle, V:lle, X:lle ja Y:lle.

Kunta-alan unioni ry on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan Kunta-alan unioni ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Lahden kaupunginsairaalan päivystyksessä, laboratoriossa ja osastoilla on työskennellyt 25 työntekijää osastonsihteerin tehtävissä suorittaen asiakaspalvelu- ja/ tai toimistotyötä.

Lahden kaupunginsairaalan päivystysasemalla osastonsihteerin tehtävissä ovat 1.9.2006 työskennelleet perushoitaja V ja osastonsihteerit A, U, B ja C

Kaupunginsairaalan sisätautien ja erikoislääkärien ajanvarausyksikössä ovat osastonsihteerin tehtävissä työskennelleet osastonsihteeri D ja perushoitaja X.

Kaupunginsairaalan laboratorion osastonsihteerin tehtävissä on 1.9.2006 työskennellyt neljä työntekijää osastonsihteerin nimikkeellä ja yksi perushoitajan nimikkeellä. Osastonsihteerin nimikkeellä työskentelivät Q, R, S ja T. Perushoitajan nimikkeellä laboratorion asiakaspalvelutehtävissä on työskennellyt Y.

Lahden kaupunginsairaalan osastoilla ovat 1.9.2006 työskennelleet osastonsihteerit E, F, G, H, I, J, K, L, N, M, O ja P.

Lahden kaupunginsairaalan osastonsihteerien peruspalkka (vähimmäispalkka) on määräytynyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkahinnoittelua koskevan liitteen 3 (Terveydenhuollon hoitohenkilöstö) hinnoittelukohdan 03HOI040 mukaan. Kaikkien edellä mainittujen osastonsihteerien peruspalkkaa koskeva hinnoittelukohta on ollut sama.

Kaikille osastonsihteereille on aikoinaan työnantajan toimesta vahvistettu sama tehtäväkuvaus. Tehtäväkuvauksen mukaan osastonsihteerin työ muodostuu toimistotehtävistä, potilasasiakirjojen ATK-hallinnasta ja arkistoinnista sekä asiakaspalvelutyöstä. Tehtäväkuvaukseen sisältyy myös osastonsihteerien työn vaativuuden arviointi, jonka perusteella kaikkien osastonsihteerien tehtäväkohtainen palkka on ollut samansuuruinen ennen 1.9.2006. Kaikkien kaupunginsairaalan osastonsihteerien työtä tehneiden työntekijöiden tehtäväkohtainen palkka oli ennen 1.9.2006 sama 1623,91 euroa kuukaudessa riippumatta heidän nimikkeestään tai koulutuksestaan.

Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen 2005 – 2007 sisältyi 1.9.2006 toteutettu paikallinen järjestelyvaraeräratkaisu, jonka suuruus oli 0,9 %. Palkantarkistukset perustuivat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 – 2007 allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n 2-kohdan ja 7 §:n määräyksiin ja järjestelyvaraerä muodostui kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman 0,4 %:n suuruisesta järjestelyvaraerästä ja tulopoliittisen sopimuksen mukaisesta 0,5 %:n suuruisesta tasa-arvoerästä.

Lahden kaupunginhallitus päätti paikallisesta palkkaratkaisusta kokouksessaan 30.10.2006.

Tässä yhteydessä Lahden kaupunki korotti niiden edellä mainittujen kaupunginsairaalan osastonsihteerien tehtäväkohtaisia palkkoja, joilla oli perushoitajan nimike tai tutkinto. Perushoitajan tutkinnon omaavien osastonsihteereiden kuukausipalkkaa tarkistettiin 39,09 eurolla eli heidän palkkauksensa oli 1.9.2006 lukien 1.660 euroa kuukaudessa.

Ne osastonsihteerit, joiden tehtäväkohtaista palkkaa tarkistettiin 1.9.2006, olivat kyseessä olevana ajankohtana joko Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy ry:n tai Suomen Perushoitajaliitto SUPER ry:n jäseniä. Ilman palkantarkistusta jääneet osastonsihteerit ovat joko Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n tai Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry:n jäseniä.

Kaupunginsairaalan perushoitajien nimikkeellä olevien osastonsihteerien tehtäväkohtaisia palkkoja on korotettu, vaikka palkantarkistuksen yhteydessä osastonsihteereinä työskentelevien perushoitajien tehtäviä ei ollut mitenkään muutettu vaativammiksi. Lahden kaupunki on menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkausta koskevan II luvun 5 §:n vastaisesti suorittaessaan 1.9.2006 lukien tehtäväkohtaisen palkankorotuksen vain osalle kaupunginsairaalan osastonsihteereistä, vaikka osastonsihteerien työn vaativuus on ollut sama kaikilla edellä mainituilla työntekijöillä. Palkantarkistuksen seurauksena samaa tai samanarvoista työtä tekevien osastonsihteerien tehtäväkohtainen palkka on erilainen. Palkankorotuksen tekeminen yksinomaan työntekijän tai viranhaltijan koulutuksen, nimikkeen tai järjestäytymisen perusteella on vastoin työn vaativuuteen perustuvaa palkkausjärjestelmää ja KVTES:n tehtäväkohtaista palkkaa koskevaa II luvun 5 §:ää ja siihen liittyviä soveltamisohjeita.

Lahden kaupunki on paikallisissa neuvotteluissa kiistänyt sen, että eräiden osastonsihteerien palkantarkistuksen perusteena 1.9.2006 olisi ollut yksinomaan työntekijöiden koulutus. Lahden kaupungin edustajat ovat ilmoittaneet, että perushoitajatutkinnon suorittaneiden osastonsihteereiden työ poikkeaa vaativuudeltaan muiden osastonsihteereiden työstä, koska työnantajan mielestä ensin mainittujen osastonsihteereiden työhön kuuluu myös asiakkaiden hoitotarpeen arviointi.

Työnantajan näkemys kaupunginsairaalan päivystyksen, laboratorion tai osastojen osastonsihteerien töiden erilaisuudesta ei pidä paikkaansa. Vaikka perushoitajatutkinnon suorittaneilla työntekijöillä ja viranhaltijoilla onkin terveydenhuollon ammatillisesta henkilöstöstä annetun lain (559/1994) perusteella oikeus suorittaa asiakkaan hoidon tarpeen arviointia, ei tämä lakisääteinen kelpoisuus sinänsä voi olla peruste erilaiselle tehtäväkohtaiselle palkalle KVTES:n mukaan. Edellytyksenä tehtäväkohtaisten palkkojen eroavaisuudelle on, että perushoitajatutkinnon omaavien osastonsihteerien tosiasiallisiin työtehtäviin kuuluu asiakkaiden hoitotarpeen arviointia. Lahden kaupunginsairaalassa, laboratoriossa tai osastoilla työskentelevien perushoitajatutkinnon suorittaneiden osastonsihteereiden työhön ei tosiasiallisesti ole kuulunut hoitotarpeen arviointia työnantajan väittämällä tavalla.

Työnantajan toimesta on palkkaratkaisun riitautuksen jälkeen ilmeisesti tehty uusia osastonsihteereiden tehtäväkuvauksia. Uudet tehtäväkuvaukset on tehty erikseen niille osastonsihteereille, jotka ovat saaneet palkantarkistuksen 1.9.2006, ja niille, joilla ei ole perushoitajan tutkintoa. Jälkeenpäin tehdyillä tehtäväkuvauksilla ei voida pätevästi perustella osastonsihteerien tehtäviä tekevien työntekijöiden erilaista tehtäväkohtaista palkkausta, koska uudet tehtäväkuvaukset eivät perustu tosiasiallisiin eroihin työntekijöiden tehtävissä tai tehtävien vaativuudessa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastauksessaan, johon Lahden kaupunki on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen jättämistä tutkimatta siltä osin siinä on kysymys laboratoriossa työskentelevien osastonsihteereiden palkkauksesta sekä muilta osin sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Kunta-alan unioni ry:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitokseen ja Lahden kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Oikeudenkäyntiväitteen perusteet

Kanteen kiistämisen perusteet

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2007 – 2009 (KVTES) II luvun 5 §:n 1 momentin mukaan työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävän vaativuus. Tehtävän vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen, työn vaikutukset ja vastuu, työn edellyttämät yhteistyötaidot ja työolosuhteet. Vaativuustekijöitä ei ole tyhjentävästi lueteltu KVTES:n II luvun 5 §:n soveltamisohjeessa, vaan soveltamisohjeessa nimenomaisesti todetaan, että …”jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa muita objektiivisia vaativuustekijöitä.” Samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja.

Mikäli tehtävän kelpoisuusehdoissa edellytetään palkkaryhmän pätevyysvaatimuksen osoittaman koulutuksen ylittävää lisäkoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että tehtävä on vaativampi kuin tehtävän peruspalkan osoittama taso. Vaikka tehtävän kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään tehtävän edellyttämän koulutuksen ylittävää lisäpätevyyttä, voivat työntekijän lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käytännössä siihen, että hänelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä. Tämä puolestaan on otettava huomioon määrättäessä tehtäväkohtaista palkkaa

Lahden kaupungissa perushoitajan tutkinnon suorittaneiden osastonsihteereiden tehtävänkuvaan kuuluu muiden osastonsihteereiden tehtävästä poiketen hoidon tarpeen arviointia, potilaiden ohjeistusta ja neuvontaa sekä hoidollisia tehtäviä. Perushoitajan tutkinnon suorittaneiden osastonsihteereiden tehtävä on suoritetun vaativuusarvioinnin perusteella vaativampi kuin niiden osastonsihteereiden, joilla ei ole tätä tutkintoa. Osoituksena tästä on muun muassa se, että kansanterveyslain muutoksen tultua voimaan 1.3.2005 työnantaja aloitti perushoitajien koulutuksen omaavien osastonsihteerien osalta opastuksen, millä heitä valmennettiin muuttuneen lainsäädännön vaatimuksiin.

Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa kaikkien henkilöstöryhmien tehtäväkuvauksia päivitettiin syksyn 2005 ja tammikuun 2008 välisenä aikana. Tässä yhteydessä myös perushoitajan tutkinnon suorittaneiden osastonsihteereiden tehtäväkuvaukset saatettiin ajan tasalle ja vastaamaan muuttuneita tehtäviä. Vaikka kirjalliset tehtäväkuvaukset eivät olisikaan olleet järjestelyvaraerän jakohetkellä 1.9.2006 eriytyneet, niin tehtävät olivat käytännössä tosiasiassa eriytyneet siten, että palkkaero on perusteltavissa. Perushoitajan käytettävyys on ollut ja on erilainen kuin ei-perushoitajan tutkinnon suorittaneen osastosihteerin. Ratkaisevaa ei siis ole se, milloin tehtäväkuvaukset on laadittu, vaan tosiasiallisesti vallinnut tilanne tehtävien osalta.

Hoidon tarpeen arvioinnilla tarkoitetaan vuorovaikutustilannetta, jossa selvitetään potilaan yhteydenoton syy, sairauden oireet, niiden vaikeusaste sekä tarvittavan palvelun kiireellisyys asiakkaan antamien tietojen pohjalta. Kansanterveyslain 15b §:n mukaan hoidon tarpeen arviointia voi suorittaa vain terveydenhuollon ammattihenkilö. Perushoitajan (aikaisemmin lähihoitaja) tutkinnon suorittanut on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 §:n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö ja siten kelpoinen suorittamaan hoidon tarpeen arviointia.

Kansanterveyslain 15b §:n mukaan potilaalla on 1.3.2005 lukien ollut oikeus terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan hoidon tarpeen arviointiin kolmen arkipäivän kuluessa siitä, kun potilas otti yhteyttä terveyskeskukseen. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa työskentelevien perushoitajan tutkinnon suorittaneiden osastonsihteereiden tehtävään lisättiin kansanterveyslain edellyttämän hoidon tarpeen arvioinnin suorittaminen tarvittaessa.

Lahden kaupunginsairaalan päivystysasemalla hoidon tarpeen arvioinnista vastaa pääsääntöisesti nimetty sairaanhoitaja. Hänen lisäkseen hoidon tarpeen arviointia voi tehdä ja tekee ilmoittautumispisteessä perushoitajan tai terveydenhuolto-alan ammattitutkinnon suorittanut osastonsihteeri. Muun koulutuksen saanut työntekijä, esimerkiksi sellainen osastonsihteeri, joka ei ole suorittanut yllä mainittua tutkintoa, ei voi eikä saa itsenäisesti suorittaa hoidon tarpeen arviointia.

Käytännössä päivystysasemalla ( Lahden kaupungin sisätautien ja erikoislääkärien ajanvarausyksikkö) osastonsihteerinä työskentelevät perushoitajat (U ja V) tekevät koulutuksensa perustella muun muassa seuraavia tehtäviä: arvioivat potilaan hoidon tarvetta, kirjaavat arvioinnin tuloksen potilaskertomukseen, antavat harkintansa mukaan niin sanottuja puolikiireellisiä aikoja lääkärin vastaanotolle seuraavaksi päiväksi, ovat elvytysvalmiudessa ja luovuttavat potilaalle kopioita sairauskertomuksista

Muut päivystysasemalla työskentelevät osastonsihteerit eivät tee hoidon tarpeen arviointia, eivätkä voi antaa oman harkintansa mukaan puolikiireellisiä aikoja lääkärin vastaanotolle seuraavaksi päiväksi. Heillä ei ole myöskään oikeutta luovuttaa kopioita sairauskertomuksista.

Erikoislääkäripoliklinikalla (kaupunginsairaalan päivystysyksikön ajanvaraus) osastonsihteerinä toimiva perushoitaja (X) tekee koulutuksensa perusteella mm. seuraavia tehtäviä: kirjoittaa todistuksia taksimatkaa varten potilaiden laboratorio- ja lääkärissäkäynneistä, antaa tarvittaessa lääkärin määräyksestä lääkkeitä, tarvittaessa avustaa toimenpiteissä, luovuttaa potilaille kopioita sairauskertomuksista, lukee tulevia lähetteitä, tarkistaa esimerkiksi sen, onko otettu huomioon tiettyjen lääkkeiden tauotukset (ellei ole, tarkistaa asian lääkäriltä) sekä tunnistaa hälyttävät tutkimustulokset (pään CT, laboratoriovastaukset) ja näyttää ne lääkärille. Erikoislääkäripoliklinikalla työskentelevä toinen osastonsihteeri, jolla ei ole terveydenhuollon koulusta, ei tee mainittuja tehtäviä.

Hoidon tarpeen arviointi tekee työstä siis KVTES:n palkkausajatuksen mukaisesti vaativamman, mikä otetaan huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä. Hoidon tarpeen arviointi vaatii suurempaa osaamista kuin tavanomainen osastonsihteerin työ. Hoidon tarpeen arviointi vaikuttaa työn sisältöön, koska se sisältää hoidollisen elementin. Se tuo mukanaan suuremman vastuun, koska kysymys on myös potilasturvallisuudesta. Perushoitajien järjestäytymisellä ei ole ollut vaikutusta palkan korottamiseen. Koulutuksella on sikäli ollut merkitystä, että perushoitajat ovat olleet oikeutettuja hoidon tarpeen arviointiin, mitä he myös käytännössä ovat tehneet. Kaikkien osastonsihteerien tekemä työ ei siten ole ollut enää samaa tai samanarvoista.

KANTAJAN OIKEUDENKÄYNTIVÄITETTÄ KOSKEVA LAUSUMA

Kunta-alan unioni ry:n luottamusmiehet ovat 5.12.2007 käydyssä paikallisneuvottelussa jättäneet työnantajalle sekä päivystyspoliklinikan että laboratorion osastonhoitajien tekemät kirjelmät koskien palkantarkistusvaatimuksia. Paikallisneuvottelussa on esitetty kaikkia kaupunginsairaalan 25 osastonsihteeriä koskeva neuvottelupyyntö ja palkantarkistusta on vaadittu kaikille niille osastonsihteereille, joilla ei ole perushoitajan tutkintoa. Paikallisneuvottelupöytäkirjassa on mainittu erikseen laboratorion osastonsihteerit. Lahden kaupungin on täytynyt siten ymmärtää paikallisneuvottelujen koskevan myös laboratorion osastonsihteereitä.

Keskusneuvotteluissa Kunnallinen työmarkkinalaitos on yksipuolisesti ilmoittanut, että laboratorion osastonsihteereiden osalta erimielisyys palautetaan paikallistasolla selvitettäväksi. Kunta-alan unioni ry ei ole hyväksynyt palautusta. Kunnallinen työmarkkinalaitos on perustelut menettelyään Lahden kaupungin ilmoituksella, jonka mukaan laboratorion osastonsihteereiden palkasta ei olisi neuvoteltu paikallistasolla. Kunnallinen työmarkkinalaitos on kuitenkin jo paikallisneuvottelupöytäkirjasta voinut havaita, että työntekijäpuolen neuvottelupyyntö on koskenut kaikkia Lahden kaupunginsairaalan 25 osastonsihteeriä. Vaatimus kanteen jättämisestä osittain tutkimatta tulee näin ollen hylätä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Osastonsihteerien tehtäväkuvaus

2. Osastonsihteerien 26.07.2006 laatima tehtäväkuvaus

3. Lehdistötiedote 29.4.2008

4. Tiedote triage-potilasryhmittelystä

5. Osastonsihteerien osastonhoitaja Z:lle jättämä 10.5.2007 päivätty kirje

6. Lahden kaupunginhallituksen päätös 30.10.2006

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Muistio vastaanottohoitajakokouksesta 4.1.2006

2. Muistio sairaanhoitajavastaanoton perustaminen LKS:n PLK:lle 24.1.2006

3. Muistio asiakas tulee vastaanotolle 15.4.2006

4. Kaksi tehtäväkuvausta osastosihteerien toimenkuvasta

Kantajan henkilötodistelu

1. Osastonsihteeri A

2. Osastonsihteeri T

Vastaajan henkilötodistelu

1. Henkilöstöpäällikkö Å

2. Johtava hoitaja Z

3. Osastonhoitaja Ä

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta siltä osin kuin kanteessa on kysymys Lahden kaupunginsairaalan laboratoriossa työskentelevien osastonsihteereiden palkkauksesta, koska asiasta ei Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan ole tältä osin neuvoteltu paikallisesti eikä myöskään keskustasolla kunnallisen pääsopimuksen edellyttämällä tavalla.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on 13.6.2008 päättyneissä keskusneuvotteluissa ilmoittanut, että koska paikallisneuvottelupyyntöä ei Lahden kaupungin ilmoituksen mukaan ole yksilöity koskemaan myös kaupunginsairaalan laboratoriota eikä asia tältä osin ole ollut esillä paikallisneuvotteluissa, asia palautetaan tältä osin paikallistasolla selvitettäväksi. Keskusneuvottelusta laaditusta pöytäkirjasta ilmenevän mukaan Kunta-alan unioni ry on neuvottelussa todennut, että sen käsityksen mukaan myös kysymys laboratoriossa työskentelevän perushoitajan palkkauksesta on ollut käsiteltävänä paikallisneuvotteluissa.

Osastonsihteereiden tehtäväkohtaista palkkaa koskevasta erimielisyydestä käydyistä neuvotteluista laaditun pöytäkirjan mukaan Lahden yhteisjärjestö JHL ry ja Jyty Lahti ry ovat pyytäneet paikallisneuvottelua koskien osastonsihteereiden tehtäväkohtaisen palkan tarkistamista. Pöytäkirjaan kirjatun mukaan sosiaali- ja terveystoimialalla työskentelee kaupunginsairaalassa 25 osastonsihteeriä. Järjestöjen mukaan kaikkien osastonsihteereiden tosiasialliset tehtävät ovat käytännössä samat, eikä tehtävien vaativuudessa ole eroa. Tästä huolimatta osalle osastonsihteereitä on maksettu muita korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Pöytäkirjaan kirjatun mukaan korkeampaa palkkaa saavia löytyy sekä päivystyspoliklinikan että laboratorion puolelta.

Paikallisista neuvotteluista laaditusta pöytäkirjasta ilmenee, että pääluottamusmiehet ovat 5.12.2007 pidetyssä neuvottelussa ilmoittaneet selvittäneensä, etteivät osastonsihteereinä toimivat perushoitajat suorita hoidon tarpeen arviointia, vaan tekevät täysin vastaavia tehtäviä kuin muut osastonsihteerit. Pöytäkirjaan kirjatun mukaan pääluottamusmiehet ovat perustaneet kantansa muun muassa jättämiinsä asiakirjoihin, joista toisen on kirjattu koskevan laboratorion osastonsihteereitä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Tausta ja erimielisyys

Lahden kaupunginhallitus on tehnyt 30.10.2006 päätöksen kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen perustuvan 1.9.2006 käytettävän järjestelyvaran käyttämisestä tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen. Kaupunginhallituksen päätöksen perusteella muun muassa kaupunginsairaalan palveluksessa olevien perushoitajan tutkinnon suorittaneiden osastonsihteereiden tehtäväkohtaista palkkaa on tarkistettu 1.9.2006 lukien 39,09 eurolla.

Kunta-alan unioni ry on kanteessa katsonut, että palkantarkistus olisi tullut kohdistaa kaikille kanteessa mainituille kaupunginsairaalan palveluksessa oleville osastonsihteereille, koska osastonsihteerien tehtävissä ja niiden vaativuudessa ei ole eroa. Kunta-alan unioni ry:n mukaan työnantajan toteuttama tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistaminen on perustunut pelkästään työntekijöiden koulutukseen ja järjestäytymiseen.

Esitetty näyttö

A:n mukaan päivystyksessä työskentelevät osastonsihteerit ja perushoitajat eivät tälläkään hetkellä anna puolikiireellisiä aikoja, vaan se kuuluu sairaanhoitajille. Perushoitajat eivät myöskään ole elvytysvalmiudessa, vaan se kuuluu hoitohenkilöstölle. Kenenkään päivystyksessä työskentelevän osastonsihteerin tai perushoitajan tehtäviin ei kuulu sairauskertomusten kopioiden antaminen.

T on työskennellyt Lahden kaupunginsairaalan laboratoriossa osastonsihteerinä vuoden 2007 helmikuusta alkaen. Osastonsihteerin tehtäviä laboratoriossa tekee neljä työntekijää, joista yksi eli Y on perushoitajan nimikkeellä. Osastonsihteereistä R osallistuu näytteiden ottoon. Hänelle kuuluu lähtevien näytteiden toimittaminen eteenpäin eikä hän osallistu asiakaspalvelutyöhön eikä muihin osastonsihteereiden tekemiin töihin vastaanottopisteessä. Muut osastonsihteerit hoitavat asiakaspalvelun ja osallistuvat työnkiertoon eri toimipisteissä kuitenkin siten, että Y ei hoida taloushallintoon liittyviä tehtäviä, jotka kuuluvat T:lle ja osastonsihteerinä työskentelevälle Q:lle. Y ei tee mitään sellaisia töitä, mitä T tai Q eivät tee.

Å on työskennellyt Lahden kaupungin henkilöstöpäällikkönä viiden vuoden ajan ja toiminut muun muassa puheenjohtajana paikallisissa erimielisyysneuvotteluissa, jotka ovat koskeneet osastosihteereiden tehtäväkohtaista palkkaa. Å:n mukaan Lahden kaupungissa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan samasta työstä maksetaan samansuuruista palkkaa. Tämän mukaisesti esimerkiksi terveyskeskusavustajille maksetaan kahdenlaista palkkaa riippuen siitä, voidaanko henkilöä käyttää myös hoidollisissa tehtävissä. Tehtäväkuvaukset eivät aina osoita henkilön tosiasiasiallisia työtehtäviä käytännössä, eivätkä ne usein tehtävien muutoksista johtuen ole ajan tasalla. Kaupunginsairaalan osastonsihteereiden tehtävistä päättäminen kuuluu johtavalle hoitajalle. Hoitotakuulain voimaantulon jälkeen hoidollisia tehtäviä ryhdyttiin suunnittelemaan uudestaan ja erityistä merkitystä annettiin sille, kuuluuko tehtäviin hoidon tarpeen arviointia.

Z:n mukaan laboratoriossa työskentelevistä neljästä osastonsihteeristä yhdellä on perushoitajan tutkinto. Tämän johdosta hän myös voisi osallistua hoitotyöhön, mutta tehtävää tällä hetkellä hoitava henkilö ei ole ollut tähän halukas. Kun mainittu henkilö jää työstä pois, otetaan tehtävään perushoitaja, jolle kuuluu hoitotyöhön osallistuminen. Laboratoriossa tämä merkitsee esimerkiksi tarvittaviin hoitotoimenpiteisiin ryhtymistä potilaan pyörtyessä. Z:n mukaan laboratoriossa työskentelevien osastonsihteereiden työtehtävissä ei ole eroa, mutta tehtäväkuvaukset on kuitenkin tehty henkilöille erikseen. Koulutuksesta johtuen kahdelle laboratorion osastonsihteereille kuuluvat määrätyt talouteen liittyvät tehtävät.

Z:n mukaan päivystysasemalla työskentelevien perushoitajan koulutuksen saaneiden henkilöiden tehtäväkuvauksiin kuuluvista tehtävistä osa on sellaisia, joita voi lain mukaan tehdä vain terveydenhuoltoalan tutkinnon suorittanut henkilö. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa hoidon tarpeen arviointi ja tähän liittyvien kirjausten tekeminen potilaskertomukseen, elvytysvalmiudessa oleminen ja sairauskertomusten antaminen potilaille.

Arviointi ja johtopäätökset

Soveltamisohjeissa on edelleen määritelty tehtävien vaativuutta arvioitaessa huomioon otettavat eri vaativuustekijät. Ohjeesta ilmenevän mukaan toimivaltainen viranomainen voi päätöksensä mukaan käyttää arvioinnissa myös muita objektiivisia vaativuustekijöitä. Yhtenä vaativuustekijänä soveltamisohjeessa on mainittu työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta). Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista.

Lahden kaupunginsairaalan erikoislääkäreiden vastaanotossa osastonsihteerin tehtävässä työskentelevä X on suorittanut perushoitajan tutkinnon. D:llä, joka toimii samassa toimipisteessä toisena osastonsihteerinä, ei ole mainittua tutkintoa. Erikoislääkäreiden vastaanotolle potilaat tulevat terveyskeskuslääkäreiden tai muiden lääkäreiden lähetteillä. Osastonsihteereiden tehtävänä on toimittaa lähetteet ja niiden mukana tulevat asiakirjat erikoislääkäreille. Jatkotoimenpiteistä osastonsihteerit huolehtivat erikoislääkärin ohjeiden mukaisesti. Näyttöä ei ole esitetty siitä, että tällä vastaanotolla työskentelevien osastonsihteereiden tehtävät olisivat erilaiset sillä perusteella, että toisella heistä on perushoitajan tutkinto. Erikoislääkäreiden vastaanotolla työskentelevistä kummallekaan ei kuulu sellaista hoitotarpeen arviointia, potilaiden ohjeistusta tai hoidollisia toimenpiteitä, joilla työnantaja on perustellut korkeamman tehtäväkohtaisen palkan maksamista.

Lahden kaupunginsairaalan palveluksessa oleville osastonsihteereille on tehty vuonna 2008 kaksi erilaista tehtäväkuvausta, joista toinen koskee niitä osastonsihteereitä, joilla on perushoitajan tutkinto, ja toinen niitä, joilla ei ole mainittua tutkintoa. Aikaisempi tehtäväkuvaus on koskenut kaikkia osastonsihteereitä. Työnantajapuolenkin mukaan osastonsihteereiden tehtävät ovat vuoteen 2005 olleet samanlaiset koulutuksesta riippumatta. Lakimuutoksista johtuen osastonsihteereiden tehtävät ovat työnantajapuolen mukaan mainitun ajankohdan jälkeen muuttuneet siten, että aikaisempi tehtäväkuvaus ei ole enää ollut ajan tasalla syksyllä 2006, jolloin perushoitajien tehtäväkohtaista palkkaa on tarkistettu tehtävien vaativuuden perusteella.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltu aihe tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi asianosaiset saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että että Lahden kaupungilla ei 1.9.2006 ole ollut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 – 2007 palkkausta koskevan II luvun 2 ja 5 §:n edellyttämiä perusteita maksaa Lahden kaupungin palveluksessa oleville kaupunginsairaalan osastonsihteereille A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle, H:lle, I:lle, J:lle, K:lle, L:lle, M:lle, N:lle, O:lle, P:lle, Q:lle, R:lle, S:lle ja T:lle erisuuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin osastonsihteerin tehtävissä työskenteleville perushoitajille U:lle, V:lle, X:lle ja Y:lle.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Äimälä, K. Rautiainen, Vuorio ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Lehdon lausunto:

Yhdyn tuomioon muilta osin, mutta oikeudenkäyntikulujen osalta totean, että asiassa on ollut kysymys siitä, onko Lahden kaupungilla ollut oikeus maksaa osastonsihteerin työtä tekeville perushoitajille parempaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin kanteessa mainituille muille osastonsihteereille. Asiassa ei ole ollut kysymys eikä ole esitetty todistelua työehtosopimusmääräyksen oikeasta tulkinnasta vaan lähinnä siitä, tekevätkö perushoitajan tutkinnon suorittaneet osastonsihteerit erilaista työtä kuin muut osastonsihteerit.

Kysymys on ollut näytön arvioinnista yksittäisessä tapauksessa. Erimielisyys ei toisin sanoen ole koskenut sellaista tulkintariitaa, mikä voisi työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n (12.11.1993/951) esitöiden mukaan oikeuttaa kuittaamaan oikeudenkäyntikulut (HE 90/1993). Asiassa ei myöskään ole ilmennyt mitään sellaista epäselvyyttä, minkä perusteella asianosaisilla olisi ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, mikä puolestaan edellyttäisi kulujen kuittaamista. Oikeudenkäyntikulujen maksamisvelvollisuutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon se, että vastaaja on myös hävinnyt vaatimuksen kanteen jättämisestä osittain tutkimatta. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lahden kaupungin on tämän vuoksi yhteisvastuullisesti korvattava Kunta-alan unioni ry:n oikeudenkäyntikulut 3.570 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.