Labor court allows teachers to claim level 5 pay, ruling employer violated collective agreement by assigning level 4.

Kysymys siitä, oliko yliopiston kielikeskuksen päätoimisilla tuntiopettajilla yliopiston uutta palkkausjärjestelmää koskevan virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaan oikeus vaativuustason 5 mukaiseen tehtäväkohtaiseen palkkaan ja oliko työnantajan rikkonut virkaehtosopimusta vahvistaessaan heidän tehtäviensä vaativuustasoksi 4.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 71

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.3.2009

Pääkäsittely 1.6.2009

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Opetusministeriön, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä on tehty 21.6.2006 tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta yliopistoissa. Tarkentavan virkaehtosopimuksen liitteessä 1, joka sisältää sopimusmääräykset yliopistojen uudesta palkkausjärjestelmästä, on muun ohella seuraavat määräykset:

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella. Yliopistoissa on käytössä kaksi arviointijärjestelmää, opetus- ja tutkimushenkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä sekä muuhun henkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä. Työnantaja päättää sovittujen kriteerien perusteella kumpaa arviointijärjestelmää henkilöön sovelletaan.

Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 2 ja muun henkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 3.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään. Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä käytännön arviointimenettelyt voivat poiketa yliopistokohtaisesti järjestelmän puitteissa. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna myös useamman henkilön muodostamaa asiantuntijaryhmää.

Arviointikeskustelut käydään vuosittain. Opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmän vaativuustasoille 5-11 sijoittuvan henkilöstön osalta arviointikeskustelut käydään kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Jokaisessa yliopistossa on kaksi työnantaja- ja palkansaajaosapuolten välistä arviointiryhmää, toinen opetus- ja tutkimushenkilöstölle ja toinen muulle henkilöstölle.

Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja arviointiryhmien ehdotukset saatuaan. Arviointiryhmät käsittelevät uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelevät kantansa niihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen liitteenä 2 olevasta opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukosta käy ilmi, että tehtäväkohtaisen palkanosan suuruus vaativuustasolla 4 on 1.1.2006 alkaen 2 043 €/kk ja 1.6.2006 alkaen 2 071,60 €/kk ja vaativuustasolla 5 vastaavina aikoina 2 350 ja 2 382,90 €/kk.

Tarkentavaan virka- ja työehtosopimukseen osallisten välillä on tehty 21.6.2006 pöytäkirja, jossa todetaan muun muassa seuraavaa:

1 § Allekirjoituspöytäkirjan sisältö

Neuvotteluosapuolet ovat uudesta palkkausjärjestelmästä 21.6.2006 tehtyyn tarkentavaan virka- ja työehtosopimukseen liittyen sopineet eräistä sen käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyvistä asioista tämän pöytäkirjan ja sen liitteiden mukaisesti.

2 § Vaativuuden arviointijärjestelmät ja vaativuuden arviointia koskevat yleiset periaatteet

Määräysten soveltaminen perustuu kahden arviointijärjestelmän käyttöön seuraavasti:

1. Opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmä (pöytäkirjan liite 1)

2. Muun henkilöstön arviointijärjestelmä (pöytäkirjan liite 2)

Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmää käytetään tehtävän nimikkeestä riippumatta arvioitaessa opetus- ja tutkimustehtävissä työskentelevien henkilöiden tehtävien vaativuutta. Järjestelmässä arvioitavien tehtävien tulee painottua tieteelliseen tutkimukseen tai sen johtamiseen tai siihen perustuvaan yliopistolliseen tutkintoon johtavaan opetukseen tai näihin tutkintoihin sisältyvien opinnäytteiden ohjaukseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Päätöksen käytettävän arviointijärjestelmän valinnasta tekee työnantaja näiden edellä määriteltyjen kriteerien puitteissa. Mikäli järjestelmän valinnasta syntyy erimielisyyttä, tulee työnantajan kuulla asianomaisen henkilöstöjärjestön edustajaa ennen päätöksen tekoa. Arviointijärjestelmän valinta ei vaikuta henkilöön sovellettavaan työaikajärjestelmään ja vuosilomajärjestelmään.

Tehtävien vaativuustasot määritellään liitteessä 1) vaativuustasokarttana opetus- ja tutkimushenkilöstölle ja liitteessä 2) vaativuuskehikkona muulle henkilöstölle.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Tehtävän vaativuuden arviointi

Tehtävän vaativuus arvioidaan tehtäväkuvauksen perusteella ja noudatettavan arviointijärjestelmän mukaisesti.

Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa. Myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi pyytää arvioinnin tekemistä.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä käytännön arviointimenettelyt voivat poiketa yliopistokohtaisesti järjestelmän puitteissa. Menettely valmistellaan kussakin yliopistossa tavoitteena saada sen sisällöstä yhteisymmärrys asianomaista henkilöstöryhmää edustavan ammattijärjestön paikallistason edustajien kanssa. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna myös useamman henkilön muodostamaa asiantuntijaryhmää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Arviointiryhmät

Yliopistossa on kaksi työnantaja- ja palkansaajaosapuolten yhteistä arviointiryhmää: oma ryhmä opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävien vaativuuden arviointia varten ja oma ryhmä muun henkilöstön tehtävien vaativuuden arviointia varten.

Yliopisto nimeää arviointiryhmiin työnantajan edustajat ja näille varaedustajat ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt nimeävät omat edustajansa ja näille varaedustajat. Ryhmien puheenjohtajana toimii yliopiston nimeämä työnantajavirkamies. Järjestöjen nimeämien edustajien määrä tulee olla vähintään yhtä suuri kuin työnantajan edustajien määrä. Mahdollisuuksien mukaan arviointiryhmien kokoonpanossa otetaan huomioon tasa-arvonäkökulma. Ryhmien koon päättää kukin yliopisto.

6 § Arviointien vahvistaminen

Työnantaja vahvistaa 31.5.2006 mennessä tehtyihin arviointeihin perustuvat vaativuus- ja suoritustasot sanottuun ajankohtaan mennessä, mikäli siihen ei ole ylitsepääsemätöntä estettä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Käsikirja

Osapuolet valmistelevat 31.8.2006 mennessä työnantajan näiden neuvottelujen kuluessa esittämän koosteen perustalta yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää koskevan käsikirjan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

18 § Pöytäkirjan voimassaolo

Tämä pöytäkirja on voimassa 1.1.2006 lukien ja on voimassa kuten tämän pöytäkirjan 1 §:ssä mainittu tarkentava virka- ja työehtosopimus.

Tämä allekirjoittamispöytäkirja ei ole voimassa virka- ja työehtosopimuksena. Pöytäkirja ilmaisee osapuolten yksimielisen käsityksen siinä käsitellyistä asioista.

Edellä mainitun pöytäkirjan liitteenä 1olevassa opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartassa on tasojen 4 ja 5 kohdalla todettu seuraavaa:

Taso 4

Työn luonne ja vastuu : Jatko-opintoihin liittyvä tutkimustyö tai itsenäinen tutkimustyö, johon kuuluu menetelmien hyvä hallinta

Perusopetukseen, opetus- ja/tai yliopistohallintoon liittyviä itsenäisesti toteutettavia tehtäviä

Vuorovaikutustaidot: Opetusta avustavia tehtäviä

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet: Lisensiaattitutkintoa vastaavat opinnot

Keskeinen ero edelliseen: tieteellisen pätevyyden kasvu, itsenäisemmin suoritettavia opetus- ja hallintotehtäviä, tutkimustehtävien vaativuuden kasvu ja mahdollisesti vastuuta pienehköstä projektista

Taso 5 opetuspainoiset tehtävät

Työn luonne: Itsenäinen opetustehtävä

Tehtävään kuuluu arviointia ja kehittämistä

Laitostehtäviä

Vuorovaikutustaidot ja vastuu: Opintokokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus

Perustutkintotasoista opetusta

Perustutkinto-opiskelijoiden ohjausta

Tiedolliset taidot ja valmiudet: Hyvä opetustaito, edellyttää opetusalueen kokonaisuuden hallintaa

Keskeinen ero edelliseen: opetus- ja tutkimustehtävät eri kuvauksessa, vastuu ja itsenäisyys opetustehtävissä kasvaa

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Oulun yliopiston kielikeskuksen palveluksessa olevilla päätoimisilla tuntiopettajilla A:lla, B:llä, C:llä, D:llä ja E:llä on 1.1.2006 alkaen oikeus yliopiston uutta palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen liitteen 1 tehtäväkohtaista palkanosaa koskevan 4 §:n mukaan opetus-ja tutkimushenkilöstön vaativuustason 5 mukaiseen palkkaan

velvoittaa valtiovarainministeriön/Oulun yliopiston maksamaan ajalta 1.1.2006 - 28.2.2009 saamatta jääneenä palkkana C:lle 10.909,69 euroa, D:lle 11.447,19 euroa, E:lle 11.447,19 euroa ja ajalta 1.1.2006 -31.7.2008 A:lle 7.763,16 euroa ja B:lle 7.242,76 euroa,

tuomitsee altiovarainministeriön/Opetusministeriön/Oulun yliopiston maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n mukaista hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

Oulun yliopiston arviointiryhmä on käsitellyt päätoimisten tuntiopettajien työtehtäviin liittyvät vaativuustasot keväällä 2006, 2007 ja 2008. Niistä on pidetty erimielisyyskäsittelyt vuosina 2006 ja 2007.

Lähes kaikki Oulun yliopiston kielikeskuksen päätoimiset tuntiopettajat on sijoitettu opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan tasolle 4 riippumatta tehtävänkuvauksesta. Vastaavaa työtä tekevät kielikeskuksen lehtorit on sijoitettu opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan tasoille 5 ja 6.

Erimielisyys koskee Oulun yliopiston kielikeskuksen päätoimisia tuntiopettajia C:tä, D:tä, E:tä, A:ta ja B:tä. Heidän vaativuusryhmäkseen on vahvistettu 4, vaikka oikea vaativuusryhmä olisi 5. A:n ja B:n osalta vaativuustaso on vahvistettu 1.8.2008 alkaen tasolle 5, joten heidän kohdaltaan vaatimukset kohdistuvat ajalle 1.1.2006 - 31.7.2008.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 1 olevasta opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevasta vaativuustasokartasta käy ilmi, että taso 4 on tarkoitettu jatko-opintoja suorittaville, joiden tehtäviin tutkimuksen lisäksi kuuluvat pienimuotoiset opetusta avustavat tehtävät. Tasolla 4 oleva jatko-opiskelija on pääsääntöisesti jatko-opintojensa loppuvaiheessa, hyvin lähellä väitöstä oleva tutkija.

Taso 5 on jaettu selkeästi tutkimus- ja opetuspainotteisiin tehtäviin, jolloin henkilöiden tehtäviä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, kumpaan näistä tehtävät pääsääntöisesti painottuvat. Tutkimuspainotteisissa tehtävissä kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa itsenäinen tieteellinen tutkimustyö, tutkimusprojektien suunnittelu ja toteutus sekä kandidaatin tutkielmien ohjaus omalta tutkimusalueelta. Tiedollisena ja taidollisena valmiutena on tohtorin tutkinto tai muu tutkijakoulutus. Opetuspainotteisissa tehtävissä opetus on perustutkintotasoista, itsenäistä työtä, johon kuuluu arviointia ja kehittämistä. Myös opintokokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus sekä perustutkinto-opiskelijoiden ohjaus voivat olla osa tehtäviä. Tiedollisena ja taidollisena valmiutena opetuspainotteisissa tehtävissä ei ole tohtorin tutkinto, vaan hyvä opetustaito sekä opetusalueen kokonaisuuden hallinta.

Yliopistojen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtoehtosopimuksen liitteen 1 4 §:n määräyksistä samoin kuin 21.6.2006 tehdyn allekirjoituspöytäkirjan 2 ja 3 §:n määräyksistä käy ilmi, että tehtävän vaativuus arvioidaan tehtävänkuvauksen ja noudatettavan arviointijärjestelmän perusteella. Sopimusosapuolten laatimassa yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää koskevassa käsikirjassa on myös todettu, että tehtävien vaativuuden arviointi perustuu tehtävänkuvaukseen, jolloin arvioinnin kohteena ovat pelkästään tehtävät, eivät virka- ja ammattinimikkeet, henkilön suorittama tutkinnon taso tai henkilökohtainen työstä suoriutuminen. Lisäksi arvioinnin tulee olla yhdenmukainen henkilöstön oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden turvaamiseksi.

Oulun yliopisto on toiminut sopimuksen vastaisesti arvioidessaan ja vahvistaessaan edellä mainittujen päätoimisten tuntiopettajien vaativuustasot pelkästään virkanimikkeiden perusteella liian alhaiselle tasolle. Oulun yliopisto ei ole noudattanut sopimukseen liittyvää arviointijärjestelmää arvioidessaan opetuspainotteisia tehtäviä tekevien henkilöiden työtehtävät tutkimuspainotteisten kriteerien mukaan.

Esimiesten arviot kanteessa mainittujen päätoimisten tuntiopettajien tehtävien sisällöstä ja vaativuustasosta sekä luottamusmiehen laatimat vertailut vastaavissa tehtävissä toimivien lehtoreiden tehtävänkuvauksista osoittavat, että Oulun yliopiston työnantajapäätökset perustuvat pelkästään päätoiminen tuntiopettaja-nimikkeeseen ja tutkintotasoon eivätkä tehtävän vaativuuteen ja sisältöön, jota sopimus edellyttää.

Kielikeskuksen päätoimiset tuntiopettajat tekevät samaa työtä kuin kielikeskuksen lehtorit. Nämä tehtävät vastaavat opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan kuvauksissa tasoja 5 ja 6, mihin kaikkien lehtorin nimikkeillä toimivien tehtävät onkin työnantajan toimesta vahvistettu.

Vaativuustason 5 työn luonnekriteereihin kuuluvat itsenäiset opetustehtävät, arviointi, kehittäminen sekä laitostehtävät. Oulun yliopiston kielikeskuksen päätoimisten tuntiopettajien tehtävät ovat itsenäisiä opetustehtäviä, joihin kuuluu opetuksen suunnitteleminen sekä opettaminen ja arvioiminen kokonaisuudessaan.

Tason 4 tehtävät sisältävät opetusta avustavia tehtäviä tai vähäisessä määrin itsenäisiä opetustehtäviä. Tällaisista tehtävistä ei ole kysymys edellä mainittujen päätoimisten tuntiopettajien kohdalla.

Myös A:n ja B:n vaativuustason nostaminen 1.8.2008 alkaen tasolle 5 ilman, että heidän tehtävien vaativuudessa tai sisällössä olisi tapahtunut sopimuksessa edellytettyjä oleellisia muutoksia vuoteen 2006 verrattuna, osoittaa Oulun yliopiston menetelleen sopimusmääräysten vastaisesti.

Valtiovarainministeriö/Opetusministeriö/Oulun yliopisto on rikkonut tietensä sitä velvoittavan virkaehtosopimuksen määräyksiä, kun se on vahvistanut kysymyksessä olevien päätoimisten tuntiopettajien tehtävien vaativuustasot pelkästään virkanimikkeiden perusteella tasolle 4, vaikka se sovitun palkkausjärjestelmän mukaisesti olisi tullut vahvistaa vähintään tasolle 5.

Valtiovarainministeriön/Opetusministeriön olisi viimeistään käytyjen paikallisneuvotteluiden yhteydessä tullut havaita Oulun yliopiston menetelleen virkaehtosopimuksen vastaisesti ja antaa Oulun yliopistolle ohjeet korjata kysymyksessä olevien tuntiopettajien tehtävien vaativuustasot sovitun palkkausjärjestelmän mukaiseksi. Kun näin ei ole menetelty, on Valtiovarainministeriö/Opetusministeriö/Oulun yliopisto on tuomittava hyvityssakkoa valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n perusteella.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö, jonka puhevaltaa on käyttänyt opetusministeriö, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Vastaaja on lisäksi vaatinut Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vaativuuden arviointia koskevista sopimusmääräyksistä samoin kuin tarkentavan virkaehtosopimuksen osapuolten laatimasta uutta palkkausjärjestelmää koskevasta käsikirjasta käy ilmi, että tehtävän vaativuuden arvioinnin suorittaa esimies ja että arviointiperusteiden ja suoritettavien arviointien tulee noudattaa yliopistossa vallitsevaa arviointilinjaa ja ylläpitää sitä. Johdonmukainen arviointi muodostaa palkkausjärjestelmän uskottavuuden pohjan. Yliopiston velvollisuutena on esimiehelle kuuluvia oikeuksia käyttäen ja velvollisuuksia noudattaen huolehtia arviointiperusteiden asianmukaisesta ja tasapuolisesta soveltamisesta. Työnantaja vahvistaa arviointiperusteet ja tehtäväkuvat ja on velvollinen valvomaan niiden noudattamista.

Arviointiryhmät ovat useissa yliopistoissa arviointityönsä aluksi tarkentaneet vaativuustasokartan pohjalta joiltakin osin vaativuustasokartan kriteereitä tekemänsä suhteutustyön yhdenmukaistamiseksi. Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointiryhmä on yksimielisesti tarkentanut vaativuustasokartan määrityksiä seuraavasti: Vaativuustasolla 6 opetuspainotteisissa tehtävissä tehtäviin on todettu kuuluvan maisteritutkintoon kuuluvien opinnäytetöiden ohjaus, oppiainevastuu ja vastaavasti vaativuustasolla 5 kandidaattitasoinen opinnäytetöiden ohjaus. Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä vaativuustasolle 5 sijoitetuilla on lähtökohtaisesti tohtorin tutkinto.

Korkeakoulujen kelpoisuusvaatimuksista on säädetty asetuksella (A 309/1993). Lehtorilta vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto. Lehtorin virkaan voidaan katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Yliopiston lehtorin virkaan, joka on tarkoitettu syntyperältään ulkomaalaiselle, voidaan ottaa tehtäväalaan erittäin hyvin perehtynyt hakija, vaikka hän ei ole suorittanut edellä mainittuja tutkintoja.

Päätoimisten tuntiopettajien kelpoisuusvaatimuksista ei erikseen ole säädetty. Rekrytointivaiheessa tuntiopettajilta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa.

Tehtävien ja virkojen kelpoisuuksien erot olivat olemassa jo ennen siirtymistä uuteen palkkausjärjestelmään. Palkkausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen Oulun yliopistossa (samoin esimerkiksi Helsingissä ja Joensuussa) on opetusministeriön tutkijauratyöryhmien suositusten perusteella siirrytty tai ollaan siirtymässä uuteen virkarakenteeseen, jossa päätoimisen tuntiopettajan tehtävän ja nimikkeen korvaa yliopisto-opettaja. Oulun yliopiston hallituksen päätöksen mukaisesti yliopiston yksiköissä on sellaisia opetuspainotteisia tehtäviä, joissa ei voida edellyttää tohtorin tutkintoa. Näissä tapauksissa nimikkeeksi määriteltiin yliopisto-opettaja (university teacher). Tehtävässä edellytetään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista. Kielikeskuksen päätoimisen tuntiopettajan nimikkeistä on suurin osa muutettu vuoden 2008 aikana yliopisto-opettajiksi (kanteessa mainituista A, C, D ja B).

Kielikeskuksen päätoimisten tuntiopettajien tehtävien arvioinnissa sekä arviointiryhmän että työnantajan päätökset on tehty tehtävänkuvausten perusteella. Arviointipäätöksissä tehtävän vaativuus on suhteutettu kaikkiin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviin noudattaen vaativuustasokartan kriteereitä. Kielikeskuksen johtaja on kevään 2006 arvioinnissa todennut omana näkemyksenään tehtävien sijoittuvan tasolle 5 ja vastaavasti lehtorien tehtävien tasolle 6 ja sama näkemys on ilmaistu erimielisyyslausunnoissa. Arviointiryhmä ja työnantaja ovat hyvin usein ensimmäisillä arviointikierroksilla joutuneet poikkeamaan lähiesimiesten esityksistä. Arviointiryhmän suorittamassa tehtävien suhteutuksessa vuonna 2006 lähes 40 % muuttui lähiesimiesten arvioinneista. Tehtävien suhteutuksen ohella arviointiryhmä joutui työssään ottamaan huomioon myös virkaehtosopimuksen kustannusvaikutusvaatimukset (7,24 %).

Vaativuustasoa arvioitaessa on otettava huomioon, että kielikeskuksen tehtävät eivät ole tutkintoon tähtäävää opetusta vaan pikemminkin kielikoulutusta. Näin ollen kyse on perusopetukseen liittyvistä itsenäisesti toteutettavista tehtävistä (taso 4), mutta tutkintojen ja perustutkinto-opiskelijoiden opinnäytetöiden ohjausta ei näihin suoraan kuulu (taso 5). Yksikkö ei tee tutkimusta. Ainelaitoksen lehtorin ja kielikeskuksen tuntiopettajan tehtävän vaativuutta ei siis voida suoraan rinnastaa.

Viimeisimmällä arviointikierroksella vuonna 2008 tarkistettiin kahden yliopisto-opettajan (A ja B ) vaativuustasoa ja nostettiin tasolle 5. Tämä tehtiin kielikeskuksen johtajan esityksestä ja hänen tekemänsä arvioinnin perusteella.

Yliopistotasolla lehtorit (yliopistonlehtorit) sijoittuvat tehtävän, vastuun ja tiedollisten ja taidollisista valmiuksien mukaan vaativuustasoille 3-7 ja päätoimiset tuntiopettajat/yliopisto-opettajat sijoittuvat tasoille 2-5. Oulun yliopistossa päätoimisia tuntiopettajia ja yliopisto-opettajia on kaikkiaan 83, joista päätoimisia tuntiopettajia on 16. Päätoimisia tuntiopettajia (yliopisto-opettajia) on kielikeskuksen lisäksi erityisesti humanistisella alalla ja kasvatustieteissä opettajankoulutuksen taito- ja taideaineissa, joissa samoin kuin kielten opetuksessa painopiste on opiskelijan taidollisten valmiuksien kehittämisessä ja perusopetuksen antamisessa.

Päätoimisten tuntiopettajien vaativuusryhmien keskiarvo on Oulun yliopistossa hiukan alle 4. Mukana on esimerkiksi luonnontieteellisessä tiedekunnassa työskenteleviä tuntiopettajia, joilla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa. Päätoimisten tuntiopettajien palkkaus nousi Oulun yliopistossa edellä mainitulla vaativuustasolla keskimäärin 15 %. Kaikissa yliopistoissa tuntiopettajien keskiarvo on noin 4 (jaoteltuna nimikkeisiin: tuntiopettajat, päätoiminen ka 4, tuntiopettaja, virkaan nimitetty 4,6).

Kysymyksessä olevien päätoimisten tuntiopettajien vaativuusarviointi on tehty noudatettavien sopimusmääräysten ja Oulun yliopiston vallitsevan arviointilinjan mukaisesti, eikä kanteessa ole esitetty perusteita siitä poikkeamiseen.

Valtion taholta ole rikottu asiassa sovellettavaa virkaehtosopimusta. Mikäli työtuomioistuin kuitenkin katsoisi virkaehtosopimusta rikotun, ei valtiovarainministeriö (Suomen valtio) voi rikkoa tieten eli tahallisesti kanteen kohteena olevaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisen tekemää tarkentavaa virkaehtosopimusta, koska vastaaja ei sovella sanottua sopimusta. Valtion virkaehtosopimusasetuksen 7 § 2 momentin mukaisesti soveltamismääräykset ja -ohjeet tarkentavan virkaehtosopimuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa hallinnonalan neuvotteluviranomainen. Nyt puheena olevaa koko yliopistolaitoksessa soveltamisalansa mukaisesti sovellettavaa tarkentavaa virkaehtosopimusta soveltavat käytännössä yliopistot eli tässä tapauksessa Oulun yliopisto. Tarkentavaa virkaehtosopimusta ei ole rikottu tieten minkään valtion organisaation toimesta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Käsikirja yliopistojen palkkausjärjestelmästä (UPJ- käsikirja 16.10.2006)

2. Opetusministeriön opetusneuvos J:n kirje yliopistoille tehtävien vaativuuden ja henkilösuoriutumisen arvioinnista (7.2.2008)

3.-7. C:n, E:n, D:n, A:n ja B:n tehtävänkuvaukset sekä lähiesimiesten lausunnot tehtävien sisällöstä ja vaativuustasoista

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointiryhmän laatima vaativuuskartan tarkennusasiakirja

2. Taulukko päätoimisten tuntiopettajien ja lehtoreiden sijoittumisesta eri vaativuustasoille Oulun yliopistossa ja kaikissa yliopistoissa

Kantajan henkilötodistelu

1. Neuvottelupäällikkö F

2. Projektipäällikkö G

3. Lehtori, luottamusmies H

Vastaajan henkilötodistelu

1. Hallintojohtaja I

2. Opetusneuvos J

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta yliopistoissa 21.6.2006 tehdyn tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan sopimuksen mukainen uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön 1.1.2006 alkaen. Sopimuksen palkkausjärjestelmää koskevan liitteen 3 §:n mukaan virkamiehen ja työntekijän palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Oulun yliopisto on edellä mainittuun sopimukseen perustuen vahvistanut yliopiston kielikeskuksen palveluksessa olevien päätoimisten tuntiopettajien A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n tehtävien kuuluvan vaativuustasolle 4, minkä mukaan heidän tehtäväkohtainen palkkansa on määrätty. Vaativuustasojen riitauttamisen jälkeen työnantaja on vahvistanut A:n ja B:n tehtävien kuuluvan vaativuustasolle 5 1.8.2008 alkaen.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, olisiko edellä mainitut päätoimiset tuntiopettajat tullut sijoittaa vaativuustasolle 5 vuoden 2006 alusta lukien.

Todistelu

F on edelleen kertonut, että uuden palkkausjärjestelmän kustannusvaikutus, josta osapuolten kesken sovittiin sopimusta tehtäessä, ei voi vaikuttaa yksittäisen henkilön tehtävän sijoittamiseen jollekin vaativuustasolle. Vaativuustason nostamisen tulee myös perustua tehtävän vaativuuden nousulle, eikä vaativuustason nostaminen voi perustua käytettävissä oleville määrärahoille. F:n mukaan aikaisemmin käytössä ollut palkkausjärjestelmä on vaikuttanut siihen, että valtakunnallisesti tarkastellen päätoimisia tuntiopettajia on sijoitettu runsaasti vaativuustasolle 4. Tämä oli tiedossa jo ennen sopimuksen allekirjoittamista, jolloin tiedossa myös oli, että tähän liittyviä asioita tullaan riitauttamaan. Koska uusia lehtoraatteja ei ole voitu perustaa, on tämä johtanut päätoimisten tuntiopettajien sijoittamiseen vaativuustasolle 4, vaikka he tekevät samankaltaisia tehtäviä kuin lehtorit.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n projektipäällikkönä toimiva G on osallistunut sopimusneuvotteluihin vuodesta 2004 lukien. Hän on käynyt erimielisyysneuvotteluja kanteessa tarkoitetusta asiasta opetusministeriön edustajan J:n kanssa. Palkansaajajärjestön kantana on neuvotteluissa esitetty, että koska Oulun yliopiston kielikeskuksen päätoimisten tuntiopettajien tehtävät vastasivat lehtoreiden tehtäviä, tulisi heidät myös sijoittaa samalle vaativuustasolle kuin lehtorit. G:n mukaan täysipainoisia opetustehtäviä tekeviä henkilöitä ei ole tarkoitettu sijoittaa vaativuustasolle 4. Oulun yliopiston kielikeskuksen päätoimisten tuntiopettajien sijoittaminen vaativuustasolle 4 on perustunut nimikkeeseen. Erimielisyysneuvotteluissa on työnantajapuolelta myös viitattu uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisen sovittuihin kustannusvaikutuksiin ja todettu, että vaativuustasolle sijoittelussa saattoi olla virheitä, mutta niitä ei voitu kuitenkaan korjata.

H, joka työskentelee Oulun yliopistossa lehtorina, on hoitanut vuodesta 1995 alkaen luottamusmiestehtäviä varaluottamusmiehenä, luottamusmiehenä ja varapääluottamusmiehenä sekä ollut vuodesta 2004 alkaen Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö arviointiryhmän jäsen. Tehtävien arviointia on tehty vuosittain vuodesta 2005 alkaen. H:n mukaan kielikeskuksessa tehtävä opetustyö on täysipainoista opetustyötä. Kielikeskuksessa työskentelevät lehtorit ja päätoimiset tuntiopettajat suunnittelevat opetuksen, valmistavat opetusmateriaalia, ohjaavat opiskelijoita, järjestävät kokeita ja arvioivat opiskelijoiden suorituksia. Näiden tehtävien lisäksi heille kuuluu kehittämistehtäviä. Koska kieliä opetetaan eri tiedekunnissa, joutuvat kielikeskuksessa työskentelevät henkilöt perehtymään paitsi pedagogian alalla tapahtuvaan kehitykseen myös eri tieteenalojen kehitykseen ja sanaston muutoksiin näillä aloilla. Kielikeskuksen päätoimisten tuntiopettajien ja lehtorien tehtävissä ei ole eroa.

H on ollut laatimassa Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointiryhmän ohjeita, joiden tarkoitus oli helpottaa lähiesimiesten arviointityötä. Näissä ohjeissa on tason 5 kohdalla mainittu kandidaattitasoisten opinnäytetöiden ohjaus. Vahvistaessaan kielikeskuksen päätoimisten tuntiopettajien vaativuustason 4:ksi työnantaja on muun muassa vedonnut siihen, että päätoimiset tuntiopettajat eivät tee opinnäytetöiden ohjausta. Edellä mainittua edellytystä ei ole mainittu itse sopimuksen liitteenä olevassa vaativuustasokartassa opetus- ja tutkimushenkilöstön kohdalla tasolle 5 kuulumisen edellytyksenä. Kielikeskuksessa ei tehdä opinnäytetöitä, joten niiden ohjausta ei kuulu myöskään lehtoreille. Toisena perusteena tasolle 4 sijoittamiselle työnantajan on maininnut tutkinnon. Opetuspainoisten tehtävien osalta ei vaativuustasokartassa ole myöskään mainittu tutkintoedellytystä. Valtaosalla kielikeskuksen lehtoreista ja päätoimisista opettajista on ylempi korkeakoulututkinto.

I on toiminut Oulun yliopiston hallintojohtajana vuodesta 1998 alkaen, mitä ennen hän oli vuodesta 1976 lukien toiminut yliopiston hallintotoimiston päällikkönä. I toimii myös yliopiston kuusijäsenisen opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointiryhmän puheenjohtajana. Muina jäseninä arviointiryhmässä on kaksi JUKO ry:n edustajaa, yksi professorien edustaja, yhden tiedekunnan hallintopäällikkö ja henkilöstöjohtaja. Ennen yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamista koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoittamista yliopistossa tehtiin ennakkoarviointeja eri vaativuustasoille sijoittamisen osalta. Ennen arvioiden tekoa arviointiryhmässä käytiin läpi tehtävien luonteet, eri vaativuustasot ja niiden erot ja keskusteltiin vaativuustasojen suhteutuksesta koko yliopiston sisällä.

I on edelleen kertonut, että yliopiston lehtoreiden työhön ei yleensäkään kuulu tutkimustyö. Lehtoreiden opetustyö muualla yliopistossa on vaativampaa kuin kielikeskusten opetustyö. Kielikeskusten antama opetus ei ole perinteistä yliopisto-opetusta. Kielikeskusten opetushenkilöstö toimii pienellä opintopistealueella, koska maisteritutkintoon vaadittavasta 300 opintopisteestä kieliopintojen osuus on 15 opintopistettä.

I:n mukaan B:n ja A:n vaativuustason nosto vuonna 2008 on ollut työmarkkinaratkaisu, jolla on pyritty aikaansaamaan sopuratkaisu kysymyksessä olevien päätoimisten opettajien vaativuustasoa koskevassa erimielisyydessä. Kielikeskuksen johtaja on esittänyt mielipiteensä siitä, ketkä kysymyksessä olevista henkilöistä ovat lähinnä vaativuustasoa 5, ja ratkaisu on tehty hänen lausumansa perusteella. B:n ja A:n tehtävien vaativuudessa ei ollut tapahtunut muutoksia, ja tehtäväkuvausten mukaan heidät olisi tullut edelleen sijoittaa vaativuustasolle 4.

J on aikaisemmin nähnyt Oulun yliopistossa lähiesimiehille tehdyt vaativuustasoille sijoittamista koskevat ohjeet. Paikallisesti ei eri vaativuustasoille sijoittumiselle voida asettaa enempiä edellytyksiä kuin mistä tarkentavan virkaehtosopimuksen liitteenä olevassa vaativuustasokartassa on sovittu. Yliopistokohtaisesti pieniä eroja voidaan tehdä, jos niistä sovitaan järjestöjen kanssa.

Vuonna 2008 tehty ratkaisu, jolla kaksi Oulun yliopiston kielikeskuksen opettajaa on sijoitettu vaativuustasolle 5, oli J:n mukaan kompromissi, jolla erimielisyys päätoimisten tuntiopettajien vaativuustasosta pyrittiin saamaan pois päiväjärjestyksestä.

Arviointi ja johtopäätökset

Vaativuustaso

Yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta tehdyn tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen liitteen 1 4 §:n mukaan yliopistoissa on käytössä kaksi arviointijärjestelmää, opetus- ja tutkimushenkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä sekä muuhun henkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä. Samassa pykälässä on edelleen todettu, että tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan liitteeksi on otettu opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmää selvittävä vaativuustasokartta, jossa on selvitetty eri vaativuustasoille sijoittumisen edellytyksiä. Allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu myös siitä, että osapuolet laativat yliopiston uutta palkkausjärjestelmää koskevan käsikirjan. Laaditussa käsikirjassa tehtävien vaativuuden arvioinnin periaatteiden kohdalla on todettu muun muassa, että arviointi perustuu tehtävänkuvaukseen. Tehtävän vaativuusarvio eri käsittelyvaiheissa perustuu ainoastaan kirjallisesti dokumentoituun aineistoon. Edelleen käsikirjan mukaan arvioinnin kohteena ovat tehtävät, eivät virka- tai ammattinimikkeet. Kaikkien tasokuvauksissa yksilöityjen kriteerien ei tarvitse täyttyä, ja vastaavasti vain yksittäisen kriteerin täyttyminen ei nosta tehtävää vaativammalle tasolle.

Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointiryhmän laatimissa ohjeissa, jotka on tehty lähiesimiesten vaativuusarvioinnin helpottamiseksi, on selvitetty arviointikriteereitä vaativuustasoittain. Ohjeessa on tasojen 4-6 kohdalla todettu, että näillä tasoilla nimikkeinä ovat pääsääntöisesti yliopistonlehtori (lehtori), yliopistotutkija (yliassistentti), kliini-nen opettaja (apulaisopettaja), tutkijatohtori, tutkija ja yliopisto-opettaja (päätoiminen tuntiopettaja. Tason 5 tehtävinä ohjeissa on mainittu kandidaattitasoisten opinnäytetöiden ohjaus, opintokokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus sekä itsenäinen perustutkintotasoinen opetus. Tason 4 tehtävinä ohjeissa on mainittu itsenäinen perustutkintotasoinen opetus.

I:n mukaan Oulun yliopistossa on tehtävien vaativuustason määrittelyssä annettu merkitystä tieteelliselle näkökulmalle. Kielikeskuksessa annettava opetus poikkeaa eri tiedekunnissa annettavasta aineopetuksesta eikä kielikeskuksen opetukseen liity sellaista tieteellistä näkökulmaa kuin muuhun yliopisto-opetukseen. Tästä johtuen kielikeskuksen päätoimiset tuntiopettajat on sijoitettu vaativuustasolle 4. Kielikeskusten lehtoreiden sijoittamiseen vaativuustasolle 5 on I:n mukaan vaikuttanut se, että heillä on laajempi kokonaisvastuu kun päätoimisilla opettajilla, mikä tarkoittaa sitä, että he suunnittelevat ja vastaavat laajemmista opintokokonaisuuksista kuin päätoimiset tuntiopettajat ja saattavat olla mukana tiedekunnan opetuksen suunnittelussa.

Kanteessa tarkoitettujen päätoimisten tuntiopettajien laatimien tehtävänkuvausten perusteella heidän esimiehenään toimiva kielikeskuksen johtaja on esittänyt päätoimisten tuntiopettajien vaativuustason vahvistamista 5:ksi. Tätä hän on perustellut sillä, että päätoimisten tuntiopettajien tehtävien vaativuustaso vastaa lehtorien tehtävien vaativuustasoa ja lehtorit on sijoitettu tasolle 5 tai 6. Arviointiryhmän esityksen mukaisesti työnantajan on vahvistanut kaikkien kanteessa tarkoitettujen päätoimisten tuntiopettajien vaativuustasoksi 4. Perusteluiksi arvioinnille työnantaja on päätöksissään ilmoittanut suoritustason arvioinnin perustuvan opetus- ja tutkimushenkilöstön suorituksen arviointijärjestelmään, jossa arviointikriteereinä ovat opetukselliset ansiot, tutkimukselliset ansiot sekä yhteiskunnalliset ja yliopistoyhteisölliset ansiot. Päätösten perusteluissa on myös todettu, että arvioinnissa ansioita on verrattu saman tieteenalan samalla vaativuustasolla ja vastaavissa tehtävissä olevien ansioihin.

Päätoimisten tuntiopettajien vaativuustasoa koskevissa erimielisyysneuvotteluissa työnantaja on vaativuustasolle 4 sijoittamisen perusteena esittänyt muun muassa, että tiedolliset ja taidolliset valmiudet kysymyksessä olevalla vaativuustasolla edellyttävät lisensiaatintutkintoa, eikä kenelläkään kysymyksessä olevista päätoimisista tuntiopettajista ole lisensiaatin tutkintoa. Työnantaja on myös esittänyt, että kielikeskuksen opetustehtävät eroavat ainelaitosten vastaavista tehtävistä siinä, että kielikeskuksen opetustehtäviin ei kuulu tutkielmien ja opinnäytetöiden ohjausta.

Virka- ja työehtosopimuksen liitteenä olevassa vaativuustasokartassa on tason 4 kohdalla todettu työn luonteesta ja vastuusta, että kysymys on perusopetukseen, opetus- ja/tai yliopistohallintoon liittyvistä itsenäisesti toteutettavista tehtävistä. Vuorovaikutustaitojen osalta on todettu, että kysymys on opetusta avustavista tehtävistä. Tiedollisina ja taidollisina vaatimuksina on mainittu lisensiaattitutkintoa vastaavat opinnot. Tason 5 osalta on vaativuustasokartassa opetushenkilöstön osalta todettu työn luonteesta, että kysymys on itsenäisestä opetustehtävästä, tehtävään kuuluu arviointia ja kehittämistä sekä laitostehtäviä. Vuorovaikutustaitoina ja vastuina on tämän vaativuustason kohdalla mainittu opetuskokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus, perustutkintotasoinen opetus ja perustutkinto-opiskelijoiden ohjaus. Tiedolliseksi ja taidolliseksi valmiudeksi tasolla 5 on vaativuustasokartassa mainittu hyvä opetustaito ja opetusalueen kokonaisuuden hallinta.

Kysymyksessä olevassa virka- ja työehtosopimuksessa ei ole tarkemmin määritelty, mitä tarkoitetaan vaativuustasokartan tason 4 kohdalla mainituilla opetusta avustavilla tehtävillä. F:n ja H:n kertomuksista ilmenevän mukaan tasolle 4 kuuluvista opetustehtävistä on kysymys silloin, kun henkilölle ei kuulu vastuu opetuskokonaisuuksista, henkilö huolehtii vain opetukseen liittyvistä harjoitustehtävistä tai tekee opetustyötä, jonka joku toinen henkilö on suunnitellut.

Kanteessa tarkoitettujen päätoimisten tuntiopettajien tehtävänkuvausten mukaan päätoimiset tuntiopettajat huolehtivat opetettavanaan olevan kielen opetuksesta, opetuksen suunnitellusta ja sen kehittämisestä. Tähän kuuluu muun muassa oppimateriaalin laatimista, suullista opetusta, kirjallisten harjoitusten ja kokeiden laatimista sekä oppilaiden suoritusten arviointia ja ohjausta. Opetusta annetaan eri tiedekunnissa opiskeleville opiskelijoille, mistä johtuen opettajat joutuvat sanaston ajan tasalla pitämiseksi seuraamaan ainakin jossakin määrin itse tiedekunnissa annettavaa aineopetusta. Opettajille kuuluu myös erilaisia laitostehtäviä. Kielikeskuksessa ei tehdä tieteellistä tutkimusta eikä opinnäytetöitä, joten opettajille ei kuulu opinnäytetöiden ohjaaminen.

Virka- ja työehtosopimuksen liitteenä olevassa vaativuustasokartassa opetuspainotteisissa tehtävissä toimivan henkilöstön osalta ei vaatimukseksi ole asetettu lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa, vaan edellytyksenä on hyvä opetustaito ja opetusalueen kokonaisuuden hallinta. Esitetyn selvityksen mukaan Oulun yliopiston kielikeskuksessa opetushenkilöstöltä on edellytetty ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista. Tämä tutkinto on kaikilla kanteessa mainituilla päätoimisilla tuntiopettajilla ja myös valtaosalla kielikeskuksessa lehtorin nimikkeellä työskentelevillä opetustyötä tekevillä.

F:n ja J:n kertoman mukaan paikallinen työnantaja ei voi ilman sopijajärjestöjen suostumusta asettaa tiukempia vaatimuksia eri vaativuustasoille sijoittamiselle kuin mistä on sovittu virka- ja työehtosopimuksen liitteenä olevassa vaativuustasokartassa. Oulun yliopisto ei ole siten voinut asettaa opetuspainotteisissa tehtävissä työskentelevän henkilöstön osalta vaativuustasolle 5 sijoittamisen edellytykseksi opinnäytetöiden ohjaamisen kuulumista henkilön tehtäviin eikä lisensiaatin tutkinnon suorittamista.

Sopimuksen tieten rikkominen

Kielikeskuksen päätoimisten tuntiopettajien vaativuustason määrääminen on perustunut uusien ja jossakin määrin tulkinnanvaraisten määräysten soveltamiseen. Kun määräysten valossa on ollut epäselvää, mille vaativuustasolle kysymyksessä olevat henkilöt on tullut sijoittaa, ei työnantajapuolen voida katsoa rikkoneen virkaehtosopimusta valtion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi asianosaisten on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Oulun yliopiston kielikeskuksen palveluksessa olevilla päätoimisilla tuntiopettajilla A:lla, B:llä, C:llä, D:llä ja E:llä on 1.1.2006 alkaen oikeus yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen liitteen 1 tehtäväkohtaista palkanosaa koskevan 4 §:n mukaan opetus-ja tutkimushenkilöstön vaativuustason 5 mukaiseen palkkaan.

Työtuomioistuin velvoittaa Oulun yliopiston maksamaan ajalta 1.1.2006 - 31.5.2009 saamatta jääneenä palkkana C:lle 10.909,69 euroa, D:lle 11.447,19 euroa, E:lle 11.447,19 euroa ja ajalta 1.1.2006 - 31.7.2008 A:lle 7.763,16 euroa ja B:lle 7.242,76 euroa.

Esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Parikka, Vuorio ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.