Labor court allows union claim that average bonus for transferred worker is based on peer group, not individual history.

Työehtosopimuksen määräyksellä on sovittu siitä, että pitkäaikaiselle työntekijälle, joka työkykynsä heikkenemisen vuoksi siirretään uuteen tehtävään, taataan uudessa tehtävässä hänen aikaisemmassa työssä saavuttamansa keskituntiansio 1,5 vuoden ajan siirtymisestä lukien.

Tuomiossa on ollut kysymys siitä, kuinka edellä mainitussa määräyksessä tarkoitetun työntekijän keskituntiansioon kuuluva keskimääräinen lisä lasketaan tilanteessa, jossa uuteen tehtävään siirtymistä on edeltänyt pitkä poissaolo työstä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 6

KANTAJA

Paperiliitto ry

VASTAAJA

Metsäteollisuus ry

KUULTAVA

Stora Enso Oyj

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.10.2008

Pääkäsittely 2.12.2008

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n välillä 1.7.2005 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

14 §

Palkkaus toiseen työhön siirrettäessä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Mikäli 50 vuotta täyttänyt työntekijä, jonka työsuhde on saman yrityksen palveluksessa tämän sopimuksen puitteissa jatkunut vähintään 20 vuotta, on menettänyt siinä määrin työkykyään, ettei hän enää voi suorittaa entistä tehtä-väänsä, suosittelevat liitot, että ko. työnantaja siirtää hänet tehtävään, jossa aikaisemmassa työssä saavutettu keskituntiansio ei alene 1,5 vuoden ajalta siirrosta lukien ja sen jälkeen hänen kausipalkkansa ei alene.

15 §

Keskituntiansio

15.1 Keskituntiansion muodostaminen

Keskituntiansio muodostetaan lisäämällä voimassa olevaan kausipalkan tunti- palkkaan keskimääräinen lisä.

SOV.

Kun työntekijälle maksetaan keskituntiansiota, vuorolisiä tai muita keskimääräiseen lisään sisältyviä palkaneriä ei makseta.

15.2 Keskimääräisen lisän laskeminen

Keskimääräinen lisä saadaan laskemalla yhteen työntekijälle edelliseen vuosineljännekseen sisältyvien palkkakausien aikana kausipalkan tuntipalkan lisäksi maksetut lisät. Lisiä ovat olosuhde-, sauna- ja vuorotyölisät sekä suorituspalkkatyöstä maksetun kausipalkan tuntipalkan ylittävät osuudet ilman yli-, sunnuntai- ja seisokkityön korotusosuuksia. Lisien yhteissumma jaetaan saman ajanjakson aikana tehdyillä työtunneilla.

SOV.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos työntekijälle ei voida määrittää keskimääräistä lisää edellisen vuosineljänneksen mukaan, käytetään edellisen kokonaisen palkkakauden keskimääräistä lisää tai vastaavan työntekijäryhmän edellisen vuosineljänneksen keskimääräistä lisää.

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että A:n paperiteollisuuden työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan mukaisen keskituntiansion keskimääräinen lisä 1.6.2006 alkaen on laskettava Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaan jälkikäsittelijäin ryhmäkohtaisen keskimääräisen lisän perusteella.

Paperiliitto ry on vaatinut Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut niiden tuomitsemisesta.

Perusteet

Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon paperitehtaan työntekijä A työskenteli jälkikäsittelijänä vuodesta 1994 alkaen. Tätä ennen hän oli ollut siivoojana kymmenen vuotta. A jäi vuonna 2004 pitkäaikaiselle sairauslomalle. Kuntoutustuen jälkeen hän palasi työhön 1.6.2006, mutta hän joutui terveydellisistä syistä siirtymään uusiin työtehtäviin tarvikevaraston hoitajaksi. Hänen työaikamuotonsa muuttui samalla keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä päivätyöksi.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdassa on sovittu, että 50 vuotta täyttäneen pitkäaikaisen työntekijän joutuessa työkyvyn alennuttua vaihtamaan työtehtäviään hänelle taataan entisen ansiotason säilyminen siten, että hänen keskituntiansionsa ei alene puolentoista vuoden ajalta siirrosta lukien eikä hänen kausipalkkansa alene tämänkään jälkeen. Asia on kirjattu liittojen suositukseksi, mutta käytännössä sitä on sovellettu poikkeuksetta sanamuodon kattamissa tilanteissa.

Työehtosopimuksen 15 §:n 1 kohdan mukaan keskituntiansio muodostetaan lisäämällä voimassa olevan kausipalkan tuntipalkkaan keskimääräinen lisä. Työehtosopimuksen 15 §:n 2. kohdassa on sovittu keskimääräisen lisän laskentaperusteista. Keskimääräiseen lisään lasketaan laskentakauden aikana työntekijälle kausipalkan päälle maksetuista lisistä tehtyä työtuntia kohti kertyvä keskimääräinen summa. Keskimääräinen lisä lasketaan pääsäännön mukaan kyseisen lisän maksamisajankohtaa edeltävän vuosineljänneksen kaikkien palkkakausien työtunneilta.

Edellä mainitun 2. kohdan soveltamisohjeessa on ohje siltä varalta, että työntekijälle ei voida määrittää keskimääräistä lisää edellisen vuosineljänneksen mukaan. Tällöin käytetään kyseisen työntekijän edellisen kokonaisen palkkakauden keskimääräistä lisää tai vastaavan työntekijäryhmän edellisen vuosineljänneksen keskimääräistä lisää.

A:n palatessa tehtaalle työhön 1.6.2006 neuvottelivat paikallisten osapuolten edustajat hänen palkkauksestaan. Yhtä mieltä oltiin siitä, että hänen palkkauksensa määräytyy työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan mukaisesti, mutta keskituntiansion määräytymisestä jäätiin erimielisiksi.

Liittojen välillä 8.9.2006 käydyissä neuvotteluissa liitot pääsivät yksimielisyyteen kausipalkan tuntipalkan määrästä laskettaessa A:n työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan mukaista keskituntiansiota. Tämä osa sovittiin laskettavaksi siten, että työntekijän sairauslomaa edeltäneen viimeisen palkkakauden 15/2004 tuntipalkkaan lisättiin kaikki tehtaalle tulleet yleiset palkantarkistukset mukaan lukien yksi paikallinen korotus.

Keskimääräisen lisän osalta Metsäteollisuus ry piti kiinni Stora Enso Oyj:n kannasta, jonka mukaan keskimääräisenä lisänä käytetään työehtosopimuksen 15 §:n 2. kohdassa olevan soveltamisohjeen perusteella edellisen kokonaisen palkkakauden keskimääräistä lisää. A:n työehtosopimuksessa tarkoitettu keskimääräinen lisä palkkakautena 15/2004 oli 1,12 euroa. Sen sijaan 1.6.2006 sovellettava jälkikäsittelijöiden keskimääräisen lisän keskiarvo oli 1,81 euroa.

Lähes kaksi vuotta vanhan keskimääräisen lisän soveltaminen ei voi johtaa työehtosopimuksessa tarkoitettuun lopputulokseen eli ansiotason säilymiseen. Sen vuoksi A:n keskimääräiseksi lisäksi tulee määritellä vastaavan työntekijäryhmän eli jälkikäsittelijöiden ryhmäkohtainen keskimääräinen lisä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry on vastauksessaan, johon Stora Enso Oyj on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun on kulunut kuukausi tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kun A palasi 1.6.2006 työhön, hänelle ei voitu määrittää keskimääräistä lisää edellisen vuosineljänneksen mukaan, koska hän oli ollut tuolloin kuntoutustuella. Kanteessa on vaadittu työehtosopimuksen 15 §:n 2. kohdan neljännen kappaleen soveltamisohjeeseen perustuen, että A:n keskimääräinen lisä tulisi laskea 1.6.2006 työssä olleiden jälkikäsittelijöiden keskimääräisen lisän mukaan. Tulkinta on väärä. Mainittua määräystä tulkitaan siten, että vastaava työntekijäryhmä on se ryhmä, jossa työntekijä tosiasiallisesti tekee työtään. Koska A oli 1.6.2006 siirtynyt tarvikevaraston hoitajaksi, olisi vastaava työntekijäryhmä 1.6.2006 ollut tarvikevaraston hoitaja eivätkä jälkikäsittelijät.

Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaalla oli 1.6.2006 tarvikevaraston hoitajia kaksi eli A ja yksi toinen työntekijä. Jos A:n keskimääräinen lisä olisi laskettu kysymyksessä olevan toisen tarvikevaraston hoitajan keskimääräisen lisän mukaan, olisi A:n keskimääräinen lisä ollut 0,18 euroa.

Koska työehtosopimuksen 14 § 4. kohdan mukaan A:n keskituntiansion tuli vastata aikaisemmassa työssä saavutettua keskituntiansiota eli ennen hänen sairastumistaan ollutta keskituntiansiota, tuli myös hänen keskimääräinen lisänsä muodostua sen mukaan, mikä se oli palkkakaudella 15/2004 eli 1,12 euroa. Näin ollen hän sai 0,94 euroa enemmän kuin mitä olisi saanut, jos hänen keskimääräinen lisä olisi muodostettu tarvikevaraston hoitajan lisän mukaisesti. A:n keskimääräinen lisä on muodostettu oikein noudattaen paperiteollisuuden työehtosopimuksen 14 § 4. kohdan määräystä sekä 15 §:n 2. kohdan soveltamisohjeen neljännen kappaleen määräystä.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

Liittojen välinen 8.9.2006 päivätty erimielisyyspöytäkirja

Kantajan henkilötodistelu

Sopimussihteeri B

Vastaajan henkilötodistelu

Työmarkkinapäällikkö C

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A on työskennellyt Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon paperitehtaalla jälkikäsittelijänä ennen sairauslomalle jäämistään vuonna 2004. Hän on kuntoutustuen päättymisen jälkeen palannut työhön 1.6.2006. Terveydellisistä syistä johtuen hän on joutunut siirtymään uusiin työtehtäviin tarvikevaraston hoitajaksi. Työhönpaluun jälkeen A:n palkkaukseen on sovellettu työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohtaa, jossa on sovittu siitä, että työntekijän aikaisemmassa työssä saavuttama keskituntiansio ei alene 1,5 vuoden ajalta siirrosta lukien eikä kausipalkka alene mainitun määräajan jälkeen.

Työehtosopimuksen mukaan keskituntiansio muodostetaan lisäämällä voimassa olevaan kausipalkan tuntipalkkaan keskimääräinen lisä. Asianosaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että muodostettaessa A:n keskituntiansiota hänen uudessa tarvikevaraston hoitajan tehtävässään kausipalkaksi katsotaan A:n entisen tehtävän eli jälkikäsittelijän kausituntipalkka tarkistettuna niillä palkankorotuksilla, jotka kausipalkkaan on tehty A:n sairauslomalle jäämisen ja työhön paluun ja uuteen tehtävään siirtymisajankohtaan mennessä.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys A:n keskimääräisen lisän laskemisesta. A:n poissaolon vuoksi laskennassa ei voida käyttää työehtosopimuksen 15 §:n 2. kohdan soveltamisohjeessa mainittua pääsääntöä, jonka mukaan keskimääräinen lisä määrätään työntekijälle edellisenä vuosineljänneksenä maksettujen lisien mukaan. Työnantajan mukaan laskennassa tulee käyttää soveltamisohjeessa seuraavaksi mainittua vaihtoehtoa eli työntekijän edellisen kokonaisen palkkakauden keskimääräistä lisää, joka on tässä tapauksessa palkkakaudelta 15/2004. Kanteen mukaan asiassa on sovellettava soveltamisohjeessa toisena vaihtoehtona mainittua vastaavan työntekijäryhmän eli jälkikäsittelijöiden edellisen vuosineljänneksen keskimääräistä lisää. Metsäteollisuus ry:n mukaan työehtosopimuksen soveltamisohjeessa vastaavalla työntekijäryhmällä tarkoitetaan A:n kohdalla tarvikevaraston hoitajia.

Työehtosopimusmääräysten tulkinnasta esitetty selvitys

Paperiliitto ry:n palveluksessa vuodesta 2003 lukien ollut B, joka toimii liiton sopimussihteerinä, on kertonut työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan tarkoituksena olevan turvata ikääntyneille ja osan työkyvystään menettäneille työntekijöille se ansiotaso, joka heillä on ollut ennen siirtoa työhön, jossa ansiotaso on alhaisempi kuin aikaisemmassa työssä. Ansioita tarkasteltaessa vertailtavina ansioina käytetään siirtohetken ansioita ja keskituntiansio muodostetaan siirtohetken ansioiden perusteella. Kausipalkkoihin tulevat työehtosopimuskorotukset heijastuvat myös keskimääräisen lisän laskemisen pohjana oleviin lisiin, joten siirtotilanteissa keskituntiansion keskimääräinen lisä otetaan huomioon siirtohetken mukaisena. Koska työehtosopimusmääräysten tarkoituksena on työntekijän ansiotason säilyttäminen entisen tasoisena, vertailussa ei voida käyttää siinä työntekijäryhmässä ansaittuja lisiä, johon työntekijä on siirretty.

B:n mukaan työehtosopimuksen 15 §:n 2. kohdan soveltamisohjeen määräykseen sisältyvät vaihtoehdot - edellisen kokonaisen palkkakauden keskimääräinen lisä tai vastaavan työntekijäryhmän edellisen vuosineljänneksen keskimääräinen lisä - tulevat sovellettaviksi lähinnä uuden työntekijän kohdalla. Edellisen kokonaisen palkkakauden keskimääräistä lisää käytetään silloin, jos työsuhde ei ole kestänyt vielä niin kauan, että edellisen vuosineljänneksen keskimääräinen lisä voitaisiin määrittää. Määräys vastaavan työntekijäryhmän edellisen vuosineljänneksen keskimääräisen lisän käyttämisestä on eräänlainen kohtuullistamisnormi niitä tilanteita varten, joissa uuden työntekijän edellisen palkkakauden keskimääräinen lisä on satunnaisesti paljon suurempi tai pienempi kuin muille vastaavaan työntekijäryhmään kuuluville työntekijöille maksettu keskimääräinen lisä.

Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikön C:n mukaan työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan määräyksellä on haluttu taata määräyksessä tarkoitetulle työntekijälle siirtohetkellä aikaisemmassa työssä maksettu palkka keskituntiansion muodossa 1,5 vuoden ajan. Koska työntekijän kausipalkka säilyy määräyksen mukaan myös 1,5 vuoden ajan jälkeen, tehdään kausipalkkaan siirtohetkellä ne työehtosopimuksen mukaiset korotukset, jotka eivät sisälly aikaisemmasta työstä maksettuun kausipalkkaan. Työehtosopimuskorotukset eivät tule keskimääräiseen lisään, minkä vuoksi työntekijän aikaisemmassa työssä saavuttamaa keskimääräistä lisää ei koroteta. Työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan määräyksellä ei ole tarkoitettu taata työntekijälle aikaisemmassa työssä maksetun palkan kehittymistä.

Keskituntiansiota käytetään muun muassa vuorovapaakorvausten ja palvelusvuosilisien maksamisessa, ja se muodostetaan kaikissa tilanteissa soveltamalla työehtosopimuksen 15 §:n määräyksiä. Ellei työntekijän keskimääräistä lisää voida muodostaa edelliseltä vuosineljännekseltä työehtosopimuksen 15 §:n 2 kohdassa määrätyin tavoin, käytetään soveltamisohjeen mukaisesti työntekijän edellisen kokonaisen palkkakauden keskimääräistä lisää tai vastaavan työntekijäryhmän edellisen vuosineljänneksen keskimääräistä lisää. Kahdella viimeksi mainitulla vaihtoehdolla ei ole keskinäistä etusijajärjestystä. Vastaavan työntekijäryhmän edellisen vuosineljänneksen keskimääräisen lisän käyttäminen saattaa tulla kysymykseen esimerkiksi pitkissä sairauspoissaolotapauksissa. Koska kysymys on kuitenkin työntekijän henkilökohtaisesta palkasta, lähtökohta on, että käytetään kysymyksessä olevan henkilön aikaisempaa keskimääräistä lisää.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan mukaan liitot suosittelevat, että työnantaja siirtää osan työkyvystään menettäneen työntekijän, joka ei voi suorittaa entistä tehtäväänsä, sellaiseen tehtävään, jossa aikaisemmassa työssä saavutettu keskituntiansio ei alene 1,5 vuoden ajalta siirrosta lukien, ja sen jälkeen hänen kausipalkkansa ei alene. Työehtosopimukseen osallisten mukaan määräystä noudatetaan sitovana työehtosopimusnormina. Keskituntiansiota koskevasta työehtosopimuksen 15 §:stä ilmenee, että keskituntiansio muodostetaan lisäämällä voimassa olevan kausipalkan tuntipalkkaan keskimääräinen lisä. Keskimääräisen lisän laskemisessa noudatetaan työehtosopimuksen 15 §:n 2. kohdassa ja sen soveltamisohjeessa olevia, aiemmin selostettuja määräyksiä.

Todistajien kertomuksista on käynyt ilmi, että keskituntiansiota tai keskimääräistä lisää käytetään maksettaessa työntekijälle palkkaa työehtosopimuksessa mainituissa eri tilanteissa. Näitä ovat toiseen työhön siirtämisen ohella korvauksen maksaminen vuorovapailta (työehtosopimuksen 6.12.5. kohta), palvelusvuosikorvauksen maksaminen (19.1. kohta) ja sairausajan palkan maksaminen suorituspalkkatyötä tekevälle työntekijälle (25.7.1. kohta). Keskituntiansio ja keskimääräinen lisä muodostetaan näissä tapauksissa sinänsä samoilla perusteilla. Työehtosopimuksen 15 §:n 2. kohdan soveltamisohjeessa on kuitenkin mainittu keskimääräisen lisän laskemiseksi pääsääntö ja kaksi toissijaista sääntöä. Jälkimmäisille ei ole työehtosopimuksessa nimenomaisesti määrätty mitään keskinäistä etusijajärjestystä. Myöskään todistajat eivät ole voineet sanottavasti valaista etusijan määräytymistä.

Työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan määräys ansiotason turvaamisesta poikkeaa edellä mainituista muista keskituntiansion tai keskimääräisen lisän maksamisen perusteista sikäli, että palkka maksetaan toisessa, eri tavoin palkatussa työssä saavutetun ansion perusteella. Lisäksi työntekijällä on tässä tapauksessa ollut pitkähkö, viime vaiheessa palkaton poissaolo ennen kuin hän on palannut työhön ja hänet on siirretty uuteen työtehtävään. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, miten keskituntiansio on käytännössä määritelty tällaisessa tilanteessa. Osapuolten välillä ei myöskään aikaisemmin ole ollut vastaavia erimielisyyksiä. Ottamatta kantaa keskituntiansion laskemista koskevien määräysten tulkintaan yleisemmin työtuomioistuin on arvioinut esillä olevaa tapausta seuraavalla tavalla.

Työehtosopimuksen 15 §:n 2. kohdan soveltamisohjeessa käytetään samaa ilmaisua keskimääräisen lisän laskentaa koskevien eri sääntöjen yhteydessä. Keskimääräinen lisä määräytyy "edellisen" laskentaperiodin, vuosineljänneksen tai palkanmaksukauden mukaan. Asianosaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, ettei A:n asiassa voida soveltaa määräyksen pääsääntöä eli työntekijälle edellisenä vuosineljänneksenä maksettuja lisiä, koska A ei ole ollut tuona ajanjaksona työssä. Näin ajatellen keskimääräisen lisän laskentaperusteeksi tarvitaan pääsäännön mukaan palkanmaksua välittömästi edeltävältä vuosineljännekseltä maksetut lisät. Samaa ajatustapaa noudattaen voitaisiin A:n poissaolon vuoksi katsoa, ettei perusteena voida soveltaa myöskään työntekijän edellisen kokonaisen, vuodelle 2004 ajoittuvan palkkakauden keskimääräistä lisää. Välittömästi A:n työhönpaluuta edeltävältä ajalta on lisän määräytymisperusteena käytettävissä vain vastaavan työntekijäryhmän edellisen vuosineljänneksen keskimääräinen lisä.

Tätä vaihtoehtoa puoltaa työtuomioistuimen mielestä myös työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan tarkoitus. Määräyksellä on haluttu taata se, että siirtotilanteessa työntekijän keskituntiansio ei alene 1,5 vuoden ajalta siirrosta lukien ja että sen jälkeen hänen kausipalkkansa ei alene. Työnantajapuoli on hyväksynyt sen, että työntekijän siirtohetken kausipalkka määräytyy aikaisemman työn kausipalkan mukaisesti siten, että se lasketaan samalla tavoin kuin vastaavan työntekijäryhmän kausipalkka ja kausipalkassa tapahtuneet korotukset tulevat siten otetuiksi huomioon. Tähän nähden perusteltuna ei voida pitää tulkintaa, jonka mukaan keskimääräisen lisän korottumiseen vaikuttavat seikat vastaavana aikana jätettäisiin huomiotta. Näin tapahtuisi, jos keskimääräisen lisän perusteena käytettäisiin vastauksessa esitetyin tavoin A:lle edellisenä kokonaisena palkkakautena 15/2004 maksettua keskimääräistä lisää.

Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että A:lle maksettavan keskimääräisen lisän perusteena on käytettävä vastaavan työntekijäryhmän edellisen vuosineljänneksen keskimääräistä lisää. Kysymys on tämän jälkeen enää siitä, mikä katsotaan tässä asiassa vastaavaksi työntekijäryhmäksi työehtosopimuksen asianomaisia määräyksiä sovellettaessa.

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan sanamuodonkin mukaan työntekijälle on turvattava määräajaksi aikaisemmassa työssä saavutetun keskituntiansion säilyminen. Tämän vuoksi vertailukohtana on perusteltua pitää työntekijän aikaisempaa työntekijäryhmää ja sille maksettua keskimääräistä lisää. A on ennen sairauspoissaoloaan työskennellyt jälkikäsittelijänä, joten jälkikäsittelijät ovat työehtosopimuksessa tarkoitettu vastaava työntekijäryhmä A:n keskimääräistä lisää laskettaessa.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin hyväksyy kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen.

Oikeudenkäyntikulut

Jutussa on ollut kysymys tulkinnanvaraisten määräysten soveltamisesta epäselvään asiaan, minkä vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Paperiliitto ry jutun voittaessaankin saa työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että A:n paperiteollisuuden työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan mukaisen keskituntiansion keskimääräinen lisä 1.6.2006 alkaen on laskettava Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaan jälkikäsittelijäin ryhmäkohtaisen keskimääräisen lisän perusteella.

Paperiliitto ry saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, H.Rautiainen, Äimälä, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.