Legislator Case Law & Legislation
TT:2009-57 AI generated

Labor court dismissed union claim that equal pay fund must be used only where local gender pay gaps exist.

Case Number TT:2009-57
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's request to restrict the equal pay adjustment fund exclusively to localities with existing gender pay gaps. The union argued that applying the fund where no gaps exist would create reverse discrimination under the Equality Act. The court held that the collective agreement's wording allows the fund to be used whenever local gender pay gaps are absent, permitting its distribution to other groups in such cases.

Legislator headnote

AI generated

Section 6 of the Collective Agreement on Municipal Technical Staff; The equal pay adjustment fund may be distributed to groups other than those in female-dominated occupations when no local gender pay gaps exist, as the agreement does not mandate its use solely in the presence of such gaps.

Keywords

AI generated
equal pay adjustment fund gender pay gap reverse discrimination collective agreement interpretation municipal employment Equality Act local application

Cited Legislation

AI generated
Section 7, paragraph 3 of the Equality Act
Section 33a, paragraph 1 of the Act on Court Costs
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksessä oli sovittu järjestelyerästä samapalkkaisuuden edistämiseksi. Määräyksen mukaan järjestelyerä käytetään paikallisesti pyrkimällä edistämään naisvaltaisten alojen palkkakilpailukykyä sekä poistamaan naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja kohdentamalla palkkojen korotuksia koulutetuille naisvaltaisille ryhmille, jotka työskentelevät muun muassa määräyksessä esimerkkeinä mainituissa teknisen alan tehtävissä.

Tuomiossa on ollut kysymys siitä, onko järjestelyerä tarkoitettu kohdennettavaksi vain määräyksessä tarkoitetuilla naisvaltaisilla aloilla työskenteleville henkilöille siinäkin tapauksessa, että kunnan palveluksessa olevien teknisten sopimuksen piiriin kuuluvien naisten ja miesten välillä ei ole perusteettomia palkkaeroja, vai onko tällaisessa tapauksessa palkankorotuksia voitu kohdentaa myös muilla kuin naisvaltaisilla aloilla työskenteleville henkilöille.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 57

KANTAJA

Kunta-alan unioni ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Joensuun kaupunki

ASIA

Virka- ja työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.3.2009

Pääkäsittely 6.5.2009

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja muiden ohella Kunta-alan unioni ry:n välillä solmitun kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2007-2009 (TS-07) allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

6 § Pöytäkirja samapalkkaisuuden edistämisestä vuosina 2008 - 2009

Otsikossa mainitussa pöytäkirjassa tarkoitettu järjestelyerä 1.3.2008 samapalkkaisuuden edistämiseksi ja samassa pöytäkirjassa tarkoitettu paikallinen järjestelyerä 1.5.2009 käytetään seuraavassa mainitulla tavalla.

Järjestelyerä 1.3.2008 samapalkkaisuuden edistämiseksi

Järjestelyerän suuruus on 0,4 prosenttia TS:n palkkasummasta. Järjestelyerän suuruus on laskettu ottaen huomioon sopimusalan naisvaltaisuus ja sopimusalan tutkinnon suorittaneiden naisten suhteellinen osuus. Järjestelyerä käytetään paikallisesti pyrkimällä edistämään naisvaltaisten alojen palkkakilpailukykyä sekä poistamaan naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja kohdentamalla palkkojen korotuksia koulutetuille naisvaltaisille ryhmille, jotka työskentelevät TS:n 2 §:n mukaisella sopimusalalla esimerkiksi seuraavissa teknisen alan tehtävissä: siivouspäällikkö, siivoustyönjohtaja, työnohjaaja siivoustoimessa, kiinteistörekisterinhoitaja, laborantti, paikkatietokäsittelijä, kartanpiirtäjä, piirtäjä, suunnitteluavustaja, palveluesimies, tekninen avustaja, ympäristönsuojelusihteeri, terveystarkastaja, kaavoitusarkkitehti, ympäristötarkastaja, puutarhuri, arkkitehti ja ympäristösihteeri.

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan unioni ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa TS-07:n allekirjoituspöytäkirjan 6 § 2 momentin oikeaksi tulkinnaksi sen, että samapalkkaisuuden edistämiseksi tarkoitettu 0,4 %:n suuruinen järjestelyerä 1.3.2008 on jaettava edellä mainitussa 6 § 2 momentissa mainituille koulutetuille naisvaltaisille työntekijäryhmille,

vahvistaa Enon kunnan (nykyinen Joensuun kaupunki) menetelleen allekirjoituspöytäkirjan 6 § 2 momentin määräysten vastaisesti jakamalla edellä mainitun samapalkkaisuuden edistämiseksi tarkoitetun järjestelyerän 1.3.2008 muille kuin allekirjoituspöytäkirjan tarkoittamille ryhmille,

vahvistaa, että Joensuun kaupunki on velvollinen kohdentamaan edellä mainitun järjestelyerän Enon kunnan palveluksessa 1.3.2008 olleille sellaisille työntekijöille, jotka kuuluvat allekirjoituspöytäkirjan 6 § 2 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin, laillisine viivästyskorkoineen kunkin suorittamatta jääneen erän maksupäivästä lukien,

tuomitsee Joensuun kaupungin hyvityssakkoon virka- ja työehtosopimuksen rikkomisesta,

tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä sekä

velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Joensuun kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunta-alan unioni ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Enon kunnassa oli vuonna 2008 syntynyt erimielisyys TS-07 allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun järjestelyerän kohdentamisesta. Enon kunta on vuoden 2009 alusta liittynyt Joensuun kaupunkiin.

Järjestelyerä on tarkoitettu nimenomaisesti naisvaltaisille työntekijäryhmille. Järjestelyerän tavoitteena on, paitsi kaventaa nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaeroa, myös ylläpitää ja parantaa kunnallisten työnantajien kilpailukykyä kilpailtaessa koulutetusta työvoimasta muiden sektoreiden kanssa. TS-07:n allekirjoituspöytäkirjan 6 § 2 momentissa tarkoitetun samapalkkaisuuden edistämiseksi käytettävän järjestelyerän 1.3.2008 suuruus Enon kunnassa on ollut 170 euroa kuukaudessa. Tästä 170 euron suuruisesta järjestelyerästä on käytetty Enon kunnassa sopimuksen edellyttämille naisvaltaisille ryhmille vain 28 euroa kuukaudessa. Loppuosa eli 142 euroa kuukaudessa on jaettu muille työntekijäryhmille.

Samapalkkaisuuden edistämiseksi käytettävän järjestelyerän jakamisesta käytiin 25.4.2008 erimielisiksi jääneet paikallisneuvottelut, joissa Enon kunnan edustajana toiminut palkka-asiamies ilmoitti, että järjestelyerä tullaan jakamaan kaikkien TS-07:n alaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden kesken. Enon kunnanhallitus on perustellut päätöksessään 16.6.2008 jakotapaa muun muassa sillä, että samapalkkaisuuserää ei ole tarkoitettu kohdennettavan naisvaltaisille aloille, mikäli perusteettomia palkkaeroja naisten ja miesten välillä ei ole. TS-07:n allekirjoituspöytäkirja ei kuitenkaan ole jättänyt kunnille tällaista harkintavaltaa.

Asiasta käytiin 25.9.2008 keskusneuvottelut, joissa Kunta-alan unioni ry ja Kunnallinen työmarkkinalaitos päätyivät yksimielisesti siihen lopputulokseen, että Enon kunta on toiminut järjestelyerän jakaessaan virheellisesti ja että allekirjoituspöytäkirjan 6 § 2 momentin nojalla erä pitää jakaa nimenomaan momentin tarkoittamille naisvaltaisille työntekijäryhmille. Järjestelyerä palautettiin Enon kuntaan uudelleen jaettavaksi, tällä kertaa allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti. Jäljennös keskusneuvottelujen pöytäkirjasta lähetettiin Enon kunnanhallitukselle tiedoksi.

Keskusneuvottelujen lopputuloksesta huolimatta Enon kunnanhallitus päätti 2.12.2008 antamallaan päätöksellä edelleen jakaa samapalkkaisuuden edistämiseksi tarkoitetun järjestelyerän TS-07:n allekirjoituspöytäkirjan vastaisesti etupäässä muille kuin 6 § 2 momentissa luetelluille työntekijäryhmille. Enon kunnanhallituksen päätöspöytäkirjan perusteella Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö on ollut Enon suunnittelemasta järjestelyerän jakamistavasta tietoinen ja hyväksynyt kunnan menettelyn sähköpostitse 5.11.2008.

Edellä mainituin perustein Enon kunta, nyttemmin siis Joensuun kaupunki, on tietoisesti rikkonut TS-07:n allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä. Järjestelyerä on TS-07:n allekirjoituspöytäkirjan 6 § 2 momentin edellyttämällä tavalla käytettävä kohdentamalla palkkojen korotukset naisvaltaisille työntekijäryhmille. Kunnan olisi viimeistään keskusneuvottelujen jälkeen pitänyt havaita toimivansa virka- ja työehtosopimuksen vastaisesti.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole yksimielisten keskusneuvottelujen jälkeenkään edellyttänyt Enon kunnalta virka- ja työehtosopimuksen mukaista toimintaa, vaan se on hyväksynyt keskusneuvottelujen vastaisen lopputuloksen. Kunnallinen työmarkkinalaitos on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

JOENSUUN KAUPUNGIN VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Joensuun kaupunki on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Joensuun kaupunki on vaatinut, että Kunta-alan unioni ry velvoitetaan korvaamaan Joensuun kaupungin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Enon kunnassa oli vain kaksi allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin koulutettuihin naisvaltaisiin ryhmiin kuuluvaa työntekijää/viranhaltijaa: siivous- ja ruokapalvelupäällikkö ja ympäristönsuojelusihteeri-terveystarkastaja. Kun näiden kahden viranhaltijan tehtäväkohtaisia palkkoja verrattiin samassa palkkaryhmässä eli palkkaryhmässä II olevien muiden viranhaltijoiden/työntekijöiden palkkoihin, todettiin, että koulutetuissa miesvaltaisissa tehtävissä olevista kolme (kiinteistörakennusmestari, TeeKoo-tuotteen ohjaaja ja aikuisten työpajan vastaava ohjaaja) sai pienempää tehtäväkohtaista palkkaa ja kaksi (rakennustarkastaja-rakennusmestari ja kiinteistörakennusinsinööri) sai isompaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin siivous- ja ruokapalvelupäällikkö. Ympäristönsuojelusihteeri-terveystarkastaja sai palkkaryhmässä II olevista viranhaltijoista/työntekijöistä kaikkein suurinta tehtäväkohtaista palkkaa. Perusteettomia eroja nais- ja miesvaltaisten alojen palkoissa ei siten ollut.

Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta saadun ohjeen perusteella kunta jakoi järjestelyerän ja samapalkkaisuuserän uudelleen siten, että siivous- ja ruokapalvelupäällikkö sekä ympäristönsuojelusihteeri-terveystarkastaja saivat 14 euron korotuksen ja 13 muuta työntekijää 9 euron korotuksen tehtäväkohtaisen palkkaan. Sopimuksenalaisia viranhaltijoita/työntekijöitä oli Enossa yhteensä 19. Kunta ei siten jakanut samapalkkaisuuden edistämiseksi tarkoitettua järjestelyerää kanteessa väitetyin tavoin muille kuin allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetuille ryhmille.

Jos kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2007-2009 allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momenttia tulkittaisiin siten, että samapalkkaisuuserä on jaettava pelkästään momentissa luetelluille koulutetuille naisvaltaisille ryhmille, vaikka kunnassa ei ole perusteettomia eroja nais- ja miesvaltaisissa ammateissa, synnyttäisi tämä jako näitä eroja, eli perusteettomia eroja tulisi naisvaltaisten alojen hyväksi. Tätä ei allekirjoituspöytäkirjan määräyksellä ole voitu tarkoittaa eikä näin määräyksessä edes luekaan.

Kunta-alan unioni ry ei ole missään vaiheessa edes väittänyt, että Enon kunnassa olisi ollut teknisellä sektorilla perusteettomia palkkaeroja naisvaltaisten ja miesvaltaisten alojen välillä. Kunta-alan unioni ry:n näkemys on jyrkästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

KUNNALLISEN TYÖMARKKINALAITOKSEN VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Kunta-alan unioni ry:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Joensuun kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

TS-07:n allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momentin selvän sanamuodon mukaan siinä tarkoitettu paikallinen järjestelyerä käytetään siten, että sitä jaettaessa pyritään kahteen tavoitteeseen, naisvaltaisten alojen palkkakilpailukyvyn edistämiseen ja naisten ja miesten perusteettomien palkkaerojen poistamiseen. Näitä pyrkimyksiä tavoitellaan kohdentamalla palkkojen korotuksia koulutetuille naisvaltaisille ryhmille, joita koskeva esimerkkiluettelo on otettu määräykseen.

Palkkojen kohdentaminen allekirjoituspöytäkirjassa esimerkkeinä mainituilla koulutetuille naisvaltaisille ryhmille edellyttää kuitenkin allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momentin selvän sanamuodon mukaan, että korotuksella edistetään naisvaltaisten alojen palkkakilpailukykyä ja poistetaan naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja. Näiden molempien edellytysten pitää täyttyä, jotta palkankorotuksia voitaisiin kohdentaa mainitussa momentissa tarkoitetuille koulutetuille naisvaltaisille ryhmille.

Vaikka mainitut edellytykset täyttyisivät, järjestelyerän käyttäminen sanottuihin tarkoituksiin on suosituksenomainen ja sisältää vain velvollisuuden tähän tavoitteeseen pyrkimiseen, mikä ilmenee määräyksen sanamuodosta. Mainitussa momentissa ei myöskään edellytetä järjestelyerän käyttämistä kokonaan koulutettujen naisvaltaisten ryhmien palkkojen korotuksiin. Allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momentin määräys on näin ollen suuntaa antava ohjeellinen suositus järjestelyerän käyttämisestä ja jättää lopullisen ratkaisun paikallisille järjestelyerille tyypillisesti kunkin kunnan tehtäväksi paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan.

Edellä mainituin perustein kantajan vaatiman mukaista tulkintaa ei voida vahvistaa TS-07:n allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momentin oikeaksi sisällöksi.

Enon kunnassa vain A ja B kuuluvat TS-07:n allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin koulutettuihin naisvaltaisiin ryhmiin. Järjestelyerä 1.3.2008 samapalkkaisuuden edistämiseksi on Enon kunnassa siten käytetty niin, että A ja B ovat saaneet suuremmat tehtäväkohtaisen palkan korotukset kuin miespuoliset työntekijät. Kunta on käyttänyt järjestelyerän 1.3.2008 samapalkkaisuuden edistämiseksi korottamalla TS-07:n piiriin kuuluvan 15 työntekijän ja viranhaltijan tehtäväkohtaisia palkkoja.

Enon kunnalla oli perusteltu syy arvioida palkkasuhteita niin, ettei TS:n piiriin kunnassa kuuluvien työntekijöiden ja viranhaltijoiden kesken ollut naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja, joiden poistamiseen olisi pitänyt pyrkiä puheena olevaa paikallista järjestelyerää käytettäessä. Kunta on silti kohdistanut järjestelyerästä 1.3.2009 samapalkkaisuuden edistämiseen euromääräisesti suuremmat tehtäväkohtaisten palkkojen korotukset naisille (A ja B) kuin miehille. Näin kunta on edistänyt tämän järjestelyerän käytön suuntaamisessa naisvaltaisten alojen palkkakilpailukykyä allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momentista ilmenevän tavoitteellisen pyrkimyksen mukaisesti.

Edellä mainitun perustein Enon kunta, nykyinen Joensuun kaupunki, on menetellyt TS-07:n allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momentin mukaisesti käyttäessään järjestelyerän 1.3.2008 samapalkkaisuuden edistämiseksi.

Koska Enon kunta, nykyinen Joensuun kaupunki, on menetellyt asiassa allekirjoituspöytäkirjan määräysten mukaisesti, ei myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Keskusneuvottelupöytäkirja 29.10.2008

2. Enon kunnanhallituksen päätökset 5.5.2008 § 136 ja 2.12.2008 § 376

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Sopimusosapuolten 1.10.2007 tekemä pöytäkirja samapalkkaisuuden edistämisestä ja palkkakilpailukyvyn ylläpitämisestä kunnissa ja kuntayhtymissä vuosina 2008 ja 2009

2. Sopimusosapuolten tekemä virka- ja työehtosopimus kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2007 - 2009 allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun 0,3 prosentin järjestelyerän käyttämisestä

3. Kunnanhallituksen pöytäkirja 5.5.2008 136 §

4. Kunnanhallituksen pöytäkirja 16.6.2008 199 §

5. Järjestelyerää koskevasta 25.4. 2008 pidetystä paikallisneuvottelusta laadittu pöytäkirja

Kantajan henkilötodistelu

1. Työmarkkina-asiamies C

2 Toimialajohtaja D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2007-2009 allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momentissa sovittu järjestelyerä samapalkkaisuuden toteuttamiseksi tarkoitettu jaettavaksi vain määräyksessä mainituille koulutetuille naisvaltaisille työntekijäryhmille. Erimielisyydessä on kysymys myös siitä, onko Enon kunta, nykyisin Joensuun kaupunki, menetellyt allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momentin vastaisesti jakamalla kysymyksessä olevan samapalkkaisuuden edistämiseksi tarkoitetun järjestelyerän osaksi myös muille kuin määräyksessä tarkoitetuille ryhmille, ja onko Joensuun kaupunki velvollinen kohdentamaan järjestelyerän kokonaisuudessaan sellaisille työntekijöille, jotka kuuluvat allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin.

Riidanalaisen määräyksen perusteena on kaikkia kunnallisia sopimusaloja varten laadittu pöytäkirja samapalkkaisuuden edistämisestä kunnissa ja kuntayhtymissä vuosina 2008 ja 2009. Pöytäkirjassa on määritelty järjestelyerän yleiset tavoitteet ja suuruus eri sopimusaloilla sekä osoitettu järjestelyerä käytettäväksi teknisten sopimuksen piirissä siten kuin tässä sopimuksessa tarkemmin sovitaan.

Sopimusmääräyksen tarkoituksesta esitetty selvitys

Koska järjestelyerän tarkoituksena oli edistää naisvaltaisten alojen palkkakilpailukykyä valtakunnallisesti katsottuna, järjestelyerä oli todistajien käsityksen mukaan määrä kohdistaa allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momentissa mainituissa naisvaltaisissa tehtävissä työskenteleville ilman paikkakuntakohtaista palkkauserojen tarkastelua. Neuvotteluissa todettiin myös se, että järjestelyerän kohdentaminen vain mainituissa naisvaltaisissa tehtävissä toimiville voi paikallisesti johtaa palkkarakenteen vääristymisiin. Niitä ajateltiin voitavan miesten osalta korjata myöhemmin muilla ratkaisuilla. Neuvotteluissa ei tullut esille se, että järjestelyerää voitaisiin kohdentaa muissa kuin allekirjoituspöytäkirjassa mainituissa tehtävissä työskenteleville.

Asiassa ei ole voitu kuulla jutun valmisteluistunnossa todistajaksi ilmoitettua, sopimusneuvotteluissa Kunnallista työmarkkinalaitosta edustanutta henkilöä. D on kuitenkin kertonut, että työnantajapuolella oltiin neuvotteluissa huolestuneita edellä selostetusta palkkarakenteen paikallisesta vääristymisestä.

Arviointi ja johtopäätökset

TS-07 allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n 2 momentin mukaan järjestelyerä käytetään paikallisesti pyrkimällä edistämään naisvaltaisten alojen palkkakilpailukykyä sekä poistamaan naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja kohdentamalla palkkojen korotuksia koulutetuille naisryhmille, jotka työskentelevät TS:n 2 §:n soveltamisalalla esimerkiksi niissä teknisen alan tehtävissä, jotka on mainittu määräyksessä. Tällaisina tehtävinä on mainittu muun muassa siivouspäällikkö, ympäristönsuojelusihteeri ja terveystarkastaja. Kantajan todistajien mukaan tarkoitus määräyksestä sovittaessa on ollut, että järjestelyerä kohdennetaan kokonaisuudessaan vain naisvaltaisten alojen palkkojen korotuksiin. Perusteena tälle on ollut se, että naisvaltaisten alojen palkkakilpailukykyä on haluttu parantaa valtakunnallisesti tarkastellen ja siihen katsomatta, että menettely voi paikallisesti johtaa palkkavääristymiin nimikkeeltään erilaisissa mutta vaativuudeltaan samantasoisissa tehtävissä toimivien naisten ja miesten välillä.

Järjestelyerän käyttämisestä päätetään allekirjoituspöytäkirjan mukaan paikallisesti. Mikäli paikallisella tasolla ei ole perusteettomia palkkaeroja naisten ja miesten välillä, johtaisi määräyksen soveltaminen kanteessa vaadituin tavoin tällaisten erojen syntymiseen eli todistajien kertomaan palkkavääristymään. Tällöin naispuolisiin työntekijöihin ja viranhaltijoihin sovellettaisiin tosiasiallisesti sukupuolesta johtuen edullisempaa palkkausehtoa kuin miespuolisiin työntekijöihin. Kysymys olisi tasa-arvolain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetusta välillisestä syrjinnästä. Hyväksyttävänä syynä tällaiseen menettelyyn ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan voitaisi vedota naisvaltaisten alojen palkkakilpailukyvyn edistämiseen valtakunnallisesti tarkastellen. Työtuomioistuimen mielestä ei voida lähteä siitä, että osapuolten yhteisenä tarkoituksena olisi ollut antaa määräykselle tällainen pakottavan lainsäädännön vastainen sisältö.

Allekirjoituspöytäkirjan määräyksen sanamuotoa ja tarkoitusta vastaa työtuomioistuimen käsityksen mukaan parhaiten tulkinta, jonka mukaan järjestelyerä jaetaan määräyksessä tarkoitetuissa naisvaltaisissa ammattiryhmissä työskenteleville silloin, kun näissä tehtävissä toimivien naisten ja muissa tehtävissä toimivien miesten välillä on asianomaisessa kunnassa perusteettomia palkkaeroja. Jos tällaisia eroja ei ole, järjestelyerää voidaan maksaa myös muille kuin naisvaltaisiin ryhmiin kuuluville teknisissä tehtävissä toimiville. Näin on Enon kunnassa menetelty päätettäessä 2.12.2008 järjestelyerän jaosta. Kunnassa ei ole näytetty olleen perusteettomia naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Työtuomioistuin katsoo siten, ettei Enon kunta ole menetellyt asiassa allekirjoituspöytäkirjan määräyksen vastaisesti. Kanteessa esitettyjä muitakaan vahvistusvaatimuksia ei edellä esitetyistä syistä voida hyväksyä.

Kun Enon kunta tai sittemmin Joensuun kaupunki ei ole menetellyt asiassa virka- ja työehtosopimuksen määräysten vastaisesti, ei myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Kunta-alan unioni ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Joensuun kaupungin ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Huomioon ottaen asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi kulujen määräksi 1.000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kunta-alan unioni ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Joensuun kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, H.Rautiainen, Wilska, Lehto ja Komulainen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.