Union's strike claim dismissed due to lack of evidence for coercion in collective agreement disputes.

Työntekijäliiton työrauhakanteen taustalla oli pitkään vallinnut erimielisyys kunnossapitoyrityksen huoltokeskusten sähköasentajien työsuhteissa sovellettavasta työehtosopimuksesta ja sähköalan työntekijöiden oikeudesta valita oma luottamusmies. Yhtiö ei ollut hyväksynyt sille toimitettuja luottamusmiesilmoituksia.

Soveltamisalariitaa ei ollut saatettu erikseen tulkintakysymyksenä työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Pelkästään sitä, että yhtiö oli tulkintaetuoikeutensa nojalla määrännyt työehtosopimusten soveltamisesta, ei voitu pitää työtaistelutoimenpiteenä, kun näyttöä muista painostusta osoittavista työnantajan toimenpiteistä tai painostustarkoituksesta ei ollut esitetty.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 55

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

ABB Oy

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen ym.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.5.2009

Pääkäsittely 3.6.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välisessä työehtosopimuksessa 30.6.2007 - 30.4.2010 on mm. seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin.

Tämän työehtosopimuksen määräykset eivät kuitenkaan koske sähköteknilliseen teollisuuteen kuuluvien toimipaikkojen tai osastojen tuotannollisen puolen työntekijöitä, joihin sovelletaan teknologiateollisuudessa voimassa olevaa pääalan sopimusta.

Tätä sopimusta ei myöskään sovelleta Teknologiateollisuus ry:n jäsenyhdistyksen Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Sähköteknisellä teollisuudella tarkoitetaan sähköisiä ominaisuuksia silmällä pitäen suunniteltujen tuotteiden teollista valmistamista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Lisäksi työehtosopimuksessa on määräykset luottamusmiesten valinnasta ja tehtävistä.

KANNE

Vaatimukset

Kantaja on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee ABB Oy:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Teknologiateollisuus ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Lisäksi kantaja on vaatinut vastaajan ja kuultavan velvoittamista maksamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

ABB Oy:n palveluksessa työskentelee Service- eli kunnossapitopalveluiden huoltokeskusten sähkökunnossapitoasentajina noin 160 Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäsentä. Huoltokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Jyväskylässä, Kuusankoskella, Lappeenrannassa, Nokialla, Oulussa, Raumalla, Turussa ja Vaasassa.

Helsingin ja Turun huoltokeskuksiin on molempiin valittu pääluottamusmies. ABB Oy on kuitenkin kieltäytynyt hyväksymästä valittujen pääluottamusmiesten asemaa sähköalan työntekijöiden edustajana. Ilmoitus Helsingin toimipisteen pääluottamusmieheksi valitun A:n valinnan hyväksymisestä annettiin 5.3.2009. Turun luottamusmieheksi valitun F:n hyväksymisestä annettiin ilmoitus jossakin vaiheessa tätä ennen, kuitenkin vasta 17.2.2009 jälkeen.

Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välisen työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n 2 momentista ilmenee, että työehtosopimuksen soveltamatta jättäminen edellyttää kahden ehdon samanaikaista toteutumista: työntekijöiden pitää työskennellä sähköteknilliseen teollisuuteen kuuluvilla toimipaikoilla tai osastoilla, ja heidän pitää olla tuotannollisen puolen työntekijöitä. Pöytäkirjamerkinnän mukaan sähköteknillisellä teollisuudella tarkoitetaan sähköisiä ominaisuuksia silmällä pitäen suunniteltujen tuotteiden teollista valmistamista.

Toisin kuin yhtiö on väittänyt, kunnossapitotyö ei ole teollisuudessa tehtävää tuotannollista työtä. Sitä ei voida pitää Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välisen työehtosopimuksen soveltamista poissulkevana, soveltamisalamääräyksen 2 momentin mukaisena työnä.

ABB Oy on kieltäytynyt hyväksymästä sähköalan pääluottamusmiesten valitsemista, ja painostanut siten sähköalan työntekijöitä hyväksymään Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välisen työehtosopimuksen perusteella valitut luottamusmiehet edustajikseen. Yhtiön harjoittamaa painostusta on pidettävä työtaisteluna, joka on kohdistunut luottamusmiehen valitsemista koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin.

Sähköalojen ammattiliitto ry ilmoitti työnantajan menettelyn johdosta 19.12.2008 sähköpostiviestillä Teknologiateollisuus ry:lle katsovansa työnantajan syyllistyneen työtaistelutoimenpiteeksi katsottaviin kiellettyihin painostustoimenpiteisiin. Yhtiö ei ole korjannut työehtosopimuksen vastaista menettelyään.

Teknologiateollisuus ry ei ole Sähköalojen ammattiliitto ry:n sille lähettämästä ilmoituksesta huolimatta valvonut, ettei yhtiö jatka painostustoimenpiteitään. Liitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaaja on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa kantajan korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 30 päivän kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Teknologiateollisuus ry:n ja ABB Oy:n käsityksen mukaan on ollut ja on edelleen epäselvää, tuleeko ABB Oy:n Service-liiketoiminnassa työskenteleviin sähkökunnossapitoasentajiin soveltaa kantajaliiton kanssa solmittua sähköalan vai Metallityöväen Liitto ry:n kanssa solmittua pääalan työehtosopimusta. Yhtiö on johdonmukaisesti noudattanut haastehakemuksesta ilmenevää tulkintaa, jonka mukaan sähköalan työehtosopimus ei tule sovellettavaksi huoltokeskuksissa. Paikalliset neuvottelut on käyty Metallityöväen Liitto ry:n ammattiosaston valitsemien luottamusmiesten kanssa. Molemmat nyt kyseessä olevat työehtosopimukset ovat käytännössä täysin samansisältöisiä, joten työntekijöiden työehdot ovat samat sovellettavasta työehtosopimuksesta riippumatta.

Kantajaliitto on aikaisemmin tyytynyt vallinneeseen tilanteeseen sekä liitto- että paikallistasolla. Helsingin huoltokeskuksessa työskentelevät sähköliittolaiset ovat toimineet ammattiyhdistysasioissa Metallityöväen Liitto ry:n kautta eivätkä ole vaatineet sähköalan luottamusmiehen hyväksymistä ennen syksyä 2008.

Vastaavaa työtä tekeviä Sähköalojen ammattiliiton jäseniä on ABB Oy:n palveluksessa lukuisilla muillakin paikkakunnilla. Syksyn 2008 luottamusmiesvaalien yhteydessä ei väitettä oikeudesta saada valita sähköalan pääluottamusmies ole ainakaan henkilöstöhallinnon tieten esitetty muilla paikkakunnilla kuin Helsingissä ja Turussa.

Vastaajaliiton ohjeistuksen mukaisesti yhtiö on 17.2.2009 pidetyssä paikallisessa neuvottelussa hyväksynyt Turun huoltokeskusta koskevan luottamusmiesilmoituksen. Helsingin huoltokeskuksen osalta neuvottelussa sovittiin sähköalan pääluottamusmiehen toimialueesta. Yhtiö ilmoitti tulevansa hyväksymään luottamusmiesilmoituksen, kun luottamusmiesvaalit Helsingin alueella on pidetty ja luottamusmiesilmoitus toimitettu henkilöstöhallintoon.

Työnantaja ei ole pyrkinyt painostamaan asiassa työntekijäpuolta kollektiivisesti, eikä sähköalan työntekijöillä ole ollut asiallisia perusteita kokea työnantajan painostavan heitä. Kyse ei ole ollut työtaistelutoimenpiteestä.

Kantajaliitto on ilmoittanut työtaistelusta työnantajaliitolle vasta syksyllä 2008; haastehakemuksessa on vedottu 19.12.2008 päivättyyn ilmoitukseen. Työnantajaliitto on tämän jälkeen ryhtynyt viipymättä toimiin sen selvittämiseksi, mikä ylipäätään on työehtosopimuksen oikea tulkinta asiassa ja sen selvittyä 2.2.2009 välittömästi ohjeistanut yhtiön toimimaan tämän mukaisesti.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Sähköalojen ammattiliitto ry:n ilmoitus työtaistelutoimenpiteestä Teknologiateollisuus ry:lle 19.12.2008

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Sähköposti 23.3.2009/muistio neuvottelusta 17.2.2009

Kantajan henkilötodistelu

1. Pääluottamusmies A

2. Vastaava työehtoasiamies B

Vastaajan henkilötodistelu

1. C, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry

2. D, henkilöstöpäällikkö, ABB Oy

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyyden kohde

Kanteessa on katsottu ABB Oy:n syyllistyneen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, kun yhtiö ei ole hyväksynyt Sähköalojen ammattiliitto ry:hyn kuuluvien työntekijöiden suorittamaa pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen valintaa yhtiön kunnossapitopalvelujen Turun ja Helsingin huoltokeskuksissa sillä perusteella, että yhtiö noudattaa huoltokeskuksissa toimivien sähköalan työntekijöiden työsuhteissa teknologiateollisuuden yleistä työehtosopimusta eikä teknologiateollisuuden sähköalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Painostuksen on ilmoitettu alkaneen loppuvuodesta 2008. Sähköalojen ammattiliitto ry on tuolloin tehnyt vastaajaliitolle valvontailmoituksen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Asiassa esitetty selvitys

Kantajan nimeämä todistaja, sähköasentaja A on kertonut tulleensa valituksi Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäseniä edustavaksi pääluottamusmieheksi syksyllä 2008. Työnantajan edustaja, henkilöstöpäällikkö D allekirjoitti luottamusmiesilmoituksen vasta 2.3.2009.

Yhtiössä oli pidetty 17.2.2009 tapaaminen luottamusmiesasiaan liittyen, mutta siinä D oli heti aluksi ilmoittanut, että luottamusmiesten valintaa koskeva riita-asia jätetään liittojen hoidettavaksi eikä sitä käsitellä tapaamisessa. Tapaamisen sisältönä oli lähinnä, että D selosti yhtiön rakennetta ja luottamusmiesorganisaatiota. Mitään sopimusta luottamusmiesvalintojen hyväksymisestä ei tehty. A:n käsityksen mukaan kyseessä ei ollut virallinen neuvottelu.

A ei ole vieläkään saanut työnantajalta mitään muuta yhteydenottoa kuin allekirjoitetun luottamusmiesilmoituksen. A:lle ei ole toimitettu informaatiota, jota luottamusmiehet yleensä saavat, eikä hänellä ole edes yhtiön sähköpostiosoitetta kuten muilla luottamusmiehillä on.

Keväällä 2005 A oli toimittanut työnantajalle samanlaisen luottamusmiesilmoituksen. Sitä ei koskaan palautettu hyväksyttynä, joskin A oli epävirallisesti neuvotellut työnantajan kanssa sähköalan työntekijöiden asioista. A tai liitto eivät olleet ryhtyneet asiassa jatkotoimenpiteisiin.

Kantajan nimeämä todistaja, Sähköalojen ammattiliitto ry:n vastaava työehtoasiamies B on kertonut osallistuneensa 2.2.2009 pidettyyn neuvotteluun, johon osallistuivat yhtiön ja liittojen edustajat. B:n käsityksen mukaan tilaisuudessa ei päädytty siihen, että työnantaja hyväksyisi Helsingin ja Turun luottamusmiesilmoitukset. Teknologiateollisuus ry:tä edustanut C oli ilmoittanut ABB Oy:n hyväksyvän yhden luottamusmiehen, joka edustaisi yhtiön kaikkia sähköalan työntekijöitä koko Suomessa. Tätä Sähköalojen ammattiliitto ry ei ollut hyväksynyt.

B ei ollut saanut tilaisuudessa henkilöstöpäällikkö D:ltä tai C:ltä vastausta kysymykseensä, noudattaako ABB Oy sähköalan työehtosopimusta. B:n käsityksen mukaan neuvottelu oli koskenut nimenomaan työehtosopimuksen soveltamiskysymystä, ei pelkästään luottamusmiesten valintaa koskevaa erimielisyyttä. Soveltamisalariidasta oli neuvoteltu liittojen välillä jo edellisen vuoden lokakuussa. Nämä neuvottelut päätyivät erimielisyyteen ja siihen, että Sähköalojen ammattiliitto ry lähetti Teknologiateollisuus ry:lle työtuomioistuimellekin todisteeksi jätetyn valvontakirjeen.

Vastaajan nimeämänä todistajana kuultu Teknologiateollisuus ry:n asiantuntija C on kertonut työtuomioistuimessa, että soveltamisalakysymys ja siihen liittyvä luottamusmiesasia ovat olleet eri muodoissaan esillä toistuvasti jo vuosien ajan. Työnantajapuoli on katsonut, että ABB Oy:n päätoimialana on kunnossapito. Se on kokonaispalvelua, josta ei voida erottaa sähköalan töitä. Näistä syistä työnantajapuolella on katsottu, että yhtiön toimintaan on sovellettava teknologiateollisuuden pääalan sopimusta. Se, että joissakin kunnossapitoyhtiöissä on päädytty soveltamaan sähköalan työehtosopimusta, johtuu liikkeen luovutuksista ja liittyy työpaikoittain vaihteleviin kulttuureihin. C:n käsityksen mukaan kysymys ABB Oy:ssä on rajanveto-ongelmasta, ei painostuksesta tai työtaistelusta. Neuvottelussa 2.2.2009 ei C:nkään mukaan saavutettu yhteisymmärrystä luottamusmiesten valinnasta.

Tämän jälkeen D järjesti neuvottelutilaisuuden 17.2.2009. Tilaisuuteen osallistuivat A ja Turun yksikön luottamusmieheksi valittu F. Neuvottelussa sovittiin, että riita-asiaa ei käsitellä enemmälti tässä yhteydessä, vaan se jätetään liitojen hoidettavaksi. D kuitenkin kertoi hyväksyvänsä Turun luottamusmiesilmoituksen samoin kuin Helsingin ilmoituksen sitten kun valinta on toimitettu. Nämä seikat ilmenevät työtuomioistuimelle todisteeksi jätetystä, D:n laatimasta 17.2. pidettyä tilaisuutta koskevasta muistiosta. Muistion sisältävä sähköposti tosin on lähetetty paitsi F:lle, ilmeisesti erehdyksessä E -nimiselle henkilölle.

Luottamusmiesilmoitusten hyväksymisen jälkeen D on kertonut lähettäneensä A:lle tiedot tämän edustettavista sähköalan työntekijöistä. Tämän jälkeen A ei ole ollut todistajaan yhteydessä. F:n kanssa todistajalla sen sijaan on ollut säännöllistä yhteydenpitoa ja paraikaa meneillään neuvottelu eräästä asiasta.

Arviointi ja johtopäätökset

Kanteen taustalla on kysymys sähköalan työntekijöihin ABB Oy:n huoltokeskuksissa sovellettavasta työehtosopimuksesta. ABB Oy on tulkinnut asiaa useiden vuosien ajan siten, että myös sähköalan työntekijöiden työsuhteissa on noudatettu teknologiateollisuuden yleistä työehtosopimusta. Erimielisyys on ollut esillä liittojen välillä jo pitkään, ja viimeksi siitä on neuvoteltu syksyllä 2008. Kysymykseen tulevien työehtosopimusten rajanvetoa on työtuomioistuimessa selvittänyt työnantajapuolelta kuultu todistaja C. Kantaja on esittänyt asiasta lähinnä teknologiateollisuuden sähköalantyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sanamuotoon tukeutuvaa selvitystä siten kuin tuomion kertoelmasta ilmenee.

Työtuomioistuimella ei ole esitetyn selvityksen pohjalta edellytyksiä eikä tämän työrauha-asian yhteydessä asiallista tarvettakaan ottaa kantaa mainittuun soveltamisalariitaan.

Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevassa erimielisyydessä ei saa ryhtyä joukkoluonteiseen painostustoimenpiteeseen vastapuolta kohtaan. Työrauhavastuu voi syntyä jo sillä perusteella, että vastapuoli on perustellusti kokenut joutuneensa painostuksen kohteeksi ja myös toimenpiteeseen ryhtyneen olisi pitänyt käsittää tämä. Toisaalta pelkästään sitä, että työnantaja työehtosopimusta soveltaessaan käyttää sille kuuluvaa tulkintaetuoikeutta, ei voida erimieliseksi jäävässäkään tilanteessa pitää työtaistelutoimenpiteenä, ellei asiaan lisäksi kytkeydy painostusta osoittavia olosuhteita, kuten epätavallisten keinojen käyttöä työntekijäpuoleen vaikuttamiseksi.

Tässä asiassa on selvitetty, että ABB Oy ei syksyllä 2008 ole hyväksynyt A:n valintaa pääluottamusmieheksi ja F:n valintaa luottamusmieheksi saatuaan luottamusmiesilmoitukset. Kantaja ei kuitenkaan ole esittänyt näyttöä muista painostusta osoittavista työnantajan toimenpiteistä tai painostustarkoituksesta. Turun ja Helsingin huoltokeskusten luottamusmiesasia on esitetyn selvityksen mukaan ratkennut keväällä 2009 siten, että yhtiö on asiasta käytyjen neuvottelujen jälkeen hyväksynyt tehdyt luottamusmiesvalinnat. Kysymys on ollut pitkään vallinneesta tilanteesta ja tulkintaerimielisyydestä, joka kantajaliitolla on ollut tilaisuus halutessaan saattaa normaalissa järjestyksessä myös työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

Työtuomioistuin katsoo edellä esitetyistä syistä jääneen näyttämättä, että ABB Oy olisi ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen sähköalan työntekijöiden luottamusmiesvalintaa koskevassa erimielisyydessä. Myöskään Teknologiateollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa. Kanne on näistä syistä hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Sähköalojen ammattiliitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja ABB Oy:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määräksi on ilmoitettu 2.500 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja ABB Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Sutela, Lehto ja Komulainen jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.