Legislator Case Law & Legislation
TT:2009-50 AI generated

Substitute pay requires actual workload increase, not just acting as a substitute, under collective agreement.

Case Number TT:2009-50
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labour Court dismissed the union's claim that an employee was entitled to substitute pay for acting as a substitute during a colleague's vacation. The court found that the collective agreement required a practical increase in workload, which was not demonstrated by the employee merely handling normal tasks or administrative duties. Consequently, the employer did not violate the agreement, and the union bears its own litigation costs.

Legislator headnote

AI generated

Palkkausjärjestelmä toimihenkilöille 6 kohta; Substitute pay is not due merely for acting as a substitute but requires a demonstrable increase in workload caused by the tasks assigned to the substitute.

Keywords

AI generated
substitute pay entitlement workload increase requirement collective agreement interpretation employee substitute duties labour court dismissal

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslaki 8 §
Työehtosopimuslaki 9 §
Korkolaki 4 § 1 momentti
Työlainsäädäntö 33a § 1 momentti
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kun työehtosopimuksen sijaisuuskorvausta koskevan määräyksen mukaan sijaisuuskorvauksen suuruus määräytyi työmäärän lisääntymisen perusteella, ei pelkkä velvoite toimia toisen sijaisena oikeuttanut sijaisuuskorvaukseen, vaan se edellytti myös käytännössä sijaistettavalle kuuluvien töiden aiheuttamaa työmäärän lisääntymistä.

Verkkosuunnittelija oli toisen samassa tiimissä samoja työtehtäviä tehneen verkkosuunnittelijan vuosiloman aikana hoitanut normaaleja työtehtäviään ja myös hänen vastuualueensa oli säilynyt muuttumattomana. Näyttämättä oli jäänyt, että verkkosuunnittelijan työmäärä oli toisen verkkosuunnittelijan vuosiloman aikana lisääntynyt siten, että hänellä olisi oikeus työehtosopimuksen mukaiseen sijaisuuskorvaukseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 50

KANTAJA

Toimihenkilöunioni TU ry

VASTAAJA

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry

KUULTAVA

DNA Palvelut Oy

ASIA

Työehtosopimuksen vastainen menettely ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 26.2.2009

Pääkäsittely 4.6.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n, Toimihenkilöunioni TU ry:n ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n välillä ajaksi 16.2.2005 - 30.9.2007 tehdyn tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän 6. kohdassa on seuraava sijaisuuskorvausta koskeva määräys:

Milloin toimihenkilö hoitaa oman toimensa ohella toisen henkilön tehtäviä tai toimii toisen sijaisena vaativammissa tehtävissä yhdenjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan, maksetaan hänelle sijaisuuskorvausta työmäärän lisääntymisen tai vaativuuden suhteessa 14-35 prosenttia ellei paikallisesti sovita jotain muuta korvaustapaa. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista.

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että DNA Palvelut Oy on menetellyt tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen sijaisuuskorvausta koskevan määräyksen (palkkausjärjestelmä toimihenkilöille 6 kohta) vastaisesti jättäessään suorittamatta runkoverkon suunnittelutiimissä työskentelevälle A:lle sijaisuuskorvausta hänen toimittuaan oman toimen ohella toisen runkoverkon suunnittelutiimissä työskentelevän toimihenkilön sijaisena ajalla 21.7 - 11.8.2007, ja

tuomitsee Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Toimihenkilöunioni TU ry on lisäksi vaatinut Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n velvoittamista korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A työskentelee DNA Palvelut Oy:n runkoverkon suunnittelutiimissä Pohjois-Suomen alueella. Runkoverkon suunnittelutiimi koostuu viidestä henkilöstä, joista kaksi suunnittelee datarunkoverkkoa ja kaksi siirtojärjestelmien runkoverkkoa. Viides henkilö työskentelee tiimin vetäjänä. A työskentelee siirtojärjestelmien runkoverkon suunnittelijana yhdessä työparinsa B:n kanssa.

Työparien lomat järjestetään niin, että he eivät ole lomalla kuin enintään viikon samaan aikaan. Työparin loman ajan toinen vastaa lomalaisen suunnitelmista, urakoitsijoiden ohjauksesta, materiaalihankinnoista ja muista työparin tehtävistä. Aikaisemmin työnantaja on suorittanut sijaisuuskorvaukset lomasijaisuuksista.

Osaamisen laajentaminen työpari-ajattelun pohjalta tarkoitti muun muassa sitä, että A teki B:n sijaisuuden tämän vuosilomasta johtuneen poissaolon ajalta.

Mikäli ei ole kysymys toisen henkilön vaativampien tehtävien hoitamisesta sijaisena, niin sijaisuuskorvauksen maksamisen yleisenä edellytyksenä on työmäärän lisääntyminen sijaisuuden hoidon takia. Jos toimihenkilön omat tehtävät ja vastuualue ovat entiset, toisen henkilön työtehtävien hoitaminen merkitsee työmäärän lisääntymistä (esim. TT:1987-142). Lisäksi edellytetään, että kysymyksessä on nimenomaan poissaolosta (vrt. TT:1990-19) johtuva sijaisuus, jota hoidetaan yhdenjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan. Sijaisuus sinänsä jo oikeuttaa toimihenkilön työehtosopimuksen mukaiseen sijaisuuskorvaukseen. Työmäärän lisääntyminen vaikuttaa sijaisuuskorvauksen suuruuteen.

Asiasta käydyissä paikallisissa neuvotteluissa työnantaja vetosi siihen, ettei runkoverkon suunnittelussa tiimiparin poissaolo tuo lisää tehtäviä, vaan poissaolo näkyy ainoastaan vähentyneinä resursseina. Työnantaja ei ole kuitenkaan antanut ohjeita siitä, miten toisen työparin tehtävät hoidetaan, niin ettei työmäärä lisäänny vastaavasti. Paikalla oleva siirtojärjestelmien runkoverkoista vastaava henkilö on vastannut kaikista lomalaisen töistä.

Kun otetaan huomioon, miten epärelevantteja kiistämisperusteita DNA Palvelut Oy asiasta paikallisesti neuvoteltaessa on käyttänyt, niin myös Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n on työnantajan menettelyn hyväksyessään katsottava rikkoneen valvontavelvollisuutta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Tieto ja tekniikka-alojen liitto TIKLI ry on vastauksessaan, johon DNA Palvelut Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry on lisäksi vaatinut Toimihenkilöunioni TU ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 § 1 momentissa säädettyine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Osa Oulun Puhelin Oyj:n toiminnoista, muun muassa runkoverkkojen suunnittelu, siirtyi DNA Palvelut Oy:lle 1.7.2007 toteutetulla liikkeen luovutuksella. DNA Palvelut Oy:n runkoverkkojen suunnittelutiimissä Pohjois-Suomen alueella työskenteli heinäkuussa 2007 viisi henkilöä, joista yksi toimi esimiehenä, kaksi suunnitteli datarunkoverkkoja ja kaksi henkilöä suunnitteli transmissiorunkoverkkoja. A toimi työparinsa B:n kanssa transmissiorunkoverkkosuunnittelijoina.

Transmissiorunkoverkkosuunnittelijoiden tehtävät olivat ja ovat edelleen täysin samanlaiset. Kummallekaan ei ole määritetty omia vastuualueitaan tai toimialueitaan, vaan tehtävistä vastataan yhdessä. Tehtäväksi tulevat transmissiorunkoverkkosuunnittelutehtävät eivät jakaudu mistään erityisestä syystä jommallekummalle suunnittelijalle, vaan suunnittelutehtävän ottaa vastaan kumpi tahansa suunnittelija. Jos kysymyksessä on laajamittainen suunnittelutehtävä, suunnittelijat vastaavat suunnittelusta yhdessä ja sopivat tehtävien jakautumisesta keskenään.

Vuosilomien aikana transmissiorunkoverkkosuunnittelijoiden työtehtävät eivät muutu eivätkä vastuualueet laajene, koska tehtävät ja vastuualueet ovat muutoinkin läpi vuoden samat. Yhteisesti tehtävien suunnittelutöiden osalta jotkin toiselle sovitut tehtävät voivat vaatia toimenpiteitä tämän vuosiloman aikana, mutta tällöinkin kysymyksessä on molempien suunnittelijoiden toimenkuvan ja vastuualueen mukaisesta tehtävästä, joten vastuualue ei laajene.

Palkkausjärjestelmän sijaisuuskorvausta koskevan määräyksen mukaan sijaisuuskorvauksen maksamisen edellytyksenä on tehtävien muuttuminen vaativammiksi tai työmäärän lisääntyminen. Näiden seikkojen tulee olla osoitettavissa, jotta sijaisuuskorvauksen määrä voidaan laskea oikealla suhdeluvulla. A:n tehtävät eivät ole muuttuneet vaativammiksi eikä hänen työmääränsä ole lisääntynyt loma-aikoina. Näin ollen sijaisuuskorvauksen maksamiselle ei ole työehtosopimuksen mukaisia perusteita.

Työtuomioistuimen tuomiossa TT:1987-142 sijaisuuskorvauksen maksamisen edellytykseksi on todettu vastuualueen laajeneminen, tehtävien monipuolistuminen sekä työtehtävien tosiasiallinen lisääntyminen vuosilomasijaisuuksien aikana. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa vastuut eivät ole muuttuneet, työtehtävät eivät ole monipuolistuneet eikä työmäärä ole lisääntynyt, joten tuomion mukaisten edellytysten perusteella sijaisuuskorvaus ei tulisi maksettavaksi.

DNA Palvelut Oy ei ole toiminut työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään sijaisuuskorvauksen maksamatta A:lle.

Esiin tulleiden seikkojen perusteella työnantajaliitto on ollut perustellusti siinä käsityksessä, että kanteessa kerrotussa tapauksessa transmissiorunkoverkkosuunnittelijat eivät ole työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla tehneet sijaisuuksien aikana toisen henkilön tehtäviä vaan omiin tehtäviinsä kuuluneita tehtäviä, joten vastuualueet eivät ole laajentuneet. Työnantajaliiton saamien tietojen mukaan transmissiorunkoverkkosuunnittelijoiden työ ei työpäivien pituudesta ja vapaiden pitämisestä annettujen tietojen sekä suunnittelutöiden viivästymisistä koskevan tiedottamisen mukaan ole lisääntynyt. Työnantajaliitto ei ole siten voinut todeta, että työehtosopimuksen sijaisuuskorvausta koskevaa määräystä olisi sovellettu työehtosopimuksen vastaisesti. Työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Tiimin esimiehen C:n lausunto (10.7.2007)

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. A:n ja B:n toimenkuvat

2. A:n ja B:n työajanseurantaraportit 30.6.-11.7.2008

3. DNA Palvelut Oy:n sisäinen ohjeistus

sijaisuuskorvauksen maksamisesta.

4. Sähköposti 27.4.2007

5. Selvitykset A:lle ja B:lle tulleistasuunnittelutyötilauksista ja tehdyistä työtilauksista 1.5.-30.9.2007

Kantajan henkilötodistelu

1. Tietoverkkosuunnittelija A

2. Tiimin esimies C

3. Sopimusalavastaava D

Vastaajan henkilötodistelu

1. Osastopäällikkö E

2. Aluetuotantojohtaja F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

A ja B työskentelevät DNA Palvelut Oy:n runkoverkkojen suunnittelutiimissä Pohjois-Suomen alueella transmissiorunkoverkkojen suunnittelijoina. Kummallekin laaditun toimenkuvan mukaan heidän työtehtävänsä ja vastuualueensa ovat samat. Toimenkuvien mukaan A ja B hoitavat toistensa sijaisuudet.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko A:lla oikeus työehtosopimuksen 6. kohdan mukaiseen sijaisuuskorvaukseen ajalta 21.7. - 11.8.2007, jolloin B on ollut vuosilomalla ja A on oman toimensa ohella hoitanut hänenkin tehtäviään. Toimihenkilöunioni TU ry on katsonut, että koska A:n työtehtävät ovat B:n poissaolon johdosta lisääntyneet, hänellä on oikeus sijaisuuskorvaukseen. Toimihenkilöunioni TU ry:n mukaan sijaisuus sinänsä jo oikeuttaa toimihenkilön sijaisuuskorvaukseen. Työnantajapuoli on kiistänyt A:n oikeuden sijaisuuskorvaukseen sillä perusteella, että hänen työmääränsä ei ollut lisääntynyt B:n vuosiloman aikana.

Esitetty näyttö

A:n työtehtävät ja niiden määrän lisääntyminen

A:n mukaan hänen samoin kuin B:n pääasialliset työtehtävät liittyvät verkkojen suunnitteluun, vikojen korjauksiin ja laitehankintoihin. Työnantaja oli edellyttänyt, että A ja B saivat olla samaan aikaan lomalla korkeintaan viikon. B:n vuosiloman aikana A:n työmäärän lisääntyminen on ilmennyt lähinnä kiireenä. A on joutunut hyväksymään laskuja B:n puolesta ja tekemään laitetoimitusten tarkastuksia. A on myös joutunut vastaamaan kaikista vikojen korjauksista, kun nämä työt molempien suunnittelijoiden ollessa työssä ohjautuvat sille, joka kysymyksessä olevana ajankohtana on ollut tavoitettavissa. Kummallakin suunnittelijalla on hoidettavanaan myös omat projektinsa. B:n vuosiloman aikana A on saattanut joutua hoitamaan B:n projekteihin liittyviä asioita. Työaikasopimuksen mukaisesti A oli tehnyt tuolloin lyhyempää työpäivää.

C toimii esimiehenä runkoverkkojen suunnittelutiimissä, jossa A ja B työskentelevät transmissioverkon suunnittelijoina ja jossa heidän lisäkseen työskentelee kaksi henkilöä dataverkkojen suunnittelutyössä. Jotta työtehtävät tulisivat hoidetuiksi myös loma-aikoina, on A:n ja B:n vuosilomat sijoitettu pidettäviksi eri aikaan. Kummallakin heistä on ollut hoidettavanaan omat projektinsa. Ennen lomalle jääntiä heidän on tullut selvittää toisilleen keskeneräiset projektinsa, jotta työssä oleva on pystynyt hoitamaan myös toisen projektiin liittyviä asioita, jos tähän on tullut tarvetta. C:n näkemyksen mukaan työssä olevan suunnittelijan työmäärä lisääntyy toisen suunnittelijan ollessa vuosilomalla. Loma-ajasta johtuen uusia tilauksia on kanteessa tarkoitettuna ajankohtana ilmeisesti tullut normaalia vähemmän. Jos uusia tilauksia on tullut toisen suunnittelijan ollessa lomalla, työssä oleva suunnittelija on joutunut käsittelemään tilaukset.

C:n mukaan yhtiön liityntäpalvelupuolella työskenteleville henkilöille on maksettu sijaisuuskorvauksia vastaavanlaisissa vuosilomatilanteissa. Tämä perustuu siihen, että kysymyksessä olevilla henkilöillä on eri vastuualueet.

F:n mukaan työnantajan vuodeksi tekemässä työsuunnitelmassa otetaan huomioon vuosilomat. Ennen lomakauden alkua tilauksia alihankkijoille tehdään normaalia enemmän, ja lomakauden aikana uusien tilausten määrä yleensä alenee.

F on edelleen kertonut, että aikaisemman omistajan aikana sijaisuuskorvauksia oli maksettu myös vuosilomatilanteissa. Tämä oli johtunut ohjeistuksen vaihtelevuudesta ja esimiesten omaksumista erilaisista tulkinnoista.

Työehtosopimusmääräyksen tulkinta

D:n mukaan sijaisuuskorvauksia koskevia erimielisyyksiä tulee käytännössä esille silloin tällöin. Kahdessa Toimihenkilöunioni TU ry:n ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n välisessä vastaavanlaista erimielisyyttä koskevassa neuvottelussa on päädytty siihen, että sijaisuuskorvaukset tulee maksaa.

Arviointi ja johtopäätökset

Tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän 6. kohdassa on sovittu, että milloin toimihenkilö hoitaa oman toimensa ohella toisen henkilön tehtäviä tai toimii toisen sijaisena vaativammissa tehtävissä yhdenjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan, maksetaan hänelle sijaisuuskorvausta työmäärän lisääntymisen tai vaativuuden suhteessa 14-35 prosenttia ellei paikallisesti muuta sovita. Kun sijaisuuskorvauksen suuruus määräytyy määräyksen mukaan työmäärän lisääntymisen perusteella, ei pelkkä velvoite toimia toisen sijaisena oikeuta sijaisuuskorvaukseen, vaan se edellyttää myös käytännössä sijaistettavalle kuuluvien töiden aiheuttamaa työmäärän lisääntymistä. Kyseistä työehtosopimusmääräystä ei kuitenkaan ole perusteita tulkita niin, että korvauksen maksaminen edellyttäisi työmäärän merkittävää lisääntymistä.

A:n ja B:n toimenkuvien mukaan heidän työtehtävänsä ja vastuualueensa ovat samanlaiset ja he toimivat toistensa sijaisina. Uusia verkkosuunnittelutöitä koskevat tilaukset tulevat niin sanottuun resurssipooliin, josta verkkosuunnittelijat ottavat ne hoitaakseen. Verkkosuunnittelijat huolehtivat tehtäväkseen tulleen tilauksen suunnittelusta ja vastaavat tilauksen edellyttämistä rakennuttamistöistä. Samoin he vastaavat tällaiseen projektiin liittyvistä laitehankinnoista. Vikojen korjauksiin liittyviä tehtäviä ei ole erityisesti määrätty jommallekummalle verkkosuunnittelijalle, vaan asian hoitaa se verkkosuunnittelijoista, joka on paikan päällä. Vikojen korjauksiin A ja B osallistuvat teknisinä asiantuntijoina.

Toisen verkkosuunnittelijan ollessa poissa työstä sijaisena oleva verkkosuunnittelija joutuu tarvittaessa vastaamaan myös toisen hoidossa olleita projekteja koskevista asioista kuten hyväksymään toiselle kuuluvia laskuja ja tavaratoimituksia. Työmäärän lisääntyminen on A:n mukaan ilmennyt normaalia kiireisempänä työtahtina. F:n mukaan on poikkeuksellista, että verkkosuunnittelija joutuu toisen verkkosuunnittelijan loman aikana hoitamaan toiselle kuuluvia työtehtäviä. Toisen verkkosuunnittelijan poissaolo vaikuttaa ainoastaan töiden viivästymiseen.

Työnantajapuolen kirjalliseksi todisteeksi esittämästä A:n ja B:n työprojekteja koskevasta selvityksestä ilmenee, että kysymyksessä olevana kolmen viikon sijaisuusaikana A:n alihankkijoille tekemien työtilausten määrä ei ole poikennut siitä, mikä se on ollut yleensä muuna aikana.

Työnantajapuoli on jättänyt kirjallisiksi todisteiksi myös selvityksen A:n ja B:n työaikasaldoista noin kahden viikon ajanjaksolta, jolloin B on ollut vuosilomalla ja A on toiminut hänen sijaisenaan. Selvityksestä ilmenee, että A on kysymyksessä olevana aikana saanut pienennettyä työaikasaldoansa tekemällä lyhyempää työaikaa. Esitetystä selvityksestä voidaan tehdä se johtopäätös, että sijaisena toimiminen sinänsä ei välttämättä merkitse työmäärän lisääntymistä. Kun esitetty selvitys koskee kuitenkin muuta ajankohtaa kuin mistä kanteessa on kysymys, ei selvityksestä voida tehdä johtopäätöksiä työmäärän muutoksista kanteessa tarkoitettuna ajankohtana.

Näin ollen perusteita kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole.

Koska DNA Palvelut Oy ei ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti kieltäytyessään sijaisuuskorvauksen maksamisesta A:lle, ei myöskään Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi asianosaiset saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Äimälä, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.