Labor court rules collective agreement rules apply to all aircraft types absent explicit scope limitations.

Liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen uusiin työaikaa ja vapaapäiviä koskeviin määräyksiin ei ollut otettu määräysten soveltamisalaa koskevia rajoituksia. Näyttämättä oli myös jäänyt, että sopijaosapuolten yhteisenä tarkoituksena olisi ollut sopia sanamuodosta poikkeavasta tulkinnasta. Näin ollen kysymyksessä olevat määräykset tulivat sovellettaviksi myös lennettäessä laajarunkoisella konetyypillä, josta kanteessa oli kysymys. Työnantaja oli siten menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti suunnitellessaan liikennelentäjien työajan kysymyksessä olevassa konetyypissä ilman, että työvuorosuunnittelussa otettiin huomioon uudet työaika- ja vapaapäivämääräykset.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 48

KANTAJA

Suomen Liikennelentäjäliitto ry

VASTAAJA

Palvelualojen Toimialaliitto ry

KUULTAVA

Finnair Oyj

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.3.2009

Pääkäsittely 29.4.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Liikennelentäjäliitto ry ja Palvelualojen Toimialaliitto ry ovat 19.6.2008 tekemällään työehtosopimuksella sopineet työehtosopimuksen uudistamisesta olemaan voimassa 1.5.-30.11.2008. Samassa yhteydessä työehtosopimukseen on otettu 1.9.2008 alkaen voimaan tulleet seuraavan sisältöiset määräykset:

9 Työajat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9.11 Liikennelentäjälle voidaan suunnitella enintään kolme peräkkäisille kalenterivuorokausille sijoittuvaa ilmoittautumista kello 03-06 välisenä aikana.

9.12 Mikäli liikennelentäjän suunnitellulle työvuorolle ilmoittautuminen asemapaikalla on kello 00-05 välisenä aikana, voidaan seuraavalle kalenterivuorokaudelle suunnitella ilmoittautuminen asemapaikalla aikaisintaan kello 10.

9.13 Mikäli liikennelentäjän suunniteltu työaika asemapaikalla päättyy kello 03-06 välisenä aikana, voidaan seuraavalle kalenteripäivälle suunnitella ilmoittautuminen asemapaikalla aikaisintaan kello 10.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 Vapaapäivät

12.1 Vapaapäivä on kalenterivuorokausi, joka annetaan liikennelentäjän asemapaikalla.

12.2 Vapaapäivien antaminen

12.2.1 Vapaapäiviä suunnitellaan vähintään kaksi kolmen kalenterivuorokauden jaksoa kuukaudessa. Loput vapaapäivät annetaan vähintään kahden kalenterivuorokauden jaksoissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12.2.2 Jokaisessa liukuvassa seitsemän vuorokauden jaksossa tulee olla alkava tai päättyvä kahden vapaan kalenterivuorokauden jakso.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Liikennelentäjäliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa Finnair Oyj:n menettelevän Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n välillä solmitun työehtosopimuksen vastaisesti suunnitellessaan liikennelentäjien työajan B757-konetyypissä ilman, että työvuorosuunnittelussa otetaan huomioon työehtosopimuksen vapaapäiväsäännöksiä 9.11.-13., 12.2.1 ja 12.2.2.

Suomen Liikennelentäjäliitto ry on vaatinut Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Finnair Oyj:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun työtuomioistuimen tuomion antopäivästä on kulunut 30 päivää.

Perusteet

Finnair Oyj suunnittelee B757-konetyypillä lentävien liikennelentäjien työajan ottamatta huomioon edelle jäljennettyjä työehtosopimuksen vapaapäivämääräyksiä. Yhtiön mielestä määräyksiä on sovittu käytettäväksi vain kapearunkoisilla koneilla lennettäessä. Sen sijaan loma- ja kaukoliikenne jäävät yhtiön mielestä uusien vapaapäivämääräysten soveltamisalan ulkopuolelle.

Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Finnair Oyj:n näkemys ei vastaa neuvotteluissa sovittua. Mistään rajoituksista, jotka koskisivat edellä mainittujen vapaapäivämääräysten soveltamista, ei ole neuvotteluissa sovittu. Joidenkin, mutta ei nyt puheena olevien, työehtosopimusmääräysten kohdalla on soveltamisalue rajattu työehtosopimuksen soveltamisalaa suppeammaksi. Poikkeuksista sopiminen on kohtuullisen tavallista ja kun poikkeuksista on sovittu, on sovittu rajoitus totuttu kirjaamaan selkeästi sopimukseen. Esimerkiksi lepoaikoja koskevassa työehtosopimuksen 11.1.1 kohdassa on konetyyppiä (B757) koskeva poikkeus. Myös työehtosopimuksen liitteenä oleva työvuorolistatoiveita koskevassa sopimuksessa on sovittu erillisestä menettelystä edellä mainituille kahdelle konetyypille.

Edellä lausutun lisäksi työnantajapuoli on katsonut, että työaikasuunnittelua koskevien määräysten ulottaminen loma- ja kaukolentoliikenteeseen johtaisi tilanteeseen, jossa työajan suunnittelun tehokkuus ”romuttuisi” ja työaikasuunnittelua koskevat listat muuttuisivat ”laadullisesti kelvottomiksi”. Tämä ei pidä paikkaansa. Jos näin kuitenkin olisi, tulisi Finnair Oyj:n neuvotella Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n kanssa sopimuksen muuttamisesta eikä yksipuolisesti jättää noudattamatta työehtosopimuksen määräyksiä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen Toimialaliitto ry on vastauksessaan, johon Finnair Oyj on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Palvelualojen Toimialaliitto ry on vaatinut Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Finnair Oyj:n liikennelentäjiä koskevien sopimusneuvottelujen alkupuolella eli vuoden 2008 alussa käsiteltiin Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n mittavaa työ- ja lepoaikamääräyksiä koskevaa esitystä. Tähän esitykseen kuuluivat nyt tulkintariidan kohteina olevat sopimusmääräykset eli työehtosopimuksen määräykset 9.11-9.13 ja 12.2.1 sekä 12.2.2. Vastaava määräyskohtien numerointi oli jo tuolloin voimassaolleessa työehtosopimuksessa, mutta määräyksissä viitattiin eri asioihin kuin mistä kanteessa nyt on kysymys.

Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n esitys tulkintariidan kohteina olevista sopimusmääräyksistä koski nimenomaan lyhyen matkan liikennettä. Lyhyen matkan liikenteellä ymmärretään reittiliikennettä kotimaahan ja Euroopan kohteisiin. Lyhyen matkan liikennettä ei lennetä Finnair Oyj:n B757-konetyypin koneilla, vaan niillä lennetään yksinomaan lomaliikennettä.

Aikaisemmin voimassa olleen työehtosopimuksen sopimuskausi päättyi 30.4.2008. Työehtosopimusneuvottelut olivat vaikeat ja monivaiheiset. Sopimusneuvotteluissa saavutettiin neuvotteluratkaisu 19.6.2008, jolloin solmittiin sopimus työehtosopimuksen uudistamiseksi. Tuon sopimuksen viimeisenä sopimuskohtana, joka on esitetty viimeisenä ranskalaisena viivana, viitataan vain työehtosopimusmääräysten kappaleisiin määräysnumeroina 9.11-9.13, 12.2.1 ja 12.2.2. Kyseessä olevat kohdat sisältyvät Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n laatimaan työehtosopimuksen tekstiehdotukseen. Tuolloin 19.6.2008 solmitussa sopimuksessa ei ole kirjoitettu määräysten sisältöä auki, eikä niitä koskevaa tekstiä ole varsinaisesti liitetty kyseiseen sopimukseen. Ainakaan tuolle tekstille ei ole annettu yhteistä hyväksyntää koskevaa merkintää esimerkiksi allekirjoituksin tai nimikirjaimin.

Työnantajapuoli on mieltänyt koko työehtosopimusneuvottelujen ajan, etteivät tulkintariidan kohteina olevat sopimusmääräykset koske yhtiön B757-koneen liikennettä ja siinä tehtävää liikennelentäjän työtä. Tulkintariidan kohteena olevista työehtosopimuksen määräyksistä 9.11-9.13, 12.2.1 ja 12.2.2 ei ole muodostunut varsinaista soveltamiskäytäntöä määräysten ollessa sisällöltään uusia.

Suomen Liikennelentäjäliitto ry tulkitsee kanteessa tarkoitettuja työehtosopimusmääräyksiä työehtosopimusneuvotteluissa sovitun tarkoituksen vastaisesti. Joka tapauksessa tulkintariidan kohteina olevia sopimusmääräyksiä on tarkasteltava niiden laatijan, tässä tapauksessa Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n vahingoksi.

Jos Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n tulkinta katsottaisiin oikeaksi, joutuisi Finnair Oyj suuriin vaikeuksiin B757 -koneella lennettävän työn työvuorosuunnittelussa ja koko työvuorosuunnittelu romuttuisi. Näin ollen myös tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat puoltavat työnantajapuolen kantaa, jonka mukaan kanteessa esitettyjä työehtosopimusmääräyksiä ei sovelleta B757-koneella lennettävään työhön.

Työehtosopimusmääräysten tulkinnanvaraisuudesta ja syntyolosuhteista johtuen oikeudenkäynnin ei voida katsoa aiheutuneen Palvelualojen Toimialaliitto ry:n tai Finnair Oyj:n toiminnasta. Mikäli kanne kuitenkin hyväksyttäisiin, on asiassa kuitenkin sen tulkinnanvaraisuuden vuoksi perusteet jättää Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n oikeudenkäyntikulut sen itsensä vastattaviksi. Koska työnantajaliitto ei ole millään tavoin myötävaikuttanut väitetyn työehtosopimuksen vastaisen menettelyn syntyyn eikä se olisi voinut toiminnallaan sitä estää, ei työnantajaliittoa voida velvoittaa korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluja.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Finnair Oyj:n ilmoitus 23.9.2008

2. Työehtosopimuksen luonnos 1.5.2008 - 30.4.2011

3. A:n 18.6.2008 lähettämä sähköpostiviesti

4. Sopimus työehtosopimuksen uudistamiseksi 19.6.2008

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ote Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n 12.2.2008 päivätystä neuvotteluesityksestä koskien riidanalaisia sopimusmääräyksiä

Kantajan henkilötodistelu

1. Liikennelentäjä A

2. Liikennelentäjä B

Vastaajan henkilötodistelu

1. Henkilöstöjohtaja C

2. Miehistönkäyttöpäällikkö D

3. Henkilöstöpäällikkö E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, tuleeko asianosaisliittojen välillä 19.6.2008 solmitun työehtosopimuksen työvuoroon ilmoittautumista ja vapaapäiviä koskevia uusia määräyksiä soveltaa suunniteltaessa B757-konetyypillä lentävien liikennelentäjien työvuoroja.

Suomen Liikennelentäjäliitto ry on katsonut, että koska määräyksissä ei ole sovittu konetyyppiä koskevista rajoituksista, määräyksiä tulee soveltaa myös lennettäessä kysymyksessä olevalla konetyypillä. Palvelualojen Toimialaliitto ry on puolestaan katsonut, että määräyksistä sovittaessa tarkoituksena on ollut, että niitä sovelletaan vain niin sanotussa lyhyen matkan liikenteessä, joten määräykset eivät tule sovellettaviksi lennettäessä edellä mainitulla konetyypillä, joka on käytössä kauko- ja lomaliikenteessä.

Työehtosopimusmääräysten tarkoituksesta esitetty selvitys

Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n puheenjohtaja A on toiminut liiton työehtosopimusneuvottelukunnan puheenjohtajana neuvotteluissa, joiden päätteeksi on 19.6.2008 allekirjoitettu sopimus vuosien 2005-2008 työehtosopimuksen uudistamisesta tietyin muutoksin. Muutoksia koskevan luettelon viimeisessä kohdassa on viitattu kevään 2008 neuvottelujen työehtosopimusesityksen kohtiin 9.11-13 ja 12.2.1 ja 12.2.2. Niiden sisällöstä työehtosopimusosapuolet olivat A:n mukaan päässeet yksimielisyyteen 7.5. - 8.5.2008, jolloin määräykset ovat saaneet tuolloin esillä olleeseen työehtosopimusluonnokseen otetun sanamuotonsa. Neuvotteluissa ei missään vaiheessa tullut esille se, että määräyksiä ei sovelleta lennettäessä konetyypillä B757. Neuvottelujen aikana osapuolet olivat tehneet puolin ja toisin tekstiversioita, joita oli vaihdettu. Näihin kirjallisiin esityksiin ei ollut sisältynyt minkäänlaisia soveltamisalaa koskevia rajoituksia.

A:n mukaan edellä mainitun 19.6.2008 solmitun sopimuksen teksti on työntekijäpuolen laatima ja se on toimitettu tiedoksi työnantajapuolen neuvotteluedustajana toimineelle Finnair Oyj:n henkilöstöjohtajalle C:lle ennen sopimuksen allekirjoittamista. C oli tämän johdosta tiedustellut A:lta, aiheutuuko kysymyksessä olevista uusista määräyksistä kustannusvaikutuksia kaukoliikenteen miehistön käytön osalta. Tähän A oli vastannut kieltävästi, koska hänen mukaansa aikaeroliikenteessä määräyksillä ei ollut merkitystä, sillä ne täyttyivät muutoinkin. Sopimuksessa mainittuja määräyksiä ei käyty osapuolten välillä enää läpi ennen sopimuksen allekirjoittamista. A:n mukaan uudet 9 ja 12 kohdan määräykset eivät ole sidoksissa toisiinsa.

B on osallistunut vuonna 2008 käytyihin työehtosopimusneuvotteluihin Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n työehtosopimusneuvottelukunnan jäsenenä. Työehtosopimuksen muutosesitysten tekijänä on ollut työntekijäpuoli. Työehtosopimuksessa viitattujen 9 ja 12 kohtien sisällöstä päästiin yksimielisyyteen 7.5. - 9.5.2008. Tätä ennen mainituista määräyksistä oli neuvoteltu eri työryhmissä ja myös määräysten vaikutuksista oli keskusteltu. Neuvottelujen aikana osapuolet olivat tehneet omia esityksiään, ja 9 kohta on sisältynyt myös ainakin yhteen työnantajapuolelta tehtyyn esitykseen. Tähänkään ei sisältynyt minkäänlaista soveltamisalan rajausta. B:n muistaman mukaan työehtosopimusneuvottelujen aikana ei 9 ja12 kohdan määräysten yhteydessä ollut tullut esille se, että määräysten soveltamisalaa olisi tarkoitettu rajata jollakin tavoin.

C on edelleen kertonut, että koska yhtiön kaukoliikenne oli tappiollista, hän oli saatuaan 18.6.2008 A:lta sopimusluonnoksen halunnut saada tältä varmistuksen siihen, ettei nyt kyseessä olevia määräyksiä sovelleta kaukoliikenteessä. A oli varmistanut asian. Tässä yhteydessä ei ollut keskusteltu erikseen lomaliikenteestä.

Finnair Oyj:n henkilöstöpäällikkönä toimiva E on osallistunut työnantajapuolen työehtosopimusneuvottelukunnan jäsenenä vuonna 2008 käytyihin liikennelentäjiä koskeviin työehtosopimusneuvotteluihin. Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n alkuperäinen työehtosopimuksen 9 kohtaa koskeva muutosesitys koski lähiliikennettä. Työnantajapuolen tulkinnan mukaan myös 12 kohdan uusia määräyksiä on ollut tarkoitus soveltaa vain lähiliikenteessä. Toisenlainen tulkinta johtaisi hankaluuksiin kaukoliikenteessä, kun työehtosopimuksessa muualla edellytetty seitsemän vuorokauden rotaatio jouduttaisiin katkaisemaan ja miehistö palauttamaan asemapaikalle vapaajaksolle.

Muutosesitysten pohjalta työehtosopimusneuvottelujen aikana oli kummaltakin puolen luonnosteltu erilaisia edellä mainittuja kohtia koskevia määräyksiä. Neuvottelujen aikana Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n taholta ei ollut missään vaiheessa esitetty, että uudet määräykset olisi tarkoitettu sovellettavaksi muussa kuin lähiliikenteessä. Kanteessa tarkoitetut määräykset ovat olleet työehtosopimusneuvotteluissa esillä sen sisältöisinä kuin ne ovat Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n laatimassa työehtosopimusluonnoksessa. Määräyksistä puuttuu kuitenkin maininta siitä, että niitä sovelletaan vain lähiliikenteessä. Se, että soveltamisalan rajaus on jäänyt määräyksistä pois, on E:n mukaan ollut työnantajapuolen epätarkkuutta.

C:n ja E:n mukaan työehtosopimus syntyi siten, että talvella 2008 aloitettujen neuvottelujen jälkeen sovittelija teki toukokuun puolivälissä sovintoehdotuksen, joka tuli jäsenkäsittelyssä hylätyksi. Tämän jälkeen päädyttiin lopulta siihen, että lakannut työehtosopimus vain uudistetaan lyhyeksi jatkokaudeksi tietyin muutoksin. Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n puolelta lähetettiin tätä tarkoittava sopimusluonnos, joka käsiteltiin työnantajapuolen neuvottelukunnassa, hyväksyttiin siellä ja allekirjoitettiin yhteisesti 19.6.2008.

Arviointi ja johtopäätökset

Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n helmikuussa 2008 kalvolla esittämissä muutosesityksissä on otsikolla "Työajat - lyhyen matkan liikenne" esitetty liiton tavoitteet, joista on sittemmin sovittu työehtosopimuksessa olevalla viittauksella neuvotteluesityksen 9.11-13 kohtiin. Tästä muutosesityksestä työnantajapuoli on saattanut neuvottelujen alkuvaiheessa saada sellaisen käsityksen, että liiton esittämät muutokset on tarkoitettu sovellettavaksi vain lähiliikenteessä.

Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n taholta ei sen sijaan ole tehty esitystä, jonka perusteella työnantajapuolelle olisi voinut aiheellisesti syntyä sellainen käsitys, että myös ne määräykset, jotka sittemmin on otettu työehtosopimuksessa viitattuihin 12.2.1 ja 12.2.2 kohtiin, olisi tarkoitettu koskemaan vain lähiliikennettä. Tällaisen rajauksen perusteena ovat olleet lähinnä työnantajapuolella tehdyt kannattavuuslaskelmat ja muut tarkoituksenmukaisuusseikat.

Työnantajapuolen asiantuntijana työehtosopimusneuvotteluissa olleen D:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että hän on tilaisuudessa, jossa ovat olleet läsnä molempien osapuolten edustajat, tuonut esille kantansa, jonka mukaan esitetyt uudet työaika- ja lepomääräykset voidaan ottaa käyttöön lähiliikenteessä mutta ei kaukoliikenteessä. Määräysten liikennetyyppi- tai konekohtaisen soveltamisalan rajoittaminen ei ole tämän jälkeen ollut neuvotteluissa esillä, kun työehtosopimusosapuolet ovat neuvottelujen aikana puolin ja toisin laatineet kirjallisia luonnoksia uusiksi sopimusmääräyksiksi.

Määräysten sanamuodosta, joka on selvä, ei ilmene soveltamisalaa koskevia rajoituksia. Mikäli jonkin määräyksen soveltaminen on tarkoitettu koskemaan vain tiettyjä konetyyppejä, on tästä osapuolten noudattaman käytännön mukaan otettu maininta asianomaiseen työehtosopimuksen kohtaan, mutta näin ei tässä tapauksessa ole menetelty. Asiassa on muutoinkin jäänyt näyttämättä, että sopijaosapuolten yhteisenä tarkoituksena olisi ollut sopia sanamuodosta poikkeavasta tulkinnasta. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksessa viitatut 9.11 - 13, 12.2.1 ja 12.2.2 kohdat tulevat sovellettaviksi myös konetyypin B757 kohdalla. Finnair Oyj on siten menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti suunnitellessaan liikennelentäjien työajan mainitussa konetyypissä ottamatta työvuorosuunnittelussa huomioon edellä mainittuja määräyksiä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Finnair Oyj ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset korvaamaan Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 5.759,10 euroa. Palvelualojen Työnantajaliitto ry ja Finnair Oyj ovat hyväksyneet kulujen määräksi 4.500 euroa.

Vaatimus perustuu työtuomioistuimelle esitettyyn erittelyyn asian ajamiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Suoritettuja toimenpiteitä on pidettävä aiheellisina ja aiheutuneita kustannuksia kohtuullisina. Näin ollen kulut on korvattava vaaditun mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Finnair Oyj menettelee Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n välillä solmitun työehtosopimuksen vastaisesti suunnitellessaan liikennelentäjien työajan B757-konetyypissä ilman, että työvuorosuunnittelussa otetaan huomioon työehtosopimuksen vapaapäiväsäännöksiä 9.11.-13., 12.2.1 ja 12.2.2.

Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Finnair Oyj velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 5.759,10 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Rekola, Kari, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.