Labor court rejects truck union agreement application for work performed solely abroad in goods transport.

Kysymys siitä, sovelletaanko kuorma-autoalan työehtosopimusta yksinomaan ulkomailla harjoitetussa tavaraliikenteessä suoritettuun autonkuljettajan työhön.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 41

KUULTAVAT

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

ASIA

Riihimäen käräjäoikeuden sovellettavaa työehtosopimusta koskeva lausuntopyyntö (Aller Int / Kuljetuspalvelu Uusitalo Ky)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä ajaksi 2003-2005 solmitussa kuorma-autoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava sopimuksen soveltamisalaa koskeva 1 §:n määräys:

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin.

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

Aller Int on Kuljetuspalvelu Uusitalo Ky:tä vastaan ajamassaan kanteessa vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan Intille vuosilta 2003-2006 saamatta jäänyttä palkkaa kanteessa mainitut määrät korkoineen.

Lisäksi Int on vaatinut Kuljetuspalvelu Uusitalo Ky:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen.

Perusteet

Int oli ollut yhtiön palveluksessa yhdistelmäajoneuvon kuljettajana ulkomailla 17.7.2001 - 30.6.2005. Int oli kuljettanut perävaunuja Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Luxemburgissa, Ranskassa, Sveitsissä Itävallassa, Espanjassa ja Portugalissa. Työtä ei ollut tehty Suomessa eikä Intin kotivaltiossa Virossa. Kirjallinen työsopimus tehtiin yhtiön toimipaikassa Riihimäellä. Työsuhde kuuluu Suomen lainsäädännön soveltamispiiriin sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan Rooman yleissopimuksen 6 artiklan b) kohdan nojalla (SopS 30/1999, 1.4.1999) ja maanteiden tavaraliikennettä koskevien EY asetusta määräysten johdosta, Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 881/92 muuttamista koskevan asetuksen (EY) N:o 442/2002, Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3118/93 sekä EY asetuksen muutoksen 442/220 johdosta.

Yhtiö oli vuonna 2001 hakenut Intille Suomesta työluvan ja vuonna 2003 EU-lainsäädännön mukaisen kuljettajatodistuksen. Yhtiö oli hakemalla Intille kuljettajatodistuksen Suomesta tosiasiallisesti sitoutunut Suomen työlainsäädännön noudattamiseen siten kuin Rooman yleissopimuksen 3. artiklan 1. kohdassa ja 4. artiklan 5. kohdissa on tarkoitettu. Kuljettajatodistuksen tarkoituksena on, että jokaisen EU-alueelle tulevan kuljettajan työsuhde on jonkin EU-valtion lainsäädännön alaisena.

Suomalainen kuorma-autoalan työehtosopimus tulee asiassa sovellettavaksi erityisesti kuljettajatodistusjärjestelmän, EU-lainsäädännön ja kansainvälisen yksityisoikeuden periaatteiden nojalla. Suomen työlainsäädännössä työnantajan velvollisuudeksi on säädetty noudattaa työntekijän työsuhteen vähimmäisehtoina alalla yleissitovaa työehtosopimusta, jollainen kuorma-autoalan työehtosopimus on. Kuorma-autoalan työehtosopimuksessa on määrätty myös ulkomaanliikenteen kuljettajien palkkaehdot. EY asetukset ovat työsopimuslain 10 luvun 3 §:ssä ja 13 luvun 6 ja 7 §:ssä tarkoitettua pakottavaa oikeutta, joista ei voida edes työehtosopimuksella sopia toisin.

Lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin (direktiivi 96/71/EY, A: 16.12.1996) mukaan toiseen jäsenvaltioon työhön lähetetyn työntekijän kuuluu saada sen jäsenvaltion työlainsäädännön mukainen vähimmäissuoja, josta osapuolet ovat Rooman yleissopimuksen 3 luvun mukaisella lakiviittauksella sopineet, tai yleissopimuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaan määräytyvän jäsenvaltion työlainsäädännön mukainen suoja. Suomen työlainsäädännön palkkojen vähimmäissuojan soveltamatta jättäminen Saksassa suoritettavaan työhön, missä ei ole kuljetusalalla voimassa työehtosopimusten yleissitovuuteen perustuvaa palkkojen vähimmäissuojaa, olisi direktiivin 96/71/EY tarkoituksen vastaista. Työntekijän vähimmäisehdot turvaavaa jäsenvaltion lainsäädäntöä on sovellettava kansainvälisluonteiseen työsopimukseen yhdenmukaisesti työntekijän kansalaisuudesta, asuinpaikasta ja työntekovaltiosta riippumatta.

Intin palkkaus on perustunut ajettuihin kilometreihin ja sisältänyt ulkomaanpäivärahan. Tämä on ollut tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetussa Neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3820/8 kielletty palkkaustapa. Yhtiön Intille maksama palkka on ollut vähemmän kuin mitä Int olisi ansainnut Suomessa voimassa olevan kuorma-autoalan yleissitovan työehtosopimuksen mukaan. Intille maksettu palkka on myös alittanut Intin asemapaikassa Lyypekissä (Schleswig-Holsteinin osavaltio) voimassa olevan saksalaisen tavarankuljetusalan työehtosopimuksen mukaisen palkkauksen. EY-tuomioistuin on katsonut, että Suomen valtion kanta sen osalta, että kilometrikorvaus on sallittu, on virheellinen.

Mikäli Intin työsuhteeseen ei sovelleta kuorma-autoalan työehtosopimusta, on Intin työsuhteen ehdot joka tapauksessa työsopimuslain nojalla olleet kohtuuttomat.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kuljetuspalvelu Uusitalo Ky on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Intin velvoittamista korvaamaan Kuljetuspalvelu Uusitalo Ky:n oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Asiassa ei tule soveltaa Suomen lainsäädäntöä, koska Int on kansalaisuudeltaan virolainen ja Int suoritti työtehtävänsä kuljettamalla perävaunuja Saksasta Keski-Eurooppaan. Näin ollen työsuhde kuuluu alueperiaatteen mukaan ensi sijassa sen maan alaisuuteen, jossa työ suoritetaan, eli tässä tapauksessa Saksaan. Saksa oli myös merkitty Intin työsopimuksessa työnteon lähtöpaikaksi. Intille oli jouduttu hankimaan Suomessa työlupa sen takia, että Int kävi Suomessa kerran vuodessa katsastuttamassa yhtiön ajoneuvon. Suomen työlainsäädäntö ei voi soveltua tapaukseen kuin enintään siltä osin, kun Int oli käynyt Suomessa ajoneuvoa katsastuttamassa ja siten tuolloin tosiasiallisesti työskennellyt Suomessa.

Kuljettajatodistuksen tarkoituksena on ollut se, että kuljettaja on työsuhteessa johonkin ja siten sillä osaltaan estetään niin sanottua harmaata työvoimaa. Kuljettajatodistusta koskevilla säännöksillä ja määräyksillä ei ole otettu kantaa lainvalintakysymyksiin eikä työehtosopimuksen yleissitovuuteen. Intin ja yhtiön välisen työsopimuksen osalta ei sovelleta suomalaista työehtosopimusta eikä Suomen lainsäädäntöä vaan Saksan työlainsäädäntöä, joka on myös EU-normit täyttävää. Int ei ole ollut niin sanottu lähetetty työntekijä.

Koska Intin työsuhteen osalta ei noudateta Suomen työsopimuslakia, ei tällöin tule sovellettavaksi myöskään kuorma-autoalan työehtosopimuksen yleissitovuus. Joka tapauksessa nyt kyseessä olevaan niin sanottuun cemt-liikenteeseen (kahden kolmannen maan välillä suoritettava liikenne) ei sovelleta kuorma-autoalan työehtosopimusta. Tilanteessa, jossa työnantaja on järjestäytymätön, kuten vastaajayhtiö on, perustuvat työsuhteen ehdot ensisijaisesti työnantajan ja työntekijän tekemään sopimukseen.

Saksassa ei ole voimassa niin sanottua työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmää. Saksassa on mahdollista hallinnollisella päätöksellä julistaa työehtosopimus yleissitovaksi, mutta näin ei ole menetelty kuorma-autoalan työsopimuksen osalta. Lähetettyjä työntekijöitä koskeva laki ei määrää mitään työehtosopimusta yleissitovaksi. Mainitun lain 1 - 6 § koskevat rakennusalalla sovellettavia työehtosopimuksia.

Kilometripalkkaus ei ole sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun asetuksen mukaan kielletty palkkaustapa. Mainittu Neuvoston asetus ainoastaan tarkastelee eri palkkaustapoja liikenneturvallisuuslähtökohdista. Asetuksen tarkoituksena ei ole määrätä mitään palkkaustapaa siviilioikeudellisesti pätemättömäksi ja eri maiden ulkomaanliikenteen työehtosopimukset perustuvat edelleen joko kokonaan tai osittain kilometripalkkaukseen. Kilometrikorvauskielto sisältyy tieliikennelainsäädäntöön. Kyseessä ei ole sopimusoikeudellinen normi.

Intin työsopimus ei ole ollut kohtuuton, koska hän sai palkkaa enemmän kuin kuljettajat nykyisin.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Riihimäen käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, tuleeko Intin ja yhtiön väliseen työsuhteeseen soveltaa suomalaista kuorma-autoalan työehtosopimusta.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:lle ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on lausunnossaan todennut seuraavaa:

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä solmitun kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen 1 § mukaan kyseisen työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin. Ulkomaan liikenteen osalta tällä tarkoitetaan sitä, että työehtosopimusta sovelletaan sellaiseen tavaraliikenteeseen, joka lähtee Suomesta ja palaa Suomeen.

Lausuntopyynnön kohteena olevaan ns. cemt-liikenteeseen kuorma-autoalan työehtosopimusta ei sovelleta. Työtuomioistuin on kahdesti ottanut soveltamisalakysymykseen kantaa tuomioissaan TT 1992-91 ja TT 1991-109. Tuomioiden antamisen jälkeen kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalaa ei ole muutettu.

AKT on työehtosopimusneuvotteluissa em. tuomioiden jälkeen pyrkinyt muuttamaan kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalaa siten, että cemt-liikenne tulisi sen soveltamisalan piiriin. Esimerkkeinä AKT:n muutosesitykset vuosilta 2002, 2005 ja 2007. Näiden muutosesitysten perusteena vuosien 2003-2005 työehtosopimukseen perustettiin "ulkomaan liikenteen palkkauksen seurantaa ja kehittämistä koskeva työryhmä" sekä vuosien 2006-2007 työehtosopimukseen "cemt-työryhmä, jonka tarkoituksena oli sopimuskauden aikana selvittää cemt-liikenteessä työskentelevien työntekijöiden työsuhteen ehtoja". Kummankaan työryhmän työskentely ei johtanut työehtosopimusmuutoksiin.

Kuljettajatodistus

Työtuomioistuin pyytää liittojen kannanottoa erityisesti kanteessa esitettyyn väitteeseen, että kuljettajatutkintojärjestelmä on johtanut siihen, että työtuomioistuimen edellä mainituista tuomioista huolimatta ko. työsuhteeseen on sovellettava kuorma-autoalan työehtosopimusta. Työtuomioistuin tarkoittanee lausuntopyynnössään kuitenkin kuljettajatodistusjärjestelmää.

Kuljettajatodistusta koskevat määräykset sisältyvät Neuvoston asetukseen (ETY) N:o 881/92. Asetus koskee yhteisössä jäsenvaltion alueelle tai sen alueelta taikka yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta tapahtuvan maanteiden tavaraliikenteen markkinoille pääsyä. Asetusta sovelletaan toisen lukuun harjoitettavaan maanteiden kansainväliseen tavaraliikenteeseen yhteisön alueella (1 art.). Liikenteenharjoittajalla on kansainvälisiä kuljetuksia varten oltava yhteisön lupa sekä lisäksi kuljettajatodistus, jos kuljettaja on kolmannen maan kansalainen (3 art.).

Kuljettajatodistuksella todistetaan, että yhteisön lupaa edellyttävän maantieliikenteen yhteydessä kuljetuksen suorittava kuljettaja, joka on kolmannen maan kansalainen, on liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltiossa suorittamassa maantiekuljetuksia kuljettajien työ- ja ammattikoulutusehtoja koskevien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten ja soveltuvissa tapauksissa työehtosopimusten mukaisesti kyseisessä jäsenvaltiossa sovellettavia sääntöjä noudattaen (4 art.). Kuljettajatodistuksen tarkoituksena on siten vain todistaa, että kuljettaja on laillisessa työsuhteessa jäsenvaltiossa toimivaan työnantajaan ja että kyseisen maan lainsäädäntöä ja soveltuvin osin työehtosopimusten määräyksiä noudatetaan tässä työsuhteessa.

Kuljettajatodistusjärjestelmä ei siten laajenna tai supista työehtosopimusten soveltamisalaa millään tavalla. Soveltamisalasta ja työehtosopimusmääräysten sisällöstä päättävät vain kuhunkin työehtosopimukseen osalliset liitot.

Neuvoston asetus (ETY) N:o 3118/93

Kanteessa on väitetty, että yllä mainittu asetus osaltaan olisi vaikuttanut siihen, että autonkuljettaja Aller Intin ajamaan cemt-liikenteeseen tulisi soveltaa kuorma-autoalan työehtosopimusta. Väite ei pidä paikkaansa, sillä mainittu asetus ei koske lainkaan cemt-liikennettä, vaan ns. kabotaasiliikennettä eli toisessa jäsenvaltiossa tilapäisesti harjoitettavaa maan sisäistä maanteiden tavaraliikennettä.

Mainitun asetuksen 1 artiklan mukaan jokaisella toisen lukuun toimivalla maanteiden tavaraliikenteen harjoittajalla, jolla on asetuksessa (ETY) N:o 881/92 tarkoitettu yhteisön lupa ja jonka kuljettajalla, jos hän on kolmannen maan kansalainen, on mainitussa asetuksessa säädettyjen ehtojen mukainen kuljettajatodistus, on tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin oikeus tilapäisesti harjoittaa toisessa jäsenvaltiossa, jäljempänä "vastaanottava jäsenvaltio", kansallista maanteiden tavaraliikennettä toisen lukuun, jäljempänä "kabotaasiliikenne", vaikka liikenteenharjoittajalla ei ole kotipaikkaa tai muuta toimipaikkaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

Rooman yleissopimus 19.6.1980

Aller Intin ja Kuljetuspalvelu Uusitalo Ky:n välinen kirjallinen työsopimus solmittiin yhtiön toimipaikassa Riihimäellä 17.7.2001. Työsopimuksen ehtojen mukaan Int sitoutui tekemään työtä Saksassa cemt-liikenteessä. Työsopimuksella ei ole yhteyksiä Suomeen.

Rooman sopimuksen lainvalintaa koskevissa järjestelyissä ei ole kysymys siitä, minkä maan työehtosopimus tulee noudatettavaksi, vaan yksinomaan siitä, minkä maan lakeja noudatetaan kuljettajan tehdessä työtä useammassa valtiossa. Yleissopimuksen 6. artiklan mukaan lakiviittaus ei saa johtaa siihen, että työntekijä menettäisi sen maan pakottavan lainsäädännön antaman suojan, jota häneen lakiviittauksen puuttuessa saman artiklan 2 kohdan nojalla sovellettaisiin. Kohdassa a) todetaan, että työsopimukseen sovelletaan sen valtion lakia, jossa työntekijä tavallisesti työskentelee sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Intin työsopimukseen sovelletaan siten pääsääntöisesti Saksan lakeja.

Lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi

Lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi täytäntöön pantiin säätämällä Suomeen lähetettyihin työntekijöihin sovellettavasta normistosta erillislaki, laki lähetetyistä työntekijöistä (1146/1999). Lain soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan lakia sovelletaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 § :ssä tarkoitetun työsopimuksen perusteella tehtävään työhön, jota lähetetty työntekijä tekee Suomessa.

Edellä olevasta seuraa, ettei Aller Int ole em. direktiivissä tai laissa tarkoitettu lähetetty työntekijä. Aller Int on työsopimuksessaan sitoutunut tekemään työtä Saksassa cemt-liikenteessä. Väite siitä, että mainittu direktiivi tai laki olisi jotenkin muuttanut kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalaa ulkomaan työhön, ei pidä paikkaansa. Työehtosopimuksen soveltamisalaan em. säännöstö ei ota kantaa.

Lopuksi

Mikään eurooppalainen laki, direktiivi tai asetus ei määrää mitä työehtosopimusta tietyn työntekijän työsuhteessa on noudatettava. Työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuus määräytyy pelkästään Suomen lainsäädännön perusteella. Työehtosopimusten soveltamisalasta päättävät yksinomaan osalliset liitot. Jos liitot haluavat EU-lainsäädännön määräysten vaikuttavan työehtosopimuksen sisältöön, niistä on sovittava osapuolten välillä erikseen.

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltaminen cemt-liikenteessä on työtuomioistuimessa jo kahdesti lainvoimaisesti ratkaistu. Myös korkein oikeus on työehtosopimuksen soveltamisalaan ainakin kertaalleen ottanut kantaa (S2006/148, tuomio nro 1262, annettu 12.6.2007). Kun työehtosopimuksen soveltamisalaa ei ole - Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n lukuisista vaatimuksista huolimatta - työtuomioistuimen antamien tuomioiden jälkeen muutettu, Aller Intin työsuhteeseen ei sovelleta kuorma-autoalan työehtosopimusta.

Auto– ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on lausunnossaan todennut seuraavaa:

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu maantieliikenteen kuljetusyritysten harjoittama kotimaan tavaraliikenne sekä ulkomaanliikenne, jolla vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan tarkoitetaan pelkästään ns. rajat ylittävää ulkomaanliikennettä, joten työehtosopimuksen soveltamispiiriin ei kuulu kanteessa tarkoitettu yksinomaan ulkomailla tapahtuneessa tavaraliikenteessä suoritettu autonkuljettajan työ.

AKT:n käsityksen mukaan työtuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu antaa yleiselle tuomioistuimelle lausuntoa siitä, voivatko kuorma-autoalan yleissitovan työehtosopimuksen mukaiset palkka- ja työehdot tulla sovellettaviksi virolaisen Aller Intin ja suomalaisen Kuljetuspalvelu Uusitalo KY:n välisessä työsuhteessa työnantajan haettua työntekijälle Suomessa työluvan vuonna 2001 ja kuljettajatodistuksen vuonna 2003. AKT:n mielestä ratkaisu riippuu tältä osin työsopimuksen tulkinnasta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Kuorma-autoalan työehtosopimukseen osalliset Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ovat antamissaan lausunnoissa olleet yhtä mieltä siitä, että kuorma-autoalan työehtosopimusta sovelletaan ulkomaanliikenteen osalta sellaiseen tavaraliikenteeseen, joka lähtee Suomesta ja palaa Suomeen eli niin sanottuun rajat ylittävään ulkomaanliikenteeseen. Työehtosopimuksen soveltamispiiriin ei sen sijaan kuulu yksinomaan ulkomailla tapahtuneessa tavaraliikenteessä suoritettu autonkuljettajan työ, jollaisesta käräjäoikeudessa vireillä olevassa Aller Intin tapauksessa on ollut kysymys. Kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalaa ei kuljettajatodistusjärjestelmä ole laajentanut.

Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa työehtosopimukseen osallisten yhteisestä kannasta. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan esittää, että Intin ja Kuljetuspalvelu Uusitalo Ky:n väliseen työsuhteeseen ei tule soveltaa Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto-ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä kuorma-autoalan työehtosopimusta.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Sutela, Vuorio ja Zaerens jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Lausunto on yksimielinen.