Labor court allows travel time compensation for procurement engineer making frequent employer-ordered trips.

Matka-ajan korvaus voitiin työehtosopimuksen mukaan jättää maksamatta tietynlaisissa, paljon matkustusta sisältävissä tehtävissä oleville toimihenkilöille. Hankintainsinööri oli noin vuoden pituisena ajanjaksona tehnyt kolmetoista keskimäärin kahden vuorokauden pituista ulkomaanmatkaa. Matkustaminen ei ollut hankintainsinöörin työssä sillä tavoin leimaa-antava piirre, että matka-ajan korvaus olisi työehtosopimuksen määräyksen nojalla voitu jättää hänelle maksamatta. Toimihenkilö oli siten oikeutettu työehtosopimuksen mukaisiin matka-ajan korvauksiin matkustettuaan työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 36

KANTAJA

Toimihenkilöunioni TU ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Konecranes Standard Lifting Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.12.2008

Pääkäsittely 1.4.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen 22.12.2004 allekirjoittamassa teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen matkakorvauksia koskevassa 20 §:ssä on muun ohella seuraava määräys:

1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. Milloin toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10. Milloin toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

Asianosaisliittojen 6.11.2007 allekirjoittamassa teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa edellä mainitut määräykset ovat asiallisesti ennallaan, mutta matkakorvauksia koskevaa määräystä (uudessa sopimuksessa 22 §) on täydennetty seuraavasti:

6.3. Milloin toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikojensa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta. Näissä tilanteissa tehtävän edellyttämä matkustaminen huomioidaan toimihenkilön palkan määrittelyssä.

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että A on toimiessaan vuosina 2007 ja 2008 hankintainsinöörinä oikeutettu teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 22 §:n mukaiseen matka-ajankorvaukseen matkustaessaan työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan,

velvoittaa Konecranes Standard Lifting Oy:n suorittamaan A:lle matka-ajankorvausta yhteensä 2.702,91 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 340,02 eurolle 20.3.2007 lukien, 340,02 eurolle 20.4,2007 lukien, 223,44 eurolle 20.5.2007 lukien, 77,72 eurolle 20.6.2007 lukien, 417,74 eurolle 20.7.2007 lukien, 184,58 eurolle 20.8.2007 lukien, 242,87 eurolle 20.9.2007 lukien, 272,02 eurolle 20.11.2007 lukien, 241,80 eurolle 20.12.2007 lukien ja 362,70 eurolle 20.3.2008 lukien,

tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Konecranes Standard Lifting Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Tausta

A on työskennellyt Konecranes Standard Lifting Oy:n palveluksessa ensin ostajana ja 1.2.2007 alkaen hankintainsinöörinä (sourcing engineer) Hämeenlinnassa. Hän on työssään hankintainsinöörinä joutunut tekemään työmatkoja, joilla hän on matkustanut työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan. Työnantaja ei ole suostunut erikseen korvaamaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikana tapahtunutta matkustamista. Työsopimusta allekirjoitettaessa esimies antoi ymmärtää, että kokonaispalkalla 3.070 eurolla tarkoitettiin kuukausipalkkaa ja puhelinetua yhteensä. Matka-ajan korvauksesta ei työsopimusta solmittaessa ollut mitään keskustelua.

Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan peruspalkka enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä, mikäli kyse ei ole matkustavaan työhön palkatusta toimihenkilöstä. Etuus voidaan toteuttaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ei poikkeuksellisesti siis makseta sellaiselle toimihenkilölle, jonka normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä. Poikkeusta yleiseen sääntöön merkitsevänä määräyksenä määräystä on tältä osin tulkittu ja tulee edelleen tulkita suppeasti.

A ei ole työskennellyt hankintainsinöörinä tehtävissä, jotka edellyttäisivät toistuvaa matkustamista matkustavaan työhön palkattuna toimihenkilönä. Hän on suorittanut työnsä pääasiassa työnantajansa toimitiloissa Hämeenlinnassa. Työmatkat ovat vieneet keskimäärin 10 - 25 prosenttia hänen työajastaan.

Työmatkat on lähes poikkeuksetta tehty A:n esimiehen aloitteesta ja hänen laatimiensa aikataulujen mukaisesti. Poikkeukset tästä johtuivat Suomesta mukaan lähtevien kollegojen (hitsausalan asiantuntijoiden) tai kohdemaassa työskentelevien kollegojen tarpeista. Matkan kokonaiskesto on rajattu aina minimiin, joka tarkoitti sitä, että matkalle on lähdetty pääsääntöisesti säännöllisen työajan päätyttyä tai joskus aikaisin ennen työpäivän alkua. A on ollut normaalin työnantajan työaikavalvonnan piirissä eli velvollinen käyttämään kellokorttia. A:n kanssa ei ole sovittu, että päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemasta suoritettaisiin kiinteä erillinen korvaus.

A:n kuukausipalkka luontaisetuineen oli 1.2.2007 alkaen 3.070 euroa ja yleiskorotuksen jälkeen 1.10.2007 alkaen 3.185,08 euroa. A:lle olisi tullut maksaa matka-ajan korvausta yhteensä 2.702,20 euroa 02/2007 ja 02/2008 välisiltä ajanjaksoilta.

Työnantajaliiton olisi tullut puuttua jäsentyönantajansa menettelyyn olla maksamatta matka-ajan korvausta eikä hyväksyä ja tukea työnantajan menettelyä. Työnantajaliitto on laiminlyönyt työehtosopimuksen mukaisen valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry, jonka lausumaan Konecranes Standard Lifting Oy on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Lisäksi Teknologiateollisuus ry on vaatinut Toimihenkilöunioni TU ry:n velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A on työskennellyt yhtiössä aiemmin teknisen ostajan tehtävässä. Hän on omasta aloitteestaan solminut 13.2.2007 uuden työsopimuksen hankintainsinöörin tehtävään yhtiössä. A:n normaalit työtehtävät hankintainsinöörin tehtävässä edellyttävät toistuvaa matkustamista ja hän voi itse päättää matkojensa suorittamisesta sekä työaikansa käytöstä. Matkustaminen on huomioitu palkan määrittelyssä. A:lle ei siten tule maksaa erillistä korvausta vapaa-aikana matkustamiseen käytetyltä ajalta. A on siirtynyt yhtiössä hankintainsinöörin tehtävästä ostajan tehtävään 29.2.2008.

A:n esimies on keskustellut A:n kanssa tehtävän sisällöstä ja sen vaatimuksista ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Keskusteluissa esimies on käynyt läpi tehtävän sisällön, toimenkuvan, palkkauksen ja myös sen, että tehtävässä ei makseta erillistä korvausta vapaa-aikana matkustamisesta vaan, että korvaus vapaa-aikana matkustamisesta sisältyy palkkaukseen. Asia on ilmaistu myös työsopimuksen lisätietoja kohdassa ilmoittamalla, että palkkasumma = kokonaispalkka. A on hyväksynyt työnantajan tarjouksen asiassa allekirjoittamalla uuden työsopimuksen 13.2.2007. Kun otetaan huomioon A:n asuinpaikka Hämeenlinna ja tehtävään sisältyvän matkustamisen määrä, ei A:n väite, että matkustamisen korvaamisesta ei ole keskusteltu työsopimusta solmittaessa, ole uskottava. A:n työsopimus on ehdoiltaan ja palkkaukseltaan vertailukelpoinen muiden samankaltaisessa tehtävässä toimivien henkilöiden työsopimuksiin.

Hankintainsinöörin tehtävässä A vastaa yhtiön puolelta sen tuotteisiin tavaraa toimittavista alihankkijoista ja komponenttitoimittajista koostuvasta toimittajaketjusta pääalueena Itä-Eurooppa. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on aktiivisesti etsiä uusia tavarantoimittajia. Hankintainsinööri huolehtii siitä, että valitut uudet toimittajat ajetaan sisään eli toisin sanoen koulutetaan yhtiön vaatimuksiin sekä toimintatapoihin. Tämä erityisesti korostuu niin sanotuissa kustannustehokkaissa maissa kuten Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Hankintainsinööri huolehtii tehtävässään myös siitä, että sovittu määrä tavaraa tulee oikeaan aikaan yhtiön tuotannon käyttöön. Tehtävässä korostuvat koulutus paikanpäällä sekä hyvät henkilökohtaiset suhteet ja sen hoitaminen edellyttää toistuvaa matkustamista jo olemassa olevien ja mahdollisten tulevien tavarantoimittajien luona. A on myös tehtävässään matkustanut toistuvasti. A:ta on myös hänen esimiehensä toimesta kehotettu aktiivisesti matkustamaan tehtävässään.

Toimihenkilöiden työehtosopimusta sovelletaan tyypillisesti esimerkiksi työnjohtajana, sihteerinä tai palkanlaskijana työskenteleviin henkilöihin. Myös A:n tehtävää tulee arvioida työehtosopimuksen soveltamisala huomioiden eikä silmällä pitäen esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden tehtävien luonnetta. Toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalalla A:n tehtävä on luonteeltaan sellainen, että hän on voinut itse päättää matkojensa suorittamisesta.

A:lla on vapaus päättää työaikansa käytöstä. Tietysti toimihenkilön pitää työaikana tehdä työtä ja huolehtia, että hänelle annetut työtehtävät tulevat tehdyiksi. Kanteen mukaan hän on voinut myös itse vapaasti päättää töihin tulo- ja lähtöaikansa liukuvan työajan puitteissa konttorilla työskennellessään, matkalla kellokortti tai liukuva työaika ei luonnollisesti ole käytössä. Toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalalla A:n tehtävä on luonteeltaan sellainen, että hän on itse voinut päättää työaikansa käytöstä työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla.

Kaikilla henkilöillä on uuden tehtävän alussa perehdytysvaihe, jolloin työskentely ei ole yhtä itsenäistä kuin myöhemmin. Vapaa-aikana matkustamisen korvaus voidaan kuitenkin huomioida palkan määrittelyssä tehtävän alusta alkaen, vaikka henkilöllä ei alussa olisi mahdollista päättää matkojensa ja työaikansa käytöstä yhtä itsenäisesti kuin myöhemmin.

Kanteessa viitatuilla STK – STTK-T Runkosopimuksella vuodelta 1990 tai STK – TVK / STL Yleissopimuksella vuodelta 1988 ei ole tulkintavaikutusta tai muuta merkitystä asiassa.

Soveltamisohjeet, joihin kanteessa vedotaan, eivät ole olleet sopimuksissa enää ainakaan 15 vuoteen ja Teknologiateollisuus ry:n ja sen edeltäjien tulkinta on ollut niiden poistamisesta lähtien se, että soveltamisohjeet eivät ole osa työehtosopimusta eikä niillä ole tulkintavaikutusta.

Verrattuna aiempaan vuosien 2005–2007 teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen voimassa olevassa työehtosopimuksessa on lisätty lause ”Näissä tilanteissa tehtävän edellyttämä matkustaminen huomioidaan toimihenkilön palkan määrittelyssä.” Lisäys ei ole tältä osin muuttanut määräystä, vaan matkustaminen on jo aiemminkin huomioitu palkan perusteissa Mettova–toimenvaativuusmittarin kautta. Vapaa-aikana matkustamisen korvaamiselle ei määritetä erillistä eurosummaa, vaan se siis otetaan huomioon tapauskohtaisesti osana tehtävää Mettova–mittarin kautta.

Teknologiateollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvoitettaan, eikä asiassa ole perustetta hyvityssakon määräämiselle.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n matkatunnit 5.2.2007 - 7.2.2008

2. Työsopimus 13.2.2007

3. Sähköpostiviesti 10.4.2007

4. STK - STTK-T runkosopimuksen 1990 24 § kohta 10 soveltamisohjeineen

5. STK - TVK/STL yleissopimuksen 1988 24 § kohta 10 soveltamisohjeineen

6. Runkosopimuksen allekirjoituspöytäkirja ja pääsopimuksen allekirjoituspöytäkirja 16.1.1990 9 § 9.1 kohta

7. Runkosopimus 1994

8. Yleissopimus 1994

9. Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus 2005-2007

10. Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus 2007-2010

11. Runkosopimus 1973 23 §

12. Runkosopimuksen soveltamisohjeet 23 § 10

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Yhtiön ja A:n välinen 13.2.2007 allekirjoitettu työsopimus

2. Sourcing engineer toimenkuvaus

3. Nimitysilmoitus hankintainsinöörin tehtävään

4. Palkkatapahtumien listaus A v. 2007

5. Runkosopimus 1994

6. Metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden työehtosopimus 1995

7. Yleissopimus 1994

8. Metalliteollisuuden teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimus 1995

9. Metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus 1998 – 2000

10. Metalliteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus 2003 – 2005

11. Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus 2005 – 2007

12. Erimielisyysmuistio toimihenkilöpuolen kanta

13. Selvitys A:n matkoista 1.1.-29.2.2008

14. A:n matkat 5.2.2007 - 7.2.2008

Kantajan henkilötodistelu

1. Ostaja A

2. Luottamusmies, laatuinsinööri B

3. Eläkeläinen C

4. Eläkeläinen D

5. Sopimusalavastaava E

Vastaajan henkilötodistelu

1. Materiaalijohtaja F

2. Eläkeläinen G

3. Ryhmäpäällikkö H

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko A:lla oikeus teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaiseen matka-ajan korvaukseen vuosina 2007 ja 2008 vapaa-aikana tapahtuneesta matkustamisesta. Työnantajapuolen mukaan A:n normaalit työtehtävät hankintainsinöörin tehtävässä edellyttivät toistuvaa matkustamista, ja hän voi myös itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä. Matkustaminen oli lisäksi huomioitu palkan määrittelyssä. A:lle ei siten tule maksaa kanteessa vaadittua erillistä korvausta vapaa-aikana matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Sopimuksen tarkoituksesta esitetty selvitys

Poikkeusmääräys koskee D:n mukaan vain pientä joukkoa toimihenkilöitä, jotka tyypillisesti tekevät työtään muualla kuin varsinaisessa toimipaikassaan. Tällaisia henkilöitä ovat erilaiset huoltoteknikot, jotka käyvät eri yrityksissä huoltamassa ja korjaamassa koneita tai laitteita. Edelleen tällaisia toimihenkilöitä ovat niin sanotut ainetta rikkomattomat tarkastajat, jotka ovat jonkin palveluyrityksen palveluksessa mutta suorittavat työtään esimerkiksi voimalaitoksissa, öljynjalostamoissa ja telakoilla. Yksi pieni ryhmä on elintarviketeollisuuden konsulentit, jotka käyvät alan liikkeissä esittelemässä tuotteitaan. Toimihenkilöitä, jotka tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättävät matkojensa suorittamisesta ja työaikojensa käytöstä, on alalla hyvin vähän. Heitä saattavat olla tekniset myyjät ja kauppaedustajat.

G:n mukaan toimihenkilön tehtävän sisällöstä riippuu, onko kyseessä niin sanottu matkustava työ. Siitä on yleensä kysymys silloin, kun henkilö on tekemisissä asiakkaiden kanssa esimerkiksi ostajana, myyjänä tai projektityössä olevana henkilönä. Toimihenkilö on määräyksen piirissä silloin, kun matkustaminen toistuu ja henkilö itse päättää työaikansa käytöstä sekä matkojen ajankohdista ja kohteista. Siitä ei ole sovittu, että toimihenkilön tulisi matkustaa yli viisikymmentä prosenttia työajastaan, jotta olisi tämän määräyksen piirissä. Määräystä voidaan soveltaa, vaikka toimihenkilöä oltaisiin perehdyttämässä tehtävään. Tehtävän edellyttämä matkustaminen otetaan huomioon toimihenkilön palkkauksessa.

Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikkönä toimivan H:n mukaan työehtosopimuksen matkakorvausmääräystä ei sovelleta toimihenkilöön, joka työtehtävien takia matkustaa toistuvasti eli useita kertoja vuodessa joko asiakkaiden, tavarantoimittajien tai jonkun yhteistyökumppanin luo. Poikkeus koskee myös toimihenkilöä, joka itse päättää työmatkoistaan ja -ajoistaan. Tällöin toimihenkilö voi esimerkiksi sijoittaa työmatkan työviikolle itse harkitsemallaan tavalla. Asiaan ei vaikuta se, että esimies antaa toimihenkilölle työtehtäviä koskevia määräyksiä tai toimihenkilön työajan käyttöä seurataan sähköisellä järjestelmällä.

H samoin kuin Toimihenkilönioni TU ry:n lakimies E ovat kertoneet, että vuosien 2005-2007 aikana osallisjärjestöt tekivät työehtosopimuksen uudistamistyötä. Näissä niin sanotuissa revisioneuvotteluissa toimihenkilöjärjestö esitti syksyllä 2006, että määräyksen ensimmäisen virkkeen tai-sana muutettaisiin ja-sanaksi ja että toistuvalla matkustamisella tarkoitettaisiin sitä, että matkustamiseen käytettävien päivien lukumäärän tulisi olla yli puolet työpäivien kokonaismäärästä vuositasolla. Työnantajapuoli torjui ehdotuksen. H on lisäksi kertonut, että vuonna 2002 toimihenkilöpuolen edustaja esitti vanhojen soveltamisohjeiden ottamista uudestaan työehtosopimukseen. Tämäkin ehdotus torjuttiin.

A:n työtehtävät ja matkustaminen

A on on työtuomioistuimessa kertonut työskennelleensä Konecranes Standard Lifting Oy:ssä aluksi noin kuusi vuotta ostajana ja sen jälkeen 1.2.2007 alkaen hankintainsinöörinä 29.2.2008 asti, jolloin hän palasi ostajan tehtävään. Allekirjoitettaessa 13.2.2007 hankintainsinöörin tehtävää koskevaa työsopimusta sovittiin samalla kokonaispalkasta, jolla tarkoitettiin normaalia kuukausipalkkaa puhelinetuineen. Siinä yhteydessä ei ollut mitään puhetta matka-ajan korvaamisesta, vaikka olikin keskusteltu siitä, että hankintainsinöörin toimenkuvaan kuuluisi matkustamista ulkomaille. A teki pääasiallisen työnsä hankintainsinöörinä yhtiön konttorilla Hämeenlinnassa.

Yhtiön materiaalijohtajana toimivan F:n mukaan hankintainsinöörin tehtävänä on aktiivisesti etsiä yhtiölle uusia komponenttien valmistajia ja toimittajia. Hän myös vastaa uuden toimittajan ylösajosta siten, että hän tukee toimittajaa muun muassa laadunvarmistuksessa. Tehtävä vaatii paljon kontakteja paikallisten ulkomaisten toimittajien kanssa.

F keskusteli A:n kanssa rekrytointivaiheessa hänelle maksettavasta kokonaispalkasta, joka tulisi sisältämään vapaa-ajalla matkustamisen ja puhelinedun .A:n kanssa 13.2.2007 tehdyn työsopimuksen lisätietoja kohdassa on sen vuoksi merkitä, jonka mukaan palkkasumma on yhtä kuin kokonaispalkka. Tämä kokonaispalkka sisältää peruspalkan lisäksi muun muassa puhelinedun ja sen, ettei vapaa-ajalla matkustamisesta erillisiä korvauksia suoriteta. F on tukenut esimiehenä A:n tehtävän suorittamista hänen aloittaessaan työtään. F:n 10.4.2007 A:lle lähettämällä sähköpostilla F pyrki perehdytysvaiheessa rohkaisemaan A:ta luomaan aktiivisesti yhteyksiä asiakkaisiin ja matkustamaan enemmän heidän luokseen.

Neljän kuukauden perehdytysajan jälkeen tehtävä oli hyvin itsenäinen siten, että hankintainsinöörin tuli hoitaa tehtävä parhaaksi katsomallaan tavalla. Hankintainsinöörin tehtävä edellyttää paljon matkustamista ja hankintainsinööri tekee itsenäisesti päätökset matkalle lähtemisestä. Yhtiö ei vaadi tehtäväksi etukäteisiä matkasuunnitelmia. Henkilöiden on kuitenkin ilmoitettava yhtiöön matkan edistymisestä. A oli kolmestatoista matkastaan tehnyt ainakin Viron ja Tsekin matkat omalla päätöksellään.

Yhtiössä toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimivan B:n mukaan toimihenkilö on työehtosopimuksen nojalla velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. A:n palkkauksessa ei ollut otettu huomioon matkustamista siten kuin se on yhtiössä otettu huomioon niiden henkilöiden osalta, joilta edellytetään toistuvaa matkustamista. A teki matkoja esimiehensä määräyksestä eikä hän itse päättänyt matkojensa suorittamisesta ja työaikojensa käytöstä. A:lle olisi siten tullut suorittaa työehtosopimuksen mukaisesti matka-ajan korvausta. A ja hänen esimiehensä eivät työsopimusta solmittaessa tienneet matka-ajan korvauksista, koska kumpikin tuli vasta jälkeenpäin tiedustelemaan B:ltä asiaa koskevista työehtosopimuksen määräyksistä.

Työtuomioistuimelle on kirjallisena todisteena jätetty yhtiön laatima luettelo A:n matkatunneista 5.2.2007 - 7.2.2008. Luettelosta ilmenee, että A on tehnyt mainittuna aikana kolmetoista ulkomaille suuntautunutta työmatkaa, joihin hän on käyttänyt noin 142 matkatuntia.

Soveltamiskäytäntö alan muissa yrityksissä

Toimihenkilöunioni TU ry:n lakimies E:n mukaan työehtosopimuksen pääsäännön mukaan toimihenkilöille korvataan matka-ajan palkka silloin, kun he matkustavat säännöllisen työajan ulkopuolella. Työehtosopimuksen poikkeusmääräys tulee sovellettavaksi hyvin harvoin.

Arviointi ja johtopäätökset

Matkakorvauksia koskevat työehtosopimusmääräykset on vuonna 1995 otettu keskusjärjestöjen välillä solmituista runkosopimuksesta ja yleissopimuksesta alakohtaisiin metalliteollisuuden teknisten toimihenkilöiden ja teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksiin. Runko- ja yleissopimuksessa aiemmin olleet määräysten soveltamisohjeet oli poistettu jo vuonna 1990. Vuonna 2003 solmittiin ensimmäinen teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus, jossa ei myöskään ollut kyseisiä soveltamisohjeita. Toimihenkilöpuolelta tehty ehdotus soveltamisohjeiden palauttamisesta uuteen sopimukseen on torjuttu.

Asianosaiset ovat esittäneet selvitystä soveltamisohjeista ja olleet erimielisiä niiden asemasta voimassa olevaa työehtosopimusta sovellettaessa. Työtuomioistuimen mielestä on selvää, ettei vuonna 1990 työehtosopimuksista poistettuja soveltamisohjeita enää sellaisenaan sovelleta sopimuksen osana. Asian merkitystä toisaalta vähentää se, etteivät soveltamisohjeet ole kovin paljon täsmentäneet itse sopimustekstien sisältöä. Lähinnä on kysymys soveltamisohjeissa olleista maininnoista, joiden mukaan matkakorvauksen maksamatta jättäminen on poikkeus pääsäännöstä ja edellyttää, että toimihenkilön pääasiallinen työ on muualla kuin työnantajan kiinteissä toimitiloissa.

Enemmän merkitystä on työtuomioistuimen mielestä sillä, että matkakorvauksen maksamatta jättämistä koskevan määräyksen tulkinta on sekä toimihenkilö- että työnantajapuolelta kuultujen todistajien mukaan säilynyt yleissopimuksen ja runkosopimuksen ajoista pitkälti ennallaan. Asiasta esitetty selvitys viittaa sen kaltaiseen tulkintaan kuin jo soveltamisohjeisiin oli kirjattu. Selvitystä ei ole siitä, että sopijapuolten tarkoitus olisi ollut muuttaa tekstiasultaan pääosin ennallaan säilyneiden sopimusmääräysten sisältöä. Eri asia on, että toimihenkilötehtävät ovat aikaa myöten muuttuneet ja myös niihin kuuluvan matkustamisen määrä on joissakin tapauksissa saattanut kasvaa.

A on yhtiön hankintainsinöörinä tehnyt työnsä pääasiassa työnantajan toimitiloissa Hämeenlinnassa. Hän on noin vuoden aikana tehnyt ulkomaille 13 työmatkaa, joihin on kulunut noin 28,5 työpäivää. Työmatkat on ainakin useimmiten tehty A:n esimiehen aloitteesta ja hänen laatimiensa aikataulujen mukaisesti. A:n normaaleihin työtehtäviin ei siten ole kuulunut toistuvaa matkustamista, eikä hän ole myöskään vapaasti itse päättänyt matkojen suorittamisesta ja työaikojensa käytöstä. A:lle suunnitellusta hankintainsinöörin toimenkuvasta esitetty selvitys tosin viittaa siihen, että toimenkuva olisi sallinut tai ehkä edellyttänytkin jonkin verran enemmän matkustamista kuin on käytännössä tapahtunut. Tämänkin huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, ettei matkustaminen ole ollut A:n työssä sillä tavoin leimaa-antava piirre, että matka-ajan korvaus olisi työehtosopimuksen 22 §:n 6.3 kohdan nojalla voitu jättää A:lle maksamatta.

Mainitun sopimuskohdan mukaan matkustaminen huomioidaan paljon matkustusta sisältävään tehtävään otetun toimihenkilön palkan määrittelyssä. Tämä määräys ei laajenna käsiteltävän poikkeusmääräyksen alaa eikä vaikuta siihen, miten matka-ajan korvaus on maksettava pääsäännön piiriin kuuluville toimihenkilöille. Työtuomioistuin toteaa kuitenkin asiassa jääneen luotettavasti selvittämättä, että matkustaminen olisi nimenomaisesti otettu huomioon myöskään A:n kokonaispalkassa.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A on toimiessaan vuosina 2007 ja 2008 hankintainsinöörinä ollut oikeutettu teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 22 §:n mukaisiin matka-ajan korvauksiin matkustettuaan työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan.

Valvontavelvollisuus

Asian epäselvyyden vuoksi Teknologiateollisuus ry ei ole Konecranes Standard Lifting Oy:n menettelyn hyväksyessään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Työehtosopimuksen matka-ajan korvausta koskevien määräysten tulkinta on ollut pitkään epäselvä. Sen takia osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi asianosaisten on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että A on toimiessaan vuosina 2007 ja 2008 hankintainsinöörinä oikeutettu teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 22 §:n mukaiseen matka-ajan korvaukseen matkustaessaan työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan, ja velvoittaa Konecranes Standard Lifting Oy:n suorittamaan A:lle matka-ajankorvausta yhteensä 2.702,91 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 340,02 eurolle 20.3.2007 lukien, 340,02 eurolle 20.4,2007 lukien, 223,44 eurolle 20.5.2007 lukien, 77,72 eurolle 20.6.2007 lukien, 417,74 eurolle 20.7.2007 lukien, 184,58 eurolle 20.8.2007 lukien, 242,87 eurolle 20.9.2007 lukien, 272,02 eurolle 20.11.2007 lukien, 241,80 eurolle 20.12.2007 lukien ja 362,70 eurolle 20.3.2008 lukien.

Teknologiateollisuus ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Asiaan osalliset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Rekola, Raitoharju ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.