Labor court dismisses union claim that employer cannot unilaterally reduce performance scores based on pre-set averages.

Sovellettavassa palkkausjärjestelmässä henkilökohtaista työsuoritusta arvioidaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen suoritustasoksi. Työnantaja vahvistaa henkilökohtaiset suorituksenarvioinnit. Jutussa oli kysymys siitä, voiko työnantaja etukäteen määrittelemiensä keskiarvojen mukaisesti alentaa esimiehen arviota suoritustasosta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 31

KANTAJA

Vankilavirkailijain Liitto VVL ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.1.2009

Pääkäsittely 30.3.2009

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rikosseuraamusviraston ja toiselta puolen muiden muassa Vankilavirkailijain Liitto VVL ry:n välillä 26.9.2005 allekirjoitetussa uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamista rikosseuraamusalalla koskevassa tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:ssä on sovittu henkilökohtaisen palkanosan määräämisestä seuraavasti:

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella prosentuaalisena osuutena hänen tehtäväkohtaisesta palkanosastaan, ollen enimmillään 36 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta.

Työsuorituksen arviointitekijät ovat: tuloksellisuus- aikaansaavuus, yhteistyötaidot, osaaminen – ammattitaito ja vastuuntunto.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi perustuu Vankeinhoito- ja Kriminaalihuoltolaitoksessa noudatettavaan arviointijärjestelmään.

Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetetuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi.

Työnantaja vahvistaa henkilökohtaiset suorituksenarvioinnit ja –tasot sekä henkilökohtaiset palkanosat.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen suoritustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden maaliskuun alusta.

KANNE

Vaatimukset

Vankilavirkailijain Liitto VVL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa oikeaksi palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n tulkinnan, ettei työnantaja voi ennalta yksipuolisesti määrittämiensä keskiarvojen perusteella leikata palkanmuodostukseen vaikuttavan henkilökohtaisen suoriutumisen pisteitä suoritusarviointien jälkeen,

vahvistaa, etteivät Vankeinhoitolaitoksessa tammi-helmikuussa 2008 tehdyt suoritusarviot ole palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaiset ja alkuperäiset esimiesten arvioinnit tulee palauttaa palkanmaksun perusteiksi, ja

velvoittaa valtion korvaamaan Vankilavirkailijan Liitto VVL ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

Valtion työmarkkinalaitoksen ohjeen valtion uusiksi palkkausjärjestelmiksi mukaan henkilökohtaisten työsuoritusten arviointiperusteiden noudattaminen, arvioinnin oikeellisuus ja yhdenmukainen kohtelu ovat erityisen tärkeitä. Määrärahatilanne ei saa vaikuttaa suoritusarviointiin. Esimiesten ja työnantajan tulee vastata suoritusarviointien oikeellisuudesta ja yhdenmukaisuudesta.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimuksella toteutetaan tuloksellista toimintaa tukevaa ja kilpailukykyä parantavaa, tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen, työkokemukseen ja pätevyyteen perustuvaa oikeudenmukaista palkkausta ja palkkausjärjestelmää. Niiden on tarkoitus kannustaa henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja parantamaan työsuoritustaan ja tukea henkilöstön kehittymistä sekä kehittää ja parantaa esimiestyötä ja johtamista. Työnantaja vahvistaa henkilökohtaiset työsuorituksen arvioinnit ja –tasot sekä henkilökohtaiset palkanosat. Työn ja tehtävien tuntemus on esimiehellä ja alaisella ja arvioinnin tulee siksi perustua vuotuiseen kehityskeskusteluun heidän välillään.

Rikosseuraamusvirasto on ohjeistanut aluevankiloita niin, että suoritusarviointien pääkohtien keskiarvo ei saa ylittää 3,52 pistettä. Vankiloissa tehtävien vuosittaisten suoritusarviointien vaihteluväli oli ennalta määritelty 13,8 – 14,1 pisteeseen. Saatujen arviointitietojen mukaan useiden virkamiesten henkilökohtaiset arvioinnit olivat ylittäneet sanotut pisterajat.

Tammi-helmikuussa 2008 vankiloissa tehtyjen arviointien yhteispisteitä on jälkikäteen leikattu. Leikkauksella ne on saatu mahtumaan Rikosseuraamusviraston ohjeistuksen mukaiseen vaihteluväliin ja pääkohtien keskiarvo on mahtunut ohjeen mukaiseen keskiarvoon. Vaasan vankilassa korotetun arvion vuonna 2008 saaneiden kohdalla korotukseksi hyväksyttiin vain 0,5 pistettä eli arviointia muutettiin jälkikäteen kyseisen puolen pisteen verran alaspäin. Vastaavaa käytäntöä on ollut myös muissa vankiloissa.

Suoritusarviointien tulosten vaihteluväliä ei palkkausjärjestelmäsopimuksessa ole määritetty, ei myöskään arvioinnin pääkohtien keskiarvon tasoa. Kun arviointien tulokset on etukäteen asetettu tiettyyn vaihteluväliin, eivät arvioinnin kriteerit tuloksellisuus- aikaansaavuus, yhteistyötaidot, osaaminen- ammattitaito ja vastuuntunto toteudu ja henkilökohtaisen palkanosan määräytymistä koskevaa sopimuskohtaa rikotaan tällaisella soveltamisella. Yksipuolisesti ja sopimatta siitä henkilöstöjärjestöjen kanssa työnantaja ei tällaista menettelyä voi ottaa käyttöön.

Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisen perusteena olevassa arvioinnissa käytetään sovittuja kriteerejä. Niiden yhdenmukainen ja tasapuolinen tulkinta ja soveltaminen ovat järjestelmän toimivuuden kannalta keskeistä. Eri asia on se, että palkkausjärjestelmästä tehty virkaehtosopimus ei sisällä mainintaa tai anna mahdollisuutta sellaiseen tulkintaan, että arviointien tuloksia voitaisiin jälkikäteen muuttaa yhdenmukaisuutta tavoitellen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Vankilavirkailijain Liitto VVL ry:n velvoittamista korvaamaan valtion oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Rikosseuraamusvirasto on vuodesta 2004 alkaen seurannut tulos- ja kehityskeskustelujen toteutumista ja niiden osana laadittavien suoritusarviointien toteumatietoja. Siitäkin huolimatta, että esimiesten koulutuksessa, käsikirjojen soveltamisohjeissa ja kaikessa tiedottamisessa korostettiin vuodesta 2004 alkaen suoritusarviointivälineen käytön edellyttävän pisteytysten laatimista tiettyä pidättyvyyttä noudattaen, ovat arviointitulokset lähes vuosittain kohonneet suhteessa edelliseen vuoteen. Rikosseuraamusviraston huolena on ollut arviointivälineen tosiasiallisen ja tarkoitetun kaltaisen käytön estyminen, mikäli kaikkien arvioitavien arviointitulokset ovat hyvin lähellä maksimiarvoa.

Rikosseuraamusviraston keino seurata edellä kuvattujen suoritusarviointien yleistä tasoa on ollut arviointien valtakunnallisten keskiarvolukujen tuottaminen toteutuneista arvioinneista. Palkkausjärjestelmän seurantaryhmässä, jonka tehtävänä on muun muassa palkkausjärjestelmän kehittäminen, on vuosittain sopijaosapuolten kesken tarkasteltu vuotuisia arviointituloksia. Henkilöstöjärjestöjen erityisestä vaatimuksesta keskiarvolukujen tarkastelu on ulotettu yksikkötasolle pienimmän tarkastelutason ollessa vankila. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta arvioitavien määrä tarkasteluyksikössä on näin vähintään 50 henkeä. Rikosseuraamusvirasto on katsonut tarkoituksenmukaiseksi suorittaa tarkastelu muiden muassa aluevankiloiden ja koko Kriminaalihuoltolaitoksen tasolla. Viraston tarkastelussa arvioitavien määrä on keskiarvolukua kohden useita satoja.

Työnantajalla on velvollisuus ohjata arviointimenettelyä ja varmistaa yhdenmukaisuus eri yksiköiden välillä. Ohjauksella määritellään arvioitsijoille, mitkä ovat arvioinnin käytön periaatteet. Jos linjasta poikkeavia arviointeja tehdään, työnantajalla on työnjohto-oikeuteensa perustuva oikeus ja velvollisuus oikaista arvioinnit. Sopimuksessa määritellään, että työnantaja vahvistaa arvioinnit esimiesten ehdotukset saatuaan. Sopimuksessa ei siten ole määritelty, että esimiesten ehdotukset tulisi hyväksyä sellaisenaan.

Lähiesimies vastaa oman työryhmänsä osalta puheena olevien arviointien tasavertaisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja kannustavuudesta. Yksikön johtaja vastaa samoista seikoista oman toimintayksikkönsä osalta. Vastaavasti aluevankilan johtaja, kriminaalihuoltojohtaja sekä johtava ylilääkäri vastaavat tasavertaisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja kannustavuudesta oman alueellisen kokonaisuutensa osalta. Rikosseuraamusvirasto vastaa edellä mainittujen suurehkojen kokonaisuuksien osalta vastaavista seikoista.

Rikosseuraamusvirasto on keskustellessaan suoritusarviointien vuotuisesta toteuttamisesta aluevankilan johtajien, kriminaalihuoltojohtajien sekä johtavan ylilääkärin kanssa korostanut vuoden 2006 yleisen tason olevan tavoitetaso, josta korkeammalle suoritusarviointien yleisen tason ei olisi suotavaa mennä. Mikäli taso olisi tuota korkeampi, muodostuu arviointivälineen käyttö lähes mahdottomaksi tai ainakin epätarkoituksenmukaiseksi. Yksityiskohtaisemman hahmottamisen helpottamiseksi mainituissa keskusteluissa on käytetty nimellisenä suoritusarviointien vaihteluvälin tavoitetilana 13,8 – 14,1 pistettä. Esimerkiksi vuonna 2007 oli jälkikäteisessä tarkastelussa 7 yksikköä, joista Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikön ja Pohjois-Suomen aluevankilan keskiarvoluvut eivät toteuttaneet tavoitetilaa. Vastaavasti vuonna 2008 terveydenhuoltoyksikön ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen luvut eivät toteuttaneet tavoitetilaa.

Rikosseuraamusvirasto on tiedostanut keskiarvolukujen käyttöön edes esimerkinomaisesti tai hahmottamisen helpottamiseksi liittyvät riskit. Vuosittain käydyissä ohjauskeskusteluissa on säännöllisesti korostettu, että toimintayksiköille ei tule asettaa keskiarvoon liittyviä tavoitelukuja, eikä edellä mainittuja nimellisiä lukuja ole koskaan sisällytetty tästä syystä kirjallisiin dokumentteihin, eivätkä ne tosiasiallisesti ole voineet sitoa tai rajoittaa esimiesten todellista arviointityötä.

Kanteessa esitetty vaatimus vuoden 2008 vahvistettujen suoritusarviointien muuttamisesta vaaditulla tavalla on perusteeton. Työnantaja ei ole kanteessa esitetyllä tavalla rajoittanut tai suoranaisesti leikannut henkilökohtaisen suoriutumisen pisteitä. Rikosseuraamusviraston pyrkimyksenä on koko prosessin ajan ollut arviointivälineen käytettävyyden varmistaminen ja palveluksessa olevien virkamiesten oikeudenmukainen, tasapuolinen ja kannustava kohtelu suoritusarviointien yhteydessä. Työnantaja on aidosti pyrkinyt arviointien koordinointiin ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen, eikä näillä toimilla todistettavasti ole yhteyttä määrärahojen käyttöön. Suoritusarvioinnin pääkriteerit ja arviointien muuntaminen henkilökohtaisen palkanosan prosenteiksi sisältyvät tarkentavaan virkaehtosopimukseen, kaikki muut asiaan liittyvät kirjaukset sisältyvät allekirjoituspöytäkirjaan.

Suoritusarviointien vaikutukset yksittäisten virkamiesten palkkaukseen ovat olleet tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisia, eikä Rikosseuraamusviraston menettely ole millään tavalla rajoittanut esimiesten palkitsemiskäytäntöjä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Pohjois-Suomen aluevankilan johtoryhmän kokouspöytäkirja 30.11.2007

2. Länsi-Suomen aluevankilan johtoryhmän kokouspöytäkirja 20.2.2008

3. Länsi-Suomen aluevankilan johtoryhmän kokouspöytäkirja 9.1.2008

4. Vaasan vankilan arviointien tulokset

5. Rikosseuraamusviraston ohje toimintayksiköille tulos- ja kehityskeskusteluja varten 20.11.2007 liitteineen

6. Vaasan vankilan johtajan suoritusarvioita koskeva sähköpostiviesti 14.2.2008

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työsuorituksen arviointi -käsikirja

2. Vuoden 2007 suoritusarviointien organisointi

3. Rikosseuraamusalan tulos- ja kehityskeskustelut vuonna 2008

4. Pohjois-Suomen aluevankilan johtoryhmän kokouspöytäkirja 30.11.2007

5. Länsi-Suomen aluevankilan johtoryhmän kokouspöytäkirja 20.2.2008

6. Länsi-Suomen aluevankilan johtoryhmän kokouspöytäkirja 9.1.2008

Kantajan henkilötodistelu

1. Vartija A

2. Vankilavirkailijain Liitto VVL ry:n puheenjohtaja ja pääluottamusmies B

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Rikosseuraamusalan 1.6.2005 alkaen voimaan tulleen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä kokemusosasta. Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Vankiloissa esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi. Vankilan johtaja tarkastaa ehdotuksen asianmukaisuuden ja toimittaa sen edelleen aluevankilan johtajalle, joka puolestaan esittelee sen Rikosseuraamusvirastolle. Viime kädessä Rikosseuraamusviraston pääjohtaja vahvistaa arvioinnin.

Kanteen mukaan vankiloissa tammi-helmikuussa 2008 suoritettujen arviointien yhteispisteitä on leikattu niin, että esimerkiksi Vaasan vankilassa suoritustason korotukseksi hyväksyttiin vain 0,5 pistettä.

Asianosaisten välillä vallitsee tulkintaerimielisyys siitä, voiko työnantaja suoritusarvioinnin jälkeen alentaa esimiehen ehdottamia pisteytysten korotuksia sillä perusteella, että yksikön pisteiden keskiarvo ei ole ollut työnantajan määrittämän tavoitetason mukainen.

Esitetty näyttö

Työtuomioistuimelle on edelleen kirjallisena todisteena jätetty vankeinhoitolaitoksen ja kriminaalihuoltolaitoksen työsuorituksen arviointi -käsikirja, jonka mukaan suoritusarviointi koostuu neljästä tekijästä eli tuloksellisuudesta, yhteistyötaidoista, ammattitaidosta ja vastuuntunnosta. Arviointiasteikko on kunkin tekijän kohdalla 1-5 pistettä. Pisteiden summa kuvaa tehtävistä suoriutumista ja muodostaa henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin tuloksen.

Vankilavirkailijain Liitto VVL ry:n puheenjohtajana ja pääluottamusmiehenä toimivan B:n mukaan työnantajalla on ollut pyrkimys ensimmäisen vuoden 2005 arvioinnin jälkeen rajoittaa arviointeja. Vankiloissa on jälkikäteen tehty esimiehen antamien arviointipisteiden leikkauksia. Henkilökohtaisen palkanosan pohjana on esimiehen ja alaisen välinen vuosittainen keskustelu, jonka pohjalta esimies tekee oman ehdotuksensa. Esimies on oikea henkilö tekemään kyseisen arvioinnin ja työnantaja ainoastaan vahvistaa esimiehen ehdotuksen. Palkkausjärjestelmäsopimus ei anna työnantajalle mahdollisuutta muuttaa tehtyä suoritusarviota muuta kuin työntekijän suoriutumisen alentuessa tai jos vaativuustaso muuttuu korkeammaksi ja henkilö ei uudesta vaativammasta tehtävästään suoriudu. Suorituspisteitä voidaan tarkastella uudelleen vain esimiehen toimesta.

B:n kertoman mukaan työnantaja ei voi sopimuksen mukaan asettaa mitään keskiarvoja suoritustasojen asettumiseksi tietyille pisteiden vaihteluväleille. Eri vankiloista tuli vuoden 2008 arvioinnin osalta viestejä siitä, että esimiesten antamia suorituspisteitä oli alennettu ja etukäteen oli annettu ohjeistusta, etteivät arviointien keskiarvot saa nousta edellisen vuoden keskiarvosta. Eri aluevankiloissa oli annettu ohjeistusta siitä, että tietty keskiarvo olisi maksimiarvo. Aluevankiloiden johtoryhmien pöytäkirjoista ja Etelä-Suomen aluevankilan ohjeesta ilmeni, että ohjeet suoritusarvioinneiksi olivat vankiloita sitovia. Työnantajalla on oikeus vahvistaa suorituspisteet, mutta vahvistamisen lähtökohta on kuitenkin esimiehen ja alaisen välinen keskustelu, jonka perusteella esimies on tehnyt esityksensä.

B:n mukaan sopimuksessa ei ole määräyksiä asian palauttamisesta esimiehelle uudelleen arviointia varten. Sopimusneuvotteluissa ei ollut tarkemmin avattu sitä, miten toimivalta ehdotuksen tekijän ja arvioinnin vahvistajan välillä on sopimuksen mukaan järjestetty.

Vartijana toimiva A on kertonut, että Vaasan vankilassa sopimuksen 5 §:ää on sovellettu siten, että vankilan johtaja on noudattanut Rikosseuraamusviraston antamaa arviointipisteiden tasorajaa 14,1 ja yksipuolisesti leikannut vuonna 2008 henkilöstön suorituspisteitä. Suoritusarviointien jälkeen johtaja oli todennut luottamusmiehelle, että suorituspisteet ylittivät tavoitetason. Johtaja oli toimittanut suoritusarvioinnit aluevankilan johtajalle, joka oli palauttanut ne uudelleen arvioitaviksi. Tämän jälkeen pisteitä ei kuitenkaan käyty yksityiskohtaisesti läpi, vaan johtaja oli hyväksynyt puolen pisteen korotuksen kaikille, joiden suoritustason oli arvioitu nousseen ja leikannut kaikilta pisteet sen yli menevältä osalta. Todistajan käsityksen mukaan jokaisen henkilön kanssa olisi suoritusarvioinnit tullut käydä läpi niin, että henkilö olisi tiennyt, miten hänen suorituspisteensä lopulta oli määrätty.

Länsi-Suomen aluevankilan johtoryhmän kokouspöytäkirjan 9.1.2008 mukaan aluevankilan johtaja oli ilmoittanut Rikosseuraamusviraston asettaman pisteytyksen keskiarvokehyksen olevan 13,8-14,1 pistettä ja että laitoksiin ei tulla asettamaan erikseen laitoskohtaisia pisteytyskehyksiä.

Arviointi ja johtopäätökset

Sovellettavassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa ei ole määräyksiä siitä, miten tulee menetellä, jos työnantaja ei hyväksy esimiehen tekemää suoritusarviota ja ehdotusta suoritustasoksi. Tästä asiasta ei esitetyn selvityksen mukaan ole ainakaan erityisemmin edes keskusteltu sopimusneuvottelujen yhteydessä.

Osapuolilla näyttää olevan yhteinen käsitys siitä, että Rikosseuraamusviraston yksikön, kuten vankilan johtaja voi edellyttää lähiesimieheltä suoritusarvioinnin tekemistä uudelleen, jos hän katsoo arvioinnin poikkeavan tasoltaan, sisällöltään tai jostakin muusta syystä yksikön muista suoritusarvioinneista. Sen sijaan erimielisiksi on jääty siitä, voiko työnantaja ja millä lailla muuttaa esimiehen tekemää suoritusarviota.

Työtuomioistuimella ei nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ole perusteita päätyä muunlaiseen arvioon. Vankilanjohtajalla ja muulla Rikosseuraamusviraston yksikön johtajalla on ollut oikeus myös muuttaa suoritusarviointeja.

Suoritustason määrittelylinja on kanteessa yksilöidyissä tapauksissa poikennut työnantajan määrittelemästä tavoitelinjasta ja asia on tästä syystä palautettu yksikön johtajalle uudelleenarviointia varten. Tämän jälkeen korotettuja suorituspisteitä on kaavamaisesti alennettu ilman, että virkamiehen ja hänen lähiesimiehensä välillä olisi käyty uutta keskustelua.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Rikosseuraamusviraston vahvistamat suoritusarviot ovat palkkausjärjestelmän mukaiset. Näin ollen ei ole perusteita hyväksyä kanteessa esitettyjä vahvistusvaatimuksia.

Oikeudenkäyntikulut

Vankilavirkailijain Liitto VVL ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut. Valtiovarainministeriö on jättänyt korvauksen määrän työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatu, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 1.000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Vankilavirkailijain Liitto VVL ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, H. Rautiainen, Parikka, Ahokas ja Kojo jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.