Legislator Case Law & Legislation
TT:2009-28 AI generated

Labour court dismisses equal treatment claim against Parliament for excluding Audit Office staff from overtime pay.

Case Number TT:2009-28
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labour Court dismissed the plaintiffs' claim that the Parliament violated equal treatment by excluding Audit Office staff from overtime compensation. While the Court previously ruled that staff in other parliamentary offices must receive pay for extended hours, it found the Audit Office had already adhered to standard working hours before the transition rules applied. Consequently, the Court held that the Parliament had a valid reason to limit compensation only to offices where the specific situation of extended hours had actually arisen.

Legislator headnote

AI generated

Section 6 of the Constitution; Section 9 of the Civil Servants' Employment Agreement: The principle of equal treatment requires comparison between employees of the same employer; where different employers (the Parliament and the Audit Office) operate under distinct historical working hour regimes, excluding one group from a compensation scheme applicable to the other constitutes a valid distinction based on objective differences in their employment circumstances.

Keywords

AI generated
equal treatment principle civil servants employment agreement overtime compensation scheme different employers comparison working hour transition rules

Cited Legislation

AI generated
Section 6 of the Constitution
Section 9 of the Civil Servants' Employment Agreement
Section 33a of the Labour Court Act

Cited Case Law

AI generated
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Eduskunnan virkamiesten työaikauudistus oli toteutettu siten, että ennen uudistusta virkasuhteessa olevalla henkilöstöllä oli oikeus pitää entinen säännöllinen työaikansa, joka muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa oli kuusi tuntia vuorokaudessa. Näillä virkamiehillä oli oikeus siirtyä pidennettyyn työaikaan lisäkorvausta vastaan.

Työtuomioistuin on tuomiollaan TT:2007-45 eräiden eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian uusien virkamiesten kanteen johdosta katsonut, ettei vanhan ja uuden henkilöstön työaikaetuuksissa todettuun huomattavaan eroon ollut näytetty olevan hyväksyttävää syytä. Tuomiolla on vahvistettu kantajilla olevan perustuslain ja eduskunnan virkamieslain nojalla oikeus samoin perustein määräytyvään työaikakorvaukseen kuin samaa työtä tekevillä vanhoilla virkamiehillä.

Eduskunnan kansliatoimikunta on työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen tekemällään päätöksellä katsonut, että myös muissa eduskunnan virastoissa työskentelevillä uusilla virkamiehillä on oikeus työtuomioistuimen tuomion mukaiseen työaikakompensaatioon. Työaikakompensaation ulkopuolelle on kuitenkin jätetty Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehet, koska virastossa on aina tehty pidennetyn työajan mukaista virka-aikaa.

Kansliatoimikunnalla on ollut ollut hyväksyttävä syy arvioida työaikakompensaation maksuvelvollisuutta virastokohtaisesti ja rajata sen maksaminen niihin virastoihin, joissa oli syntynyt työtuomioistuimen aikaisemmalla tuomiolla ratkaistuun tapaukseen verrattava tilanne. Eduskunta ei ollut rikkonut yhdenvertaisen kohtelun velvoitetta jättäessään tarkastusviraston virkamiehet työaikakompensaation ulkopuolelle.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 28

KANTAJAT

Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry

Valtiontalouden tarkastusviraston akavalaiset ry

VASTAAJA

Suomen eduskunta

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.12.2008

Pääkäsittely 10.2.2009

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisia sitovan, 14.11.2007 allekirjoitetun eduskunnan virkaehtosopimuksen 3 §:ssä on määräys siitä, että eduskunnan tarkentavana virkaehtosopimuksena on voimassa päätös henkilöstön työajasta eduskunnan virastoissa (KTK 2.5.2002).

Edellä mainitussa työaikapäätöksessä on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Jaksotyössä säännöllinen työaika on kuitenkin 108 tuntia 45 minuuttia kolmessa viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Siirtymäsäännös

Eduskunnan palveluksessa 30 päivänä huhtikuuta 2002 oleva säilyttää sen mittaisen säännöllisen työajan, joka hänellä tuolloin oli.

Henkilöllä, joka vapaaehtoisesti ja asianomaisen viraston suostumuksella siirtyy tämän päätöksen mukaiseen työaikaan, on oikeus työajan pidennystä vastaavaan täysimääräiseen korvaukseen, joka annetaan vapaa-aikana, rahana tai näiden yhdistelmänä.

Jos eduskunnan palveluksessa oleva nimitetään eduskunnan toisen viraston palvelukseen, hänellä on oikeus säilyttää 1 ja 2 momentin mukaan määräytyvä työaikansa, jos hän olisi siihen oikeutettu asianomaisen viraston henkilöstöön kuuluvana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry ja Valtiontalouden tarkastusviraston akavalaiset ry ovat esittäneet seuraavat vahvistusvaatimukset:

1. Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehet ovat perustuslain ja eduskunnan virkamieslain nojalla oikeutettuja samantasoisiin työaikaetuihin kuin eduskunnan muut virkamiehet eduskunnan työaikasopimuksen mukaan ovat. Siten he ovat oikeutettuja eduskunnan työaikasopimuksen 9 §:n 2 momentin mukaiseen täysimääräiseen korvaukseen, joka suoritetaan heille samojen perusteiden mukaan kuin eduskunnan palveluksessa 30.4.2002 olleille virkamiehille suoritetaan sopimusmääräyksen mukaista korvausta työajan pidentämisestä.

2. Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehiin on sovellettava samantasoisia palvelussuhteen ehtoja kuin edullisimmin kohdeltuun ryhmään. Työaikakorvauksen maksamisen peruste on muilla eduskunnan vastaavilla virkamiehillä 6 tunnin vuorokautinen työaika. Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesten säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa.

3. Työaikakorvaus on maksettava takautuvasti eduskunnan ensimmäisen virkaehtosopimuksen voimaantulosta 1.7.2006 lukien.

Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry ja Valtiontalouden tarkastusviraston akavalaiset ry ovat lisäksi vaatineet, että eduskunta velvoitetaan korvaamaan yhdistysten oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä.

Perusteet

Eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 2 §:n mukaan eduskunnan virastoja ovat eduskunnan kanslia ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sekä eduskunnan yhteydessä olevat Valtiontalouden tarkastusvirasto ja kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitos.

Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain (676/2000) 9 §:n mukaan tarkastusviraston virkamiesten palvelussuhteen ehtojen määräytymisestä ja työrauhan turvaamisesta on voimassa, mitä eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa säädetään.

Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehet ovat saman työnantajan palveluksessa ja saman virkaehtosopimuksen piirissä kuin muutkin eduskunnan virkamiehet. Heihin tulee soveltaa perustuslain 6 §:ssä ja eduskunnan virkamiehistä annetun lain 16 §:ssä säädetyn yhdenvertaisen kohtelun velvoitteen perusteella samantasoisia palvelussuhteen ehtoja kuin muihinkin eduskunnan vastaaviin virkamiehiin.

Valtiontalouden tarkastusviraston ja eduskunnan muiden vastaavien virkamiesten työaikaetuuksissa (työaika ja palkka) on kokonaisuutena ottaen huomattava ero. Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesten säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa. Palkkaukseen ei sisälly niin sanottua työaikakorvausta, joka maksetaan työajan pidentämisestä eduskunnan muiden virastojen virkamiehille tarkentavana virkaehtosopimuksena voimassa olevan työaikapäätöksen mukaisesti. Työaikakompensaation maksamisen peruste on eduskunnan muilla vastaavilla virkamiehillä 6 tunnin vuorokautinen työaika.

Eduskunnan työaikatoimikunnan muistiossa 12.2.2001 (Eduskunnan kanslian julkaisu 2/2001) Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehet on luettu ryhmään virastotyötä tekevät virkamiehet. Muistion mukaan virastotyötä tekevät virkamiehet työskentelevät niissä eduskunnan kanslian yksiköissä, joilla ei ole suoraa toiminnallista yhteyttä täysistuntotyöhön, valiokuntatyöhön tai esimerkiksi puhemiehen toimintaedellytysten luomiseen, minkä lisäksi ryhmään kuuluvat valtiontilintarkastajien kanslian, oikeusasiamiehen kanslian ja Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehet. Tarkastusviraston virkamiesten kanssa samaan viiteryhmään kuuluneiden valtiontilintarkastajien kanslian (joka sittemmin on lakkautettu) ja oikeusasiamiehen kanslian virkamiesten työaika oli tuolloin 6 tuntia vuorokaudessa.

Eräiden eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian niin sanottujen nuorempien virkamiesten kanteen johdosta annetussa työtuomioistuimen tuomiossa TT:2007-45 on katsottu, että kysymyksessä olevat virkamiehet ovat perustuslain ja eduskunnan virkamieslain nojalla oikeutettuja samantasoisiin työaikaetuihin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian vanhempi henkilöstö eduskunnan työaikasopimuksen mukaan on. Siten he ovat oikeutettuja eduskunnan työaikasopimuksen 9 §:n 2 momentin mukaiseen täysimääräiseen korvaukseen, joka suoritetaan heille samojen perusteiden mukaan kuin eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian palveluksessa 30.4.2002 olleille virkamiehille suoritetaan sopimusmääräyksen mukaista korvausta työajan pidentämisestä.

Eduskunnan kansliatoimikunta on kokouksessaan 27.9.2007 tehnyt päätöksen työaikakorvauksen maksamisesta työtuomioistuimen edellä mainitun tuomion perusteella. Päätöksen liitteen A mukaan korotus takamaksuineen maksetaan kaikille työaikakorvaukseen oikeutetuille hakemuksetta. Päätöksellä työaikakorvauksen maksaminen on ulotettu tarkastusviraston virkamiehiä lukuun ottamatta muihin samassa asemassa oleviin eduskunnan virkamiehiin. Työaikakorvaus on päätetty maksaa takautuvasti eduskunnan virkaehtosopimuksen voimaantulosta 1.7.2006 lukien. Päätöksessä ei ole perusteltu sitä, miksi työtuomioistuimen tuomiota ei sovelleta saman työnantajan palveluksessa oleviin ja saman virkaehtosopimuksen piiriin kuuluviin tarkastusviraston virkamiehiin. Päätöksen jälkeen eriarvoisuus työaikaetuuksissa koskee kaikkia tarkastusviraston virkamiehiä.

Yksityiskohtana voidaan mainita, että ennen vuoden 2002 työaikapäätöstä tarkastusviraston palveluksessa olleet eräät virkamiehet, jotka ovat sittemmin siirtyneet eduskunnan muiden virastojen palvelukseen, on kansliatoimikunta katsonut työtuomioistuimen tuomion perusteella työaikakorvaukseen oikeutetuiksi.

Kantajina olevat virkamiesyhdistykset ovat 16.10.2007 tehneet kansliatoimikunnalle eduskunnan virkaehtosopimuksen 14.6.2006 allekirjoitetun pääsopimuksen mukaisen neuvottelupyynnön työaikakompensaatiovaatimuksesta. Kansliatoimikunta on kokouksessaan 7.2.2008 katsonut, että työaikakorvaus ei koske tarkastusviraston virkamiehiä. Kansliatoimikunta on päättänyt ilmoittaa, että keskusneuvottelut ovat kansliatoimikunnan puolesta päättyneet.

Tarkastusviraston virkamiesten eriarvoista kohtelua kansliatoimikunta on neuvottelujen katkaisemista koskevassa päätöksessään 7.2.2008 perustellut sillä, että tarkastusviraston virkamiehiin ei sovelleta eduskunnan virkaehtosopimuksen kohdassa 6.13 olevaa tarkentavaa virkaehtosopimusta (Päätös henkilöstön työajasta eduskunnan virastoissa; KTK 2.5.2002), koska heihin ei sovelleta kansliatoimikunnan 2.5.2002 tekemän työaikapäätöksen siirtymäsäännöstä. Kansliatoimikunta on päätöksessään viitannut vanhan virkaehtosopimuksen tarkentavaan virkaehtosopimukseen. Sama tarkentava virkaehtosopimus on 14.11.2007 allekirjoitetussa virkaehtosopimuksessa numerolla 13, eikä siinä ole rajattu Valtiontalouden tarkastusvirastoa soveltamisalan ulkopuolelle. Eduskunnan virkaehtosopimuksessa ei ole muita työaikaa koskevia määräyksiä kuin kansliatoimikunnan tarkentavana virkaehtosopimuksena sovellettava päätös 2.5.2002. Siten se koskee myös tarkastusviraston virkamiehiä.

Tarkastusviraston virkamiehet ovat saman työnantajan palveluksessa ja saman virkaehtosopimuksen piirissä kuin muutkin eduskunnan virkamiehet. Työtuomioistuimen edellä mainitun tuomion mukaan kantajia on asianmukaista verrata saman työnantajan palveluksessa olevaan henkilöstöön, johon myös sovelletaan saman virkaehtosopimuksen määräyksiä. Työtuomioistuimen tuomiosta 2007:45 on myös luettavissa, että vaikka palkkauksessa on ollut eri syistä johtuvia eroja, niin niiden pitää poistua kohtuullisessa ajassa. Palkkaerojen hyväksyttävänä syynä ei voida vedota siihen muodolliseen perusteeseen, että palkoista on määrätty työehtosopimuksella.

Tarkastusviraston ja eduskunnan muiden virkamiesten työaikaetuuksiin on jäänyt pysyvä huomattava ero, joka johtuu työnantajan päätöksistä. Tarkastusviraston virkamiehet ovat perustuslain 6 §:n ja eduskunnan virkamiehistä annetun lain 16 §:n nojalla oikeutettuja samantasoisiin työaikaetuihin (työaika ja työaikakorvaus) kuin eduskunnan muu henkilöstö eduskunnan työaikasopimuksen mukaan on. Virkaehtosopimus on kokonaisuus, johon ei voi sisältyä yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia erillissopimuksia. Tämä tuli vahvistetuksi edellä mainitussa työtuomioistuimen tuomiossa. Asiantila on sama onko sopimus syrjivä tai onko joku ryhmä yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti jätetty sopimuksen ulkopuolelle.

Nyt kysymyksessä oleva tapaus on identtinen verrattuna työtuomioistuimen tuomiossa 2007:45 käsiteltyyn tapaukseen. Tarkastusviraston virkamiesten eriarvoiseen kohteluun ei ole esitetty hyväksyttävää syytä.

Koska on kiistatonta, että kantajien eriarvoinen kohtelu johtuu työnantajan päätöksistä, tulee kanteen kohteena oleva asia eduskunnan virkaehtosopimusten voimassaoloajalta ratkaista vastaavalla tavalla ja perusteilla kuin eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian eräiden nuorempien virkamiesten kanteesta annetussa työtuomioistuimen tuomiossa 2007:45.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Eduskunta on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Eduskunta on lisäksi vaatinut Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry:n ja Valtiontalouden tarkastusviraston akavalaiset ry:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan eduskunnan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §: n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluessa tuomion antamispäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehiin ei sovelleta eduskunnan virkaehtosopimuksen kohdassa 6.13 olevaa tarkentavaa virkaehtosopimusta (Kansliatoimikunnan päätös, KTK 7.2.2008 § 14), koska tarkastusviraston virkamiehiin ei sovelleta kansliatoimikunnan 2.5.2002 tekemän työaikapäätöksen siirtymäsäännöstä.

Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehet ovat aina olleet 7 tunnin 15 minuutin päivittäisen työajan piirissä. Valtiontalouden tarkastusvirastossa ei ole koskaan noudatettu 6 tunnin, 6 tunnin 45 minuutin taikka 7 tunnin työaikaa, kuten eduskunnan kansliassa ja eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa. Eduskunnan yhteydessä toimivan ulkopoliittisen instituutin (UPI) virkamiehet eivät myöskään kuulu työaikapäätöksen siirtymäsäännöksen piiriin samasta syystä kuin valtiontalouden tarkastusvirasto.

Kaikkien eduskunnan yhteydessä toimivien virastojen, joita siis ovat eduskunnan kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia kanslia, ulkopoliittinen instituutti ja Valtiontalouden tarkastusvirasto, virkamiehet eivät ole eduskunnan palveluksessa, vaan kaikki ovat oman virastonsa palveluksessa. Palvelussuhteen ehdot ja noudatettava henkilöstöpolitiikka sekä työolosuhteet voivat eri virastoissa poiketa toisistaan. Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehet ovat Valtiontalouden tarkastusviraston palveluksessa ja heidän palvelussuhteensa ehdot määräytyvät sen mukaisesti.

Eduskunnan yhteydessä toimivat virastot eroavat toisistaan myös työaikaan liittyvien periaatteiden osalta. Kansliatoimikunnan 2.5.2002 tekemän eduskunnan virastoissa noudatettavaa työaikaa koskevan päätöksen 2 §:n mukaan eduskunnan virastoissa noudatetaan 7 tunnin 15 minuutin päivittäistä työaikaa kuitenkin siten, että yhdessä eduskunnan virastossa eli eduskunnan kansliassa työaika on yhdenjaksoinen ja muissa eduskunnan virastoissa on tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jota ei lueta työajaksi.

Työtuomioistuimen tuomio (TT:2007-45) liittyi yhden eduskunnan viraston eli eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian uusiin ja vanhoihin virkamiehiin, joista vanhat (1.5.2002 tai sitä ennen palvelukseen tulleet) noudattivat alun perin 6 tunnin päivittäistä työaikaa ja uudet (1.5.2002 jälkeen palvelukseen tulleet) noudattivat heti viranhoidon alusta alkaen 7 tunnin 15 minuutin päivittäistä työaikaa.

Työtuomioistuin totesi tuomiossaan, että eduskunnan vastauksesta ei ilmennyt hyväksyttävää syytä siihen, että saman viraston sisällä samaa työtä tekevät uudet virkamiehet joutuivat eriarvoiseen asemaan vanhoihin virkamiehiin verrattuna. Näin ollen kansliatoimikunta teki päätöksen, jolla työajan pidennys kompensoitiin myös uusille virkamiehille, vaikka alun perin tarkoitus oli yhtenäistää oikeusasiamiehen kansliassa työskentelevien vanhojen virkamiesten työaika muiden valtionhallinnossa työskentelevien virkamiesten kanssa. Kompensaatio toteutettiin palkkaa korottamalla.

Kanteessa ei ole kysymys identtisestä tapauksesta verrattuna työtuomioistuimen tuomioon TT:2007-45, joka koski eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian nuorempien virkamiesten kannetta. Kantajien vaatimus korottaa palkkoja sillä perusteella, että joillekin henkilöstöryhmille on ryhdytty maksamaan työaikakompensaatiokorotuksia, ei ole perusteltu senkään vuoksi, että Valtiontalouden tarkastusvirastossa ei tehdä samaa työtä kuin eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa.

On lisäksi huomattava, että eräille eduskunnan kansliassa työskenteleville henkilöstöryhmille (laitoshuoltajat, käytönvalvojat ja talonmiehet) ei myöskään ole maksettu työaikakompensaatiota, koska mainituissa henkilöstöryhmissä ei ole koskaan työskennelty lyhyemmässä kuin 7 tunnin 15 minuutin päivittäisessä työajassa.

Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehet ovat alun perin jo olleet 7 tunnin 15 minuutin päivittäisen työajan piirissä. Heidän osaltaan ei missään vaiheessa ole ollut kysymys työajan pidentämisestä ja näin ollen heidän osaltaan ei ole olemassa minkäänlaista kompensaation tarvetta saati oikeutta työaikakompensaatioon. Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehet eivät tee samaa tai samankaltaista työtä kuin eduskunnan kanslian virkamiehet. Yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei ole loukattu. Vertailukohdetta ei ole löydettävissä muista eduskunnan virastoista.

TODISTELU

Kantajien kirjalliset todisteet

1. Eduskunnan kansliatoimikunnan päätös henkilöstön työajoista eduskunnan virastoissa 2.5.2002.

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset 9.12.2008 taltionumerot 3187 ja 3188 ja näitä koskeva 16.12.2008 päivätty muistio

2. Valtiontalouden tarkastusviraston henkilökunnan sekä eduskunnan kanslian henkilökunnan ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian henkilökunnan toimenkuvia

Kantajien henkilötodistelu

1. Johtava tilintarkastaja A

2. Johtava toiminnantarkastaja B

Vastaajan henkilötodistelu

1. Eduskunnan hallintojohtaja C

2. Valtiontalouden tarkastusviraston hallintojohtaja D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Työtuomioistuin on 11.5.2007 antamallaan tuomiolla TT:2007-45 vahvistanut, että jutussa kantajina olleilla eduskunnan oikeusmiehen kanslian palveluksessa olevilla oikeusasiamiehensihteereillä on oikeus eduskunnan työaikasopimuksen 9 §:n 2 momentin mukaiseen täysimääräiseen korvaukseen, joka suoritetaan heille samojen perusteiden mukaan kuin eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian palveluksessa 30.4.2002 olleille virkamiehille suoritetaan sopimusmääräyksen mukaista korvausta työajan pidentämisestä.

Tuossa jutussa kantajina olleet viranhaltijat olivat tulleet eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian palvelukseen 30.4.2002 jälkeen. Eduskunnan kansliatoimikunnan 2.5.2002 tekemän työaikapäätöksen mukaan heidän säännöllinen työaikansa on virkasuhteen alusta alkaen ollut työaikasopimuksen mukainen 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa, kun taas ennen 30.4.2002 virkasuhteeseen tulleet viranhaltijat ovat työaikapäätöksen voimaantulonkin jälkeen voineet säilyttää aikaisemman lyhyemmän työaikansa. Työaikapäätöksen siirtymäsäännöksen mukaan viimeksi mainituilla virkamiehillä on ollut mahdollisuus siirtyä työaikapäätöksen mukaiseen pidempään työaikaan, jolloin heillä on ollut oikeus työajan pidennystä vastaavaan täysimääräisen korvaukseen, joka annetaan vapaa-aikana, rahana tai näiden yhdistelmänä.

Työtuomioistuimen edellä mainitun tuomion antamisen jälkeen eduskunnan kansliatoimikunta on 27.9.2007 päättänyt työaikakorvauksen maksamisesta virkaehtosopimuksen voimaantulosta 1.7.2006 lukien eduskunnan virastojen niille virkamiehille, jotka ovat olleet samassa asemassa kuin tuomiossa tarkoitetut eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian palveluksessa olleet virkamiehet. Tämän mukaan työaikakorvausta on maksettu niissä virastoissa, joissa on tehty lyhyempää päivittäistä työaikaa kuin 7 tuntia 15 minuuttia. Työaikakorvauksen maksaminen ei ole koskenut Valtiontalouden tarkastusviraston palveluksessa olevia virkamiehiä, koska virastossa ei ole koskaan tehty tällaista lyhyempää päivittäistä työaikaa eikä heihin myöskään sovelleta edellä mainitun työaikapäätöksen 9 §:n siirtymäsäännöksen 2 momenttia.

Esitetty näyttö

Valtiontalouden tarkastusviraston asemasta eduskunnan virastona ja viraston virkamiesten työtehtävistä on kantajien puolesta kuultu todistelutarkoituksessa Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastajaa A:ta ja johtavaa toiminnantarkastajaa B:tä sekä eduskunnan puolesta sen hallintojohtajaa C:tä ja Valtiontalouden tarkastusviraston hallintojohtajaa D:tä.

C on edelleen kertonut, että eduskunnan kansliatoimikunnan työtuomioistuimen tuomion 2007-45 johdosta tekemä päätös työaikakompensaation maksamisesta on koskenut vain niitä virkamiehiä, joiden osalta tilanne on ollut samanlainen kuin mistä tuomiossa on ollut kysymys. Koska Valtiontalouden tarkastusvirastossa, joka perustuslaillisista syistä on vuonna 2001 tullut eduskunnan yhteyteen, on aina noudatettu 7 tunnin 15 minuutin päivittäistä työaikaa, ei heille ole suoritettu työaikakompensaatiota. C:n näkemyksen mukaan työaikakompensaation suorittaminen mainitun viraston virkamiehille olisi merkinnyt palkkojen korottamista 20 prosentilla.

Arviointi ja johtopäätökset

Edellä mainitussa tuomiossa on ollut kysymys samassa virastossa työskentelevistä ja samanlaista työtä tekevistä virkamiehistä, joiden erilainen kohtelu on perustunut virkasuhteen alkamisajankohtaan. Tilanne poikkeaa nyt ratkaistavana olevasta tilanteesta siinä, että Valtiontalouden tarkastusvirastossa kaikkien viranhaltijoiden kohdalla on aina sovellettu samanpituista työaikaa. Näin ollen Valtiontalouden tarkastusvirastossa työskentelevät virkamiehet eivät keskenään ole työaikasopimusta sovellettaessa joutuneet eriarvoiseen asemaan. Kukaan heistä ei ole ollut työaikasopimuksen 9 §:n siirtymäsäännöksen soveltamispiirissä.

Kanteessa on lähdetty siitä, että yhdenvertaisen kohtelun vaatimus edellyttää, että Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehillä on oikeus samanlaiseen työaikasopimuksen mukaiseen työaikakompensaation kuin mitä työtuomioistuimen tuomion perusteella on tullut eduskunnan oikeusasiamiehen nuoremmille virkamiehille ja eduskunnan kansliatoimikunnan päätöksen perusteella myös muille samassa asemassa olleille virkamiehille. Kannetta ei ole perustettu virkaehtosopimukseen vaan eduskunnan virkamiehistä annetun lain 16 §:ään ja perustuslain 6 §:ään.

Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että samassa asemassa olevia ihmisiä on kohdeltava samalla tavalla. Vastaavasti eduskunnan virkamiehistä annetun lain 16 § velvoittaa työnantajaa kohtelemaan palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti.

Arvioitaessa ovatko Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehet olleet samassa asemassa kuin ne muiden eduskunnan virastojen virkamiehet, joille on maksettu työaikakorvausta, voidaan todeta, että tarkastusvirastosta on säädetty sitä koskevalla lailla. Viraston asema ja tehtävä on määritelty lain 1 §:ssä. Sen mukaan eduskunnan yhteydessä on riippumaton Valtiontalouden tarkastusvirasto, jonka tehtävänä on tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Lain 9 §:n mukaan tarkastusviraston virkamiehistä, viroista ja virkasuhteista sekä palvelussuhteen ehtojen määräytymisestä ja työrauhan turvaamisesta on voimassa, mitä eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa säädetään. Viraston palvelussuhteen ehtojen määräytymisestä on sovittu eduskunnan virkaehtosopimuksella, jota sovelletaan myös muun muassa eduskunnan kanslian virkamiehiin ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian virkamiehiin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on siten eduskunnan virasto, joka itsenäisesti päättää muun muassa virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Sen palveluksessa olevat virkamiehet ovat muiden eduskunnan virastojen virkamiesten tavoin eduskunnan palveluksessa. Kuitenkin Valtiontalouden tarkastusvirasto palkkaa työnantajana itse omat virkamiehensä ja myös päättää virkamiehen erottamisesta. Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 20 §:stä ilmenee, että virasto vahvistaa oman työjärjestyksensä, jossa se voi määrätä muun muassa virkaan vaadittavista tutkinnoista ja muista vastaavista erityisistä kelpoisuusehdoista.

Sovellettaessa yhdenvertaista kohtelua koskevia säännöksiä työelämässä lähtökohtana on pidetty sitä, että vertailu suoritetaan saman työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden kesken. Tässä tarkastelussa Valtiontalouden tarkastusvirastoa itseään on edellä esitetyistä syistä pidettävä työnantajana. Vastaavasti tarkastusviraston virkamiehet ovat eri työnantajan palveluksessa ja siten tässä suhteessa eri asemassa kuin eduskunnan muiden virastojen virkamiehet.

Kanteessa ei ole väitetty, että Valtiontalouden tarkastusvirasto työnantajana olisi loukannut yhdenvertaisuutta, vaan kanne perustuu siihen, että eriarvoiseen asemaan joutuminen on johtunut virkaehtosopimusasioissa neuvottelu- ja sopimusosapuolena olevan eduskunnan kansliatoimikunnan edellä selostetusta päätöksestä, jolla työaikakompensaatiota on päätetty maksaa muille kuin Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehille.

Työaikakompensaatio on ollut korvausta siitä, että virkamiesten työaikaa pidennettiin ja se on tarkoitettu niille virkamiehille, jotka ovat olleet työajan pidentämisen vaikutuspiirissä.. Eduskunnan kansliatoimikunnalla on työtuomioistuimen näkemyksen mukaan ollut hyväksyttävä syy arvioida työaikakompensaation maksuvelvoitetta virastokohtaisesti ja rajata sen maksaminen niihin virastoihin, joissa oli syntynyt työtuomioistuimen aiemmalla tuomiolla ratkaistuun tapaukseen verrattava tilanne.

Yhteenvetona edellä esitetystä työtuomioistuin toteaa, että Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehet eivät ole olleet eduskunnan työaikasopimuksen työaikakompensaatiota koskevan määräyksen soveltamispiirissä, koska virastossa on noudatettu jo ennen siirtymäsäännöksen voimaantuloa työaikasopimuksen 2 §:n mukaista säännöllistä työaikaa. Heidän ei ole muutoinkaan katsottava olevan perustuslain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla samassa asemassa kuin eduskunnan muissa virastoissa samaa 2 §:n mukaista säännöllistä työaikaa tehneet virkamiehet. Tämän vuoksi eduskunta ei ole rikkonut yhdenvertaisen kohtelun velvoitetta jättäessään tarkastusviraston virkamiehet työaikakompensaation ulkopuolelle.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry ja Valtiontalouden tarkastusviraston akavalaiset ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Suomen eduskunnan oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Huomioon ottaen asian laatu, sen hoitamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 1.000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry ja Valtiontalouden tarkastusviraston akavalaiset ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen eduskunnan oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Parikka, Äimälä, Ahokas ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.