Labour court dismisses claim that daily time logging violates annual output-based work schedule agreement.

Opetushenkilökuntaa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan opettajien vuosittainen työsuunnitelman mukainen työaika on 1600 tuntia. Sen toteutumista seurataan työsuoritusten ja -tulosten eikä ajan tai ajanjakson perusteella.

Korkeakoulun rehtori oli määrännyt, että ulkopuolisella rahoituksella toteutettavissa projekteissa työskentelevien oli kirjattava työaikajärjestelmään 7,25 tuntia päivää kohti jaoteltuna projekteille ja työaikakohteille.

Päivittäinen järjestelmään kirjautuva työaika oli riippumatta todellisesta työajasta 7,25 tuntia. Järjestelmän avulla ei näin ollen voitu seurata viranhaltijan päivittäin työhön käyttämää todellista työaikaa eikä siten myöskään sitä, toteutuuko työsuunnitelman mukainen vuosittainen työaika. Rehtorin päätös ei ollut tarkentavan virkaehtosopimuksen vastainen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 25

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Työehtosopimuksen rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.11.2008

Pääkäsittely 24.2.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Tutkimuspohjaisen opetuksen edellytysten kehittämisestä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 3 §:ssä on sovittu työajasta ja sen seurannasta seuraavaa:

Opettajien vuosittainen työsuunnitelman mukainen työaika on 1600 tuntia. Sen toteutumista seurataan työsuoritusten ja -tulosten eikä ajan tai ajanjakson perusteella.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut työtuomioistuinta

vahvistamaan, että Teknillisen korkeakoulun rehtorin määräys työajan kohdentamisesta on tarkentavan virkaehtosopimuksen 3 §:n vastainen, ja

tuomitsemaan valtiovarainministeriön valtion edustajana valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa Juko ry:lle virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Perusteet

Teknillisen korkeakoulun rehtori on 30.11.2007 tehnyt päätöksen, jolla koko henkilökunta on määrätty kirjaamaan työaikajärjestelmään 7,25 tuntia päivää kohti jaoteltuina projekteille ja työaikakohteille takautuvasti 1.11.2007 alkaen. Ne henkilöt, jotka eivät tee ulkopuolisella rahoituksella toteutettavia projekteja, voivat päätöksen mukaan kirjata kaikki tunnit kyseisen kuukauden viimeiselle päivälle. Opettajien työaikasopimuksen piirissä olevien henkilöiden, jotka eivät työskentele ulkopuolisella rahoituksella toteutettavissa hankkeissa, tulee kirjata järjestelmään vähintään opettajien työaikasopimuksen edellyttämän vuosittaisen työsuunnitelman toteutuma kaksi kertaa kalenterivuoden aikana. Päätöksen mukaan työajan kohdentaminen on yksittäisen virkamiehen virkavelvollisuus ja työsuhteiselle työvelvollisuuteen kuuluva tehtävä.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen perusteella yliopisto-opettajilla ei ole päivittäistä, viikoittaista tai kuukausittaista työaikaa. Opettajilla on ainoastaan vuosittainen 1600 tunnin työaika, jota ei seurata ajan tai ajanjakson perusteella vaan suorituspohjaisesti.

Päätöksen mukaan opettajat siis joutuvat kirjaamaan päivittäisen työaikansa, vaikka virkaehtosopimuksella on sovittu, että työaikaa ei seurata ajan tai ajanjakson perusteella. Vaikka rehtorin päätöksessä työajan seuraamisesta käytetään termiä ”kohdentaminen”, ero on vain semanttinen. Kyseessä on työajan mittaaminen ja kontrollointi.

JUKO ry katsoo, että Teknillisen korkeakoulun rehtorin päätös on voimassa olevan virkaehtosopimuksen vastainen. Rehtori on ollut tietoinen virkaehtosopimuksen sisällöstä ja tarkoituksesta mutta siitä huolimatta määrännyt toteutettavaksi aikaan perustuvan seurannan. Työnantaja on siten tietensä rikkonut virkaehtosopimusta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on lisäksi vaatinut kantajan velvoittamista korvaamaan valtiolle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Valtion virastojen ja laitosten kustannuslaskentajärjestelmien on tuotettava oikeat ja riittävät tiedot johtamista, tulosohjausta ja lakisääteisen tilivelvollisuuden toteuttamista varten.

Työajan kohdentamistietoja käytetään kokonaiskustannusmallissa henkilösivukulukertoimen ja yleiskustannuskertoimen laskennassa, kustannuslaskennassa sekä tulosaluelaskennassa. Ilman työajan kohdentamistietoja ei mainittuja kertoimia voi laskea eikä siirtyä kokonaiskustannusmalliin. Mikäli Teknillisellä korkeakoululla ei ole käytössä työajan kohdentamisjärjestelmää ja kattavaa työajan kohdentamista, rahoittajat eivät voi hyväksyä puutteellisia tiedoin tehtyä kustannuslaskentaa myöntämänsä rahoituksen perustaksi.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 3 §:n mukaan vuosittaisen työsuunnitelman mukaisen työajan toteutumista ei seurata ajan tai ajanjakson perusteella. Sopijaosapuolten tarkoituksena on ollut sopia, ettei vuosittaisen työajan toteutumista tai sijoittumista viikon tai vuorokauden sisällä taikka jakautumista muutenkaan seurata ajan tai ajanjakson, vaan työsuunnitelmien ja työsuoritusten sekä työtulosten toteutumisen perusteella.

Kantajan esittämä sopimusmääräyksen kategorinen tulkinta estäisi käytännössä sopijaosapuolia jopa seuraamasta tekemänsä tarkentavan virkaehtosopimuksen vaikutuksia esimerkiksi tavoitteena arvioida sopimuksen muutostarpeita seuraavalla sopimuskierroksella. Kantajan väite opettajien päivittäisen työajan seurannan kategorisesta kiellosta on lisäksi ristiriidassa virkaehtosopimuksen 6 §:n 2 momentin kanssa. Määräyksessä on sovittu, että sopijapuolet yhteisesti seuraavat sopimuksen vaikutuksia opettajien työmääriin.

Virkaehtosopimuksella ei ole tarkoitettu sopia eikä olisi edes voitu sopia siitä, ettei työnantajalle ole oikeutta seurata opetushenkilöstön työaikoja, työhön tuloa taikka työajan kohdentumista missään tarkoituksessa tai millään tarkkuudella.

Teknillisessä korkeakoulussa käytössä olevassa työajan kohdentamisjärjestelmässä työajan kohdentamista ei ole kytketty kellonaikaan vaan tuntimäärään. Kohdentamista ei ole kytketty myöskään työntekopaikkaan, vaan esimerkiksi kotona tehtyä työtä voi kohdentaa ilman erittelyä siitä, ollaanko kotona vai työpaikalla. Kohdentamisesta puuttuu kokonaan sellainen kantajan väittämä valvontaelementti, joka olisi kanteen kohteena olevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 3 §:n sopimusmääräyksen vastainen.

Työaikasopimuksen mukaan työajan toteutumista seurataan työsuoritusten ja työtulosten perusteella. Teknillisessä korkeakoulussa tämä seuranta toteutetaan erillään työajan kohdentamisjärjestelmästä. Esimiehen ja alaisen kesken käydään vuosittain tuloskeskustelut, joiden yhteydessä arvioidaan muun ohella työsuunnitelman toteutumista. Näin toimitaan muissakin yliopistoissa.

Työajan kohdentaminen on osa valtion virkamieslain 15 §:ssä säädettyjä virkamiehen virkavelvollisuuksia kunkin virkamiehen oman työajan ja työsuoritteiden osalta ja keskeinen osa työnantajan työnjohto-oikeuden käyttämistä. Työajan kohdentamista koskeva velvoite ei ole virkaehtosopimuksen vastainen.

Valtio ei ole rikkonut kanteen kohteena olevaa tutkimuspohjaisen opetuksen edellytysten kehittämisestä tehtyä tarkentavaa virkaehtosopimusta. Mikäli työtuomioistuin kuitenkin katsoisi virkaehtosopimusta rikotun, valtiovarainministeriö toteaa, ettei se voi rikkoa tieten eli tahallisesti kanteen kohteena olevaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisen tekemää tarkentavaa virkaehtosopimusta, koska valtiovarainministeriö ei sovella sanottua sopimusta. Valtion virkaehtosopimusasetuksen 7 § 2 momentin mukaisesti soveltamismääräykset ja -ohjeet tarkentavan virkaehtosopimuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa hallinnonalan neuvotteluviranomainen, tässä tapauksessa Teknillinen korkeakoulu.

Kun otetaan huomioon toisaalta talouden seurannassa ja kustannuslaskennassa yliopistoille ja korkeakouluille asetetut velvoitteet ja toisaalta virkaehtosopimustoiminnan laajuudelle valtion virkaehtosopimuslaissa asetetut reunaehdot sekä kanteen kohteena olevan sopimusmääräyksen kytkentä opettajien vuosittaisen työajan toteutumisen seurantaan, ei tarkentavaa virkaehtosopimusta ole rikottu tieten minkään valtion organisaation toimesta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Teknillisen korkeakoulun rehtorin päätös 30.11.2007

2. Opettajien työaikasopimus/3.6.1997

3. Välittömän neuvonpidon pöytäkirja 28.12.2007

4. Paikallisneuvottelupöytäkirja 16.4.2008

5. Yliopistojen opetushenkilökunnan työajan kohdentaminen osana kustannuslaskentaa /VM 8.10.2007

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. VTV:n raportti 8.8.2007: vuoden 2006 tilintarkastuskokemuksia opetusministeriön hallinnonalalla ja erityisesti yliopistoissa

2. Tekesin tutkimusrahoituksen yleiset ehdot valtion virastoille ja laitoksille 1.1.2008 sekä Tekesin kirje 12.6.2008: Tutkimuksen kokonaiskustannusten rahoittamiseen siirtyminen vuoden 2009 alusta lukien

3. Valtioneuvoston controllerin suositus 8.10.2007

4. Kustannusvastaavuuslaskelmat

5. Tunnusluvut

6. Kustannukset tulosalueittain

7. Professorien työajan kohdentamislomakkeet

8. Rehtorin päätös 19.12.2007

9. Rehtorin ohjeistus 19.12.2007

Kantajan henkilötodistelu

1. Neuvottelupäällikkö A, JUKO ry

2. Toiminnanjohtaja B, Professoriliitto

Vastaajan henkilötodistelu

1. Opetusministeriön eläkkeellä oleva neuvotteleva virkamies C

2. Teknillisen korkeakoulun hallintojohtaja D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyyden kohde

Teknillisen korkeakoulun rehtori on edellä kanteessa kerrotulla tavalla päättänyt työajan kohdentamisesta. Päätöksen mukaan opettajien työaikasopimuksen piirissä olevien, jotka eivät työskentele ulkopuolisella rahoituksella toteutettavissa hankkeissa, tulee kirjata järjestelmään vähintään opettajien työaikasopimuksen edellyttämän vuosittaisen työsuunnitelman toteuma kaksi kertaa kalenterivuoden aikana. Muiden eli ulkopuolisella rahoituksella toteutettavissa projekteissa työskentelevien tulee kirjata järjestelmään 7,25 tuntia päivää kohti jaoteltuna projekteille ja työaikakohteille.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko Teknillisen korkeakoulun rehtorin päätös työajan kohdentamisesta ulkopuolisella rahoituksella työskentelevien osalta ristiriidassa edelle jäljennetyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 3 §:n kanssa, joka kieltää opettajien vuosittaisen 1600 tunnin työajan toteutumisen seuraamisen ajan tai ajanjakson perusteella.

Todistelu

Sopimuksesta sovittaessa ei todistajien mukaan ollut keskusteltu korkeakoulujen ulkopuolisen rahoituksen merkityksestä työajan seurannan kannalta. Tällainen rahoitus on lisääntynyt erityisesti vasta 2000-luvulla.

D on kertonut, että rehtorin päätöksen taustalla oli kustannuslaskennan vaatimukset. Järjestelmään siirryttiin, koska sekä opetusministeriö että valtiovarainministeriö edellyttivät työajan kohdentamisjärjestelmän käyttöönottoa ja valtiontalouden tarkastusviraston mukaan kustannuslaskentajärjestelmä oli epätyydyttävä. Ratkaisevaa kuitenkin oli se, että rahoittajat Tekes, Suomen Akatemia ja erilaiset EU-rahoittajat edellyttävät kokonaiskustannusmallia johon sisältyy myös työajan kohdentaminen. Käyttöön otettu malli on rahoittajien vaatimusten mukainen.

D arvioi, että kirjaamismalli ei sovellu työajan valvonnan välineeksi, koska sen avulla ei saada selville, paljonko viranhaltijat ovat tosiasiassa työskennelleet. Järjestelmään ei kirjata työnteon kellonaikoja, siis alkamis- ja loppumisaikoja, vaan ainoastaan työtuntien kokonaismäärä, joka sekin voidaan kirjata enintään 7,25 tunniksi päivässä. Järjestelmästä ei ilmene, missä viranhaltija on työskennellyt. D korosti, että raportointi ei tähtää sen selvittämiseen, tuleeko työsuunnitelman mukainen 1600 tuntia täyteen vai ei.

Asian käsittelyn yhteydessä on käynyt selville, että ulkopuolisen rahoituksen piirissä työskentelee ehkä noin kolmasosa opetushenkilöstöstä. Muu opetushenkilöstö raportoi työaikansa kohdentumisesta kahdesti vuodessa.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuin katsoo todistajankertomusten perusteella selvitetyksi, että tarkantavan virkaehtosopimuksen 3 §:n taustalla on ollut opetustyötä tekevien viranhaltijoiden pelko opetustehtäviin huonosti soveltuvan seurantajärjestelmän kuten kellokorttijärjestelmän käyttöönotosta siirryttäessä uuteen, kokonaistyöaikaan perustuvaan työaikajärjestelmään. Määräyksen muotoilulla on pyritty turvaamaan se, ettei opetustyötä korkeakouluissa tekevien viranhaltijoiden työaikaa seurata niin, että viranhaltija joutuisi raportoimaan ajankäytöstään muutoin kuin työsuoritusten ja -tulosten kautta.

Teknillisessä korkeakoulussa käyttöön otetussa työajan kohdentamisjärjestelmässä työaikaa kohdennetaan kokonaiskustannuslaskennan ja ulkopuolista rahoitusta saavissa projekteissa työskentelevien osalta myös rahoittajien asettamien vaatimusten mukaisesti. Viimeksi mainittujen henkilöiden osalta järjestelmä rakentuu päiväkohtaisen ajankäytön raportoinnille kuitenkin niin, että päivittäinen järjestelmään kirjautuva työaika on riippumatta todellisesta työajasta 7,25 tuntia. Näin ollen järjestelmän avulla ei voida seurata viranhaltijan päivittäin työhön käyttämää todellista työaikaa eikä siten myöskään sitä, toteutuuko työsuunnitelman mukainen vuosittainen työaika 1600 tuntia. Liioin vuosittaisen työajan täyttymistä ei voida seurata niiden viranhaltijoiden osalta, jotka eivät työskentele ulkopuolisen rahoituksen projekteissa ja jotka kirjaavat järjestelmään ainoastaan kahdesti lukuvuodessa työsuunnitelmansa sisällön.

Teknillisen korkeakoulun rehtorin päätös edellyttää erityisesti ulkopuolista rahoitusta saavissa projekteissa työskentelevien raportoivan varsin yksityiskohtaisesti eri tehtäviin käytetystä ajasta. Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin kuitenkin katsoo jääneen näyttämättä, että raportointivelvoitteen asettamisella olisi tähdätty viranhaltijoiden vuosittaisen työajan täyttymisen kontrollointiin tai muuhunkaan työajan valvontaan. Järjestelmä ei tosiasiallisestikaan sovellu kokonaistyöajan toteutumisen seurantaan. Järjestelmän käyttöönotto ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan siten ole ristiriidassa virkaehtosopimusmääräyksen kanssa.

Kantaja on kantansa tueksi muun ohella esittänyt, että järjestelmästä saatava tieto ei anna kaikilta osin oikeata kuvaa viranhaltijoiden työajan käytöstä ja saatu tieto on siten kustannusten kohdentumisen seurannan kannalta puutteellista. Tällaisella seikalla ei kuitenkaan ole merkitystä arvioitaessa sitä, onko järjestelmä ristiriidassa virkaehtosopimuksen työaikaa koskevien määräysten kanssa.

Työtuomioistuin katsoo yllä olevan perusteella, että Teknillisen korkeakoulun rehtorin päätös työajan kirjaamisjärjestelmän käyttöönotosta ei ole täydentävän virkaehtosopimuksen 3 §:n vastainen, joten työnantaja ei ole rikkonut virkaehtosopimusta.

Oikeudenkäyntikulut

Kanne on koskenut tarkentavan virkaehtosopimuksen tulkintaa tilanteessa, jossa työnantaja on päättänyt työajan kirjaamisjärjestelmän käyttöönotosta. Koska työnantajan menettelyn oikeellisuutta on virkaehtosopimuksen sanamuoto huomioon ottaen voitu perustellusti pitää epäselvänä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:llä on ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla katsoo, että valtiovarainministeriö jutun voittaessaankin saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Valtiovarainministeriö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Niittylä, Lehto ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.