Labor court dismissed union claim that collective agreement transition rules covered daily meal breaks.

Energiahuoltotoiminta oli siirtynyt kaupungin liikelaitokselta osakeyhtiölle liikkeen luovutuksella, ja siirtymäajan jälkeen noudatettavaksi tuli alalle solmittu uusi työehtosopimus. Jutussa oli kysymys siitä, kuuluiko aikaisemman ruokailutaukokäytännön noudattaminen uuden työehtosopimuksen siirtymäsäännöksen piiriin. Ylemmillä toimihenkilöillä oli ollut 20 minuutin pituinen ruokailutauko, joka sisältyi työaikaan.

Tuomiossa katsottiin, että sanamuodoltaan tulkinnanvaraisen, työaikajärjestelmiä koskevan siirtymäsäännöksen sisältö määräytyi sen mukaan, mitä itse työehtosopimuksessa oli työaika-asioista sovittu. Kun työehtosopimuksessa ei ollut määräyksiä päivittäisistä lepoajoista, myöskään siirtymäsäännös ei niitä koskenut, ja lepoaikojen järjestäminen oli jäänyt työaikalain varaan. Työnantajayhtiö ei ollut menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti päättäessään yksipuolisesti aikaisemman ruokailutaukokäytännön muuttamisesta työaikalain mukaiseksi.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 18

KANTAJA

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

VASTAAJAT

Energiateollisuus ry

Kuopion Energia Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus vuosille 2007-2010 sisältää muun muassa seuraavat määräykset:

3 Työaika

3.1 Säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita. Työaikaa lyhennetään työaikamuodossa 8 tuntia päivässä/ 40 tuntia viikossa edellyttäen, että työntekijällä on enintään 30 päivän vuosiloma ja että työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä. Työajan lyhennyksen määrä on 100 tuntia kalenterivuodessa. Työajan lyhennys koskee vain 30.11.2004 jälkeen solmittuja työsuhteita.

3.2 Kohdan 3.1 määräyksellä ei muuteta sopimuksen tekohetkellä voimassa olevia yritys- tai työpaikkakohtaisia työaikoja, ellei paikallisesti toisin sovita.

ENERGIAYHTEISÖJEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

2 Työaikajärjestelyt

Uudet määräykset mahdollistavat myös nykyisten työaikajärjestelmien käytön, ellei paikallisesti toisin sovita.

5 Liikelaitoksista eriytetyt energiayhtiöt

Tämän siirtymäsäännöksen mukaisesti toimitaan myös niissä Energiateollisuus ry:n jäsenenä 30.9.2007 olleissa yrityksissä, joissa vielä tuolloin sovellettiin kunnallista työ- ja virkaehtosopimusta yhtiöittämisen seurauksena.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Ylemmät Toimihenkilö YTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1) vahvistaa Kuopion Energia Oy:n toimineen työehtosopimuksen 3.2 kohdan sekä sopimuksen osana noudatettavien Energiayhteisöjen siirtymäsäännösten 2 kohdan vastaisesti muuttaessaan yksipuolisesti yhtiössä vakiintuneesti noudatettua käytäntöä päivittäisen lepoajan lukemisesta työaikaan,

2) tuomitsee Kuopion Energia Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

3) tuomitsee Energiateollisuus ry:n työehtosopimuslain 9 §:n mukaiseen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden rikkomisesta ja

velvoittaa vastaajat korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Kuopion Energia Oy osti 1.1.2007 Kuopion kaupungilta Liikelaitos Kuopion Energian aiemmin hoitamat energiahuoltoon liittyvät toiminnot liikkeen luovutuksella. Kuopion Energia Oy:ssä jatkettiin luovutushetkellä voimassa olleiden kunnallisten työehtosopimusten noudattamista sopimuskauden loppuun eli 30.9.2007 saakka, jolloin siirryttiin Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

Kuopion Energia Oy:ssä ja sen edeltäjissä oli vuodesta 1948 alkaen noudatettu käytäntöä, jonka mukaan 20 minuutin päivittäinen lepotauko luetaan työaikaan. Uuden työehtosopimuksen tultua voimaan työpaikalla aloitettiin neuvottelut uuden työehtosopimuksen vaikutuksesta tähän käytäntöön. Työnantaja tulkitsi asiaa neuvotteluissa siten, että työehtosopimuksen työaikamääräyksen 3.2 kohdan perusteella toimihenkilöt voivat halutessaan jatkaa 7 tunnin 15 minuutin päivittäisessä työajassa, mutta heille tulee jatkossa puolen tunnin ruokatauko, jota ei lueta työajaksi. Ylempien toimihenkilöiden edustajat katsoivat, että työaikajärjestelmän muutos, jossa päivittäinen ruokatauko muutetaan työajasta omaksi ajaksi, edellyttää työehtosopimuksen mukaan sopimista osapuolten välillä.

Asian jäätyä erimieliseksi yhtiön toimitusjohtaja teki yksipuolisen päätöksen, jonka mukaan ylempien toimihenkilöiden työaikaan aiemmin sisällytetty päivittäinen lepotauko (ruokailutauko) muutettiin 1.5.2008 alkaen vapaa-aikaan kuuluvaksi puolen tunnin tai tunnin mittaiseksi tauoksi.

Työehtosopimuksen 3.2 kohdan työaikamääräyksen mukaan kohdan 3.1 määräyksellä säännöllisestä työajasta sekä työajan lyhennyksistä ei muuteta sopimuksen tekohetkellä voimassa olevia yritys- tai työpaikkakohtaisia työaikoja, ellei paikallisesti toisin sovita. Koska työaikakäytännön muuttamista koskevaa paikallista sopimusta ei ole tehty, työnantajan yksipuolinen päätös rikkoo myös työehtosopimuksen osana noudatettavaa siirtymäsäännöstä. Sen mukaan paikalliset työaikajärjestelyt jäävät voimaan, ellei paikallisesti toisin sovita.

Työnantajan olisi tullut työehtosopimuksen määräysten selkeä sanamuoto huomioon ottaen ymmärtää yksipuolisen päätöksen rikkovan työehtosopimusta. Työehtosopimusrikkomusta voidaan siten pitää tietoisena menettelynä.

Energiateollisuus ry on neuvotteluissa hyväksynyt Kuopion Energia Oy:n menettelyn asiassa ja antanut ohjeen, että työnantaja voi toteuttaa tällaisen muutoksen yksipuolisella päätöksellään. Yhdistyksen olisi tullut huomata oman kantansa ja työehtosopimuksen määräyksen välinen ristiriita. Vastaajayhdistyksen menettelyä on siten pidettävä vähintäänkin tuottamuksellisena asiassa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Energiateollisuus ry ja Kuopion Energia Oy ovat kiistäneet kantajan vaatimukset kokonaisuudessaan sekä vaatineet kantajan velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen kohta 3.2 tarkoittaa nimenomaan säännöllisen työajan pituutta, ei lepo- eikä taukoaikoja. Koska työehtosopimuksessa ei ole sovittu lepo- ja taukoajoista, ne määräytyvät suoraan työaikalain mukaan.

Nykyistä työehtosopimusta edeltäneissä työehtosopimuksissa säännöllisen työajan pituus oli eri tavoin säännöstelty. Tästä syystä Energiayhteisöjen työehtosopimuksen piirissä olleiden yritysten siirtyminen uuteen työehtosopimukseen toteutettiin erillisellä pöytäkirjalla, jota käytännön syistä sovittiin noudatettavan soveltuvin osin myös niissä Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä, joissa vielä aiemman sopimuskauden päättyessä 30.9.2007 noudatettiin kunnallista työ- ja virkaehtosopimusta liikkeen luovutuksen seurauksena. Käytännössä tämä tarkoitti yhtiöitettyjä kunnallisia energialiikelaitoksia kuten Kuopion Energia Oy:tä.

Työaikalain 28 §:n mukaan päivittäinen lepoaika on vähintään yksi tunti tai työntekijän kanssa sovittaessa vähintään puoli tuntia. Näitä lepoaikoja ei lueta työaikaan. Työaikalain 40 §:n mukaan lepoajoista voidaan sopia toisin valtakunnallisissa työehtosopimuksissa. Työehtosopimukseen ei sisälly mahdollisuutta laista poikkeavaan lepoaikaan. Päivittäisen lepoajan järjestäminen vastaajayrityksessä kanteessa mainitulla tavalla on työaikalain vastaista.

Työehtosopimuksen liitteeksi otettu siirtymäsäännös ei koskenut lepoaikoja, jotka siis ylempien toimihenkilöiden kohdalla määräytyvät entisen työehtosopimuksen tavoin työaikalain mukaan.

Myöskään Energiayhteisöjen aiempi työehtosopimus ei tuntenut lepoaikoja koskevassa kohdassa mahdollisuutta kanteessa tarkoitettuun lepoaikojen järjestämiseen. Liikelaitos Kuopion Energiassa noudatettu menettely perustui liikelaitoksessa sovellettuun kunnalliseen työ- ja virkaehtosopimukseen, jonka sitovuus päättyi työehtosopimuslain mukaisesti uusien työehtosopimusten tultua voimaan.

Kaikissa työehtosopimusneuvotteluissa ymmärrettiin siirtymäsäännöksen työaikajärjestelmillä tarkoitettavan nimenomaan säännöllisen työajan pituutta ja työajan lyhentämisjärjestelyjä, ei lepoaikoja. Ylempien toimihenkilöiden neuvotteluissa YTN ei missään vaiheessa vaatinut työaikalaista poikkeavan lepoaikajärjestelyn mahdollistamista.

Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden lepoajat määräytyvät työaikalain mukaan. Kuopion Energia Oy on näin ollen menetellyt työehtosopimuksen ja työaikalain mukaisesti.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Pöytäkirja liittojen välisistä ja paikallisista neuvotteluista.

2. Sähköpostikirjeenvaihto neuvottelujen päättymisestä.

3. Työnantajan päätöspöytäkirja.

4. Kooste kuntakohtaisesta erityisjärjestelmästä/ Kuopin kaupungin henkilöstötoimisto.

5. Tiedote Työnantaja tiedottaa lepotauosta 21.2.2008/ Kuopion kaupungin henkilöstöpäällikkö G.

6. Sosiaali- ja terveyspalvelujen päätöspöytäkirja 8.5.2008,.

7. Kuopion kaupunginhallituksen ohje 16.1.1980.

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. YTN:n antamat työehtosopimusesitykset 31.10.2006 ja 3.10.2007.

2. Työnantajan päätöspöytäkirja (kantajan todiste 3).

Kantajan henkilötodistelu

1.Vastaava asiamies A.

2. Luottamusmies B.

3. Toimihenkilöunionin asiamies C.

4. Asiamies D.

5. Lakimies E.

Vastaajan henkilötodistelu

1. Johtaja F.

2. Johtava asiantuntija G.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyyden kohde

Kuopion Energia Oy on 1.1.2007 ostanut Kuopion kaupungilta liikelaitos Kuopion Energian aiemmin hoitamat energiahuoltotoiminnot liikkeen luovutuksella. Liikelaitoksessa oli noudatettu kunnallisia työehtosopimuksia. Niiden voimassaolon päätyttyä Kuopion Energia Oy:ssä siirryttiin noudattamaan energiateollisuuden työehtosopimuksia syksyllä 2007. Tuolloin tulivat voimaan energiateollisuuden yhdistyneeseen sopimuskenttään solmitut työntekijöiden, toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden uudet työehtosopimukset.

Nyt käsiteltävä erimielisyys koskee energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen otettujen siirtymäsääntöjen tulkintaa. Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko siirtymäsäännöillä tarkoitettu sopia aiemmin noudatettujen lepoaikojen soveltamisesta edelleen, vai onko siirtymäsääntöjen 2 kohtaan otetulla työaikajärjestelmiä koskevalla määräyksellä tarkoitettu ainoastaan säännöllisen työajan pituutta.

Varsinainen riitakysymys on koskenut sitä, onko työnantaja voinut yksipuolisella päätöksellään muuttaa työpaikalla noudatettuja päivittäisiä lepoaikoja. Ylemmillä toimihenkilöillä oli vuosikymmenien ajan ollut 20 minuutin pituinen ruokatauko, joka sisältyi työaikaan. Työnantajan päätöksellä käyttöön otettiin puolen tunnin tai tunnin pituinen ruokatauko, jota ei lueta työaikaan.

Työehtosopimuksen siirtymäsäännöistä esitetty selvitys

Osapuolet ovat esittäneet näyttöä työehtosopimukseen sisältyvän siirtymäsäännöksen tarkoituksesta ja sopimusneuvotteluista.

YTN ry:n energia-alasta vastaava asiamies A, joka nyt käsiteltävää työehtosopimusta solmittaessa on ollut mukana neuvotteluissa, on todistajana kertonut, että siirtymäsäännöksen tarkoituksena oli turvata mahdollisuus noudattaa työpaikoilla edelleen paikallisia työaikaan liittyviä käytäntöjä. Tämä johtui siitä, että erilaisia järjestelmiä oli varsin paljon ja osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että niitä ei ollut mahdollista yhtenäistää lyhyessä ajassa. Keskustelua siitä, mitä työaikajärjestelmän käsitteellä tarkoitetaan, ei käyty. A:n käsityksen mukaan neuvotteluissa pidettiin silmällä työaikajärjestelmiä kokonaisuutena. Käydyistä neuvotteluista on kertonut samalla tavoin todistajana kuultu lakimies E, joka oli tuona aikana Insinööriliitto ry:n palveluksessa.

Toimihenkilöunioni TU ry:n sopimusalavastaava C on todistajana selostanut toimihenkilöiden työehtosopimuksen vastaavanlaisen siirtymäsäännöksen taustaa. Työntekijä- ja työnantajapuoli olivat yhdessä todenneet paikallisten työaikakäytäntöjen olevan niin moninaisia, että niihin liittyvät kysymykset on parasta ratkaista paikallisella tasolla. C:n käsityksen mukaan siirtymäsäännös koski työaikajärjestelmiä kokonaisuudessaan, ei pelkkää säännöllistä työaikaa.

Sähköalojen ammattiliitto ry:n työehtoasiamies D on todistajana kertonut, että myös työntekijäpuolen sopimuksen siirtymäsäännöksen tarkoituksena oli mahdollistaa yritysten erilaisien käytäntöjen jatkuminen. Esimerkiksi ruokatauot kuuluivat niihin paikallisiin käytäntöihin, joita siirtymäsäännös koski. Mitään puhetta siitä, että se ei koskisi esimerkiksi lepoaikoja, ei ollut. Keskustelujen pääpaino oli säännöllisen työajan pituutta ja siinä yhteydessä työajan lyhentämistä koskevissa kysymyksissä.

A, C ja D ovat edelleen kertoneet, että kaikkien kolmen henkilöstöryhmän työehtosopimuksiin otettiin samansisältöinen työaikajärjestelmiä koskeva siirtymäsäännös. C:n ja D:n mukaan toimihenkilöiden ja työntekijöiden työehtosopimuksissa on nimenomaisia määräyksiä muun muassa ruokailutauoista.

Todistaja F on toiminut työnantajapuolen pääneuvottelijana kyseessä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen kirjatut työaikamääräykset perustuivat yksityisen energiateollisuuden puolella aiemmin noudatettuun, Finergy ry:n solmimaan sopimukseen. Siirtymäsäännöksellä tarkoitettiin säännöllistä työaikaa ja työajan lyhennysvapaita. Ne jäivät siis paikallisesti sovittaviksi. Kysymystä ruoka-ajoista ei käsitelty ylempien toimihenkilöiden neuvotteluissa. Neuvotteluprosessin tarkoituksena oli luoda energia-alalle yhtenäinen sopimusjärjestelmä. Tarkoitus ei ollut, että kaikki työaikaan vähänkin liittyvät säännökset jäisivät ennalleen, vaan ajatuksena oli nimenomaan yhtenäistäminen siirtymäsäännöissä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Myös todistajana kuultu Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija G katsoi, että siirtymäsäännös tarkoitti säännöllistä työaikaa ja työajan lyhennysvapaita eikä muita työaikaa sivuavia kysymyksiä.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen siirtymäsääntöjen 2 kohdassa todetaan, että uudet määräykset mahdollistavat myös nykyisten työaikajärjestelmien käytön, ellei paikallisesti toisin sovita.

Todistajien kertomukset erimielisyyden kohteena olevan määräyksen tarkoituksesta poikkeavat toisistaan siten, että työntekijäpuolen edustajien käsityksen mukaan työaikajärjestelmän käsite on tarkoitettu ymmärrettäväksi laajasti lepoajat mukaan lukien. Työnantajapuolen todistajien mukaan työaikajärjestelmällä on tarkoitettu säännöllistä työaikaa ja työajan lyhennysvapaita. Kaikki todistajat ovat kuitenkin kertoneet yhdenmukaisesti, että työehtosopimusneuvotteluissa työaikajärjestelmän käsitteen sisällöstä ei lähemmin keskusteltu. Suullisesta todistelusta ei siten saada merkittävää lisävalaistusta siirtymäsäännöksen tulkintaan.

Siirtymäsäännöstä on näistä syistä tulkittava lähinnä sen sanamuodon ja asiayhteyden perusteella. Työaikajärjestelmän käsite on sinänsä tulkinnanvarainen ja voidaan ymmärtää laajemmin tai suppeammin. Tulkinnassa on sen vuoksi otettava huomioon, miten erilliseen pöytäkirjaan otettu siirtymäsäännös liittyy itse työehtosopimuksessa oleviin työaikaa koskeviin määräyksiin ja niiden syntyvaiheisiin.

Työehtosopimuksen 3.1 kohdassa on määrätty vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan pituudesta sekä työajan lyhentämisestä. Sopimuksen kohdassa 3.2 todetaan, että kohdan 3.1 määräyksellä ei muuteta sopimuksen tekohetkellä voimassa olevia yritys- ja työpaikkakohtaisia työaikoja, ellei paikallisesti toisin sovita. Sopimuksen 3.3 - 3.6 kohdissa on edelleen määräyksiä työajan lyhentämisen yksityiskohdista.

Työehtosopimuksen kohdassa 3.7 on määräys, jonka mukaan paikallisesti voidaan sopia toisin työaikalain vuorokausi- ja viikkoleposäännöksistä. Tämä määräys on peräisin Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n työnantajapuolelle tekemästä neuvotteluesityksestä, joka on jätetty työtuomioistuimelle kirjallisena todisteena. Nyt kysymyksessä olevista päivittäisistä lepoajoista ei työehtosopimuksessa ole lausuttu mitään, kuten ei myöskään YTN:n neuvotteluesityksessä. Tässä suhteessa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus poikkeaa toimihenkilöiden ja työntekijöiden työehtosopimuksista.

Viimeksi todettu viittaa työtuomioistuimen mielestä siihen, että ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on ollut tarkoitus jättää lepoajat kokonaan työaikalain varaan, paitsi jos niistä sovitaan paikallisesti kohdassa 3.7 erikseen mainituissa tapauksissa. Työehtosopimuksen siirtymäsäännöstä on työtuomioistuimen mielestä tulkittava vastaavan laajuisesti. Perusteltua ei siis ole tulkita siirtymäsäännöstä niin, että se koskisi joitain muitakin kuin työehtosopimuksen 3 kohdan määräyksissä käsiteltyjä työaikaan liittyviä asioita. Mitään asiallista tarvetta tällaiselle siirtymäsääntelylle ei olisi.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei työehtosopimuksen siirtymäsääntöjen 2 kohta koske päivittäisiä ruokailutaukoja, vaan ne voidaan järjestää työaikalain mukaan. Myös kysymys siitä, luetaanko päivittäinen lepoaika työaikaan vai ei, määräytyy työaikalain nojalla. Kuopion Energia ry ei siten ole rikkonut työehtosopimusta määrätessään, että ylempien toimihenkilöiden työaikaan aiemmin sisällytetty ruokailutauko muutettiin 1.5.2008 lukien vapaa-aikaan kuuluvaksi puolen tunnin tai tunnin mittaiseksi tauoksi.

Oikeudenkäyntikulut

Juttu on koskenut uuden työehtosopimuksen osin mutkikkaita ja tulkinnanvaraisia siirtymäjärjestelyjä. Siten Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:llä on ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla katsoo, että Energiateollisuus ry ja Kuopion Energia Oy jutun voittaessaankin saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Energiateollisuus ry ja Kuopion Energia Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Rekola, Lehto ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.