Labor court dismisses claim for double holiday pay when May Day and Easter Thursday fall on same day.

Kaupan työehtosopimuksen määräyksen mukaan myyjien ja varastotyöntekijöiden työaikaa lyhentää arkipyhäviikolla helatorstai. Työaikaa lyhentää myös maanantaista perjantaihin sijoittuva vapunpäivä. Helatorstai ja vapunpäivä sijoittuivat vuonna 2008 samalle toukokuun 1. päivälle. Tuomiossa esitetyillä perusteilla katsottiin, että mainitulta päivältä tulee antaa työntekijöille ainoastaan yksi työajan lyhennyspäivä.

Ks. myös TT:2009-15

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 16

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

VASTAAJA

Suomen Kaupan Liitto SK ry

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.10.2008

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä ajaksi 1.10.2007 - 31.3.2010 tehdyssä kaupan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava vapaita koskeva 7 §:n 4 kohdan määräys:

Arkipyhäviikon työajan lyhennys - myyjät, varastotyöntekijät:

4. Työaikaa lyhentävät

pitkäperjantai

pääsiäismaanantai

helatorstai

juhannuspäivä.

Työaikaa lyhentävät myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat:

uudenvuodenpäivä

vapunpäivä

itsenäisyyspäivä

jouluaatto

tapaninpäivä.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että viikolla 18 vuonna 2008 työaikaa lyhentävät kaupan työehtosopimuksen 7 §:n 4 kohdan mukaan sekä vapunpäivä että helatorstai.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on lisäksi vaatinut Suomen Kaupan Liitto SK ry:n velvoittamista korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine korkoineen siitä lukien, kun tuomion antopäivästä on kulunut yksi kuukausi.

Perusteet

Kaupan työehtosopimuksen 7 §:n 4 kohdan mukaan helatorstai lyhentää aina työaikaa ja va-punpäivästä lyhennys annetaan, mikäli se sijoittuu maanantaista perjantaihin. Viikolla 18 vuonna 2008 sekä helatorstai että vapunpäivä sijoittuivat torstaille 1.5.2008. Molempien osalta työehtosopimuksen edellytykset lyhennyksen antamiselle täyttyvät, jolloin kyseiseltä päivältä tulee antaa kaksi työajan lyhennyspäivää työehtosopimuksen mukaisesti.

Työehtosopimuksessa arkipyhät oli ennen vuotta 1998 kirjattu siten, että ”Työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään pääsiäislauantain, pääsiäismaanantain ja juhannusaaton osalta. Työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään myös sellaisella viikolla, jolla uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto tai tapaninpäivä on muuna arkipäivänä kuin lauantaina.” Selkopöytäkirjan 16.1.1998 mukaan noudatetaan edelleen 9.10.1995 uudistetun työehtosopimuksen määräyksiä, ellei muusta ole sovittu.

Vapunpäivä on arkipyhistä ainoa, joka liikkuu kalenterissa siten, että se voi sijoittua samalle kalenteripäivälle toisen arkipyhän, helatorstain, kanssa. Alkuperäisestä kirjauksesta sovittaessa ei ole voitu tarkoittaa sulkea pois vapunpäivän arkipyhälyhennystä noin kerran sadassa vuodessa tapahtuvassa tilanteessa, jolloin helatorstai ja vapunpäivä sijoittuvat samalle päivälle. Kirjaus on tehty ajalle tyypillisen monimutkaista sanamuotoa käyttäen ja on nykyaikaistettu työehtosopimuksen selkiyttämisen yhteydessä tarkoituksen säilyessä samana. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen osalta työmarkkinaosapuolet ovat yhdessä tulkinneet sekä vapunpäivän että helatorstain lyhentävän työaikaa jolloin 1.5.2008 tulee kaksi työajan lyhennyspäivää.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Kaupan Liitto SK ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kaupan työehtosopimuksen lyhentävät arkipyhät on jaettavissa kahteen ryhmään luonteensa puolesta. Ensimmäiseen kuuluvat arkipyhät, jotka ovat aina samana viikonpäivänä eli pitkäperjantai perjantaina, pääsiäismaanantai maanantaina, helatorstai torstaina ja juhannuspäivä lauantaina. Toiseen ryhmään kuuluvat sellaiset arkipyhät, joiden paikka vaihtelee maanantain ja perjantain välillä. Näitä ovat uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto ja tapaninpäivä.

Nimensä mukaisesti arkipyhälyhennyksen tarkoituksena on lyhentää arkipäiväksi osuvan pyhän johdosta viisipäiväistä työviikkoa. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat arkipyhät ovat alun perin osuneet arkipäivään maanantain ja perjantain välille yksiselitteisesti, sillä vasta 1.3.1998 juhannusaatto on vaihdettu juhannuspäiväksi.

Koska ensimmäisen ryhmän arkipyhä on alun perin varmuudella kohdistunut maanantaihin, torstaihin tai perjantaihin, ei työajan lyhennyksen toteutumisen edellytykseksi ole tarvinnut kirjata mainintaa ”ollessaan muuna arkipäivänä kuin lauantaina”. Lyhentääkseen työaikaa toisen ryhmän arkipyhältä edellytetään ensi alkuun, että tämä arkipyhä kohdistuu ajanjaksolle maanantaista perjantaihin. Tämän lisäksi on edellytetty, että lyhentävä arkipyhä kohdistuu arkipäivään. Tämä lisäedellytys käy ilmi vuosien 1996-1998 työehtosopimuksesta, jonka mukaan työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään pääsiäislauantain, pääsiäismaanantain ja juhannusaaton osalta. Työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään myös sellaisella viikolla, jolla uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto tai tapaninpäivä on muuna arkipäivänä kuin lauantaina.

Siteerattu sopimusmääräys on voimassa sisältönsä puolesta muuttumattomana, vaikka sanamuotoa on sittemmin muotoiltu uudelleen. Siteeratusta sopimusmääräyksestä käy erityisen selvästi ilmi alkuperäinen ajatus. Tämä näyttää olleen, että lyhennykseen oikeuttaessaan arkipyhä lyhentää työaikaa sillä kalenteripäivällä, joksi se sattuu. Yksi kalenteripäivä voi luonnollisesti lyhentää työaikaa vain yhden päivän verran, vaikka siihen kohdistuisikin kaksi arkipyhää. Käytännössä tällainen tilanne voi olla olemassa vain helatorstain ja vapunpäivän kohdalla.

Jo yleisen elämänkokemuksen mukaan sopimuksen alkuperäisenä tarkoituksena tulee pitää tulkintaa, jossa samalle arkipäivälle ajoittuvat arkipyhät lyhentävät työaikaa vain yhden päivän verran. Muunlainen tulkinta johtaisi siihen, että valtaosa suomalaisista olisi vuonna 2008 oikeutettu arkipyhälyhennykseen, joka on jäänyt heiltä saamatta.

Kun ottaa huomioon, että edellisen kerran helatorstai ja vapunpäivä sattuivat päällekkäin vuonna 1913 ja seuraavan kerran vuonna 2160, ei työehtosopimuksissa ole osattu mittavassa määrin ottaa huomioon tätä poikkeuksellista kalenteritapahtumaa. Tässäkin valossa on kestämätöntä väittää, että vain kaupan alalla sopijapuolet olisivat tarkoittaneet helatorstain ja vapunpäivän kummankin lyhentävän työaikaa sattuessaan samalle kalenteripäivälle.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. PAM:in solmimien työehtosopimuksen luettelo

2. Ote apteekkien työntekijöiden työehtosopimuksesta

3. Apteekkien työnantajaliiton jäsentiedote

4. Ote kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevasta työehtosopimuksesta

5. PAM-lehden 6/2008 kirjoitus

6. Ote puhelinpalveluja ja yhteyskeskuksia koskevasta työehtosopimuksesta

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Kaupan työehtosopimuksen 7 §:n 4 kohdan mukaan myyjien ja varastotyöntekijöiden työaikaa lyhentää arkipyhäviikolla helatorstai. Työaikaa lyhentää myös maanantaista perjantaihin sijoittuva vapunpäivä.

Helatorstai ja vapunpäivä sijoittuivat vuonna 2008 samalle toukokuun 1. päivälle. Erimielisyydessä on kysymys siitä, tuleeko mainitulta päivältä antaa työntekijöille kaksi työajan lyhennyspäivää vai ainoastaan yksi.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 7 §:n 4 kohdassa helatorstai on mainittu niiden arkipyhien joukossa, jotka lyhentävät työaikaa kaikissa tapauksissa ja siis riippumatta siitä, mihin ajankohtaan kyseinen arkipäivä kunakin vuonna sijoittuu. Kysymys on kiinteälle viikonpäivälle osuvista arkipyhistä. Vapunpäivä puolestaan määräyksen mukaan lyhentää työaikaa sijoittuessaan maanantaista perjantaihin.

Työehtosopimusmääräyksen sanontaa on ajanmukaistettu vuonna 1998. Tätä ennen määräyksessä lausuttiin vapunpäivästä ja eräistä muista arkipyhistä, että työaikaa lyhennetään sellaisella viikolla, jolla vapunpäivä on muuna arkipäivänä kuin lauantaina. Työehtosopimuksen osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että määräyksen tarkoitus on sanamuodon muutoksesta huolimatta pysynyt ennallaan.

Määräyksen sanamuoto puoltaa työtuomioistuimen mielestä vastaajan käsitystä, jonka mukaan vapunpäivän työaikaa lyhentävä vaikutus edellyttää, että vappu osuu arkipäivälle ja siis sellaiselle päivälle, joka muutoin olisi työntekijän työpäivä. Muussa tapauksessa arkipyhän ajoittumista koskevalla ehdolla ei olisi järkevää tarkoitusta. Mainittu ehto ei toteudu siinä tapauksessa, että sama päivä on jo helatorstaina työntekijän vapaapäivä.

Työtuomioistuin on tänään asiassa R 107/08 antamassaan ratkaisussa katsonut, että arkipyhillä on työaikaa lyhentävä vaikutus vain silloin, kun arkipyhä osuu työpäiville, ellei muuta ole erikseen sovittu. Työajan lyhentämistä koskevien yleisten periaatteiden mukaisena ei ratkaisun mukaan voida pitää sitä, että kahden arkipyhän osuminen samalle kalenteripäivälle oikeuttaisi työntekijän saamaan työajan lyhennyksenä ylimääräisen vapaan, ellei asiasta työehtosopimusosapuolten välillä näin ole nimenomaisesti sovittu. Sen sijaan asianomaisten määräysten tarkoitusta vastasi työtuomioistuimen mielestä parhaiten tulkinta, jonka mukaan päällekkäin sattuvat helatorstai ja vapunpäivä vaikuttavat määräyksiä sovellettaessa yhtä arkipäivää vastaavalla tavalla. Tällöin samalle kalenteripäivälle osuvat arkipyhät lyhentävät työaikaa vain yhdellä päivällä (ks. myös TT 2008:112).

Työtuomioistuimella ei ole perusteita arvioida nyt esillä olevaa asiaa toisella tavoin kuin edellä mainituissa ratkaisuissa. Kanteen hyväksymiselle ei siten ole edellytyksiä.

Oikeudenkäyntikulut

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Kaupan Liitto SK ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 500 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Kaupan Liitto SK ry:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, Äimälä, Lehto ja Rantinoja jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.