Labor court dismisses claim that overlapping May Day and Easter Monday require double holiday pay or extra leave.

Kumiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevillä työntekijöillä ei ollut oikeutta saada työajan lyhentämiseksi toista korvaavaa palkallista vapaapäivää eikä myöskään kaksinkertaista arkipyhäkorvausta sen johdosta, että työehtosopimuksen mukaiset arkipyhät helatorstai ja vappu olivat osuneet samalle kalenteripäivälle.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 15

KANTAJA

Kemianliitto ry

VASTAAJA

Kumiteollisuus ry

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.1.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kumiteollisuus ry:n ja Kemianliitto ry:n välillä ajaksi 12.6.2007 - 31.1.2010 tehdyn kumiteollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen arkipyhäkorvausta koskevassa 30 §:ssä on muun ohella seuraavat määräykset:

Korvattavat arkipyhät

Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena kahdeksan (8) tunnin palkka työehtosopimuksen 8 §:n keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen:

= = = = = = = =

Vapunpäivältä

Helatorstailta

= = = = = = = =

Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle

Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös arkipyhiltä, jotka sattuvat

= = = = = = = = = = =

Työntekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä. Jos poissaolo työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.

= = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Kemianliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa ensisijaisesti, että kumiteollisuuden työehtosopimuksen 30 §:n oikean tulkinnan mukaan työnantajan on vapunpäivän ja helatorstain ajoittuessa samalle päivälle 1.5.2008 keskeytyvissä työaikamuodoissa lyhennettävä työaikaa antamalla työntekijöille toinen korvaava palkallinen vapaapäivä tai

vahvistaa toissijaisesti, että työnantajan on tässä tapauksessa suoritettava työntekijöille arkipyhäkorvaus molemmilta arkipyhiltä työehtosopimuksen 8 §:n keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.

Kemianliitto ry on lisäksi vaatinut Kumiteollisuus ry:n velvoittamista korvaamaan Kemianliitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamispäivästä.

Perusteet

Vahvistusvaatimus on hyväksyttävä ensisijaisesti sen johdosta, että työehtosopimukseen osallisten yhteisen tarkoituksen mukaan arkipyhillä on työaikaa lyhentävä vaikutus silloin kun ne eivät satu viikonlopuksi. Helatorstain työaikaa lyhentävä vaikutus tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisesti todettiin erikseen liittojen välisessä pöytäkirjassa 22.2.2002.

Majoitus- ja ravitsemusalan työehtosopimuksen osallisilla on vastaavasti yhteinen tulkinta siitä, että vapun ja helatorstain sattuminen samalle päivälle aiheuttaa korvaavan paikallisen vapaapäivän antamisen sekä koko- että osa-aikaisille työntekijöille.

Toissijaista vahvistusvaatimusta tukee lisäksi työehtosopimuksen selkeä sanamuoto, jonka mukaan siinä mainituilta arkipyhiltä maksetaan arkipyhäkorvauksena kahdeksan tunnin palkka. Arkipyhäkorvaus maksetaan siitä riippumatta, aiheutuuko arkipyhästä työntekijälle ansionmenetystä. Arkipyhäkorvaus nimittäin maksetaan palkan lisäksi myös työssä olevalle työntekijälle, jolloin samalle päivälle ajoittuu vastaavalla tavalla arkipyhä ja työpäivä ja vastaavasti maksetaan kaksi palkkaa. Toisaalta arkipyhäkorvaus maksetaan myös viikonlopuilta, jotka keskeytyvissä työaikamuodoissa ovat vapaapäiviä, samoin kuin muiltakin vapaapäiviltä riippumatta siitä, onko työntekijä mahdollisesti ollut työssä. Lisäksi arkipyhäkorvaus maksetaan työehtosopimuksen 30 §:n 4. kappaleessa mainittujen poissaolojen ajalta riippumatta siitä, maksetaanko työntekijälle samanaikaisesti vuosilomapalkkaa tms.

Kun työehtosopimuksen tarkoitus on, että arkipyhäkorvaus maksetaan ansionmenetyksestä riippumatta myös työssä oleville, vapaalla oleville siitä riippumatta, ovatko he työssä, ja tiettyjen poissaolojen ajalta riippumatta siitä, korvataanko poissaoloa muualta, ei sopimusmääräyksen sanamuodon mukainen tulkinta ole kohtuuton vaan mielekäs ja johdonmukainen.

Ei voida edellyttää, että 150 vuoden välein toistuvasti tilanteesta olisi sovittu tai edes ymmärretty sopia erikseen työehtosopimuksessa, joten sopimusmääräyksen oikea soveltaminen on ratkaistava tulkintateitse.

Kemianliitto ry:n toisella sopimusalalla eli lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusalalla on työnantajapuolella arkipyhäkorvauksen luonne ymmärretty samalla tavalla. Mainitun alan työehtosopimuksen samanlaista sopimusmääräystä on työantajaliiton ohjeen mukaan tulkittu sanamuodon mukaisesti suorittamalla arkipyhäkorvaus molemmilta arkipyhiltä.

Kemianliitto ry:n Kiteet-lehdessä oli 20.3.2008 artikkeli arkipyhistä, josta muun muassa kävi ilmi, että liiton kannan mukaan 1.5.2008 tuli maksaa kaksi arkipyhäkorvausta. Tämä ei aiheuttanut yhteydenottoa työnantajaliitosta, joka kuitenkin on lähettänyt jäsenyrityksillensä poikkeavan ohjeen.

Kun oli käynyt ilmi, ettei arkipyhäkorvauksia maksettu työntekijäpuolen edellyttämällä tavalla, tuli kolmesta yrityksestä erimielisyysmuistiot, joiden johdosta Kemianliitto ry esitti liitojen välistä neuvottelua 28.5.2008 päivätyllä kirjeellä. Neuvottelut käytiin loppuun erimielisinä 25.9.2008.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kumiteollisuus ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kumiteollisuus ry on lisäksi vaatinut Kemianliitto ry:n velvoittamista korvaamaan Kumiteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut niiden tuomitsemisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kumiteollisuudessa keskeytyvissä työaikamuodoissa työskentelevien työntekijöiden työaika vaihtelee vuosittain muun muassa riippuen siitä, sattuvatko arkipyhät säännöllisille työpäiville, viikonlopuille, pyhäpäiville tai vapaapäiville. Kumiteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksessa ei ole määräystä, jonka mukaan vuosittaisen työajan tulisi keskeytyvissä työaikamuodoissa joka vuonna toteutua samanpituisena.

Helatorstai 1.5.2008 on ollut vapaapäivä keskeytyvissä työaikamuodoissa työskenteleville työntekijöille, joten helatorstai 1.5.2008 on lyhentänyt työntekijöiden työaikaa. Helatorstain työaikaa lyhentävä vaikutus on siten toteutunut. Keskeytyvissä työaikamuodoissa vapunpäivään liittyy työaikaa lyhentävä vaikutus vain, jos vapunpäivä ajoittuu kalenterissa sellaiselle viikonpäivälle, joka muutoin olisi työpäivä. 1.5.2008 vapunpäivä ei ollut työpäivä, koska se ajoittui pyhäpäivälle. Vuonna 2008 vapunpäivällä ei ole siten työaikaa lyhentävää vaikutusta.

Mainituilla syillä esillä olevassa tilanteessa ei ole mitään perusteita toisen korvaavan palkallisen arkipyhän antamiselle työntekijöille.

Kumiteollisuuden työehtosopimuksen arkipyhäkorvausmääräyksessä mainituilta päivältä maksetaan keskeytyvissä työaikamuodoissa työskenteleville työntekijöille arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkkaa vastaava korvaus, mikäli arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset muuten täyttyvät. 1.5.2008 on ollut yksi kalenteripäivä. Mikäli työehtosopimusosapuolten tarkoitus olisi ollut, että yhdeltä kalenteripäivältä maksetaan joissakin tilanteissa kaksinkertaisen arkipyhäkorvaus, olisi tällaisesta poikkeuksellisesta menettelystä tullut nimenomaisesti erikseen sopia.

Kohtuullista ja mielekästä on, että yhdeltä kalenteripäivältä maksetaan vain 8 tunnin arkipyhäkorvaus. Tulkinta on myös sopusoinnussa arkipyhäkorvausmääräysten alkuperäisen tarkoituksen kanssa, joka on ollut että tuntipalkkaiselle työntekijälle korvataan ansionmenetys tilanteissa, joissa arkipyhä muuten aiheuttaisi ansionmenetyksen.

Työehtosopimuksen arkipyhäkorvausmääräysten osalta ei ole kyse vuositason kustannusvaikutusajattelusta, jonka mukaan työntekijän vuotuinen ansio automaattisesti ja ikään kuin taattuna pitäisi sisällään korvauksen jokaiselta työehtosopimusmääräyksessä mainitulta arkipyhältä. Kumiteollisuuden työehtosopimuksen 30 §:ään on kirjattu joukko arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksiä koskevia määräyksiä (esimerkiksi työsuhteen kesto, sairaus, lomautus), jotka hyvinkin saattavat johtaa siihen, että työntekijälle ei jonakin vuonna makseta korvausta kaikilta ao. työehtosopimusmääräykseen kirjatuilta arkipyhältä. Näitä edellytyssääntöjä ei tarvittaisi, jos arkipyhäkorvaukset aina kokonaisuudessaan olisi ollut tarkoitus sisällyttää täysimääräisinä työntekijän vuotuiseen ansioon.

Työehtosopimusmääräyksen sanamuoto ei tue kanteessa esitettyjä vahvistusvaatimuksia eikä sopimusmääräyksen sanamuodosta voi johtaa kanteessa esitettyjä tulkintoja.

Asianosaisliittojen välillä alkuvuodesta 2008 käydyissä neuvotteluissa on käsitelty arkipyhäkorvausmääräysten tulkintaa liittyen päivään 1.5.2008. Neuvotteluissa työnantajapuolen kanta on ollut, että 1.5.2008 on yksi kalenteripäivä, joten tältä päivältä tulee maksaa 8 tunnin palkkaa vastaava arkipyhäkorvaus, mikäli arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset muuten täyttyvät. Kemianliitto ry:n edustajat olivat täysin tietoisia Kumiteollisuus ry:n kannasta sillä hetkellä, kun Kemianliitto ry:n lehteen 4/2008 laitettiin artikkeli pääsiäisen ym. arkipyhäkorvausten maksamisesta Kemianliiton eri sopimusaloilla. Kemianliitto ry:n sopimusaloista on vain pienimmällä eli lasitus- , rakennuslasitus- ja lasinjalostusalalla on menetelty 1.5.2008 arkipyhäkorvausten maksamisten osalta kanteessa mainitulla tavalla. Epäselväksi on jäänyt, mihin tämä menettely perustuu.

Muilla teollisuuden työehtosopimusaloilla ovat muun muassa Metallityöväen Liitto ry ja Puu- ja erityisalojen liitto ry linjanneet, että liittojen sopimusaloilla 1.5.2008 on yksi poissaolopäivä, jolta maksetaan tuntipalkkaisille työntekijöille arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka. Kuntasektorilla on omaksuttu tulkinta, jonka mukaan vapunpäivä/helatorstai 1.5.2008 lyhentää säännöllistä viikkotyöaikaa kuten yksi arkipyhä ja tuntipalkkaisille arkipyhäkorvaus maksetaan yhdestä arkipyhästä. Valtiosektorilla on työaikoja 2007–2010 koskevan valtion virka- ja työehtosopimuksen 5 §:ssä todettu, että vapunpäivälle sattuva helatorstai ei lyhennä työaikaa.

Vartiointialalla työehtosopimusosapuolet ovat keväällä 2008 työehtosopimusratkaisun yhteydessä nimenomaisesti sopineet, että työntekijä ansaitsee 1.5.2008 kaksi arkipyhävapaata.

Kumiteollisuus ry:n omaksuma tulkinta on siten myös eri sopimusalojen yleistä käytäntöä vastaava.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kemianliitto ry:n ja Kumiteollisuus ry:n välinen 22.2.2002 allekirjoitettu pöytäkirja

2. Kenkä- ja nahkateollisuutta koskeva laskelma arkipyhien kustannusvaikutuksesta

3. Kumiteollisuuden työehtosopimukseen osallisten välisestä 6.3.2008 käydystä neuvottelusta laadittu muistio

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ote Metallityöväen Liitto ry:n tiedotteesta 2008 ”Kevään ja kesän arkipyhäkorvaukset”

2. Ote Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedotteesta ” Tuntipalkkaisten arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt vuonna 2008

3. Ote Turvallisuusalan ammattiliitto ry:n jäsenkirjeestä 1/08 vartiointialan työehtosopimusratkaisu sekä vartiointialan työehtosopimuksen arkipyhäkorvausmääräykset, vartiointialan työehtosopimusratkaisua koskeva 31.1.2008 päivätty muistio

4. Otteet Puu- ja erityisalojen liitto ry:n solmimista mekaanisen metsäteollisuuden, veneenrakennusteollisuuden ja harja- ja sivellinalojen työehtosopimuksista

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko työnantajalla kumiteollisuuden työehtosopimuksen 30 §:n mukaan velvollisuus keskeytyvissä työaikamuodoissa lyhentää työntekijän työaikaa antamalla työntekijöille toinen korvaava vapaapäivä sen johdosta, että vappu ja helatorstai ovat vuonna 2008 osuneet samalle toukokuun 1. päivälle.

Toissijaisesti erimielisyys koskee sitä, onko työnantaja edellä mainitun tilanteen johdosta velvollinen suorittamaan työntekijöille työehtosopimuksen mukaisen arkipyhäkorvauksen molemmilta arkipyhiltä.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Työajan lyhentäminen

Kemianliitto ry on kanteensa tueksi vedonnut ensisijaisesti siihen, että työehtosopimukseen osallisten yhteisen tarkoituksen mukaan arkipyhillä on työaikaa lyhentävä vaikutus silloin, kun ne eivät satu viikonlopuksi. Kemianliitto ry on viitannut työehtosopimusosapuolten 22.2.2002 väliseen helatorstaiviikon vaikutusta työaikaan koskevaan pöytäkirjaan, jossa työehtosopimusosapuolet ovat voimassa olleen tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti sopineet siitä, että helatorstai ansioita alentamatta lyhentää työntekijän vuosityöaikaa kokoaikatyössä 1.1.2002 alkaen kumiteollisuuden keskimääräisen työvuoron pituutta vastaavalla määrällä eli kahdeksalla tunnilla.

Kumiteollisuus ry:n mukaan vapulla on keskeytyvissä työaikamuodoissa työaikaa lyhentävä vaikutus vain niissä tapauksissa, joissa vappu ajoittuu päivälle, joka muutoin olisi työpäivä. Vuonna 2008 näin ei ollut, koska vappu ajoittui helatorstaille. Kemianliitto ry:n edellä ilmoittamasta työehtosopimusosapuolten yhteisestä tarkoituksesta voidaan työtuomioistuimen mielestä päätellä, että arkipyhillä on työaikaa lyhentävä vaikutus vain silloin, kun arkipyhä osuu työpäivälle. Työaikaa lyhentävä vaikutus arkipyhällä voi olla myös muissa tilanteissa, jos asiasta on näin työehtosopimusosapuolten välillä sovittu.

Työajan lyhentämistä koskevan sääntelyn yleisiä periaatteita vastaavana ei työtuomioistuimen mielestä voida pitää sitä, että kahden arkipyhän osuminen samalle kalenteripäivälle oikeuttaisi työntekijän saamaan työajan lyhennyksenä ylimääräisen vapaan, ellei asiasta työehtosopimusosapuolten välillä näin ole nimenomaisesti sovittu. Vastaavanlainen tulkinta on omaksuttu ratkaisussa TT 2008:112. Sen mukaan jonkin toisen vapaapäivän kanssa päällekkäin tai vapaajakson sisälle sattuva arkipyhä ei enää vähennä työaikaa, ellei toisin ole sovittu.

Esitetyn selvityksen mukaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen samoin kuin vartiointialaa koskevan työehtosopimukseen osallisten välillä on vuoden 2008 osalta nimenomaisesti sovittu siitä, että vapun ja helatorstain osuminen samalle päivälle vuonna 2008 oikeuttaa työntekijän saamaan työajan lyhennyksenä ylimääräisen vapaan. Toisaalta useilla muilla työehtosopimusaloilla arkipyhiä koskevia määräyksiä on sovellettu Kumiteollisuus ry:n esittämällä tavalla eli siten, että työntekijöille ei ole annettu samalle kalenteripäiville ajoittuneilta vapulta ja helatorstailta ylimääräistä korvaavaa palkallista vapaapäivää. Siitä seikasta, että työehtosopimusten arkipyhää koskevia määräyksiä on Kemianliitto ry esittämillä työehtosopimusaloilla asianomaisten liittojen nimenomaisella sopimuksella tulkittu Kemianliitto ry:n omaksuman tulkinnan mukaisesti, ei voida tehdä sitä johtopäätöstä, että myös kumiteollisuuden työehtosopimusta tulisi tulkita tällä tavoin.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei perusteita kanteessa esitetyn ensisijaisen vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ole.

Arkipyhäkorvausten maksaminen

Kanteen toissijaisen vahvistusvaatimuksen tueksi Kemianliitto ry on viitannut siihen, että liiton sopimusaloista lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusalan työehtosopimuksen soveltamispiirissä työnantajat ovat tulkinneet kysymyksessä olevaa kahden arkipäivän päällekkäin osumistilannetta kanteessa esitetyin tavoin, ja työntekijöille on maksettu arkipyhäkorvaus kahdelta arkipyhältä. Asiasta ei kuitenkaan ole sovittu työehtosopimukseen osallisten välillä ja epäselväksi on jäänyt, mihin käytännössä omaksuttu tulkinta on perustunut.

Kumiteollisuuden työehtosopimuksen 30 §:n mukaan työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena kahdeksan tunnin palkka määräyksessä luetelluilta kymmeneltä arkipyhältä, joihin sisältyvät vapunpäivä ja helatorstai. Kun arkipyhäkorvauksia koskevat määräykset on aikanaan otettu eri työehtosopimuksiin, tarkoituksena on ollut, että tuntipalkkaisille työntekijälle korvataan ansionmenetys tilanteissa, joissa arkipyhä muuten aiheuttaisi työntekijälle ansionmenetyksen. Tästä tarkoituksesta poiketen työehtosopimuksissa on erikseen sovittu arkipyhäkorvauksen maksamisesta myös eräissä sellaisissa työehtosopimuksessa mainituissa tilanteissa, joissa työntekijälle ei arkipyhän johdosta aiheudu ansionmenetystä. Näin on myös kumiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan esimerkiksi silloin, kun arkipyhä sattuu sairauspoissaolon ajaksi tai jos työntekijä on arkipyhänä työssä.

Kanteen toissijaisen vahvistusvaatimuksen hyväksyminen merkitsisi kuitenkin viimeksi mainituissa tapauksissa sitä, että työntekijä voisi olla oikeutettu saamaan vuoden 2008 toukokuun ensimmäiseltä päivältä esimerkiksi sairausajan palkan tai työpalkan ja sen lisäksi kaksinkertaisen arkipyhäkorvauksen. Työtuomioistuimen mielestä työehtosopimuksen 30 §:n määräyksistä ei voida päätellä, että osapuolet olisivat tarkoittaneen tällaisen useampikertaisen kompensaation maksamista tuntipalkkaiselle työntekijälle missään tilanteessa. Sen sijaan määräysten tarkoitusta vastaa työtuomioistuimen mielestä parhaiten tulkinta, jonka mukaan päällekkäin sattuvat helatorstai ja vapunpäivä vaikuttavat määräyksiä sovellettaessa yhtä arkipäivää vastaavalla tavalla. Tämä vastaa myös edellä kanteen ensisijaisen vahvistusvaatimuksen johdosta omaksuttua tulkintaa, jonka mukaan samalle kalenteripäivälle osuvat arkipyhät lyhentävät työaikaa vain yhdellä päivällä.

Näistä syistä asiassa ei ole perusteita hyväksyä myöskään kanteessa esitettyä toissijaista vahvistusvaatimusta.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Kemianliitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaaman Kumiteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Huomioon ottaen asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi kulujen määräksi 500 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kemianliitto ry velvoitetaan korvaamaan Kumiteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla, jolle jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, Äimälä, Lehto ja Rantinoja jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.