Court rules 16% penalty applies to care home renovation based on official building classification.

Asiassa on ollut kysymys siitä, onko kanteessa tarkoitettu saneeraustyökohde tullut putkiasennusalan urakkahinnoittelumääräyksiä sovellettaessa katsoa asuinrakennukseksi vai hoitolaitokseksi tai tätä vastaavaksi rakennukseksi ja onko urakkahinnoittelun mukainen haittalisä siten tullut maksaa 7 vai 16 prosentin suuruisena.

Kysymys myös työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 139

KANTAJA

Rakennusliitto ry

VASTAAJAT

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

YIT-Kiinteistötekniikka Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.9.2009

Pääkäsittely 23.11.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä 7.3.2008 allekirjoitettuun talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimukseen 2008-2010 sisältyvässä putkiasennusalan urakkahinnoittelussa on muun muassa seuraavat määräykset:

PUTKIALAN NORMIAJAT RAKENNUSTYÖMAIDEN PUTKITÖILLE

1 § YHTEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mom. 3. YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kohta 7 Muut työt ja haittatekijät

Haittatekijä sekä sellaiset työt, jotka eivät välittömästi liity asennus- tai purkutyöhön, mutta kuuluvat silti välillisesti sovitun työn suorittamiseen, korvataan seuraavalla normiaikasummaan suoritettavalla lisällä:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rakennustyyppi:

Asuinrakennukset (kerros-, rivi-, pientalot, vapaa-ajan asunnot, asuntolat- ja vastaavat

Haittalisä 7%

Rakennustyyppi:

Palvelutalot, majoitusrakennukset, hotellit ja vastaavat

Haittalisä 7%

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Rakennustyyppi:

Sairaalat, hoitolaitokset ja vastaavat

Haittalisä 16 %

= = = = = = = = = == = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Normiaikalisä: Normaalitaloissa 7 %, erikoistaloissa 16 %

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että YIT-Kiinteistötekniikka Oy on rikkonut putkiasennusalan urakkahinnoittelun 1 §:n 3 momentin 7 kohdan määräystä jättäessään korvaamatta A:lle ja hänen työkunnalleen taulukon mukaisen sairaaloiden, hoitolaitosten ja vastaavien mukaisen normiaikasummaan suoritettavan 16 %:n haittalisän Tahkokankaan palvelukeskus hoitokoti 6:n työkohteessa, ja että A:lla ja hänen työkunnallaan on takautuvasti oikeus 16 %:n suuruiseen haittalisään edellä mainitussa työkohteessa,

velvoittaa YIT Kiinteistötekniikka Oy:n maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja

velvoittaa LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n maksamaan työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi.

Rakennusliitto ry on lisäksi vaatinut LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja YIT-Kiinteistötekniikka Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

A on työskennellyt Tahkokankaan palvelukeskus hoitokoti 6:n työkohteessa Oulussa YIT-Kiinteistötekniikka Oy:n palveluksessa putkiasentajana ja urakkakunnan etumiehenä. Osapuolten välillä on tehty putkiasentajien työmaasopimus suorasta urakasta, joka on koskenut kohteen LVI-töitä. Työ on kestänyt noin 10 kuukautta. Sopimus on tehty 9.6.2008.

YIT-Kiinteistötekniikka Oy on maksanut A:lle 7 prosentin suuruisen haittalisän urakan päätyttyä. Lisät määräytyvät rakennusten käyttötarkoitusluokitusten mukaan. Oulun kaupungin rakennusvalvontaviraston mukaan Tahkokankaan hoitokoti 6:n rakennuslupapäätöksen yhteydessä ei ole käsitelty rakennuksen käyttötarkoitusta, koska kysymys on ollut muutostöistä. Hoitokoti on ennen muutostöitä toiminut kehitysvammaisten laitoshoidon yksikkönä, eikä käyttötarkoitusta ole muutettu.

Asiaa on selvitetty rakennusluvan hakijalta Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymältä. Kuntayhtymän johtaja on antanut 2.2.2009 lausunnon palvelukodin käyttötarkoituksesta. Lausunnon mukaan Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä käyttää autetun asumisen yksiköistä nimitystä ryhmäkodit ja laitosasumisen yksiköistä nimitystä palvelukodit. Vanhoissa rakennusluvissa on käytetty palvelukodeista nimitystä hoitokoti. Tahkokankaan palvelukeskus hoitokoti 6:n käyttötarkoitus on toimiminen kehitysvammaisten laitoshoidon yksikkönä.

Kysymys ei ole autetun asumisen yksiköstä eli palvelutalosta, ryhmäkodista tai yhteisasumiseen tarkoitetusta rakennuksesta / kehitysvammaisten asuntolasta, vaan laitoshoidon yksiköstä, jossa annetaan ympärivuorokautista hoitoa ja jossa on pysyviä vuodepaikkoja.

YIT-Kiinteistötekniikka Oy:tä on vaadittu korjaamaan työehtosopimuksen vastainen menettelynsä muun muassa yritystason erimielisyysneuvotteluissa, joista on laadittu paikallisten osapuolten allekirjoittama, 15.9.2008 päivätty muistio. Työnantaja ei ole kuitenkaan suostunut korjaamaan menettelyään.

Asiasta on neuvoteltu liittojen välillä 12.12.2008. Työnantajaliitto ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen määräysten vastaisen olotilan poistamiseksi. Kuntayhtymän johtajan 22.2.2009 antama lausunto palvelukodin käyttötarkoituksesta on sittemmin lähetetty tiedoksi LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:lle, mutta työnantajaliitto on pysynyt liittojen välisissä neuvotteluissa esittämässään kannassa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry ja YIT-Kiinteistötekniikka Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry ja YIT-Kiinteistötekniikka Oy ovat lisäksi vaatineet Rakennusliitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Putkialan urakkahinnoittelussa rakennuskohtaisilla lisillä otetaan huomioon, että asennukseen kuluva todellinen aika on erisuuruinen riippuen rakennustyypistä.

Rakennusten erilaisuutta kuvaamaan kehitettiin jo 1980-luvulla aikaisemman urakkahinnoittelun ollessa käytössä rakennusten luokittelu normaali- ja erikoistaloihin. Normaalitalolla on kuvattu lähinnä asuntokäyttöön tulevaa rakennusta. Vuosittaisesta normaalista rakennustuotannosta on noin puolet asuinrakennuksia. Normaalitalolle tyypillistä on, että siinä toistuvat samanlaiset huonejärjestelyt koko rakennuksessa. Näin on yleensä kerrostaloissa. Asuinkerrokset ovat samanlaisia, samoin eri portaissa toistuvat samanlaiset asuntotyypit. Toisena tyypillisenä normaalitalotyyppinä voidaan mainita hotellit. Niissä huoneet ovat samanlaisia tai toistensa peilikuvia, kerrokset toistuvat samanlaisina.

Erikoistaloissa huonetilat ovat usein erilaisia eivätkä toistu samanlaisina rakennuksen eri osissa. Erikoistalo saattaa olla ainutkertainen, sellainen, jollaisia ei rakenneta Suomeen muita. Erikoistaloissa saattaa olla useita putkistojärjestelmiä normaalien vesi- ja viemärijohtojen sekä lämpöjohtojen lisäksi. Näitä putkistojärjestelmiä voivat olla muun muassa paineilma-, kaasu-, höyry- tai erilliset viemäriputkijärjestelmät.

Terveydenhoitorakennuksille on tyypillistä, että niissä on hoitoon tarkoitettuja tiloja, kuten leikkaussaleja, toimenpidehuoneita, välineiden pesukoneita, autoklaaveja ja huuhtelulaitteita, kaatoklosetteja, potilaiden kylvetykseen tarkoitettuja tiloja jne.

Normaali- ja erikoistaloluokittelun mukaan määräytyvällä normiaikalisällä eli haittalisällä saatetaan normiajat vastaamaan työhön kuluvaa todellista aikaa kussakin rakennuksessa. Saman materiaalin asentamiseen kuluva aika on pidempi erikoistaloissa. Ajan kasvamiseen vaikuttaa rakennuksen monimuotoisuus sekä useat putkijärjestelmät ja niiden yhteensovittaminen. Normiaikalisä on keskimääräinen kullekin rakennustyypille.

Korjausrakentamiseen eli saneeraukseen on lisäksi työehtosopimuksessa määritelty erilliset lisät, jotka määräytyvät myös rakennuksen tyypin ja rakennuksen käyttöasteen perusteella.

Uudisrakennuksen osalta rakennusluokitus tehdään ilmoitettaessa rakennushanke väestörekisteriin hankeilmoituksella. Luokituksen tekee viranomainen. Työehtosopimusta neuvoteltaessa lähdettiin juuri tästä osapuolista riippumattomasta luokituksesta. Luokitus määräytyy tosiasiassa sen mukaan, mitä tiloja rakennuksessa on. Siten rakennuksen omistajan näkemys rakennuksen luonteesta ei vaikuta luokitukseen eikä sitä käytetä luokituksen perusteena.

Kun normiaikahinnoittelu laajennettiin koskemaan myös korjattavia rakennuksia, tiedossa oli, etteivät kaikki korjausrakentamistoimet ole sellaisia, että niihin haettaisiin rakennuslupaa. Siten niistä ei tehdä rakennushankeilmoitusta. Tällöin luokitus joudutaan tekemään sen perusteella, miten se tehtäisiin, jos kyseessä olisi samanlaisen rakennuksen rakentaminen. Yleensä rakennuksen luokituksen määräytyminen on selvä eikä siinä ole tulkinnanvaraisuuksia.

Tahkokankaan Palvelukeskus hoitokoti 6:n rakennuksessa on asuinhuoneita, yhteiset wc- ja peseytymistilat, yhteinen sauna ja yhteiset oleskelutilat rakennuksen kummassakin päässä. Rakennus on tiloiltaan samanlainen kuin esimerkiksi opiskelija-asuntolat. Pesualtaat, wc-laitteet ja vesikalusteet ovat samanlaisia kuin yleensä asuinhuoneissa. Rakennuksessa ei ole mitään sairaalaan tai hoitolaitokseen viittaavaa. Rakennuksessa ei ole toimenpidehuoneita, välineiden pesukoneita tai muita sellaisia tiloja, joita tyypillisesti on esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla.

Tilastokeskus on laatinut rakennusluokituksen, josta ilmenevin tavoin rakennukset on luokiteltu käyttötarkoituksen mukaisesti. Kyseinen rakennus kuuluu Tilastokeskuksen rakennus- luokituksen pääryhmään I Myymälä-, majoitus- ja ravitsemisrakennukset ja sen kohtaan 13 Muut majoitusrakennukset. Edelleen se kuuluu alaryhmään 131 Asuntolat (erityisrakenteiset).

Urakkahinnoittelussa tarkoitettu haittalisä eli normiaikalisä määräytyy siis rakennuksen käyttötarkoitusluokituksen mukaan. Nyt kysymyksessä olevassa rakennuksessa tuo käyttötarkoitusluokitusnumero on 131 ja rakennus kuuluu normaalitalojen ryhmään. Työehtosopimuksessa (urakkahinnoittelun 1 §:n 3 momentin yleisten määräysten kohta 7) määritellään urakkahinnoittelun tarkoittamalla suoralla urakkapalkkauksella tehtävässä työkohteessa muista töistä ja haittatekijöistä maksettava prosenttimääräinen korvaus. Työehtosopimuksen edellä mainitun määräyksen kohdan 7 taulukossa Palvelutalot, majoitusrakennukset, hotellit ja vastaavat, haittalisän suuruudeksi on määritelty 7 prosenttia.

Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntaliittymän lausunnossa 2.2.2009 asiaa on tarkasteltu sosiaalihuollon ja Kelan näkökulmasta. Rakennusluokitus perustuu edellä kerrotusti siis aivan muihin lähtökohtiin ja näin ollen lausunto ei liity työehtosopimuksen tulkitsemiseen eikä rakennusluokitukseen.

Koska YIT-Kiinteistötekniikka Oy on menetellyt asiassa työehtosopimuksen mukaisesti, ei myöskään LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän antama lausunto

2. Rakennusluvan 2008-380 etulehti

3. Pohjois-Pohjanmaan maistraatin päätös/listaus 564-21-1-3:n rakennuksista käyttötarkoituksineen.

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. LVI-piirustukset

2. Ote Tilastokeskuksen rakennusluokituksesta

Kantajan henkilötodistelu

1. Entinen toimitsija B

Vastaajien henkilötodistelu

1. Asiamies C

2. Helsingin rakennusvalvontaviraston virastopäällikkö D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A on työskennellyt Tahkokankaan palvelukeskus hoitokoti 6:n työkohteessa Oulussa YIT-Kiinteistötekniikka Oy:n palveluksessa putkiasentajana ja urakkakunnan etumiehenä. Työnantaja on katsonut, että kysymyksessä oleva työkohde on putkiasennusalan urakkahinnoittelun 1 §:n 3 momentin 7 kohdassa tarkoitettu asuinrakennus ja maksanut urakan päätyttyä 7 prosentin suuruisen haittalisän.

Rakennusliitto ry on kanteessaan katsonut, että kysymyksessä oleva työkohde on ollut työehtosopimuksen edellä mainitussa urakkahinnoittelun kohdassa tarkoitettu hoitolaitos ja että työstä olisi siten tullut maksaa urakkahinnoittelun mukaisesti haittalisä 16 prosentin suuruisena.

Esitetty näyttö

C:n mukaan vuonna 1989 voimaantulleista urakkahinnoittelumääräyksistä sovittaessa luokittelu rakennustyyppeihin sidottiin viranomaisluokitukseen, joka katsottiin puolueettomaksi. Kun kysymys on uudisrakennuksesta, viranomaisluokitus katsotaan ratkaisevaksi sovellettaessa urakkahinnoittelun haittalisää koskevia määräyksiä. Mikäli kysymys on saneeraustyökohteesta eikä rakennuskohteen käyttötarkoitus muutu, noudatetaan urakkahinnoittelumääräyksiä sovellettaessa aikaisempaa viranomaisluokitusta, jos sellainen löytyy. Ellei aikaisempaa käyttötarkoitusta ole määritelty eikä luokitusta tehty, joudutaan urakkahinnoittelumääräysten soveltamisen yhteydessä pohtimaan, mikä luokitus olisi, jos kysymys olisi uudisrakennuksesta.

C on edelleen kertonut, että kanteessa tarkoitettua rakennusta ei ollut saneeraustyön yhteydessä luokiteltu. C:n tiedossa ei ollut, oliko rakennus aikaisemmin luokiteltu viranomaisten toimesta.

Helsingin rakennusvalvontaviraston virastopäällikkönä toimivan D:n mukaan rakennusvirastojen tekemä rakennusten luokittelu on valtion kunnille asettama tehtävä. Rakennusten luokittelu tapahtuu tilastoja varten, eikä luokittelulla ole rakennusvalvonnan kannalta suurta merkitystä. Kanteessa tarkoitettu rakennus tulisi D:n näkemyksen mukaan piirustusten perusteella katsoa asuinkäyttöön tehdyksi ja luokitella Tilastokeskuksen luokituksen mukaisesti ryhmään 131 kuuluvaksi asuntolaksi.

Rakennusliitto ry:n kirjalliseksi todisteeksi toimittaman Pohjois-Pohjanmaan maistraatin 25.9.2009 päiväämän kirjelmän liitteenä olevasta, kysymyksessä olevalla kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten koordinaatti- ja käyttötarkoitustiedot sisältävästä liitteestä ilmenee, että kanteessa tarkoitettu rakennus on käyttötarkoituksensa mukaisesti luokiteltu numerolla 219.

Arviointi ja johtopäätökset

Putkiasennusalan urakkahinnoittelun 1 §:n 3 momentin 7 kohdan mukaan haittatekijä sekä sellaiset työt, jotka eivät välittömästi liity asennus- tai purkutyöhön, mutta kuuluvat silti välillisesti sovitun työn suorittamiseen, korvataan normiaikasummaan suoritettavalla lisällä. Lisän suuruus vaihtelee rakennustyypeittäin ja kunkin rakennustyypin kohdalla maksettava lisän suuruus ilmenee mainittuun urakkahinnoittelun kohtaan sisältyvästä taulukosta. Asuinrakennusten, joiksi luetaan myös asuntolat ja vastaavat, kohdalla maksettavan haittalisän suuruudeksi on sovittu 7 prosenttia. Samansuuruista haittalisää maksetaan myös palvelutaloista, majoitusrakennuksista, hotelleista ja vastaavista. Sairaaloiden, hoitolaitosten ja vastaavien kohdalla haittalisän suuruudeksi on sovittu 16 prosenttia.

B:n ja C:n kertomuksista on käynyt ilmi, että kun haittalisää koskevista määräyksistä on työehtosopimusosapuolten välillä 1980-luvun loppupuolella sovittu, tarkoituksena on ollut, että haittalisällä voidaan eri rakennustyyppien kohdalla ottaa palkkauksessa huomioon töiden erilainen vaativuus ja niiden tekemiseen kuluva aika. Osapuolet ovat myös tuolloin olleet yhtä mieltä siitä, että urakkahinnoittelun soveltamisessa käytettävä luokittelu eri rakennustyyppeihin tehdään käyttäen viranomaisluokitusta. Vaikka tällä ei kaikissa tapauksissa päästäisi täsmälleen oikeaan lopputulokseen, on viranomaisluokitus kuitenkin katsottu sellaiseksi, että se keskimäärin johtaa oikeaan lopputulokseen.

Todistajien kertomuksilla on myös tullut näytetyksi työehtosopimusosapuolten yhteisen tarkoituksen olleen, että saneerauskohteessa rakennuksen luokittelu tapahtuu noudattaen aikaisempaa viranomaisluokitusta, ellei viranomainen ole muuttuneen käyttötarkoituksen perusteella luokitellut rakennusta uudelleen.

Nyt kysymyksessä oleva rakennus on ennen kanteessa tarkoitettua saneeraustyötä toiminut kehitysvammaisten laitoshoidon yksikkönä. Rakennusliitto ry:n kirjalliseksi todisteeksi esittämän Pohjois-Pohjanmaan maistraatin antaman kirjallisen selvityksen mukaan kanteessa tarkoitettu rakennus on ennen saneeraustyötä luokiteltu käyttötarkoituksensa perusteella kuuluvaksi ryhmään 219. Tilastokeskuksen rakennusluokituksessa tämä kuuluu ryhmään 21 Terveydenhoitorakennukset. Numeron 219 mukaisina rakennuksina luokituksessa on mainittu muut terveydenhoitorakennukset, joihin kuuluvat muun muassa terveys- ja mielenterveysasemat sekä laboratorio- ja tutkimusrakennukset.

Kanteessa tarkoitetun rakennuksen käyttötarkoituksen ei ole näytetty saneeraustyön yhteydessä muuttuneen ainakaan olennaisesti aikaisemmasta eikä luokitusta ole myöskään muutettu.

Koska työehtosopimusosapuolten tarkoituksena määräyksestä sovittaessa on ollut, että urakkahinnoittelumääräyksiä sovellettaessa luokittelu tapahtuu noudattaen voimassaolevaa viranomaisluokitusta, työtuomioistuin edellä esitetyillä perusteilla katsoo, että kysymyksessä oleva Tahkokankaan hoitokoti 6 on ollut sellainen urakkahinnoittelun 1 §:n 3 momentin 7 kohdassa tarkoitettu hoitolaitokseksi katsottava rakennuskohde, josta haittalisä on tullut maksaa 16 prosentin suuruisena. YIT-Kiinteistötekniikka Oy on siten rikkonut mainittua urakkahinnoittelun määräystä jättäessään korvaamatta A:lle ja hänen työkunnalleen haittalisän mainitun suuruisena, joten työtuomioistuin hyväksyy kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen.

Kun selvitys rakennuksen aikaisemmasta käyttötarkoituksesta ja rakennuksen viranomaisluokituksesta on esitetty vasta oikeudenkäynnin aikana, ei YIT-Kiinteistötekniikka Oy:n omaksumaansa tulkintaa noudattaessaan voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla eikä myöskään LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään ovat LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry ja YIT-Kiinteistötekniikka Oy ovat velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 2.950 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että YIT-Kiinteistötekniikka Oy on rikkonut putkiasennusalan urakkahinnoittelun 1 §:n 3 momentin 7 kohdan määräystä jättäessään korvaamatta A:lle ja hänen työkunnalleen taulukon mukaisen sairaaloiden, hoitolaitosten ja vastaavien mukaisen normiaikasummaan suoritettavan 16 prosentin haittalisän Tahkokankaan palvelukeskus hoitokoti 6:n työkohteessa, ja että A:lla ja hänen työkunnallaan on takautuvasti oikeus 16 prosentin suuruiseen haittalisään edellä mainitussa työkohteessa.

Kanne hylätään enemmälti.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry ja YIT-Kiinteistötekniikka Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.950 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Äimälä, K. Rautiainen, Vuorio ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.