Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement by relocating driver during notice period.

Työnantaja oli irtisanonut palveluksessaan olleen linja-autonkuljettajan ilmoittaen syyksi vähentyvän kuljettajantyön. Irtisanomisajan kolmen viimeisen kuukauden ajaksi työnantaja oli siirtänyt linja-autonkuljettajan asemapaikan toiselle paikkakunnalle, jossa työnantajalla oli tuolloin työvoimantarvetta.

Koska kysymyksessä olevaa asemapaikansiirtoa oli pidettävä työehtosopimuksessa tarkoitettuna tilapäisenä asemapaikansiirtona, oli työnantaja voinut toteuttaa sen ilman työntekijän suostumusta tai irtisanomisperustetta. Siirron toteuttamiseen ei ollut estettä myöskään irtisanomisaikana. Linja-autonkuljettajalla ei ollut siirron ajalta oikeutta kanteessa vaadittuihin osapäivärahoihin ja matkustusajan palkkaan.

Koska työnantaja ei ollut siirron yhteydessä menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, ei myöskään työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 132

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJAT

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Pohjolan Turistiauto Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 26.10.2009

Pääkäsittely 25.11.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä ajaksi 1.2.2008 - 31.1.2010 solmitussa linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

9 § Säännöllinen työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13. Milloin työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikkakunnalla, maksetaan matkustamisajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.

Työntekijällä voi olla vain yksi asemapaikka, joka ei voi vaihdella. Milloin työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä aloittamaan tai lopettamaan työnsä asemapaikkakunnalla muualla kuin asemapaikalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.

Pöytäkirjamerkintä:

Asemapaikalla tarkoitetaan varikkoa tai muuta työn aloittamis- ja lopettamispaikkaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV ERINÄISET KORVAUKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 § Päivärahat ja yöpymiskorvaus

Kotimaassa:

1. Mikäli työntekijä on estynyt 10 tunnin aikana ruokailemasta asemapaikkakunnalla, maksetaan osapäivärahana 11,30 euroa siten, että esteen alkamisesta laskettua täyttä 24 tunnin jaksoa kohti maksetaan 25,10 euroa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Siirrettäessä työntekijän asemapaikkaa paikkakunnalta toiselle, on siitä työntekijälle kirjallisesti ilmoitettava kaksi (2) viikkoa ennen siirtoa, jolloin on ilmoitettava myös siirron syy sekä onko kyseessä vakinainen vai muu siirto.

Ennakkoilmoitusaika ei koske sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi tapahtuvaa siirtoa.

Muun kuin vakituisen siirron ajalta, kuitenkin enintään yhdeltä (1) kuukaudelta maksetaan osapäiväraha ja majoituskorvaus työehtosopimuksen mukaisesti.

Alle kahden (2) kuukauden siirtoa ei katsota vakituiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa työehtosopimuksen 16 §:n 6. kohdan määräyksen oikeaksi sisällöksi, ettei määräys oikeuta muuttamaan työsopimuksella sovittua työntekijän asemapaikkakuntaa irtisanomisaikana,

vahvistaa, että linja-autonkuljettaja A:lla on oikeus työehtosopimuksen 9 §:n 13. kohdan mukaiseen matkustusajan palkkaan 4.8. - 30.10.2008 ja 16 §:n 1. kohdan mukaiseen osapäivärahaan ajalta 8.9. - 30.10.2008, jolloin A on ollut työssä muualla kuin työsopimuksessa sovitulla asemapaikkakunnalla,

velvoittaa Pohjolan Turistiauto Oy:n maksamaan A:lle työehtosopimukseen perustuvina saatavina matkustusajan palkkaa 1 476 euroa ja osapäivärahaa 440,70 euroa, molemmat edellä mainitut saatavat viivästyskorkoineen korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisesti 30.10.2008 lukien,

tuomitsee Pohjolan Turistiauto Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon, ja

tuomitsee Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n työehtosopimuslain 9 §:n mukaiseen hyvityssakkoon, sekä

velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Pohjolan Turistiauto Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Pohjolan Turistiauto Oy on 30.4.2008 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään 30.10.2008. Irtisanomisen perusteena on ollut työn pysyvä vähentyminen työntekijän asemapaikkakunnalla Vaalassa. A:lle tarjottiin irtisanomisen vaihtoehtona työtä Kajaanissa, mutta hän ei ottanut sitä vastaan.

Irtisanomisajan kolmeksi viimeiseksi kuukaudeksi työnantaja määräsi A:n työhön Kajaaniin. Työnantaja ei ollut sopinut asemapaikan siirrosta työntekijän kanssa, vaan työnantaja päätti siitä työehtosopimuksen 16 §:n 6. kohdan määräyksen perusteella.

Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa työntekijän asemapaikkaa eikä muitakaan työsopimuksen mukaisia olennaisia työehtoja irtisanomisaikana, mikä on todettu työtuomioistuimen tuomiossa TT:1989-9. Tämän vuoksi työnantaja ei olisi saanut määrätä A:ta työhön toiselle paikkakunnalle Kajaaniin, jonne asemapaikkakunnalta Vaalasta on matkaa 91 kilometriä, vaan siirrosta olisi pitänyt sopia työntekijän kanssa.

Käydessään työssä Kajaanissa työsopimuksen mukaiselta asemapaikkakunnalta Vaalasta 4.8. ja 30.10.2008 välisen ajan A on ollut työehtosopimuksen 9 §:n 13. kohdan 1 momentin nojalla oikeutettu samaan matkustusajan palkkaa 72,66 euroa päivässä, eli yhteensä 65 päivältä 1.476 euroa.

Työehtosopimuksen 16 §:n 1. kohdan nojalla A on ollut oikeutettu 11,30 euron suuruiseen osapäivärahaan jokaiselta Kajaanissa tekemältään työpäivältä. Työnantaja on maksanut hänelle osapäivärahaa viideltä viikolta. Osapäivärahaa on jätetty maksamatta 440,70 euroa ajalta 8.9. – 30.10.2008.

Työnantaja oli tarjonnut A:lle asuntoa Kajaanista, mutta A oli halunnut yöpyä kotonaan. Koska A:n kohdalla kysymys on ollut vakituisesta siirrosta, olisi siirto edellyttänyt joko irtisanomisperusteen olemassaoloa tai asiasta sopimista. Muuttaessaan työntekijän asemapaikan irtisanomisajan kolmeksi viimeiseksi kuukaudeksi sopimatta siitä työntekijän kanssa työnantaja oli rikkonut työehtosopimusta. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuuden hyväksymällä työnantajan työehtosopimuksen virheellisen soveltamisen.

Liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa ei asiassa ollut päästy yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Pohjolan Turistiauto Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Pohjolan Turistiauto Oy ovat lisäksi vaatineet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Pohjolan Turistiauto Oy:n Vaalan toimipisteessä olleet työt vähenivät keväällä 2008 vuoromuutosten seurauksena yhden linja-autonkuljettajan työpanoksen verran. Tästä johtuen A:n työsopimus irtisanottiin työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteella 30.4.2008 ja hänen työsuhteensa viimeinen päivä oli 30.10.2008.

Yhtiöllä oli elokuun alusta lukien tilapäisesti tarve kolmelle ylimääräiselle linja-autonkuljettajalle Kajaanissa. Tarve aiheutui Kajaanin linja-autonkuljettajien vuosilomien ja vuosityöajan lyhennysvapaiden sijaistamisesta sekä yhtiön 6.8.2008 lukien saamien uusien Kajaanin eteläpuolisten ajovuorojen käyntiin saamisesta. A:lle ilmoitettiin asemapaikan siirrosta Kajaaniin ajalle 1.8. – 30.10.2008 alkukesästä 2008. A:n lisäksi Kajaaniin siirrettiin ”muuten kuin vakituisesti” kaksi muuta linja-autonkuljettajaa Sotkamosta.

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 16 §:n 6. kohta mahdollistaa asemapaikan siirtämisen työnantajan direktiolla paikkakunnalta toiselle noudattamalla vähintään kahden viikon ennakkoilmoitusaikaa. ”Muun kuin vakituisen” siirron ajalta työnantaja on velvollinen maksamaan ensimmäisen kuukauden ajalta ainoastaan osapäivärahan ja majoituskorvauksen työehtosopimuksen mukaisesti. Ensimmäisen kuukauden ylittävältä ”muun kuin vakituisen” siirron ajalta työehtosopimus ei velvoita maksamaan mitään normaalin työajan palkan ylittäviä korvauksia.

Asialliselta sisällöltään linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 2008 – 2009 16 §:n 6. kohtaa vastaava määräys on tullut ensimmäisen kerran 8.3.1976 – 31.1.1977 voimassa olleeseen työehtosopimukseen. AKT ry on vaatinut työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 1982 ja 1984 määräystä muutettavaksi siten, että asemapaikan siirtäminen vakituisesti tai muuten kuin vakituisesti olisi mahdollista ilman painavia syitä vain työntekijän suostumuksella. Samoin AKT ry on vaatinut, että ”muun kuin vakituisen” siirron ajalta maksettaisiin ruokarahaa ja majoituskorvausta koko siirron kestoajalta ja että vakituisen siirron ajalta maksettaisiin ruokarahaa ja majoituskorvausta vain kahdelta kuukaudelta. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on torjunut nämä muutosesitykset.

AKT ry:n kanne perustuu kuitenkin samoille elementeille kuin heidän vuosina 1982 ja 1984 tekemänsä muutosesitykset.

A:n asemapaikka on siirretty Vaalasta Kajaaniin määräajaksi ajalle 1.8. – 30.10.2008 eli ”muuten kuin vakituisesti”. Siirrosta on ilmoitettu A:lle kirjallisesti noin kahta kuukautta aikaisemmin, vaikka siirron syynä olikin ollut 16 §:n 6. kohdan toisessa kappaleessa mainittu ”muu pakottava syy” eli Kajaanin linja-autonkuljettajien sijaistustarve. Työehtosopimuksen 16 §:n 6. kohdan kolmannen kappaleen sanamuodon mukaisesti ”muun kuin vakituisen” siirron ensimmäisen kuukauden ajalta maksetaan vain osapäiväraha ja majoituskor- vaus. Kyse on erityismääräyksestä esimerkiksi samaan aikaan työehtosopimukseen tulleeseen 9 §:n 13. kohdan matkustusajan palkkaa koskevaan määräykseen nähden, eli siirron osalta ei makseta ensimmäisen kuukauden ajalta eikä sen jälkeenkään mitään muuta normaalien työajan palkkojen lisäksi kuin osapäiväraha ja majoituskorvaus.

Työntekijän asemapaikan siirtäminen paikkakunnalta toiselle ei vaadi työehtosopimuksen 16 §:n 6. kohdan mukaan työntekijän suostumusta, vaan se on kaikissa tilanteissa toteutettavissa työnantajan direktiolla. Irtisanomisaika on normaalia työsuhteen aikaa, eikä työehtosopimus tee 16 §:n 6. kohdan asemapaikan siirto-oikeuden käyttömahdollisuuksien osalta eroa irtisanomisajan ja muun työsuhteen ajan välillä.

Kanteessa viitatussa työtuomioistuimen tuomiossa TT:1989-9 on kysymys vaatetusteollisuuden työehtosopimuksesta. Vaatetusteollisuuden työehtosopimuksessa ei ole ollut erityistä määräystä, jolla työnantajalle olisi annettu oikeus direktiolla muuttaa työntekijän työntekopaikka toiselle paikkakunnalle.

Edellä mainitusta syistä johtuen Pohjolan Turistiauto Oy ei ole rikkonut tieten työehtosopimusta eikä Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 8.3.1976 – 31.1.1977 15 §:n 1, 2, 4 ja 5 kohdat sekä 10 §:n 11 kohta.

2. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 29.4.1983 – 29.2.1984 17 §:n 1, 3, 5 ja 6 kohdat.

3. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 10.5.1977 – 29.2.1980 15 §:n 1, 2, 4 ja 5 kohdat.

4. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n muutosesitykset linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen 16.12.1982 ja 19.1.1984.

Kantajan henkilötodistelu

1. Entinen liittosihteeri B

Vastaajien henkilötodistelu

1. Toimitusjohtaja C

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Pohjolan Turistiauto Oy on 30.4.2008 irtisanonut yhtiön palveluksessa linja-autonkuljettajana työskennelleen A:n työsopimuksen päättymään 30.10.2008. Irtisanomisen perusteeksi on ilmoitettu vähentyvä kuljettajantyö. Työnantaja on vuoden 2008 alkukesällä ilmoittanut A:lle, että hänen asemapaikkansa siirtyy Vaalasta Kajaaniin ajaksi 1.8.-30.10.2008. Työnantaja on maksanut A:lle työehtosopimuksen 16 §:n 6. kohdassa tarkoitettua osapäivärahaa kuukauden ajalta.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko työnantajalla ollut oikeus yksipuolisella päätöksellään muuttaa A:n asemapaikkaa irtisanomisaikana. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on kanteessa katsonut, että työnantajalla ei ole ollut tällaista oikeutta. Tämän vuoksi AKT ry on katsonut, että A:lla on oikeus osapäivärahaan koko siltä ajalta, joksi A asemapaikaksi on määrätty Kajaani, ja myös oikeus matkustusajan palkkaan samalta ajalta.

Esitetty näyttö

B:n mukaan työnantaja voi työnjohto-oikeutensa nojalla siirtää linja-autonkuljettajan asemapaikan tilapäisesti toiselle paikkakunnalle. Näin on myös käytännössä menetelty. Sen sijaan asemapaikan muuttamista pysyvästi ei voida toteuttaa tällä tavoin. Liittojen välillä ei ole käsitelty erimielisyyksiä, joissa olisi ollut kysymys siitä, että asemapaikan pysyvä siirto olisi toteutettu työnantajan yksipuolisella määräyksellä. Sen sijaan liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa on ollut esillä muutamia tapauksia, jotka ovat koskeneet asemapaikan siirtämiseen liittyviä korvauskysymyksiä.

B ei ole ollut osallistunut vuoden 1983 ja 1984 linja-autohenkilökunnan työehtosopimusneuvotteluihin, joissa AKT ry esitti työntekijän siirtoa paikkakunnalta toiselle koskevaa määräystä muutettavaksi siten, että siirto edellyttää työntekijän suostumusta ja ellei tällaista saada, erityisen painavaa syytä. B:n tiedon mukaan näillä muutosesityksillä työntekijäliitto halusi tarkentaa määräyksen sisällön omaksumansa tulkinnan mukaiseksi.

C:n mukaan AKT ry on 1980-luvun puolivälissä kahdella eri neuvottelukierroksella esittänyt asemapaikan siirtoa koskevaa työehtosopimuksen määräystä muutettavaksi siten, että siirto voidaan toteuttaa vain, mikäli on olemassa irtisanomisperuste ja noudattaen irtisanomisaikaa. Kun C oli todennut työnantajaliiton kannan olevan, että vakituinen asemapaikan siirto voidaan toteuttaa vain, jos on olemassa irtisanomisperuste ja noudattaen irtisanomisaikaa, oli työntekijäpuolelta ilmoitettu, että muutosesityksestä luovutaan. Muutosesityksestä luopuminen johtui siitä, että työnantajapuolen kannan ilmoittamisen jälkeen AKT ry:n edustaja oli todennut esityksen tarpeettomaksi.

C on edelleen kertonut työnantajaliiton selvittäneen tilapäisen asemapaikan siirtoon liittyvää käytäntöä kolmelta isolta linja-autoalan yritykseltä. Näiden yritysten palveluksessa työskentelee toistatuhatta työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevista noin 9 000 työntekijästä. Yksi näistä kolmesta oli Savon Linja Oy, jolta saadun tiedon mukaan yhtiössä on käytetty tilapäisiä asemapaikan siirtoja vuosikausien ajan. Varsinkin maalaiskunnissa siirrot ovat johtuneet koululaiskuljetuksista. Siirrot ovat kestäneet yleensä kaksi - kolme kuukautta ja siirtojen ajalta työntekijöille on maksettu työehtosopimuksen mukaiset korvaukset kuukauden ajalta.

C:n mukaan asemapaikan tilapäinen siirto voidaan toimeenpanna myös irtisanomisaikana, jos ilmoitetusta siirron kestoajasta tai muista olosuhteista voidaan päätellä, että siirto on tarkoitettu tilapäiseksi.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 16 §:n 6. kohdan mukaan siirrettäessä työntekijän asemapaikkaa paikkakunnalta toiselle, on siitä työntekijälle kirjallisesti ilmoitettava kaksi viikkoa ennen siirtoa, jolloin on ilmoitettava myös siirron syy sekä onko kyseessä vakinainen vai muu siirto.

Samassa kohdassa on myös sovittu siitä, että alle kahden kuukauden siirtoa ei katsota vakituiseksi. B:n ja C:n kertomuksista ilmenee, että edellä mainitun sopimusmääräyksen taustalla on ollut tarve sopia saada työehtosopimukseen määräykset, jotka mahdollistavat linja-autonkuljettajien tilapäisen asemapaikan siirron tilanteissa, joissa työt tilapäisesti vähenevät kuljettajan asemapaikalla. Tällaiset tilanteet ovat olleet määräyksestä vuonna 1976 sovittaessa yleisiä pienillä paikkakunnilla, joilla linja-autoyritysten hoitamat koululaiskuljetukset ovat loppuneet koululaisten kolmen kuukauden kesäloman ajaksi, mutta kuljetustyötä on ollut tarjolla muulla paikkakunnalla. B:n mukaan myös sopimuskohdassa mainittu kahden kuukauden aika liittyy taustalla olleeseen syyhyn.

Työehtosopimuksen mukaan asemapaikan siirrosta ilmoitettaessa työntekijälle on ilmoitettava siirron syy ja onko kysymyksessä vakinainen tai muu siirto. Jos kysymyksessä on tilapäinen siirto, siirron tilapäisyys on ilmoitettava joko siirron kestoaikana tai muutoin siten ilmaistuna, että voidaan päätellä kysymyksessä olevan tilapäinen järjestely. Työehtosopimusmääräyksen syntyhistoriasta esitetystä selvityksestä tai myöskään työehtosopimuksen sanamuodosta ei ole työtuomioistuimen mielestä pääteltävissä, että tilapäisen siirron enimmäiskestoajaksi olisi tarkoitettu sopia määräyksessä mainittu kahden kuukauden aika. Koska kysymys on tilapäisestä järjestelystä, voi sen kestoaika kuitenkin olla vain suhteellisen lyhyt. Käytännöstä esitetyn selvityksen mukaan tällaiset siirrot ovat saattaneet olla pituudeltaan kahden - kolmen kuukauden mittaisia.

Irtisanomisaika on normaalia työsuhteen kestoaikaa, jonka kuluessa työsuhteeseen sovelletaan muun muassa työehtosopimuksen määräyksiä samalla tavoin kuin ennen irtisanomisaikaa. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksesta tai työoikeuden yleisistä säännöistä ei ole saatavissa tukea tulkinnalle, jonka mukaan työehtosopimuksen mukaista tilapäistä asemapaikan muutosta ei voida toteuttaa irtisanomisaikana. Irtisanomisperusteita koskevien työsopimuslain säännösten pakottavuudesta ei voida kanteessa esitetyin tavoin päätellä, ettei työehtosopimuksella voitaisi sopia työnantajalle annettavista valtuuksista muuttaa työsopimuksen ehtoja (esimerkkinä TT 1995:29). Työtuomioistuimen tuomiossa TT:1989-9, johon AKT ry on viitannut kantansa tueksi, on ollut kysymys vaatetusteollisuuden työehtosopimuksesta, johon ei sisälly määräyksiä työntekopaikan muuttamisesta. Koska nyt sovellettavana olevassa työehtosopimuksessa tällaiset määräykset on, ei mainitulla tuomiolla ole tässä asiassa merkitystä.

Pohjolan Turistiauto Oy:llä on A:n irtisanomisaikana ilmaantunut kuljettajatyövoiman tarvetta Kajaanissa, minkä vuoksi A:lle on alkukesästä 2008 ilmoitettu asemapaikan siirrosta Kajaaniin ajaksi 1.8. -30.10.2008. Työvoiman tarpeen syyksi työnantaja on ilmoittanut koululaiskuljetusten alkamisen. Kun siirto on koskenut lyhyehköä määräaikaa, jonka kesto on ilmoitettu A:lle samoin kuin siirron syy, on kysymys ollut työehtosopimuksen 16 §:n 6. kohdan mukaisesta siirrosta. Koska asemapaikan tilapäinen siirto ei edellä esitetyillä perusteilla ole edellyttänyt A:n suostumusta eikä irtisanomisperusteen olemassaoloa eikä siirron toteuttamiseen ole ollut estettä myöskään irtisanomisaikana, ei perusteita kanteessa esitettyjen vahvistusvaatimusten ja suoritusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole.

Kun Pohjolan Turistiauto Oy on menetellyt asiassa työehtosopimuksen mukaisesti, on myös kanteessa esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Pohjolan Turistiauto Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Huomioon ottaen asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 1.000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Pohjolan Turistiauto Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Alanko, Reinamo ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.