Labor court allows union claim for damages against employer for illegal dismissal under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ruled that the employer failed to provide sufficient justification for the second dismissal period of the welder, ordering compensation. While the court found valid grounds for the first dismissal due to temporary work reductions, it determined the second dismissal violated the collective agreement's protection clauses because alternative work was available and the employee's skill gaps were not properly documented. Consequently, the union's claim for damages and legal costs was granted in part, while the employer was held jointly liable for the union's litigation expenses.
Legislator headnote
AI generatedTyösopimuslain 5 luvun 2 §; irtisanomissuojasopimuksen 12 § ja 13 §: Työnantajan on osoitettava riittävät perusteet lomauttamiselle, ja riittämättömät perustelut tai puuttuvat selvitykset ammattitaidon puutteista johtavat irtisanomissuojasopimuksen vastaiseen menettelyyn, mikä aiheuttaa vahingonkorvauksen velvollisuuden.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli lomauttanut hitsaajana työskennelleen työntekijän kahteen otteeseen vedoten siihen, ettei työntekijää hänen ammattitaidossaan olleiden puutteiden vuoksi ollut voitu sijoittaa jälkimmäisen lomautuksen aikana yhtiön palveluksessa olleen työntekijän tekemiin vaativiin hitsaustöihin eikä häntä ollut ammattitaitonsa ja asenteensa vuoksi voitu sijoittaa myöskään muihin töihin.
Koska yhtiön työt olivat työntekijän ensimmäisen lomautuksen aikana olleet tilapäisesti vähentyneet eikä selvitystä ollut siitä, että yhtiöllä olisi ollut tarjota työntekijälle muuta työtä, yhtiöllä on ollut perusteet lomauttaa työntekijä kyseiseksi ajanjaksoksi.
Sen sijaan toisen lomautusjakson aikana yhtiössä olisi ollut tarjolla työtä, eikä työnantajapuolelta esitetty selvitys työntekijän ilmoitetuista ammattitaitoon liittyvistä ja muista puutteista riittänyt osoittamaan, etteikö työntekijää olisi voitu sijoittaa yhtiössä tai sen asiakasyrityksissä tehtäviin töihin. Lomauttaessaan siten työntekijän työnantaja on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 13
KANTAJA
Metallityöväen Liitto ry
VASTAAJA
Teknologiateollisuus ry
KUULTAVA
Jotex Engineering Oy
ASIA
Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 8.12.2008
Pääkäsittely 28.1.2009
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välillä 17.12.2004 allekirjoitetun teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatetussa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ
12 § Lomauttaminen
1 Lomauttamisen perusteet
Lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 - 3 momentin mukaiset.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
IV KORVAUKSET
13 § Korvaukset
Perusteen rikkominen
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työntekijän lomauttaminen ( 6 § ja 12 §:n 1 k )
Vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti.
KANNE
Vaatimukset
Metallityöväen Liitto ry on vaatinut Jotex Engineering Oy :n velvoittamista suorittamaan A:lle teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissuojasopimuksen 12 §:n vastaisen lomautuksen johdosta irtisanomissuojasopimuksen 13 § :ään perustuen korvauksena laittomasta lomautuksesta ensisijaisesti 5.584,32 euroa ja toissijaisesti 4.077,44 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 29.5.2006 lukien.
Metallityöväen Liitto ry on lisäksi vaatinut Jotex Engineering Oy:n ja Teknologiateollisuus ry:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Perusteet
A työskenteli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Jotex Engineering Oy:n palveluksessa. Työsuhde on päättynyt A:n toimittamaan irtisanomiseen kesällä 2007.
Jotex Engineering Oy lomautti A:n 12.12.2005, josta alkaen aina syyskuuhun 2006 saakka A:lle tarjottiin ainoastaan satunnaisia töitä. A oli sairaana 25.9.2006 alkaen.
A:n lomautusta edelsi joutuminen yhtiön tuotantopäällikön epäsuosioon. Tämän seurauksena A pantiin muun muassa siivoamaan useamman viikon ajaksi keskituntiansiolla.
A:n 12.12.2005 alkaen toteutettu lomautus on laiton, koska työnantajalla olisi ollut järjestää A:lle työtä koko ajaksi. Ainakin 18.1.2006 alkaen lomautus on laiton, koska tuolloin yhtiö palkkasi hitsaajaksi B -nimisen työntekijän tekemään sellaisia työtehtäviä, joihin A olisi kyennyt. B oli yhtiön palveluksessa A:n lomautusaikana 3.2. - 29.5.2006.
Ajalla 23.12.2005 - 29.5.2006 A on ollut lomautettuna laittomasti yhteensä 63 päivää. Tuolta ajalta saamatta jäänyt ansio on 5.584,32 euroa ja samalta ajalta maksettu työttömyyspäiväraha bruttona on 3.501,80 euroa. B:n työssäoloaikana A on ollut lomautettuna perusteettomasti 46 päivää, joilta saamatta jäänyt ansio on 4.077,44 euroa.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Jotex Engineering Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen.
Teknologiateollisuus ry on vaatinut Metallityöväen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.
Kanteen kiistämisen perusteet
Jotex Engineering Oy on Joutsenossa vuonna 1974 toimintansa aloittanut keskiraskas tilauskonepaja. Jotex Engineering Oy työllistää 26 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2007 oli 3,22 miljoonaa euroa.
A tuli Jotex Engineering Oy:n palvelukseen 6.3.2003 toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen hitsaajaksi. Työsuhde päättyi A:n irtisanottua itsensä 16.7.2007.
Keväällä 2005 Jotex Engineering Oy:n asiakas Rammer teetti yhtiöllä hitsaustöitä, jotka edellyttivät mig-hitsausta. A:ta ohjeistettiin nimenomaisesti käyttämään mig-hitsausta, mutta annetusta ohjeistuksesta huolimatta hän käytti puikkohitsausta, minkä vuoksi Jotex Engineering Oy menetti kyseisen asiakkaansa.
Syksyllä 2005 Jotex Engineering Oy teki Metso Paper Oy:lle vaativia palkkien vuoraus- ja hitsaustöitä. Työtä teetettiin tuolloin kokeeksi myös A:lla, mutta hän ei tällöinkään noudattanut annettuja ohjeita, eikä hänen vuoraus- ja hitsausjälkensä tyydyttänyt asiakasta. Tämän vuoksi työtä ei voitu teettää A:lla.
Jotex Engineering Oy lomautti A:n 28.11.2005 päivätyllä lomautusilmoituksella 12.12.2005 alkaen toistaiseksi. Lomautuksen syynä oli yhtiön heikentynyt työllisyystilanne, jonka johdosta yhtiöllä ei ollut tarjota A:lle työtä. A:n lomautus keskeytettiin 17.1.2006 päivätyllä lomautuksen keskeyttämisilmoituksella tilapäisesti. A oli töissä 2.2.2006 asti, jonka jälkeen 3.2.2006 alkaen lomautus jatkui.
Keväällä 2006 Jotex Engineering Oy:n työt käsittivät pääosin vaativia palkkien vuoraus- ja päällehitsaustöitä, joiden tekemiseen A:n ammattitaito ei useista yrityksistä ja hänelle annetusta opastuksesta huolimatta riittänyt. A osoitti työssään myös piittaamattomuutta asiakkaiden antamia ohjeita kohtaan, minkä lisäksi tilaajien edellyttämät läpimenoajat olivat liian tiukkoja A:n työtahdille. Urakkatyöporukoihin A:ta ei huolittu, koska hänen työnsä laatu ja joutuisuus eivät urakkatyöhön riittäneet. Yrityksen ulkopuolisissa komennustehtävissäkään A:ta ei voitu käyttää, koska useat Jotex Engineering Oy:n asiakkaat olivat kokeilleet A:n työpanosta kerran ja todenneet, että hänen ammattitaitonsa ja asenteensa eivät soveltuneet keikkatöihin. A:lle olikin hänen asenteensa ja puutteellisen ammattitaitonsa vuoksi hyvin vaikea keksiä mielekkäitä työtehtäviä.
A:n lähimpänä esimiehenä toimineen työnjohtajan mukaan A oli lokakuussa 2005 todennut, ettei häntä huvita hitsata, minkä vuoksi A siirrettiin muihin työtehtäviin. Työnjohtajan näkemyksen mukaan A:n suhtautuminen työnantajan työnjohto-oikeuteen oli kielteinen.
Jotex Engineering Oy teki tammikuussa 2006 hitsaustöitä myös muun muassa Immocon Ky:lle. Immocon Ky:stä tarjottiin työtä myös A:lle, mutta A ilmoitti, että häntä eivät kiinnosta mitkään työt. Tuotantopäällikön tarjotessa A:lle polttoleikkeiden hiontaa, A totesi tuotantopäällikölle, ettei häntä oikein huvita hioa. Koska Haapasalon ammattitaito ei riittänyt Jotex Engineering Oy:n suorittamiin vaativiin vuoraus- ja hitsaustöihin, eikä A:ta omien sanojensa mukaan huvittanut hitsata tai hioa, hänelle jouduttiin antamaan muita töitä ja lopulta lomauttamaan hänet.
Hitsaaja B tuli Jotex Engineering Oy:n palvelukseen 21.8.2005 ensin määräaikaiseen työsuhteeseen. Hänen kanssaan tehtiin uusi määräaikainen työsopimus ajalle 18.1.–22.6.2006. B teki vaativampia hitsaustöitä, joita A ei kyennyt tekemään.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. A:n hitsaajan ammattitutkinnon suorittamista koskeva tutkintotodistus
Vastaajan kirjalliset todisteet
1) Työnjohtaja C:n 29.6.2006 päivätty lausunto
2) Immocon Ky:n 29.6.2006 päivätty lausunto
Kantajan henkilötodistelu
1. Hitsaaja A
2. Koneistaja D
Vastaajan henkilötodistelu
1. Tuotantopäällikkö E
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
Metallityöväen Liitto ry on vaatinut vastaajan kirjallisina todisteina esittämien työnjohtaja C:n ja Immocon Ky:n lausuntojen jättämistä todisteina huomiotta. Kun mainitut lausunnot on tehty selvitykseksi liittojen välisiin erimielisyysneuvotteluihin, ei kysymys ole oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 §:n 1 kohdassa tarkoitetuista yksityisen tämän oikeudenkäynnin varalle antamista lausunnoista eikä estettä niiden käyttämiseen kirjallisina todisteina tässä oikeudenkäynnissä ole.
Pääasiaratkaisun perustelut
Tausta ja erimielisyys
Jotex Engineering Oy on 28.11.2005 päivätyllä lomautusilmoituksella ilmoittanut lomauttavansa yhtiön palveluksessa hitsaajana työskennelleen A:n 12.12.2005 alkaen toistaiseksi. Lomautuksen syyksi on ilmoitettu yhtiön heikentynyt työllisyystilanne. Lomautus on keskeytetty ajaksi 17.1. - 2.2.2006, minkä jälkeen lomautus on jatkunut uudelleen 3.2.2006 alkaen.
Metallityöväen Liitto ry on kanteessa katsonut, että Jotex Engineering Oyllä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettuja perusteita A:n lomauttamiselle 12.2.2005 ja 29.5.2006 välisenä aikana. Perusteita lomauttamiselle ei ole ollut ainakaan 3.2. - 29.5.2006, jolloin yhtiön palveluksessa on ollut B -niminen, hitsaustyöhön 18.1.2006 palkattu työntekijä.
Työnantajapuolen mukaan A:ta ei ole voitu sijoittaa hänen ammattitaidossaan olleiden puutteiden vuoksi B:n tekemiin vaativiin hitsaustöihin eikä häntä ole ammattitaitonsa ja asenteensa vuoksi voitu sijoittaa myöskään muihin työtehtäviin.
Lomauttamisen perusteista esitetty selvitys
Jotex Engineering Oy:n tuotantopäällikkönä työskentelevä E on kertonut A:n pystyvän hitsaustyöhön, mutta hän ei ole varsinainen ammattimies. A on yhtiön palveluksessa ollessaan tehnyt puikkohitsausta eikä hän ammattitaitonsa puolesta pystynyt suoriutumaan mig-hitsauksesta. A:n jäljiltä tilaajalle oli kerran päässyt laadultaan puutteellista työtä, joka tilaajan tarkastuksen jälkeen oli osoittautunut ohjeiden vastaisesti tehdyksi. Tähän työhön A oli saanut työnjohdolta tarpeelliset ohjeet ja opastuksen. A:ta ei voitu myöskään osoittaa komennustöihin työpaikan ulkopuolelle, koska yhtiön asiakkaista UPM-Kymmene Oy ja Andritz Oy olivat ilmoittaneet, etteivät ne hyväksyneet häntä työkohteisiinsa. A:ta ei voitu sijoittaa muuhun työhön, koska hänen asenteensa työntekoon oli kielteinen. Vuoden 2005 syksyllä A oli E:n työnjohdolta saaman tiedon mukaan ilmoittanut, että hän ei halua tehdä hiontatyötä, jota hänelle oli tuolloin tarjottu. Tätä työtä yhtiössä olisi ollut tarjolla myös A:n lomautusaikana vuonna 2006.
Immocon Ky oli keväällä 2006 teettänyt työtä Jotex Engineerin tiloissa. Jotex Engineering Oy oli vuokrannut mainitulle yhtiölle työntekijöitä ja Immocon Ky:n työnjohto oli valvonut työntekoa. A oli tehnyt aikaisemmin Immocon Ky:n töitä. Immocon Ky ei ollut enää hyväksynyt A:ta töihinsä, koska tämän työskentelyvauhti ei ollut tarpeeksi kustannustehokasta.
E:n mukaan B, joka oli ollut aikaisemminkin yhtiön palveluksessa ja jonka työsuhde oli päättynyt hänen omasta halustaan vuoden 2005 loppupuolella, oli palkattu 18.1.2006 uudelleen hitsaustyöhön. B oli tehnyt vuorauslevyjen hitsausta palkkeihin tig-menetelmällä. E:n työnjohtajalta saaman tiedon mukaan A ei olisi ammattitaitonsa puolesta kyennyt tähän hitsaustyöhön. A:n lomautuksen jatkaminen oli johtunut siitä, että Jotex Engineerig Oy:n odottama iso tilaus oli viivästynyt kolmella kuukaudella. E ei muistanut varmuudella sitä, oliko A:n lomautuksen aikana myös muita työntekijöitä lomautettuina, mutta luultavasti näin oli.
A on kertonut tehneensä Jotex Engineering Oy:n palveluksessa ollessaan pääasiassa mig-hitsausta. Yhtiössä oli joitakin sellaisia hitsaustöitä, joita hän ei ollut aikaisemmin tehnyt. B:n palkkaamisen ja lomautuksensa keskeyttämisen jälkeen A ja B olivat tammikuun 2006 loppupuolella tehneet samanlaista hitsaustyötä vierekkäin. Tänä aikana B ei ollut tehnyt palkkien vuorausta, mutta tätä työtä on saatettu tehdä myöhemmin. Kysymyksessä olevaa työtä A ei ollut tehnyt aikaisemmin. Siinä vaiheessa kun A oli vuoden 2006 helmikuun alussa lomautettu ja B oli jäänyt hitsaustyöhön, ei A:lle ollut tarjottu hitsaustyötä.
Työnjohdolta A oli kuullut E: kertoneen, että hän olisi UPM-Kymmenen Oyj:n ja Andritz Oy:n mustalla listalla. Viimeksi mainitulle yhtiölle A oli tehnyt työtä kahteen otteeseen ja yhtiön työnjohtaja oli hänen työsuoritukseensa tyytyväinen. Lomautuksensa aikana A oli ollut myös UPM-Kymmene Oyj:n työmaalla muun työnantajan kuin Jotex Engineering Oy:n palveluksessa.
A on edelleen kertonut kerran kieltäytyneensä hitsaustyöstä. Syynä tähän oli se, että kysymyksessä oli paineastian hitsaustyö, jonka tekemiseen A:lla ei ollut tarvittavaa lupaa. Kun lupa työn tekemiselle oli saatu, hän oli tehnyt työn. Mistään muusta hitsaustyöstä hän ei ole kieltäytynyt. Mainittuun tapahtumaan liittyi se, että kaksi asentajaa, jotka olivat olleet samassa työkohteessa, olivat A:n tietämän mukaan antaneet hänen menettelystään kielteistä palautetta.
Kun A oli eräässä vaiheessa siirretty hitsaustyöstä muuhun työhön, hän oli todennut työnjohtajalle, ettei työintoa kovin paljon lisää se, että ensin annetaan palkankorotus, joka sitten otetaan pois. Immocon Ky:n työnjohdon esittämästä työtehtävästä A on kerran kieltäytynyt, koska hänen tiedossaan ei tuossa vaiheessa ollut, että hänen oman työnantajansa ja mainitun yhtiön välillä oli sovittu siitä, että Jotex Engineering Oy:n työntekijät tekevät työtä myös Immocon Ky:lle.
D on työskennellyt Jotex Engineering Oy:n palveluksessa koneistajana vuosina 2000 - 2006 ja toiminut työntekijöiden valitsemana pääluottamusmiehenä. D työskenteli koneistamossa ja A hitsaamossa. Luottamusmies- ja työtehtäviensä puolesta hän joutui käymään myös hitsaamossa. Oman käsityksensä mukaan D pystyy arvioimaan eri hitsaustöiden vaativuutta mutta ei sen sijaan työn tuloksia. D:n näkemyksen mukaan sinä aikana, jolloin A ja B olivat työssä samaan aikaan, he tekivät vaativuudeltaan samanlaista työtä. A:n lomautuksen jälkeen B jatkoi edelleen aikaisemman kaltaisissa hitsaustöissä. Pääluottamusmieskautensa aikana D ei kuullut työnantajan puolelta A:ta koskevaa kielteistä palautetta kuin yhden kerran ja tuolloinkin tuotantopäällikön lausunto koski samalla tavoin sekä B:tä että A:ta. D ei myöskään ollut kuullut, että muut työntekijät eivät olisi kelpuuttaneet D:tä samoihin urakkaryhmiin heidän kanssansa.
D:n muistaman mukaan joulukuun 2005 ja tammikuun 2006 puolenvälin välisenä aikana työpaikalla on saattanut olla muitakin lomautettuina kuin A. Sen sijaan A:n vuoden 2006 helmikuussa alkaneen lomautuksen aikana ei ilmeisesti ollut muita lomautettuja työntekijöitä kuin A.
Näytön arviointi
Tuotantopäällikkö E:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että Jotex Engineering Oy ei ollut saanut loppuvuonna 2005 odottamaansa suurta tilausta, vaan sen saaminen oli viivästynyt kolmella kuukaudella. Pääluottamusmies D:n kertoman mukaan vuoden 2005 joulukuun puolivälin ja seuranneen tammikuun puolivälin välisenä aikana yhtiössä on ollut lomautettuina muitakin työntekijöitä kuin A. Myös yhtiön palvelukseen sittemmin 18.1.2006 hitsaustyöhön otetun B:n aikaisemmin voimassa ollut työsuhde oli päättynyt joulukuussa. Esitetty selvitys osoittaa, että yhtiön työt ovat olleet tilapäisesti vähentyneet A:n 12.12.2005 - 16.1.2006 kestäneen lomautuksen aikana.
A:n lomautus on ollut keskeytyneenä 17.1. - 3.2.2006, jolloin hän on ollut tekemässä hitsaustyötä. Yhtiön palveluksessa on samana aikana ollut hitsaustyöhön otettu uusi työntekijä B, joka on saanut jatkaa tehtävässään A:n lomautuksen jatkuessa. Henkilötodistelussa on ilmennyt, että kummankin työntekijän työtehtävät ovat olleet samanlaatuiset ainakin edellä mainittuna ajanjaksona.
A:n heikoista työsuorituksista, puuttuvasta hitsaustaidosta ja työhaluttomuudesta on kertonut työtuomioistuimessa todistelutarkoituksessa kuultu yhtiön tuotantopäällikkö. Hänen kertomuksensa on ollut osin ylimalkainen ja toisen käden tietoihin perustuva. A:n työhaluttomuudesta on työtuomioistuimelle esitetty yhtiön työnjohtajan ja asiakasyhtiön edustajan allekirjoittamat lyhyet kirjalliset lausumat. Niissä kerrottujen tapahtumien merkitys työvelvoitteen laiminlyönteinä on käynyt epäselväksi, kun A kertonut tapahtumiin johtaneista syistä. A on edelleen kertomansa mukaan tehnyt Jotex Engineering Oy:n palveluksessa sekä puikkohitsausta että mig-hitsausta, jälkimmäistä pääasiallisena työtehtävänään. Työtuomioistuimelle jätetyn A:n hitsaajan ammattitutkintotodistuksen mukaan hänellä on muun muassa näiden hitsausmenetelmien ammattitaito.
Työnantajapuolen mukaan yhtiöllä ei ollut mahdollisuutta tarjota A:lle työtä myöskään sen vuoksi, että kaksi ulkopuolista yhtiön asiakasta eivät olisi kelpuuttaneet A:ta työhön työkohteisiinsa. A on kuitenkin kertomansa mukaan ollut toisen näistä työmaalla lomautuksensa aikana, eikä hän toisenkaan yhtiön työnjohtajalta ollut missään vaiheessa saanut kielteistä palautetta.
Todistelua kokonaisuutena arvioidessaan työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole tuotu esiin luotettavaa, ristiriidatonta näyttöä A:n ammattitaidossa ja työhaluissa väitetyiksi olleista puutteista. Työnantajapuolelta ei ole esitetty selvitystä myöskään siitä, että A:ta olisi nimenomaisesti huomautettu tällaisista puutteista. Esitetty selvitys ei työtuomioistuimen mielestä riitä osoittamaan, etteikö A:ta olisi voitu sijoittaa yhtiössä tai sen asiakasyrityksissä tehtäviin töihin.
Näyttämättä on myös jäänyt, että A:n lomautuksen aikana 3.2. - 29.5.2006 muita työntekijöitä olisi ollut työn vähyyden vuoksi lomautettuina. Yhtiössä olisi ollut tarjolla myös hiontatyötä, mitä ei kuitenkaan enää tuossa vaiheessa ole tarjottu A:lle lomautuksen vaihtoehtona.
Oikeudellinen arvio ja johtopäätökset
A:n lomautuksen aikana 12.12.2005 - 16.1.2006 yhtiöstä on ollut A:n lisäksi lomautettuina myös muita työntekijöitä, ja myös B:n määräaikaisessa työsuhteessa on ollut katko mainittuna aikana. Kun selvitystä ei ole esitetty siitä, että yhtiöllä tuohon aikaan olisi ollut tarjota A:lle muuta työtä, työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on ollut työsopimuslain 5 luvun 2 §:n mukaiset perusteet A:n lomauttamiselle ajaksi 12.12.2005 - 16.1.2006.
Yhtiön palvelukseen 18.1.2006 palkattu B on tehnyt ainakin osittain samanlaisia hitsaustöitä kuin A. Ajalla 3.2. - 29.5.2006, jolloin B on ollut tekemässä hitaustöitä ja A on ollut lomautettuna, yhtiössä ei esitetyn selvityksen mukaan ole ollut muita lomautettuja työntekijöitä kuin Haapasalo. Työnantaja ei myöskään ole helmikuussa 2006 tarjonnut A:lle yhtiössä tarjolla ollutta hiontatyötä vaihtoehtona lomautukselle. Kun näyttämättä on myös jäänyt, että yhtiöllä ei olisi ollut mahdollisuutta sijoittaa A muihin tarjolla olleisiin työtehtäviin esimerkiksi asiakkaiden työkohteissa, työtuomioistuin katsoo, ettei Jotex Engineering Oy:llä ole ollut irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaisia perusteita A:n lomauttamiselle ajalla 3.2. - 29.5.2006.
Korvausvelvollisuus
Jotex Engineering Oy on lomauttaessaan A:n irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti velvollinen suorittamaan irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti. Mainitun lainkohdan mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai tästä laista johtuvia velvoitteitaan, on korvattava työntekijälle aiheuttamansa vahinko. A:lle on aiheutunut korvattavaa vahinkoa työansion menetyksenä ajalta 3.2. - 29.5.2006 yhteensä 4.077,44 euroa. Määrä on riidaton.
Oikeudenkäyntikulut
Jutun hävitessään Teknologiateollisuus ry ja Jotex Engineering Oy ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 7.882 euroa. Vastaaja ja kuultava ovat paljoksuneet määrää.
Kantajan vaatimus perustuu työtuomioistuimelle esitettyyn erittelyyn asian ajamiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Suoritettuja toimenpiteitä on pidettävä aiheellisina ja aiheutuneita kustannuksia kohtuullisina. Näin ollen oikeudenkäyntikulut on suoritettava vaatimuksen mukaisesti.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin velvoittaa Jotex Engineering Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaisena korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisen lomauttamisen johdosta 2.117,54 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 29.5.2006 lukien.
Jotex Engineering Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200118-123591) korvauksesta vähennetty rahamäärä 1.959,90 euroa ja mainitulle määrälle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.
Jotex Engineering Oy ja Teknologiateollisuus ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 7.882 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, Virtanen, Ahokas ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.