Labor court orders union branch to pay damages for strike violating employer's management rights under collective agreement.

Lakoilla oli alun perin vastustettu luovuttajayhtiön liiketoimien siirtoa saajayhtiölle. Lisäksi oli osoitettu mieltä kolmannen yhtiön väitettyä jaksotyöaikamääräysten vastaista menettelyä kohtaan. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen määräykseen työnantajan työnjohto-oikeudesta ja sopimuksen määräyksiin työajasta jaksotyössä.

Liiketoimintasiirron jälkeen työtaistelun edelleen jatkuttua ammattiliitto oli esittänyt saajayhtiölle vaatimuksia, jotka olivat koskeneet muun muassa työntekijöiden määräaikaista irtisanomiskieltoa ja yhtiön alihankintatoimintaan palkattavan uuden henkilöstön rajoittamista. Työtaistelu oli näiltä osin kohdistunut työehtosopimuksen edellä mainittuun työnjohtomääräykseen, jossa oli todettu myös työnantajan oikeus ottaa ja erottaa työntekijöitä.

Työnseisaukset olivat olleet ammattiliiton päättämiä ja järjestö vastaa niiden toimeenpanosta työrauhavelvollisuuden rikkomisena.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 125

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVA

Turun Autokorityöväen ammattiosasto ry

ASIA

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Turun Autokorityöväen ammattiosasto ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Lisäksi kantaja on vaatinut, että kuultava ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomioistuimen päätöksen antamisesta. Tähänastiset oikeudenkäyntikulut ovat 723,00 euroa.

Perusteet

Carrus Delta Oy:n tehtaalla Liedossa on järjestetty lakko, joka alkoi keskiviikkona 7.10.2009 klo 12 ja päättyi perjantaina 9.10.2009. Carrus Delta Oy:n palveluksessa on 223 työntekijäasemassa olevaa henkilöä, joista suurin osa kuuluu Metallityöväen Liitto ry:hyn ja Turun Autokorityöväen ammattiosasto ry:hyn.

Lakon taustalla on ollut erimielisyys palkkaustapamuutoksesta. Työntekijät ovat olleet lakossa samasta syystä 11.9.2009 ja 18.9.–25.9.2009. Työtuomioistuin on 21.10.2009 antanut näitä työtaisteluita koskevan tuomion 92-2009, diaarinumero R 117/09.

Yhtiön varatoimitusjohtaja neuvotteli tiistaina 6.10.2009 yhtiön luottamusmiesten kanssa palkkaustapamuutosta koskevasta työnantajan esityksestä. Luottamusmiehet ilmoittivat tuolloin, ettei esitys kelpaa esitettäväksi työntekijöille ja pyysivät varatoimitusjohtajaa esittelemään asian työhuonekunnalle keskiviikkona 7.10.2009.

Varatoimitusjohtaja esitteli palkkaustapamuutosta koskevan asian työhuonekunnalle keskiviikkona 7.10.2009 klo 11.20. Esityksen jälkeen työhuonekunta piti kokouksen, jossa lakkoa oli ehdotettu ja kannatettu. Asiasta ei työnantajan tietojen mukaan tällä kertaa äänestetty.

Työhuonekunnan kokouksen jälkeen yhtiön pääluottamusmies tuli kertomaan työnantajalle, että työntekijät aloittavat työtaistelun ja palaavat työpaikalle maanantaina 12.10.2009. Työtaistelun syyksi pääluottamusmies ilmoitti työntekijöiden tyytymättömyyden työnantajan esitykseen. Kaikki työntekijät pääluottamusmiestä lukuun ottamatta poistuivat työpaikalta.

Varatoimitusjohtaja ilmoitti pääluottamusmiehelle, että kyseessä on laiton työtaistelu ja vaati pääluottamusmiestä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin lakon päättämiseksi. Lakko kesti koko loppuviikon. Lakon johdosta menetettiin 3.386,7 työtuntia, ja lakosta aiheutui 63.231,35 euron suuruiset taloudelliset vahingot.

Työnantajan esittämä palkkaustapauudistus on tavoitteellinen mutta kuitenkin täysin realistinen. Työntekijöillä on mahdollisuus sen puitteissa päästä vähintään entiseen ansiotasoon. Työnantajan käsityksen mukaan henkilöstön edustajat eivät ole kiistäneet tuotantotavoitteen realistisuutta sinänsä, vaan siitä olisi haluttu isompi rahallinen korvaus.

Työtaistelu kohdistui voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin sekä työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta. Lakolla pyrittiin painostamaan työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen mielen mukaisiin ratkaisuihin asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.

Turun Autokorityöväen ammattiosasto ry tai sen edustajat eivät ole ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai lakon päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi.

Vaadittu oikeudenkäyntikulujen määrä on kantajaliiton vakiotaksan suusuinen. Haastehakemuksen laatiminen edellyttää asiaan perehtymistä ja yhteydenpitoa jäsenyritykseen, joten vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määrää ei voida pitää kohtuuttomana.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaaja on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnseisauksen taustaa on selvitetty vastaajan ja kuultavan yhteisessä vastauksessa, joka annettiin työtuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa R 117/09.

Palkkaussopimus oli esillä luottamusmiesten ja varatoimitusjohtajan välisessä neuvottelussa tiistaina 6.10.2009. Luottamusmiehet olivat toimittaneet oman esityksensä neuvotteluun etukäteen, mutta työnantajan edustaja ei suostunut edes keskustelemaan luottamusmiesten neuvotteluesityksestä. Työnantaja esitteli oman esityksensä, jonka hyväksymiseen luottamusmiehillä ei ollut valtuuksia. Neuvottelussa luottamusmiehet totesivat, että työnantajan esitys on sen laatuinen, että työnantajan on parempi esitellä se suoraan työhuonekunnan kokoukselle.

Työnantajan esitti, että palkkion mittarina olisi valmistuneiden autojen määrä viikossa koko tehtaalla. Tällä hetkellä keskimääräinen tuotanto on noin neljä autoa viikossa. Työnantajan laskelman mukaan yhden auton valmistamiseen käytettäisiin 1.600 tuntia. Luottamusmiehet ovat neuvotteluissa työehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti pyytäneet tietoja siitä, mihin työnantajan laskelma 1.600 tunnista perustuu. Lisäksi luottamusmiehet ovat pyytäneet selvitystä siitä, miten tämä 1.600 tuntia jakautuu tehtaalla olevan kolmen eri osaston kesken. Tällaista tietoa luottamusmiehet eivät ole kuitenkaan saaneet.

Palkkaustapaesityksen mukaan tavoitteena olisi päästä 4,5 auton viikkotahtiin. Työntekijän henkilökohtainen palkka nousisi tavoitteen täyttyessä keskimäärin 1,3 % verrattuna nykyiseen urakkapalkan keskituntiansioon. Tuotannon nousu neljästä autosta 4,5 autoon viikossa merkitsisi kuitenkin 12,5 % nousua.

Työntekijät ovat pitäneet näin merkittävästä tuotannon noususta työntekijöille tulevaa lisäkompensaatiota kohtuuttoman pienenä. Lisäksi esitettyä tuotantotavoitetta on pidetty epärealistisena. Tehtaalla on joskus vuosia sitten saavutettu kyseinen viikkotuotannon määrä, mutta tuotannossa työskenteli tuolloin noin 50 henkilöä nykyistä enemmän. Tällä hetkellä tuotannossa on vähän yli 200 työntekijää.

Lisäksi työnantajan palkkaustapaesityksestä käy ilmi, että mikäli tuotannon määrä ei nousisikaan vaan pysyisi nykyisellään, keskituntiansio laskisi siten, että palkka alenisi keskimäärin 6,65 %.

Jotta työntekijöiden ansiot säilyisivät ennallaan, tämä edellyttää tuotannon kasvavan 10 prosenttia. Tätä työntekijät ovat ymmärrettävästi pitäneet kohtuuttomana.

Varatoimitusjohtajan esiteltyä työnantajan esityksen ja poistuttua työhuonekunnan kokouksesta työntekijät marssivat ulos työpaikalta ja ilmoittivat olevansa loppuviikon poissa. Paikalle jäivät ainoastaan luottamusmiehet sekä ammattiosaston johtokunnanjäsenet. Varatoimitusjohtaja ilmoitti tämän jälkeen, että loputkin työntekijät voivat pääluottamusmiestä lukuun ottamatta poistua työpaikalta.

Työnseisauksen ei voida katsoa kohdistuneen työehtosopimuksen työnjohtooikeutta koskevaan määräykseen. Mikäli kannetta ei kuitenkaan hylättäisi, edellä esitetty työnantajan antama aihe työnseisaukseen on kuitenkin otettava huomioon hyvityssakon määrää harkittaessa.

Kantajan ilmoittamaa vahinkojen määrää ei ole yksilöity muutoin kuin menetettyjen työtuntien kautta. Kantajan ilmoittamat vahingot ovat siten olleet 3.386,7 h x 18,67 €/h =63.231,35 euroa. Vahinkojen määränä on ilmeisesti ilmoitettu työntekijöiden työnseisauksen johdosta menettämät palkat, joka vahinko lienee kuitenkin syntynyt työntekijöille.

Asia voidaan vastaajan ja kuultavan käsityksen mukaan ratkaista kirjallisen valmistelun jälkeen suullista valmisteluistuntoa järjestämättä.

Kantajan vaatimista oikeudenkäyntikuluista myönnetään määrällisesti 500 euroa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

Työnantajan esitys palkkaustapamuutoksesta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Työtaistelutoimenpiteet ja niiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Carrus Delta Oy:n tehtaalla on järjestetty lakko, joka alkoi 7.10.2009 kello12 ja päättyi 9.10.2009. Lakkoon osallistuivat yrityksen kaikki työntekijät pääluottamusmiestä lukuun ottamatta. Lakossa olleet työntekijät ovat kuultavan ammattiosaston jäseniä.

Lakon syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys esitykseen, jonka työnantaja oli tehnyt palkkaustavan muutoksesta. Lakko on siten kohdistunut työehtosopimuksen 9 §:n palkkaustapoja koskevaan määräykseen.

Lakko on liittynyt kiistaan, jonka vuoksi työntekijät ovat olleet lakossa jo 11.9.2009 ja 21.9.-25.9.2009. Näistä työtaisteluista työtuomioistuin on 21.10.2009 antanut tuomion 2009-92, R 117/09. Nyt käsiteltävä työtaistelu on toimeenpantu ennen tuomion antamista, kuitenkin työrauhakanteen R 117/09 ollessa jo työtuomioistuimen käsittelyssä.

Ammattiosaston vastuu

Työntekijät ovat ryhtyneet lakkoon yhteispäätöksellä, jonka he olivat tehneet työhuonekunnan kokouksessa työnantajan edustajan esiteltyä palkkausta koskevan esityksen. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että ammattiosasto tai sen edustajat olisivat ryhtyneet toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Ammattiosaston on siten katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakon määrä

Osapuolet ovat lausumissaan olleet eri mieltä muun muassa työnantajan esittämän muutoksen vaikutuksista työntekijöiden palkkaukseen. Lisäksi osapuolet ovat esittäneet erilaisia näkemyksiä lakon aiheuttaman vahingon määrästä. Selvää työtuomioistuimen mielestä on, että työnantajalle on aiheutunut vahinkoa, kun työnseisaus on keskeyttänyt tuotannon yli kahdeksi vuorokaudeksi.

Näillä lakon tavanomaisilla syillä ja seurauksilla ei ole ollut erityistä vaikutusta siihen, miten ammattiosaston hyvityssakkovastuuta on tässä tapauksessa arvioitava. Hyvityssakon suuruus on määrätty ottaen huomioon työtaistelun kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut asian arviointiin työehtosopimuslain 10 §:n mukaan vaikuttavat seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Turun Autokorityöväen ammattiosasto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvolliset korvaamaan Teknologiateollisuus ry oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määräksi on ilmoitettu 723 euroa, mitä vastaaja on paljoksunut 500 euroa ylittävältä osalta. Ottaen huomioon asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo, että oikeudenkäyntikulujen kohtuullinen määrä on 500 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun Autokorityöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.500 euroa.

Turun Autokorityöväen ammattiosasto ry velvoitetaan lisäksi korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4

§:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Äimälä, Tuliara, Ahokas ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.