Labor court dismisses claim that employer must apply new collective agreement due to insufficient union representation.

Yhtiö oli eronnut työnantajajärjestöstä ja liittynyt jäseneksi toiseen työnantajajärjestöön. Se oli aiemmin soveltamansa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen sopimuskauden päätyttyä siirtynyt soveltamaan huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta.

Erimielisyydessä oli kysymys yhtiössä sovellettavasta työehtosopimuksesta. Tämän ratkaiseminen edellytti kannanottoa

huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen soveltamisalaan

sopijaliittojen riittävään edustavuuteen solmia työehtosopimus mainitulle alalle

huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen soveltumiseen yhtiössä tehtävään työhön ja

kilpailevien työehtosopimusten etusijajärjestyksen määräytymiseen.

Asiassa oli kysymys myös työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 114

Asia I (R 126/09)

KANTAJA

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry

VASTAAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

KUULTAVA

Maintpartner Oy

ASIA

Sovellettava työehtosopimus

Asia II ( R 133/09 )

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry

Maintpartner Oy

ASIA

Sovellettava työehtosopimus ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.10.2009

Pääkäsittely 2.11.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välisessä 28.4.2009 allekirjoitetussa huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksessa on seuraavat soveltamisalamääräykset:

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden työsuhteissa, jotka työskentelevät erilaisissa kiinteistöjen ja teollisuuden käyttö-, ylläpito-, huolto-, kunnossapito- ja niihin liittyvissä projektitehtävissä.

2. Sopimuksen määräyksiä voidaan soveltaa vain sellaisessa yrityksessä, jonka päätoimialue liittyy yllä oleviin toimintoihin, tai jonka organisaatiossa on yrityksen muista toiminnoista tämän sopimuksen mukaista toimintaa varten eriytetty yksikkö.

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen vuosien 2009-2012 teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 1 §:ssä on soveltamisalasta sovittu seuraavaa:

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

KANNE I

Vaatimukset

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Maintpartner Oy on työehtosopimuslain 4 §:n nojalla velvoitettu soveltamaan huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta 1.10.2009 alkaen.

Perusteet

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyrityksessä Maintpartner Oy:ssä on syntynyt kiista siitä, tuleeko yrityksen noudattaa työehtosopimuslain 4 §:n nojalla huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta vai Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välistä teknologiateollisuuden työehtosopimusta 1.10.2009 alkaen. Yhtiö on aiemmin noudattanut teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimus on solmittu Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välillä vuonna 2007. Tuolloin sopimuksen nimi oli huolto- ja kunnossapitotyöehtosopimus.

Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla työehtosopimukseen ovat sidottuja ne työnantajat ja työntekijät, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä. Toisena sidottuisuuden kriteerinä on pidetty työnantajan toimintaa työehtosopimuksen soveltamisalalla. Tilanteessa, jossa nämä työtuomioistuimen oikeuskäytännössäkin tarkastellut kriteerit täyttyvät samanaikaisesti kahden työehtosopimuksen osalta, on työtuomioistuin katsonut tilanteen ratkeavan aikaprioriteettiperiaatteen nojalla (muun muassa TT 2005-5, 102 ja 126).

Maintpartner Oy on huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen soveltamisalalla toimiva yritys. Yhtiö on hyväksytty Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäseneksi 6.5.2009 alkaen. Yhtiö on irtisanonut jäsenyytensä Teknologiateollisuus ry:ssä ja jäsenyys päättyy 31.12.2009. Yhtiö on tällä hetkellä kahden työnantajaliiton jäsen.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt 30.9.2009. Uusi sopimus on allekirjoitettu 9.9.2009 ja se on astunut voimaan 1.10.2009. Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimus on jatketussa muodossaankin allekirjoitettu kiistatta teknologiateollisuuden uutta työehtosopimusta aiemmin, jo huhtikuussa 2009. Yhtiö on noudattanut teknologiateollisuuden sopimusta sopimuskauden päättymiseen 30.9.2009 saakka.

VASTAUS

Sähköalojen ammattiliitto ry on myöntänyt oikeaksi Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n vaatimuksen sen vahvistamisesta, että Maintpartner Oy on työehtosopimuslain 4 §:n nojalla velvollinen noudattamaan huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta.

Kanteen kuvaus tosiasioista pitää paikkansa. Vaikka Sähköalojen ammattiliitto ry ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry jakavat sen käsityksen, että yhtiön on noudatettava huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta, yhtiöllä on Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n kantojen johdosta oikeussuojan tarve asiassa. Asiassa on saatava osapuolia sitovalla tavalla selvitetyksi, mitä työehtosopimusta yhtiön on noudatettava.

Vaikka kysymys noudatettavaksi tulevasta työehtosopimuksesta ei ole epäselvä, on ymmärrettävää, että yhtiössä on syntynyt epäselvyys asiassa Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n ilmoitettua sille, että ainoa laillisesti noudatettava työehtosopimus on teknologiateollisuuden työehtosopimus.

KANNE II

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Maintpartner Oy on velvollinen noudattamaan voimassa olevan, 1.10.2009 ja 30.9.2012 väliseksi ajaksi solmitun teknologiateollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä niiden työntekijöidensä työsuhteissa, jotka työskentelevät työehtosopimuksen soveltamisalalla työehtosopimuksen 1 §:ssä mainituin poikkeuksin,

tuomitsee Maintpartner Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon,

tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon, ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Maintpartner Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen laskettuna siitä, kun 30 päivää on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Perusteet

Maintpartner Oy on oman ilmoituksensa mukaisesti ”teollisuuskunnossapitoon erikoistunut yhtiö”. Yhtiö on aloittanut toimintansa marraskuussa 2006, jolloin Maintpartner Oy irtautui Fortum-yhtiöstä itsenäiseksi yhtiöksi. Yhtiö toimii Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö on Teknologiateollisuus ry:n jäsen 31.12.2009 asti, jolloin jäsenyys päättyy kesäkuussa 2009 yhtiön Teknologiateollisuus ry:lle toimittaman eroamisilmoituksen perusteella. Yhtiö on koko toiminta-aikansa 30.9.2009 asti noudattanut Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä solmittua teknologiateollisuuden työehtosopimusta.

Maintpartner Oy on ilmoittanut ryhtyvänsä 1.10.2009 alkaen noudattamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välillä ajaksi 1.5.2009-30.5.2012 uudistettua huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta. Sopimus on ollut alun perin talokohtainen työehtosopimus ja tällä hetkellä sen vaikutuspiiriin kuuluu kolme Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyritystä. Yhtiö ei ole 1.10.2009 jälkeen noudattanut Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä solmittua työehtosopimusta, vaikka sekä Metallityöväen Liitto ry että Teknologiateollisuus ry ovat molemmat siihen yhtiötä kehottaneet.

Työehtosopimuslain 4 § 3 momentissa on säännökset tilanteesta, jossa työnantajaa näyttäisi velvoittavan kaksi keskenään ristiriitaista työehtosopimusta. Soveltamisongelman ratkaisemiseksi on työehtosopimusoikeudessa luotu aikaprioriteettiperiaate. Sovellettavaksi tulee se työehtosopimus, joka on solmittu aiemmin. Aikaprioriteettia voidaan soveltaa vain silloin kun vertailtavien työehtosopimusten velvoittavuus perustuu normaalisitovuuteen. Nyt esillä olevaa soveltamisriitaa ei kuitenkaan voida ratkaista vain aikaprioriteettisäännön mukaisesti. Maintpartner Oy on edelleen Teknologiateollisuus ry:n jäsen ja yhtiö on velvollinen 1.10.2009 jälkeenkin noudattamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä solmitun työehtosopimuksen määräyksiä.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välillä ajaksi 1.5.2009-30.5.2012 uudistettu työehtosopimus ei ole valtakunnallinen. Työehtosopimusta sovelletaan Maintpartner Oy:n lisäksi vain kahdessa muussa yrityksessä. Työehtosopimusta ei voida pitää valtakunnallisena.

Teknologiateollisuuden työehtosopimusta on vakiintuneesti sovellettu yrityksessä koko sen toiminta-ajan ja sitä ennenkin Fortum-yhtiössä. Yhtiön toiminnassa ei ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, joka edellyttäisi työehtosopimuksen vaihtamista.

Maintpartner Oy:tä on vaadittu useaan otteeseen noudattamaan teknologiateollisuuden työehtosopimusta 1.10.2009 jälkeenkin, mutta yhtiö on tästä kieltäytynyt ilmoittaen noudattavansa huolto- ja kunnossapitoalaa koskevaa työehtosopimusta.

Teknologiateollisuus ry on katsonut yhtiön olevan velvollinen soveltamaan teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Liitto ei kuitenkaan ole toiminut riittävän tehokkaasti valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on myöntänyt kanteen vahvistusvaatimuksen ja kiistänyt kanteen muilta osin.

Kanteen kiistämisen perusteet

Maintpartner Oy:ssä tulee noudattaa teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Yhtiö on koko toiminta-aikansa 30.9.2009 asti soveltanut työntekijöidensä työsuhteisiin teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Yhtiö on eronnut Teknologiateollisuus ry:n jäsenyydestä siten, että jäsenyys päättyy 31.12.2009. Yhtiö on liittynyt Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäseneksi 6.5.2009 ja ilmoittanut soveltavansa 1.10.2009 lukien huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta. Yhtiö on valtakunnansovittelijan 15.10.2009 tekemän sovintoehdotuksen johdosta ilmoittanut soveltavansa teknologiateollisuuden työehtosopimusta edelleen, kunnes työtuomioistuin on ratkaissut nyt kysymyksessä olevan soveltamisalaa koskevan riidan.

Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimus on sopijapuolten Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n ilmoittaman mukaan tarkoitettu talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen eli ns. sinisen kirjan rinnakkaissopimukseksi. Tämä sininen kirja on solmittu ensisijaisesti sovellettavaksi rakennussähkötöissä. Viime vuosina joidenkin sinistä kirjaa noudattavien sähköurakointiliikkeiden liiketoiminta on painottunut teollisuuden huolto- ja kunnossapitoon liittyviin sähkötöihin. Tällaiset yritykset ovat katsoneet sinisen kirjan soveltuvan huonosti heidän harjoittamaansa liiketoimintaan. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n solmima huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimus onkin tarkoitettu vaihtoehtoiseksi mahdollisuudeksi sanotun kaltaisille yrityksille tai niistä eriytetyille yksiköille.

Edellä kerrotut tiedot huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen soveltamisalasta ja sopijapuolten tarkoituksesta perustuvat siihen, mitä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n johto ovat kertoneet Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n johdolle kevään 2009 jälkeen.

Kanteen mukaan huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta noudatti 30.9.2009 saakka normaalisitovuuden perusteella kaksi yritystä. Teknologiateollisuus ry:n tietojen mukaan nämä ovat Sähkö Finne Oy ja Sähköhuolto Tissari Oy, jotka ovat taustaltaan sähköurakointiliikkeitä. Lisäksi työehtosopimukseen on ollut ilmeisesti sidottu Hedengren Oy:stä erotettu Oy Hedtec Ab.

Oikeuskäytännössä ja – kirjallisuudessa on katsottu, että työnantajan sidottuisuus työehtosopimukseen edellyttää paitsi työnantajaliiton jäsenyyttä, niin myös sitä, että työnantaja harjoittaa työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvaa toimintaa (ks. Saloheimo: Työehtosopimusoikeuden perusteet, s. 60 ja s. 64).

Maintpartner Oy on koko toiminta-aikansa 30.9.2009 saakka noudattanut teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Yhtiö on harjoittanut ja harjoittaa edelleen teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvaa toimintaa. Yhtiö ei ole taustaltaan sähköurakointiliike, joten se ei harjoita sinisen kirjan soveltamisalan piiriin kuuluvaa toimintaa eikä sen tämän johdosta voida katsoa harjoittavan myöskään sinisen kirjan rinnakkaissopimuksen, huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa. Omilla internetsivuillaan yhtiö ilmoittaa olevansa erikoistunut teollisuuden kokonaisvaltaiseen kunnossapitoon ja projektointiin sekä tarjoavansa myös teollisuus- ja voimalaitosten käyttö- ja käynnissäpitopalveluita.

Teknologiateollisuudessa ja yleisemminkin teollisuudessa työehtosopimusten soveltamisalat määräytyvät teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti eli työnantajayrityksen päätoimiala määrää sovellettavan työehtosopimuksen. Tästä poiketen Sähköalojen ammattiliitto ry:n teollisuuteen solmimien työehtosopimusten soveltamisalat määräytyvät vakiintuneesti ammattialapohjaisesti, toisin sanoen sopimusten soveltamisalat määräytyvät työntekijän työtehtävien mukaan.

Mikäli vastoin edellä kerrottua Maintpartner Oy:n katsottaisiin toimivan huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen soveltamisalalla, voi sopimus tulla sovellettavaksi korkeintaan niihin työntekijöihin, joihin vaihtoehtoisesti voitaisiin soveltaa niin kutsuttua punaista kirjaa eli teknologiateollisuuden sähköalan työehtosopimusta. Maintpartner Oy:ssä tehdään laajassa mitassa mekaanisen kunnossapidon töitä. Sähköalojen ammattiliitto ry ei ole voinut tarkoittaa tehdä työehtosopimusta mekaanisen kunnossapidon työntekijöille, joita se ei edes halua jäsenikseen.

Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimus ei työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen nro 20/2009 mukaan ole yleissitova. Näin ollen kyseinen työehtosopimus voisi tulla Maintpartner Oy:ssä noudatettavaksi ainoastaan normaalisitovuuden perusteella. Normaalisitovuuden syntyminen edellyttää työnantajaliiton jäsenyyttä ja edellä kerrotusti yhtiön toimimista sopimuksen soveltamisalalla. Tämän lisäksi oikeuskirjallisuudessa (ks. Saloheimo, mts. 44) on katsottu, että työehtosopimukseen osallisen työntekijäjärjestön edustavuudelle on asetettava joitakin vähimmäisvaatimuksia. Tämä tarkoittaa, että järjestön on jäsenkuntansa puolesta edustettava uskottavalla tavalla työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä.

Maintpartner Oy:ssä on noin 780 työntekijää, joista Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäseniä on tiettävästi 107. Yleissitovuuden vahvistamislautakunnan asiakirjojen mukaan niissä (muissa) Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyrityksissä, jotka noudattavat huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta, on 51 työntekijää, joista 25 on järjestäytynyt Sähköalojen ammattiliitto ry:hyn. Sähköalojen ammattiliitto ry:n ei voida katsoa edustavan riittävän uskottavalla tavalla huolto- ja kunnossapitopalveluissa työskenteleviä työntekijöitä. Työehtosopimuksen voitaisiin katsoa tulevan sovellettavaksi korkeintaan mainituissa yrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin.

Huolimatta siitä, ettei Metallityöväen Liitto ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n välillä ole erimielisyyttä Maintpartner Oy:ssä sovellettavasta työehtosopimuksesta, ei asiassa voida katsoa olevan kyse työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetusta selvästä ja riidattomasta työehtosopimuksen määräyksestä. Teknologiateollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

MAINTPARTNER OY:N VASTAUS

Vaatimukset

Maintpartner Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Maintpartner Oy on lisäksi vaatinut, että Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Maintpartner Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Maintpartner Oy on koko toimintansa ajan pääasiallisesti noudattanut teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Yhtiö on kuitenkin toimintansa aikana noudattanut myös muita työehtosopimuksia liikkeen luovutusten seurauksena. Kaikissa osissa, jotka muodostavat nykyisen Maintpartner Oy:n, ei siten ole lähtökohtaisesti noudatettu teknologiateollisuuden työehtosopimusta.

Kyseessä on kahden normaalisitovan työehtosopimuksen päällekkäisyys, joka tulee ratkaista aikaprioriteetin perusteella. Yhtiö on jäsenenä kahdessa työnantajaliitossa. Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimus on aiemman allekirjoituspäivämäärän johdosta tullut ensimmäisenä yritystä sitovaksi. Kanteen mukaan kilpailevien työehtosopimusten etusijajärjestyksen ratkaisemiseksi on työehtosopimusoikeudessa luotu aikaprioriteettiperiaate. Sovellettavaksi tulee se työehtosopimus, joka on solmittu aiemmin. Kanteessa on siten annettu ymmärtää, että aikaprioriteettiperiaate perustuisi vain oikeuskäytäntöön, vaikka se perustuu työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin nimenomaiseen säännökseen siitä, että 1 ja 2 momentin säännökset työehtosopimukseen sidottuisuudesta eivät koske työnantajaa, joka on sidottu aikaisempaan työehtosopimukseen.

Työehtosopimuslaki ei määrittele sitä, millainen edustavuus työehtosopimusosapuolella tulee olla. Edustavuudella ei siten ole merkitystä arvioitaessa kelpoisuutta työehtosopimuksen tekemiseen. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu työnantajien ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n varsinaisiin tarkoituksiin vastaavasti työntekijöiden etujen valvominen työsuhteissa. Suomen oikeusjärjestyksessä ei edellytetä sitä, että vain alan edustavin yhdistys voisi tehdä työehtosopimuksen. Sillä, että Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n alalla toimivien jäsenyritysten määrä on pienempi kuin Teknologiateollisuus ry:n taikka sillä että Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäsenten määrä sopimusta tällä hetkellä soveltavien yritysten piirissä on pienempi kuin Metallityöväen Liitto ry:n jäsenten määrä on merkitystä ainoastaan työehtosopimuksen yleissitovuutta arvioitaessa.

Vaikka Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäsenmaksuja nyt riidanalaisesta työehtosopimuksesta tilitetään jokin tietty määrä, ei se tarkoita, etteikö Sähköalojen ammattiliitto ry valtakunnallisena työntekijäjärjestönä aidosti edustaisi myös tälle alalle kuuluvia työntekijöitä. Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäsenet työskentelevät myös muiden sopimusten piirissä huolto- ja kunnossapitotöissä, joten arvioitaessa tosiasiallista kelpoisuutta säännöstää näissä töissä tehtävän työn ehtoja on Sähköalojen ammattiliitto ry tosiasiallisesti edustava.

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan työnantaja, joka on työehtosopimuslain nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa noudattaa tätä työehtosopimusta yleissitovan työehtosopimuksen sijasta. Sopimus voisi olla hallituksen esityksen perusteluiden mukaan yrityskohtainenkin, mikäli sen toisena sopijapuolena olisi valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys.

Työehtosopimuksen valtakunnallisuus ei ole työehtosopimuksen normaalisitovuuteen liittyvä kriteeri vaan yleissitovuuden mittari. Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta ei ole väitettykään noudatettavan yleissitovuuden perusteella.

Sellaista säännöstä, joka määräisi toiminnallisen muutoksen työehtosopimuksen vaihtamisen edellytykseksi, ei ole olemassa. Yhtiön toiminta on korostuneesti palvelutoimintaa, jonka kohteena ei ole tietty yksittäinen ala tai toiminto, vaan yrityksen tuottamia palveluita tarjotaan laajasti eri toimialoille. Yhtiö on kasvanut eri aloilla tapahtuneiden ulkoistusten myötä ja tarjoaa palveluja niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Yhtiö on noudattanut liikkeen luovutusten seurauksena myös muita työehtosopimuksia, joilla kyseessä olevaa työtä on tehty luovuttajayrityksissä. Toiminnalle on luontaista jatkuva muutos. Vakiintuneisuudella ei ole työehtosopimuksen normaalisitovuutta arvioitaessa merkitystä.

Mikäli työtuomioistuin hyväksyisi kanteessa esitetyn vaatimuksen noudatettavasta työehtosopimuksesta, ei hyvityssakkoa tule kuitenkaan tuomita. Voimassa oleva lainsäädäntö ja työehtosopimusten vaihtamista koskeva oikeuskäytäntö huomioiden yhtiö ei ole tietensä toiminut virheellisesti.

TODISTELU

Metallityöväen Liitto ry:n kirjalliset todisteet

1. Valvontakirjelmät.

2. Vastaajayhtiön kirje kantajaliitolle.

3. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös.

4. A:n sähköpostiviesti 26.10.2009.

5. B:n sähköpostiviesti 16.6.2009.

6. Maintpartner Oy:n kaupparekisteriote.

7. Sähköalojen ammattiliitto ry:n säännöt.

Teknologiateollisuus ry:n kirjallinen todiste

1. Sähköliiton puheenjohtajan kirjoitus Vasama –lehdessä.

Maintpartner Oy:n kirjalliset todisteet

1. Maintpartner Oy:n kaupparekisteriote.

2. Maintpartner Oy:n internet sivut.

Metallityöväen Liitto ry:n henkilötodistelu

1.Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikkö C.

2. Luottamusmies D.

Teknologiateollisuus ry:n henkilötodistelu

1. Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja E.

2. Metallityöväen Liitto ry:n puheenjohtaja F.

3. Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikkö C.

Maintpartner Oy:n henkilötodistelu

1. Asiamies G.

2. Liittosihteeri H

3. Yhtiön toimitusjohtaja I

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Kummassakin kanteessa on kysymys Maintpartner Oy:ssä sovellettavasta työehtosopimuksesta, minkä vuoksi työtuomioistuin on ottanet ne yhdessä ratkaistaviksi.

Maintpartner Oy on ollut Teknologiateollisuus ry:n jäsen. Yhtiö on eronnut tästä järjestöstä niin, että jäsenyys päättyy 31.12.2009. Yhtiö on hyväksytty Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäseneksi 6.5.2009.

Maintpartner Oy on soveltanut teknologiateollisuuden työehtosopimusta, mutta se on ilmoittanut ryhtyvänsä soveltamaan TIKLI ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välillä 28.4.2009 solmittua huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta 1.10.2009 lukien teknologiateollisuuden työehtosopimuksen meneillään olleen sopimuskauden päätyttyä. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n mukaan yhtiössä työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sovellettava työehtosopimus on 1.10.2009 jälkeenkin teknologiateollisuuden työehtosopimus.

Todistelu

Teknologiateollisuus ry on osoituksena siitä, mitä huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen sopijapuolet ovat tarkoittaneet sopimuksen soveltamisalaksi, viitannut Sähköalojen ammattiliitto ry:n puheenjohtajan kirjoitukseen Vasama-lehden numerossa 9/2009. Siinä puheenjohtaja on Maintpartner Oy:n sopimuserimielisyyteen liittyen kirjoittanut, että "Sähköliitossa ei koskaan ole hallinnossa käyty sellaista keskustelua, että liitto ryhtyisi ammattiosastojen kautta ottamaan mittavasti jäsenikseen tällaisten yritysten mekaanisen kunnossapidon työntekijöitä. Haluamme tietoisesti välttää turhia järjestöriitoja. Sähköliitto haluaa jatkossakin olla sähköisten alojen edunvalvoja".

E on edelleen kertonut, että Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten tarjoama huolto- ja kunnossapitotoiminta ei rajoitu mitenkään teknologiateollisuuden yrityksiin. Kiinteistöt sinänsä eivät ole tyypillisesti teknologiateollisuutta, mutta jos teknologiateollisuuden yritys toimittaa esimerkiksi liikekiinteistöihin laitteita, niin niiden huolto- ja kunnossapito on teknologiateollisuuteen luonnollisesti liittyvää toimintaa laitteiden koko elinkaaren ajan. Talonmiestyyppinen kiinteistöjen huolto ei kuitenkaan kuulu teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piiriin. E:n mukaan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä on myös esimerkiksi energiatuotantoon ja sähkön siirtoon liittyviä toimintoja. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyyttä haettaessa arvioidaan yritystä sen toimialan kautta, ei niinkään sen työntekijöiden ammattiliittoihin järjestäytymisen kautta.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n asiamiehenä toimivan G:n mukaan huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen teko aloitettiin vuonna 2005 loppukesästä. Tavoitteena oli saada aikaan kattava ja laaja huolto- ja kunnossapitopalveluiden sopimus koskien kiinteistöjä ja teollisuutta. Työehtosopimuksen soveltamisalaa ei ollut mitenkään rajoitettu. Sopimuksen palkkausjärjestelmäkin osoittaa, ettei sopimusta sovelleta vain sähkömiehiin. TIKLI ry:hyn voivat järjestäytyä ja sopimusta noudattaa myös uudet yritykset, joilla ei ole esimerkiksi talotekninen, sähköasennus- tai urakointitausta. Sopimuksen soveltamisalassa on kiinteistöpuolella otettu huomioon, että palvelualojen osalta huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta voi soveltaa myös esimerkiksi talonmiehentyöhön.

Sähköalojen ammattiliitto ry:n liittosihteeri H:n mukaan huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksesta sovittaessa tarkoituksena oli solmia kattava sopimus teollisuuden ja kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Sopimuksen 1 §:n 2 kohdassa sovittu soveltamisalan rajoitus toimii siten, ettei sopimusta voi noudattaa perinteisessä sähköasennustoiminnassa. Sopimusta ei siten ole sidottu niin sanottuun siniseen kirjaan. Ensimmäisinä huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta noudattamaan siirtyivät Sähkö Finne Oy ja Sähköhuolto Tissari Oy. Näissä yhtiöissä tehty työ ei ollut kovinkaan paljolti sinisen kirjan mukaista perinteistä sähköasennustoimintaa siinä mielessä, että olisi tehty uudisrakentamista tai laajoja saneerauksia, vaikka työ sinänsä oli sähköasennustoimintaa.

H on edelleen kertonut, että Sähköalojen ammattiliitto ry on tehnyt työehtosopimuksia hyvin monille aloille. Yhdistävänä tekijänä näistä monessa on ollut, että työntekijät toimivat sähköisissä ammateissa. Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimus syntyi TIKLI ry:n jäsenyrityksen tarpeista ja siitä neuvoteltaessa lähtökohtana oli koko palvelutoiminta kiinteistössä siistijästä tekniseen huoltoon siitä riippumatta, onko tehtävä luonteeltaan sähköistä, mekaanista tai jotain muuta. Kaikissa näissä tehtävissä työskentelevät voivat kuulua liiton jäsenpiiriin. Tosin todistaja ei osannut sanoa, oliko sopimuksen piiriin tulleissa yrityksissä työntekijöitä talonmiesten tehtävissä. Tämä työehtosopimus, kuten sopimukset yleensäkin, voi olla päällekkäinen muiden alalle solmittujen sopimusten kanssa.

Maintpartner Oy:n varatoimitusjohtaja I:n kertoman mukaan yhtiön päätoimialana on sopimuspohjainen kunnossapito, joka käsittää kaikki teollisuuden alat. Yhtiön työntekijät toimivat operatiivisessa kunnossapidossa kentällä käsittäen sähköautomaation, rakennustehtävät ja huoltotehtävät sekä valvontatehtävät. Yhtiöön valittiin aikoinaan työnantajaliitoksi Teknologiateollisuus ry ja sovellettavaksi vähiten huonosti sopiva teknologiateollisuuden työehtosopimus. Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimus soveltuu yhtiön palveluliiketoimintaan erittäin hyvin. Yhtiön tehtävistä 60 prosenttia on mekaanisen puolen töitä, 30 prosenttia sähköautomaatiopuolen töitä ja 10 prosenttia asiantuntijatehtäviä. Liikkeen luovutusten yhteydessä työntekijöitä on siirtynyt yhtiön palvelukseen teollisuuden eri sektoreilta kuten teknologiateollisuudesta, metsäteollisuudesta ja kemiallisesta teollisuudesta, joiden alojen työehtosopimuksia yhtiössä on liikkeen luovutusten yhteydessä sovellettu.

Arviointi ja johtopäätökset

Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen soveltamisala

Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen 1 §:n mukaan työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan TIKLI ry:n ja sen jäsenyritysten työntekijöiden työsuhteissa, jotka työskentelevät erilaisissa kiinteistöjen ja teollisuuden käyttö-, ylläpito-, huolto-, kunnossapito- ja niihin liittyvissä projektitehtävissä.

Teknologiateollisuus ry on esittänyt välillistä todistelua siitä, että TIKLI ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n tarkoituksena olisi ollut sopia huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimus rinnakkaissopimukseksi talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimukselle ja että se olisi tarkoitettu vain sähköurakointitaustaisissa yrityksissä tehtävään työhön. Toisaalta Sähköalojen ammattiliitto ry:n liittosihteeri on todistajana kuultaessa kiistänyt työehtosopimuksen soveltamisalan sidonnaisuuden ns. siniseen kirjaan. Sähköalojen ammattiliitto ry:n puheenjohtajan edellä selostettu kannanotto ei liioin sellaisenaan osoita tarkoituksena olleen, että mekaaninen kunnossapito jäisi kokonaan huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle.

Työtuomioistuimella ei esitetyn selvityksen perusteella ole perusteita poiketa työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sanamuodon mukaisesta tulkinnasta. Määräyksen sanamuodosta ei ole johdettavissa työehtosopimuksen soveltamiselle Teknologiateollisuus ry:n esittämiä rajoituksia. Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimus tulee siten sovellettavaksi työehtosopimuksen 1 §:n mukaisissa yrityksissä ja tehtävissä.

TIKLI ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n kelpoisuus solmia työehtosopimus huolto- ja kunnossapitoalalle

Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ovat katsoneet, että TIKLI ry:llä ja Sähköalojen ammattiliitto ry:llä ei ole huolto- ja kunnossapitoalalla sellaista edustavuutta, että ne voisivat sopia työehtosopimuksin tämän alan työsuhteiden ehdoista.

Asiassa on riidatonta, että sekä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry että Sähköalojen ammattiliitto ry ovat työehtosopimuslain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja yhdistyksiä, joiden varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu työnantajien tai työntekijöiden etujen valvominen työsuhteissa. Näin ollen ne ovat oikeutettuja solmimaan keskenään työehtosopimuksia.

Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimus on työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen mukaan solmittu erityisesti sellaisia TIKLI ry:n jäsenyrityksiä varten, jotka ovat soveltaneet samojen osallisliittojen välistä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta eli niin sanottua sinistä kirjaa, mutta joiden toiminta oli muuttunut niin, ettei sovellettu sopimus enää kaikilta osin vastannut niiden tarpeita. Ensimmäiset yritykset, jotka ovat siirtyneet soveltamaan uutta työehtosopimusta, ovat olleet tällaisia yrityksiä, joissa on tehty pääasiassa sähköalaan kuuluvia töitä. Maintpartner Oy on sekä toiminnoiltaan että työntekijöidensä ammattirakenteen ja järjestäytymisen puolesta poikennut näistä yrityksistä.

Kysymys edustavuudesta ja siinä suhteessa kelpoisuudesta solmia alalle työehtosopimus liittyy siihen, että työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentin mukaan työehtosopimukseen työehtosopimuslain mukaan sidottu työnantaja on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta myös sopimuksen ulkopuolella olevien, työehtosopimuksessa tarkoitettua työtä tekevien työntekijöiden työsuhteissa. Kysymys on siitä, millä edellytyksillä voidaan solmia myös tällaisiin järjestäytymättömiin tai toiseen työntekijäjärjestöön kuuluviin vaikutuksensa ulottavia työehtosopimuksia.

Kysymyksenasettelu ei ole merkityksellinen työnantajapuolella. Työehtosopimuksen ulkopuolella oleva työnantaja ei ole velvollinen soveltamaan työehtosopimusta, joka ei ole yleissitova. Näin ollen tällainen työehtosopimus tulee sovellettavaksi vain sopimuksen solmineessa tai sopimukseen muutoin sidotussa yrityksessä. Työehtosopimuslain nojalla työehtosopimuksen solminut työnantajayhdistys edustaa sopimuksen soveltamisalalla aina jäsenyrityksiään ja on siinä suhteessa kelpoinen myös työehtosopimuksen solmimaan. Kysymys edustavuuden riittävyydestä kohdistuukin siten erityisesti työehtosopimuksen työntekijäsopijapuoleen, tässä tapauksessa Sähköalojen ammattiliitto ry:hyn.

Työtuomioistuin pitää edellä esitettyjä kannanottoja huomioon otettavina työehtosopimuslain tulkinnan kannalta. Myös työehtosopimuslaissa lähdetään siitä, että työntekijäjärjestö solmii työehtosopimuksen jäsentensä työehdoista. Nimenomaisten säännösten puuttuessa sopijajärjestön edustavuudelle ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan kuitenkaan voida asettaa erityisen korkeita vaatimuksia.

Sähköalojen ammattiliitto ry on edustanut erityisesti sähköisissä ammateissa työskenteleviä työntekijöitä. Heitä työskentelee huomattavassa määrin myös esimerkiksi teollisuuden huolto- ja kunnossapitotehtävissä. Esitetyn selvityksen mukaan heitä on toista sataa henkeä myös huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty tarkempaa selvitystä siitä, minkä verran Sähköalojen ammattiliitto ry:hyn kuuluu muissa ammateissa työskenteleviä henkilöitä. Joka tapauksessa liiton jäseneksi voivat päästä myös muut kuin sähköisissä ammateissa työskentelevät työntekijät.

Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen soveltamisalaa ei ole rajoitettu vain tietyssä esimerkiksi sähköisessä ammatissa toimiviin, vaan sitä sovelletaan soveltamisalamääräyksen mukaan kiinteistöjen ja teollisuuden käyttö-, ylläpito-, huolto-, kunnossapito- ja niihin liittyvissä projektitehtävissä. Suhteessa työehtosopimuksen soveltamisalaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n on edellä esitetyillä perusteilla katsottava edustavan työehtosopimuslaissa edellytetyllä tavalla alan työntekijöitä.

Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen soveltuminen Maintpartner Oy:ssä tehtävään työhön

Työtuomioistuimelle esitetyn kaupparekisteriotteen mukaan Maintpartner Oy:n toimiala on muun muassa energiatuotannon ja teollisuuden suunnittelu-, konsultointi-, rakennus-, käyttöpalvelu- ja kunnossapitotehtävät, tehtaiden tarvitsemien käyttöhyödykkeiden tuottaminen sekä muut niihin verrattavat tehtävät. Yhtiön varatoimitusjohtaja on työtuomioistuimessa kuultuna vahvistanut kaupparekisteritietojen vastaavan yhtiön toimintaa käytännössä. Tähän nähden työtuomioistuin katsoo, että siirtyminen huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen soveltamispiiriin on vastannut yhtiön toimintaa.

Maintpartner Oy:n työntekijöistä suuri osa on ollut järjestäytynyt Metallityöväen Liitto ry:hyn ja he jäävät siten huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta sovellettaessa sen työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen sidottuisuuspiirin ja siitä johtuvien oikeusvaikutusten ulkopuolelle. Tällä seikalla ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole merkitystä sopimuksen soveltamisvelvoitteen kannalta, joka määräytyy työnantajan järjestäytymisen perusteella.

Kilpailevien työehtosopimusten etusijajärjestyksen määräytyminen

Maintpartner Oy on 6.5.2009 lukien eli siitä lähtien, kun sen jäsenyys TIKLI ry:ssä alkoi, ollut sidottu sekä teknologiateollisuuden työehtosopimukseen että huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimukseen. Nämä työehtosopimukset ovat erilaisin ehdoin tehtyjä ja siten keskenään kilpailevia työehtosopimuksia. Kahden erilaisin ehdoin solmitun työehtosopimuksen keskinäinen etusija määräytyy työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin mukaan niin sanotun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan. Mainitussa lainkohdassa säädetään, että pykälän 1 momentin mukaisesti sitovaa työehtosopimusta on noudatettava edellyttäen, ettei työnantaja ole sidottu aikaisempaan, toisin ehdoin tehtyyn työehtosopimukseen.

Vakiintuneen tulkinnan mukaan etusijajärjestystä määritettäessä ratkaisevana on pidetty työehtosopimuksen allekirjoituspäivää edellyttäen, että kaikki työehtosopimuksen sitovuuden edellytykset ovat silloin olleet olemassa. Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimus on allekirjoitettu 28.4.2009 ja tullut edellä todetuin tavoin Maintpartner Oy:tä sitovaksi sen liityttyä TIKLI ry:n jäseneksi 6.5.2009. Teknologiateollisuuden 1.10.2009 voimaan tullut työehtosopimus allekirjoitettiin 9.9.2009. Maintpartner on ollut sidottu teknologiateollisuuden työehtosopimukseen sen sopimuskauden loppuun 30.9.2009 saakka. Tuon jälkeen yhtiön työntekijöiden työsuhteissa sovellettava työehtosopimus on ollut huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimus.

Yhteenveto

Huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta voidaan soveltaa sopimuksen soveltamisalamääräyksessä määritellyissä yrityksissä ja tehtävissä. TIKLI ry ja Sähköalojen ammattiliitto ry ovat voineet pätevästi solmia tälle alalle työehtosopimuksen kattamaan kaikki alan työntekijät heidän ammatistaan riippumatta. Tämä työehtosopimus on ollut sovellettavissa Maintpartner Oy:ssä tehtävään työhön. Yhtiön järjestäydyttyä TIKLI ry:hyn se on vakiintuneen työehtosopimusten välisen etusijajärjestyksen määräytymisperiaatteen mukaan ollut 1.10.2009 lukien velvollinen soveltamaan työehtosopimuslain 4 §:n nojalla teknologiateollisuuden työehtosopimuksen asemesta huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta.

Maintpartner Oy ei ole rikkonut työehtosopimusta. Näin ollen myöskään Teknologiateollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Metallityöväen Liitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Maintpartner Oy:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 4.000 euroa. Metallityöväen Liitto ry on paljoksunut korvausvaatimusta katsoen kohtuulliseksi määräksi 2.500 euroa. Asian ajamisen edellyttämiin toimenpiteisiin ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin nähden työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi korvauksen määräksi myönnetyt 2.500 euroa.

Ottaen huomioon asian laatu ja lopputulos Teknologiateollisuus ry saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Maintpartner Oy on velvollinen soveltamaan huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta 1.10.2009 lukien.

Metallityöväen Liitto ry:n kanne hylätään.

Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Maintpartner Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Teknologiateollisuus ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Sutela, Salonen ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom.

Eri mieltä olleen jäsen Suokkaan lausunto, johon jäsen Salonen yhtyi:

Sähköalojen ammattiliitto ry ja TIKLIi ry ovat solmineet huolto- ja kunnossapitoalan työehtosopimuksen kattamaan teollisuuden ja kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitotoiminnan. Sopijaosapuolet ovat työtuomioistuimessa kertoneet, että työehtosopimuksen piiriin kuuluvat kaikki kiinteistöjen ja teollisuuden kunnossapitoon ja huoltoon liittyvät tehtävät. Työehtosopimusta tulee soveltaa myös sellaiseen työhön, jonka alan työntekijöitä ei tällä hetkellä ole lainkaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäsenenä.

Työehtosopimuslain 1 §:n 2 momentin nojalla työntekijäyhdistykset ovat vakiintuneesti solmineet työehtosopimuksia omia jäseniään varten. Työehtosopimuslakia ei ole tarkoitettu sovellettavaksi niin, että työehtosopimuksen sopijaosapuolena voisi olla työntekijäyhdistys, joka ei sopimushetkellä edusta lainkaan sopimuksen soveltamisalan tarkoittamia työntekijöitä, vaikka yhdistyksen tavoitteena muuten olisikin työntekijöiden etujen valvominen työsuhteissa. Maintpartner Oy:ssä työskentelee 780 huolto- ja kunnossapitoon osallistuvaa työntekijää, joista yli 400 kuuluu Metalliliittoon. Sähköliittoon kuuluu n. 100 työntekijää. Yrityksessä on huolto- ja kunnossapidossa vakiintuneesti noudatettu teknologiateollisuuden yleissitovaa valtakunnallista työehtosopimusta.

Järjestön on sääntöjensä ja jäsenkuntansa puolesta edustettava uskottavalla tavalla työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä. Sähköalojen ammattiliitto ry on edustanut pääsääntöisesti sähköisissä ammateissa työskenteleviä työntekijöitä. Ammattiliitto ei voi laajentaa työehtosopimuksensa soveltamisalaa koskemaan sellaisia työntekijöitä, joita se ei uskottavasti edusta. Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja TIKLI ry:n sopimaa huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimusta ei näin ollen voi soveltaa muihin kuin sähköisiin huolto- ja kunnossapitotehtäviin, joten Maintpartner Oy ei voi noudattaa kyseistä työehtosopimusta kaikkien työntekijöidensä työsuhteissa.

Edellä esitetyillä perusteilla hylkään Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n kanteen ja Metallityöväen Liitto ry:n kanteesta vahvistan, että Maintpartner Oy on velvollinen noudattamaan voimassa olevan, ajaksi 1.10.2009 - 30.9.2009 solmitun teknologiateollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä niiden työntekijöidensä työsuhteissa, jotka työskentelevät tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla työehtosopimuksen 1 §:ssä mainituin poikkeuksin.

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei Maintpartner Oy:n voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Vastaavasti myöskään Teknologiateollisuus ry:n ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. Samasta syystä asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.