Legislator Case Law & Legislation
TT:2009-110 AI generated

Labor court dismissed union claim that new collective agreement rates replaced old local contracts without termination.

Case Number TT:2009-110
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Finnish Labour Court dismissed the union's claim that new collective agreement rates automatically replaced previous local contracts without requiring explicit termination. The union argued that the delay in new rates' implementation allowed for local agreements, but the court found no evidence of intent to cancel prior terms. Consequently, the court ruled that the new collective agreement provisions superseded the old local arrangements as intended by the parties.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the Collective Agreement; Section 7B(5.2.2) of the Collective Agreement: A new collective agreement may replace previous local agreements regarding piece-rate pricing even if the transition period did not explicitly require the termination of the prior local contract.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation local agreement termination piece-rate pricing superseding local terms labor court jurisdiction

Cited Legislation

AI generated
Section 33a(1) of the Act on Legal Costs
Section 4(1) of the Act on Interest on Debts

Cited Case Law

AI generated
TT 1979:90
Oikeuskäytännössä on katsottu, että työehtosopimuksella on voitu muuttaa palkkauksen rakennetta siitä huolimatta, että muutos on saattanut merkitä työmaakohtaisesti sovittujen etujen heikentymistä (TT 1979:90).
TT 1988:98
Samalla tavoin on voitu muuttaa paikallisesti sovittua, työehtosopimuksen osaksi tullutta lomapalkan laskentakäytäntöä (TT 1988:98).
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työehtosopimukseen otetuilla ATK-järjestelmien asennusta koskevilla urakkahinnoilla oli voitu korvata näistä töistä aiemmin tehdyt yrityskohtaiset sopimukset, vaikka uusi hinnoittelu saattoi merkitä joidenkin paikallisten etujen heikennystäkin. Uusien urakkahintojen käyttöön otto ei edellyttänyt, että paikallinen sopimus olisi erikseen irtisanottu, vaan voimaantulo määräytyi siten kuin työehtosopimuksessa oli sovittu uusien urakkahinnoittelutaulukkojen käyttöön otosta. Kanteessa esitetyille, toisensisältöiseen tulkintaan perustuville vaatimuksille ei ollut perustetta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 110

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

VASTAAJA

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry

KUULTAVA

Turun Sähkötukku Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.9.2009

Pääkäsittely 20.10.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 30.12.2004 allekirjoitetussa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat paikallista sopimista koskevat 4 §:n ja urakkahinnoittelun 7 § B:n yleiskaapelointia koskevat 5.2.2 -kohdan määräykset:

4 § Paikallinen sopiminen

Tähän työehtosopimukseen sidotuissa järjestäytyneissä yrityksissä on mahdollista sopia paikallisesti asioista, joista työehtosopimukseen on otettu erillinen maininta ja viitattu tähän paikallisen sopimisen pykälään (4 §).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti, mikäli toinen sopijapuoli sitä pyytää tai työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevassa määräyksessä edellytetään kirjallista sopimista. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on muutoin lakannut.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = Niissä tilanteissa, joissa ei ole viitattu työehtosopimuksen 4 §:ään, työehtosopimukseen kirjoitettu mahdollisuus sopia toisin yrityksessä tarkoittaa myös järjestäytymättömiä yrityksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § B URAKKAPALKAT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.2.2 Yleiskaapelointi

Todetaan, että yleiskaapelointijärjestelmät (tieto- ja puhelinjärjestelmät), ovat työehtosopimuksen urakkamääräysten piirissä ja että työn hinnoittelusta sovitaan yrityksessä ja ellei hinnoittelusta päästä ratkaisuun suoritetaan em. työt aikatyönä vähintään urakan keskeytyslisän suuruisella aikapalkalla.

Samojen asianosaisliittojen kesken 13.11.2007 tehdyssä alan työehtosopimuksessa on edellä oleva paikallista sopimista koskeva kohta ennallaan, mutta urakkahinnoittelua koskevaan 7 § C:hen on lisätty seuraavat ATK-järjestelmien asennuksesta ja kytkemisestä maksettavia urakkapalkkoja koskevat määräykset:

2815 ATK järjestelmän asennus ja/tai kytkentä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2816 ATK pisteen asennus

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut työtuomioistuinta ensisijaisesti vahvistamaan, että

Turun Sähkötukku Oy:n palveluksessa työskennelleillä sähköasentajilla on oikeus paikallisen sopimuksen mukaiseen urakkapalkkaan 20.11.2008 saakka ja

että vuosien 2007 - 2010 työehtosopimuksen urakkahinnoittelua koskevan 7 § C:n alakohtien 2815 ja 2816 määräyksiä ATK-järjestelmien asennuksesta ja kytkemisestä maksettavista urakkapalkoista on sovellettava heihin vasta 21.11.2008 lukien,

sekä toissijaisesti vahvistamaan, että

vuosien 2007- 2010 työehtosopimuksen urakkahinnoittelua koskevan 7 § C:n alakohtien 2815 ja 2816 määräyksillä ei ole tarkoitettu automaattisesti lakkauttaa vuosien 2005 - 2007 työehtosopimuksen 7 § B:n 5.2.2 kohdan nojalla tehtyjen paikallisten sopimusten voimassaoloa.

Sähköalojen ammattiliitto ry on lisäksi vaatinut Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Turun Sähkötukku Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Turun Sähkötukku Oy:n palveluksessa työskentelevien sähköasentajien työsuhteissa on usean työehtosopimuskauden ajan noudatettu paikallista sopimusta, jonka mukaan ATK-järjestelmien asennuksista ja kytkemisistä maksetut palkat ovat määrältään ylittäneet työehtosopimuksen hinnoittelun mukaiset palkat. Paikallinen sopimus on ollut voimassa toistaiseksi eikä sitä ole ollut tarpeen uusia työehtosopimuskausittain. Varmuutta ei ole siitä, onko sopimus ollut kirjallinen vai suullinen. Kirjallista sopimusta ei joka tapauksessa ole löytynyt.

Yhtiö ilmoitti paikallisessa erimielisyysmuistiossa 21.8.2008 lopettavansa paikallisen sopimuksen noudattamisen välittömästi ja katsovansa olevansa oikeutettu maksamaan palkat taulukkohinnoittelun kohtien 2815 ja 2816 mukaisesti. Koska osapuolilla ei ole tietoa paikallisen sopimuksen mahdollisista irtisanomista koskevista ehdoista, yhtiön olisi pitänyt työehtosopimuksen 4 §:n mukaisesti noudattaa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa.

Vuosien 2005 - 2007 työehtosopimuksen 7 § B:n 5.2.2 kohdassa ei ole ainoastaan annettu valtuutusta sopimuksen tekemiseen Turun Sähkötukku Oy:n ja sen henkilöstön välillä, vaan ne on suorastaan velvoitettu sopimaan asiasta. Kysymyksessä on siten ollut työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopimus.

Työehtosopimuksen 4 §:n mukaan työehtosopimukseen sidotuissa järjestäytyneissä yrityksissä on mahdollista sopia paikallisesti asioista, joista työehtosopimukseen on otettu erillinen maininta ja viitattu tähän paikallisen sopimisen pykälään (4 §). Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on muutoin lakannut. Niissä tilanteissa, joissa ei ole viitattu työehtosopimuksen 4 §:ään, työehtosopimukseen kirjoitettu mahdollisuus sopia toisin yrityksessä tarkoittaa myös järjestäytymättömiä yrityksiä. Työehtosopimuksen 4 §:llä on pyritty antamaan järjestäytyneille yrityksille järjestäytymättömiä laajemmat mahdollisuudet tehdä paikallisia sopimuksia, mutta niillä ei ole tarkoitettu jättää paikallisia sopimuksia asemaan, jossa ne eivät olisi työehtosopimuksen osia.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry on lisäksi vaatinut Sähköalojen ammattiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa ei ennen vuoden 2007 sopimuskierrosta ollut urakkahinnoittelussa sovittuna hintoja niin sanotuille yleiskaapelointitöille (ATK-työt). Sen sijaan jo useita työehtosopimuskausia on työehtosopimuksessa ollut kirjaus, jonka mukaan ATK-töiden hinnasta tulee sopia.

Vuonna 2007 työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä sovittiin koko järjestelmän hinnoittelusta pistekohtaisesti siten, että hinta sisältää rasian asennuksen lisäksi myös siihen liittyvän johdotuksen ja alkupään kytkennän. Urakkahinnoittelutaulukon muutokset astuivat voimaan 1.1.2008 jälkeen tarjotuissa töissä.

Työehtosopimus on siten edellä kuvatulla tavalla edellyttänyt, että yleiskaapelointitöiden hinnasta sovitaan yrityksissä, mikäli tällaisia töitä tehdään. Kyseessä ei ollut työehtosopimuksen 4 §:n mukainen paikallinen sopiminen, sillä paikallisen sopimisen pykälän soveltuminen edellyttäisi sovittavassa asiakohdassa nimenomaista viittausta 4 §:ään. Nyt tarkasteltavana oleva sopimisvelvoite ei myöskään ole samaisen urakkamääräykset-osion kohdan 5.5. mukaista urakkamääräyksistä poikkeamisesta sopimista. Kyseessä ei ollut poikkeuksesta sopiminen, vaan työehtosopimuksessa sopimatta jätetty hinta, joka tuli kyseessä olevia töitä tehtäessä määrittää yritystasolla.

Ilman tällaista määräystäkin näiden töiden hinta olisi tullut määrittää yrityksissä, koska työehtosopimuksessa hintaa ei ole ollut. Koska työehtosopimukseen on asiasta otettu määräys, kuuluvat nämä työt kuitenkin lähtökohtaisesti urakkaan, elleivät urakan ulkopuolelle jättämisen edellytykset täyty.

Turun Sähkötukku Oy:ssä on tullut sopia yleiskaapelointitöiden hinnoittelusta kuten työehtosopimus edellytti. Kun työehtosopimukseen otettiin ATK-töiden hinnoittelu, tuli työnantajan siirtyä käyttämään tätä hinnoittelua.

Kun työehtosopimuksessa on ollut määräys, jonka mukaan yksi osa urakan hinnasta on määritettävä yrityksessä, ei ole tarkoitettu tällaisen hintasopimuksen saavan itsenäisesti voimassa olevan paikallisen sopimuksen asemaa. Yrityksessä tehtävällä sopimuksella hinnasta on täydennetty siltä osin puutteellista työehtosopimusta ja kun työehtosopimukseen on hinnoittelu syksyn 2007 sopimuskierroksella saatu sovittua, on tällaisten irrallisten hintasopimusten tullut lakata automaattisesti olemasta voimassa.

Edellä kuvatun tavoin nykyinen työehtosopimuksen ATK-hinnoittelu sisältää johdotuksen ja alkupään kytkennän. Syksyn 2007 työehtosopimusneuvotteluissa lisättiin selkeitä korotuksia erilliseen johdonasennustaulukkoon, noin 10 %, joka ei sinällään liity työehtosopimuksen ATK-hinnoitteluun. Mikäli Turun Sähkötukku Oy:n hintasopimuksen katsottaisiin olevan edelleen voimassa, tulisi johdotuksen hinta kuitenkin ottaa työehtosopimuksesta, koska yrityksen hinta ei sitä sisällä. Työehtosopimus lähtee tällä hetkellä siitä lähtökohdasta, että ATK-hinnoittelu sisältää johdotuksen. Merkittävästi korotettua johdonasennustaulukkoa ei tulisi tähän sekoittaa.

On mahdotonta edellä kuvattuun työehtosopimuksen määräysten syntyyn ja tarkoitukseen viitaten, että voimassa olisi yhtä osaa koskeva paikallisesti sovittu urakkahinta, joka ei edes korvaa taulukon ATK-pistehintaa, koska taulukon hinta sisältää eri asioita.

TODISTELU

Kantajan henkilötodistelu

1. Sähköalojen ammattiliitto ry:n sektoripäällikkö A

Vastaajan henkilötodistelu

1. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n asiamies B

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Turun Sähkötukku Oy:n palveluksessa työskentelevien sähköasentajien työsuhteissa on noudatettu paikallista sopimusta, joka on koskenut tietojärjestelmien yleiskaapelointitöistä maksettavaa urakkapalkkaa. Yhtiö on 21.8.2008 ilmoittanut alkavansa noudattaa uuteen työehtosopimukseen otettuja, ATK-järjestelmien asennusta ja kytkemistä koskevia urakkahintoja.

Sähköalojen ammattiliitto ry on kanteessaan katsonut, että paikallinen sopimus on voitu irtisanoa päättymään vasta kolmen kuukauden irtisanomisajan kuluttua, joten yhtiön sähköasentajilla on ollut oikeus paikallisen sopimuksen mukaiseen urakkapalkkaan 20.11.2008 asti. Toissijaisesti kantaja on katsonut, ettei työehtosopimuksen uusilla urakkamääräyksillä ole tarkoitettu ainakaan sitä, että yleiskaapeloinnista aiemmin tehdyt paikalliset sopimukset automaattisesti lakkaisivat.

Vastaajan mukaan Turun Sähkötukku Oy:ssä tehty sopimus ei ole ollut työehtosopimuksen osana noudatettava paikallinen sopimus, vaan työehtosopimusta täydentävä erillinen hintasopimus. Sen korvanneet työehtosopimuksen 1.1.2008 voimaan tulleet urakkahinnat on voitu ottaa heti käyttöön.

Työehtosopimuksen tarkoituksesta ja soveltamisesta esitetty selvitys

Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen, Sähköalojen ammattiliitto ry:n sektoripäällikkönä toimivan A:n mukaan sekä järjestäytyneissä että järjestäytymättömissä yrityksissä solmitut, työehtosopimuksessa tarkoitetut paikalliset sopimukset ovat työehtosopimuksen 4 §:n nojalla työehtosopimuksen osia. Paikallisen sopimuksen työehtosopimusluonne ei riipu siitä, onko siinä määräyksessä, jonka perusteella paikallinen sopimus on tehty, viitattu 4 §:ään vai ei.

Uuteen 1.11.2007 voimaan tulleeseen työehtosopimukseen tehtiin työehtosopimusneuvotteluissa merkittäviä urakkahinnoittelumuutoksia, jotka tulivat voimaan 1.1.2008. Viiveen tarkoitus oli A:n mukaan se, että työnantaja tai työntekijät ehtivät irtisanoa aikaisemmat paikalliset sopimukset ennen uusien hinnoittelumääräysten voimaantuloa. Jos yrityksessä oli esimerkiksi yleiskaapelointia koskeva paikallinen sopimus, sitä tuli noudattaa siihen saakka, kunnes jompi kumpi osapuoli sen työehtosopimuksen 4 §:n nojalla irtisanoi.

Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen, Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n asiamiehenä toimivan B:n mukaan talotekniikka-alan sähköasennustoimialalle sovittiin vuonna 1996 urakkahinnoittelu, jolloin ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen yleiskaapelointijärjestelmän ja ATK-pisteen asennuksen hinnoista. ATK-pisteen asennus ja kytkentä jätettiin sovittavaksi kulloinkin yrityksessä joko työmaakohtaisesti tai yleisesti työmaita koskien. Turun Sähkötukku Oy:ssä olikin pidemmän aikaa paikallisesti sovittuna ATK-pisteen hinnoittelu, muttei johdotuksen osuutta. Vuoden 2007 työehtosopimuksessa ATK-piste johtoasennuksineen hinnoiteltiin työehtosopimuksessa. Se, että uudet urakkahinnat tulivat voimaan vasta vuoden 2008 alusta, antoi yrityksille mahdollisuuden ottaa nämä kustannukset huomioon asiakkaiden kanssa sovittavissa hinnoissa. Paikallisten sopimusten irtisanomisen kanssa tällä viiveellä ei ollut mitään tekemistä.

Arviointi ja johtopäätökset

Turun Sähkötukku Oy:ssä on aiemmin voimassa olleen työehtosopimuksen mukaisesti sovittu yleiskaapeloinnin yrityskohtaisista urakkahinnoista. Työehtosopimusneuvotteluissa 2007 sovittiin näiden töiden urakkahinnoittelun sisällyttämisestä työehtosopimuksen 7 §:n C kohtaan. Työehtosopimuksessa on hinnoiteltu myös ATK-asennuksiin liittyvä johdotus, jota yrityskohtainen sopimus ei ole kattanut.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että työehtosopimuksella on voitu muuttaa palkkauksen rakennetta siitä huolimatta, että muutos on saattanut merkitä työmaakohtaisesti sovittujen etujen heikentymistä (TT 1979:90). Samalla tavoin on voitu muuttaa paikallisesti sovittua, työehtosopimuksen osaksi tullutta lomapalkan laskentakäytäntöä (TT 1988:98).

Sähköasennustoimialan työehtosopimus on solmittu 13.11.2007. Allekirjoituspöytäkirjan mukaan työehtosopimuksen mukaiset uudet urakkahinnoittelutaulukot ovat tulleet voimaan 1.1.2008 jälkeen tarjotuissa töissä. Kun otetaan huomioon todistajien esittämät ristiriitaiset käsitykset, työtuomioistuimen mielestä asiassa ei ole osoitettu, että tämä noin puolentoista kuukauden viive olisi tarkoitettu varata paikallisten urakkahinnoittelusopimusten irtisanomiseen.

Sen sijaan työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen hinnoittelusäännöistä on poistettu erityismääräys, joka valtuuttaa tekemään yrityskohtaisia sopimuksia ATK-töiden urakkahinnoista. Samalla näiden töiden hinnoittelusta on otettu määräykset työehtosopimukseen. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo osapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavaksi tulkinnan, jonka mukaan työehtosopimuksen määräyksillä on korvattu aiemmat yleiskaapeloinnista tehdyt yrityskohtaiset sopimukset. Uudet urakkahinnat on voitu ottaa käyttöön työehtosopimuksen yleisten urakkamääräysten mukaisesti 1.1.2008 jälkeen tarjotuissa töissä. Kanteessa esitetyille, toisensisältöiseen tulkintaan perustuville vaatimuksille ei siten ole perustetta.

Oikeudenkäyntikulut

Sähköalojen ammattiliitto ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 3.300 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n oikeudenkäyntikulut 3.300 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Sutela, Kari, Vuorio ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.