Legislator Case Law & Legislation
TT:2009-109 AI generated

Labor court upheld collective agreement general binding force despite reduced coverage percentage due to industry stability.

Case Number TT:2009-109
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labor Court overturned the Certification Board's decision to revoke the general binding force of a collective agreement for building technology electrical installation. Although the agreement now covered fewer than half of the total employees in the sector, the court found the industry's high organization rate and long-standing negotiation history justified its continued binding status. Consequently, the original 2007 decision confirming the agreement's validity was reinstated and remains in effect.

Legislator headnote

AI generated

Act on the General Binding Force of Collective Agreements; Act on Collective Agreements: A collective agreement may retain general binding force even if it covers less than half of the sector's workforce, provided the industry demonstrates high organization rates and stable collective bargaining history.

Keywords

AI generated
general binding force collective agreement sector coverage labor law certification board industry stability reinstatement of decision

Cited Legislation

AI generated
Act on the General Binding Force of Collective Agreements
Act on Collective Agreements
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Vahvistamislautakunta oli viran puolesta ottanut uudelleen arvioitavaksi kysymyksen talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen yleissitovuudesta ja vahvistanut työehtosopimuksen yleissitovuutta vailla olevaksi.

Vahvistamislautakunnan päätös kumottiin. Aiempi vahvistamislautakunnan päätös, jolla mainittu työehtosopimus oli vahvistettu yleissitovaksi, jäi voimaan.

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 109

VALITTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 2.4.2009 antama päätös nro 12/2009 talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta oli 22.3.2007 antamallaan päätöksellä nro 4/2007 vahvistanut talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen yleissitovaksi. Vahvistamislautakunta on sittemmin omasta aloitteestaan ottanut työehtosopimuksen yleissitovuuden uudelleen harkittavaksi.

Lautakunta on todennut, että talotekniikka-alan sähköasennustoimialaa koskeva työehtosopimus on valtakunnallinen. Sitä sovelletaan soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n talotekniikka-alalla toimivien jäsenyritysten työntekijöihin, jotka suorittavat rakennuksissa tai rakennelmissa tai niihin liittyen sähkö- ja automaatioasennustöitä, edellisiin liittyviä tietoliikenteen (yleiskaapelointi) ja turvatekniikan asennustöitä samoin kuin mainituissa töissä asennettujen laitteiden huolto-, kunnossapito- ja ylläpitotöitä. Lisäksi sopimusta sovelletaan toimialan työntekijöihin niissä 35:ssä yrityksessä, joiden kanssa Sähköalan ammattiliitto ry on tehnyt erillissopimuksen työehtosopimuksen noudattamisesta. Sopimus korvaa saman nimisen 30.9.2007 päättyneen työehtosopimuksen.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry on työehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti ilmoittanut, että sen 51:ssä sopimuksen piirissä olevassa jäsenyrityksessä on työssä 2 768 tämän sopimuksen piirissä olevaa henkilöä. Sähköalojen ammattiliitto ry on ilmoittanut tehneensä 35 työnantajan kanssa erillissopimuksen työehtosopimuksen noudattamisesta. Näiden työnantajien palveluksessa on 838 toimialan työntekijää. Sähköalojen ammattiliitto ry:n ilmoituksen mukaan toimialalla on työssä 9 184 liiton jäsentä.

Työehtosopimusta sovelletaan saadun selvityksen mukaan toimialaluokituksen TOL 2002 toimialaluokassa 45310 sähköjohtojen ja -laitteiden asennus. Tilastokeskuksen vuoden 2005 työssäkäyntitilaston sosioekonomisen jakauman mukaan sähköjohtojen ja -laitteiden asennustyössä työskentelee noin 9 200 työntekijää.

Kun verrataan toisiinsa yhtäältä talotekniikka-alan sähköasennustoimialaa koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää (noin 9 200) ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää (2 768) lisättynä liityntäsopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden määrällä (838), voidaan todeta, että talotekniikka-alan sähköasennustoimialaa koskeva työehtosopimus ei ole työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustava.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että talotekniikka-alan sähköasennustoimialaa koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan ja talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus vahvistetaan yleissitovaksi työehtosopimukseksi. Toissijaisesti Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin palauttaa asian työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan uudelleen käsiteltäväksi, jos se katsoo, ettei se voi asiassa esitettyjen uusien seikkojen vuoksi ottaa asiaa suoraan ratkaistavakseen.

Työehtosopimusten yleissitovuus perustuu työsopimuslain 2 luvun 7 §:ään, jonka yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 157/2000 s. 73) on todettu olevan selvää, että jos työehtosopimuksen piiriin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä, työehtosopimusta on pidettävä edustavana, ja että edustavuus määräytyy tällöin asianomaisen työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaisen sidottuisuuspiirin perusteella. Perustelujen tästä kohdasta seuraavan vastakohtaispäätelmän mukaisesti jos työehtosopimuksen piiriin kuuluu selvästi alle puolet alan työntekijöistä, työehtosopimus voi olla yleissitova, jos muut perusteluissa mainitut seikat tätä puoltavat.

Valituksen kohteena olevassa päätöksessä mainitut alan työnantajien ja työntekijöiden lukumäärät ovat jäljempänä mainitulla tavalla virheelliset tai muuttuneet. Työehtosopimuksen soveltamisen yleisyyttä osoittaa työehtosopimuksen sidottuisuuspiirin ohella ensinnäkin liityntäsopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä, jonka on vahvistamislautakunnan päätöksessä todettu olevan 838. Tässä määrässä on tapahtunut lautakunnan päätöksen julkaisemisen jälkeen merkittävä muutos. Sähköalojen ammattiliitto ry on tehnyt eri yritysten kanssa liityntäsopimuksia, joiden perusteella liityntäsopimusten piirissä olevien työntekijöiden määrä on nyt noin 1 485.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:stä 13.5.2009 puhelimitse tarkastettu kysymyksessä olevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työnantajayritysten lukumäärä on 58, eikä 51, kuten valituksen kohteena olevaan päätökseen on merkitty. Näissä yrityksissä työskenteli 13.5.2009 yhteensä 2 980 (eikä 2 768) sopimuksen piirissä olevaa henkilöä.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen 12/2009 mukaan alalla työskentelee noin 9 200 työntekijää, joka määrä on päätöksen mukaan perustunut siihen, että tilastokeskuksen vuoden 2005 työssäkäyntitilaston sosioekonomisen jakauman mukaan sähköjohtojen ja -laitteiden asennustyössä työskentelee kyseinen määrä työntekijöitä. Päätöksessä ei ole mainittu mitään siitä, sisältyvätkö tähän määrään myös alan toimihenkilöt. Samaa työehtosopimusta koskevasta lautakunnan päätöksestä 4/2007 nimittäin ilmenee, että tuolloin päätöksen perusteena käytetyn tilastokeskuksen vuoden 2004 työssäkäyntitilaston mukaan samalla alalla työskenteli noin 11 350 työntekijää, ja että tilastosta ei voinut erottaa työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrää. Alan työntekijämääräksi arvioitiin kyseisessä päätöksessä noin 8 440.

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n perustelujen mukaan työsuhteen vähimmäisehtojärjestelmän tavoittelema vakaus edellyttää, että arvioinnissa käytetään edellä mainittujen tekijöiden lisäksi muitakin kriteereitä. Näitä ovat asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus, alan yleinen järjestäytymisaste puolin ja toisin sekä työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana (HE 157/2000 s. 73).

Ennen työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain säätämistä oikeuskäytännössä katsottiin yleissitovuuden edellyttävän sellaista edustavuutta asianomaisella työalalla, että sopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen soveltamispiiriin kuului ainakin noin puolet alan työntekijöistä (KKO 1974 II 44). Yleissitovuuden saavuttaminen oli siis jo aikaisemmin voimassa olleen lain aikana mahdollista, vaikka työehtosopimusta noudatettiin alan työntekijöistä alle puolen työsuhteessa normaalisitovuuden perusteella.

Yleissitovuuden saavuttamiseksi oli edellä mainitulla tavalla jo aikaisemman oikeustilan aikana riittävää, että normaalisitovuuden piirissä oli vain noin puolet alan työntekijöistä. Nykyisen lain perusteluissa on lueteltu tekijöitä, jotka on otettava huomioon tilastotietojen lisäksi. Näiden seikkojen perusteella on selvää, että yleissitovuuden saavuttaminen on nykyisen lain mukaan mahdollista siinäkin tapauksessa, että normaalisitovuuden piirissä on jopa selvästi alle puolet alan työntekijöistä.

Seuraavassa käsitellään yleissitovuuden edellä mainittujen kriteerien täyttymistä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen kohdalla:

Asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus

Asianomaisen alan yleinen järjestäytymisaste puolin ja toisin

Alan työntekijöiden järjestäytymisaste on erittäin korkea. Ottaen huomioon työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksestä ilmenevä Sähköalojen ammattiliitto ry:hyn järjestäytyneiden toimialan työntekijöiden määrä 9 184 ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta ilmenevä työntekijöiden määrä 9 200 voidaan todeta, että alan järjestäytymisaste on lähes sata prosenttia. Edellä on käsitelty työnantajien järjestäytymistä. Yli 50 asentajaa työllistävistä alan yrityksistä kaikki ovat järjestäytyneet Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:hyn tai ovat tehneet liityntäsopimuksen. Se, että ala mahdollistaa pienimuotoisuudessaan käsityöläismäisyyttä lähentelevän toiminnan, on otettava sen erityispiirteenä huomioon järjestäytymisasteen merkitystä työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa.

Työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana

Valtaosa alalla toimivista yrityksistä on pieniä, korkeintaan muutaman työntekijän työllistäviä, työnantajaliittoon järjestäytymättömiä työnantajia, jotka kokonsa vuoksi pitävät järjestäytymistä merkityksettömänä eivätkä tule koskaan järjestäytymään. Alan luonteeseen kuuluu, että sen toimintoja on mahdotonta laajassa mittakaavassa siirtää halvan työvoiman maihin. Tästä on puolestaan seurannut, että halvan työvoiman maista on tuotu alan työntekijöitä Suomeen. Yleissitovuuden poistaminen heikentäisi merkittävästi myös ulkomaisten Suomeen tulevien sähköasentajien työsuhdeturvaa. Järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen turvaaminen yleissitovuuden yhtenä keskeisenä tavoitteena puoltaa voimakkaasti työehtosopimuksen katsomista yleissitovaksi.

Yhteenvetona edellä alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuudesta, alan yleisestä järjestäytymisasteesta puolin ja toisin sekä työehtosopimusten yleissitovuuden tavoitteesta järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana voidaan todeta, että talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen tilastollisesti laskettava edustavuus 48,53 prosenttia ei ole jäänyt niin pieneksi, ettei työehtosopimusta pitäisi edellä mainitut yleissitovuuden tavoitteet huomioon ottaen vahvistaa yleissitovaksi.

LAUSUNNOT

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislauta on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut, että valituksenalainen päätös perustuu työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä olevien henkilöiden määrän osalta Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n 15.4.2008 antamaan tietoon, jonka mukaan sopimuksen piirissä olevissa sen 51 jäsenyrityksessä on ollut työssä 2 768 henkilöä 31.12.2007. Sähköalojen ammattiliitto on ilmoittanut 23.4.2008 tehneensä erillissopimuksen 35 työnantajan kanssa 838 jäsentään koskien.

Alan kokonaistyöntekijämääräksi on tilastokeskuksen vuoden 2005 työssäkäyntitilaston perusteella katsottu noin 9 200 työntekijää. Luvussa ei ole mukana toimihenkilöitä. Vuoden 2006 työssäkäyntitilaston perusteella alalla on työssä 9 809 työntekijää.

Valituksessa esitettyjen uusien lukumäärätietojen perusteella arvioiden työehtosopimusta voitaisiin pitää edustavampana kuin vahvistamislautakunnan päätöstä annettaessa käytössä olleiden tietojen perusteella on arvioitu.

Sähköalojen ammattiliitto ry:lle on varattu tilaisuus antaa oma lausuntonsa vahvistamislautakunnan lausunnon johdosta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Alan työntekijöiden kokonaismäärä

Vahvistamislautakunta on perustanut ratkaisunsa vuoden 2005 työssäkäyntitilastoon, jonka mukaan toimialalla (TOL 2002) 45310 eli sähköjohtojen ja laitteiden asennuksessa työskenteli noin 9 200 työntekijää. Tämä määrä on vuonna 2006 ollut 9 809. Alan työntekijöiden kokonaismäärä on sen jälkeen ilmeisesti jonkin verran edelleen vaihdellut myötäillen henkilömäärää erikoisrakentamisen alalla. Tarkkojen tilastotietojen puuttuessa on alan työntekijöiden kokonaismääränä pidettävä 9 800 henkeä.

Työehtosopimuksen normaalisitovuuden piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä

Sähköalojen ammattiliitto ry on työtuomioistuimelle ilmoittanut, että Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n sopimuksen piirissä olevissa sen 58 jäsenyrityksessä on ollut työssä 2 980 henkilöä 31.12.2007. Lisäksi Sähköalojen ammattiliitto ry on ilmoittanut tehneensä eri yritysten kanssa liityntäsopimuksia, joiden perusteella liityntäsopimusten piirissä olevien työntekijöiden määrä on nyt noin 1 485.

Työtuomioistuimelle esitetyn uuden selvityksen perusteella voidaan katsoa, että talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä on yhteensä 4 465 työntekijää.

Johtopäätökset

Työehtosopimusta on työsopimuslain esitöiden mukaan pidettävä yleissitovana muun muassa silloin, kun työehtosopimuksen piiriin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä. Verrattaessa alan työehtosopimuksen soveltamispiiriin työehtosopimuslain nojalla kuuluvien henkilöiden samoin kuin niin kutsuttujen liityntäsopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärää alan kokonaistyöntekijämäärään voidaan todeta, että jonkin verran alle puolet alalla työskentelevistä henkilöistä kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Ottaen kuitenkin huomioon alan työmarkkinaosapuolten vuosikymmeniä jatkunut sopimustoiminta, alan korkea järjestäytymisaste ja työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen voidaan katsoa edelleen olevan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustava.

Valitus on koskenut 1.11.2007 lukien uudistettua työehtosopimusta. Myös sitä edeltänyt työehtosopimus oli vahvistettu yleissitovaksi. Yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 5 §:n nojalla nyt käsiteltävää työehtosopimusta on noudatettava yleissitovana sen edellä mainitusta voimaantulopäivästä alkaen.

Päätöslauselma

Vahvistamislautakunnan päätös kumotaan.

Vahvistamislautakunnan 22.3.2007 antama päätös nro 4/2007 jää voimaan, joten talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimus on sen mukaisesti alallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustavana pidettävä ja siten yleissitova.

Päätös on voimassa siihen asti kunnes työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 7 §:n tai työtuomioistuin saman lain 9 §:n nojalla toisin päättää.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana ja Saloheimo, Kröger, Sutela ja Vuorio jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Päätös on yksimielinen.