Labour court dismisses union's appeal, upholding fine for failing to restore peace during strike.

Terästehtaan sähköpäivystäjien lakon taustalla oli ollut erimielisyys kunnossapidon toimintatavan muuttamisesta. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen määräykseen työnantajalle kuuluvasta työnjohto-oikeudesta.

Ammattiosaston tai sen edustajien toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi ei pidetty riittävinä, kun lakko oli kestänyt kolme päivää. Ammattiosasto oli siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa.

Vastaajan mukaan mahdollinen hyvityssakko oli jätettävä tuomitsematta työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetusta erityisestä syystä, koska päivystyksen muuttamista oli yhteistoimintaneuvotteluissa käsitelty puutteellisesti. Vaikka tuomiossa todettiin lakkoon olleen myös ymmärrettäviä syitä, työnantajan ei katsottu menetelleen asiassa sillä tavoin moitittavasti, että ammattiosaston hyvityssakkovastuu olisi tullut kokonaan poistaa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 107

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

KUULTAVA

Raahen Sähkömiehet ry

ASIA

Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.9.2009

Pääkäsittely 7.10.2009

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

tuomitsee Raahen Sähkömiehet ry:n työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen sille kuuluvan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja

velvoittaa Raahen Sähkömiehet ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomioistuimen päätöksen antamisesta.

Perusteet

Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaalla on ollut sähköpäivystäjien lakko, joka alkoi 17.4.2009 kello 16.00 ja päättyi 20.4.2009 kello 6.00.

Raahen terästehtaalla työskentelee yhteensä noin 2061 työntekijäasemassa olevaa henkilöä. Sähköalojen ammattiliittoon ja Raahen Sähkötyöntekijät ry:hyn näistä kuuluu 197 henkilöä. Sähköpäivystys on tehtaalla järjestetty siten että sähköpäivystäjiä on joka vuorossa viidessä päivystyspisteessä pareittain aina kaksi henkilöä eli yhteensä 10 henkilöä vuorossa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on yhteensä 50 sähköpäivystäjää.

Yhtiössä oli joulukuussa 2008 aloitettu hanke kunnossapidon toimintatavan muuttamisesta. Sähköpäivystäjien lukumäärä osastoilla laskisi kahdesta sähkömiehestä yhteen päivystysvuorossa eli yhteensä 25 sähköpäivystäjään. Sähkömiehen työpariksi päivystämään tulisi mekaanisen kunnossapidon työntekijä. Lisäksi tehtaan keskitetyn kunnossapidon vuororyhmää, niin sanottua kenttäryhmää, suunniteltiin vahvistettavaksi kahdella sähköasentajalla vuoroa kohti.

Perjantaina 17.4.2009 kello 16.00 olivat jatkuvaa kolmivuorotyötä tekevät sähköpäivystäjät poistuneet tehtaan kaikista viidestä päivystyspisteestä. Poistumisesta he olivat ilmoittaneet osastonsa vuorotyönjohtajalle, ja jotkut heistä olivat kertoneet palaavansa töihin maanantaina 20.4.2009 kello 6.00. Raahen Sähkömiehet ry:n kuuluvia työntekijöitä oli lakossa 17.4.2009 yhteensä 17, 18.4.2009 yhteensä 24 ja 19.4.2009 yhteensä 26 työntekijää. Jälkikäteen lakon syyksi ilmoitettiin mielenilmaus kunnossapidon uutta toimintatapaa koskevaa hanketta vastaan.

Kunnossapidon toimintatavan muuttamista ja uusia tehtäväjärjestelyjä koskien yhtiössä on järjestetty useita tiedotus- ja neuvottelutilaisuuksia. Yhteistoimintamenettelyn mukaiset kokoukset järjestettiin 8. ja 16.12.2008 sekä 7.1.2009. Lisäksi muutoshankkeesta järjestettiin 20.3.2009 luottamusmiehille ja toimihenkilöille tiedotustilaisuus, jossa paikalla myös pääluottamusmies A. Tämän jälkeen muutoshankkeesta järjestettiin vielä 8.4.2009 erillinen esittely- ja tiedotustilaisuus pääluottamusmies A:lle, metallin pääluottamusmies B:lle ja luottamusmies C:lle. Viimeisin tiedotus- ja neuvottelutilaisuus järjestettiin 16.4.2009. Yhtiö on näin ollen toiminut asiassa lain ja työehtosopimuksen mukaisesti, eikä ole antanut mitään vastaajan väittämää työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettua aihetta laittomaan työtaisteluun.

Työtaistelulla pyrittiin saamaan työnantaja luopumaan työnjohto-oikeudestaan ja suostumaan työntekijäpuolen mielen mukaisiin ratkaisuihin tehdessään päätöksiä työn järjestämistä koskevissa asioissa. Työtaistelut kohdistuivat voimassa olevan työehtosopimuksen osana noudatettavan TT-SAK yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta.

Työnantajan edustajat olivat heti lakon alettua vaatineet pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi sekä tehtaan turvallisuuden kannalta välttämättömän sähköpäivystyksen järjestämiseksi tehtaalle. Luottamusmiehelle oli myös toimitettu neljän lakkoon osallistuneen sähköpäivystäjän yhteystiedot, jotta tämä voisi ryhtyä toimiin työrauhan palauttamiseksi.

Vastaajan selostamat ammattiosaston tai sen edustajien toimet lakon estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi eivät ole olleet missään tapauksessa riittäviä ottaen huomioon erityisesti sen, että lakko on kestänyt kolme vuorokautta eli yhteensä seitsemän ja puoli työvuoroa. Ammattiosasto on näin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaaja on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja vaatinut, että kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut 300 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomitsemispäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Haastehakemuksen kuvaus tapahtumista pitää paikkansa seuraavin lisäyksin ja korjauksin.

Yhtiö ilmoitti suunnitelluista järjestelyistä henkilöstölle tiedotustilaisuudessa 20.3.2009. Työntekijät pyysivät asiasta neuvottelua, joka pidettiin 8.4.2009. Jo tuossa neuvottelussa yhtiö ilmoitti toteuttavansa muutokset aiemmin ilmoittamallaan tavalla 1.6.2009. Keskustelutilaisuus 16.4.2009 koski sähköturvallisuutta, mutta tehtäväjärjestelyistä ei enää neuvoteltu.

Myös kantajan lisälausumassa mainitut aikaisemmat tilaisuudet on pidetty. Niiden aiheena kuitenkin on pöytäkirjojen mukaan ollut työvoiman käytön vähentäminen, ei sähköpäivystyksen organisaation muuttaminen. Neuvottelutilaisuuksissa ei käyty läpi yhteistoimintalain edellyttämällä tarkkuudella tai yhteistyön hengessä huolto- ja kunnossapitotoiminnan muutoksia. Työnantaja on näin ollen yrittänyt kiertää yhteistoimintavelvollisuutensa tältä osin sitomalla muutossuunnitelman irtisanomisneuvotteluihin.

Asiasta on siis pidetty yksi tiedotustilaisuus ja yksi neuvottelutilaisuus, joista jälkimmäinen vasta työntekijöiden vaatimuksesta. Yhtiö on näin ollen laiminlyönyt käydä yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 luvun mukaiset neuvottelut. Lain mukaan päätös toteutettavista toimenpiteistä voidaan tehdä vasta neuvottelujen jälkeen. Yhtiö on näin menetellessään antanut työntekijöiden työtaisteluun työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun aiheen. Erillistä, yhteistoimintamenettelyyn liittyvää riita-asiaa ei ole vireillä, mutta hyvityssakko on jätettävä tuomitsematta tai työnantajan menettely on ainakin otettava huomioon hyvityssakon määrää alentavana seikkana.

Työnantajan edustaja oli antanut tekstiviestillä luottamusmiehelle neljän lakkoon osallistuneen sähköpäivystäjän yhteystiedot. Tämän jälkeen luottamusmies huolimatta siitä, että oli vuosilomalla ja lomamatkalla, yritti ottaa näihin neljään työntekijään puhelimitse yhteyttä siinä kuitenkaan onnistumatta.

Pääluottamusmies A oli saatuaan työnantajan edustajalta tiedon mielenilmaisusta ryhtynyt välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi soittamalla kaikille luottamusmiehille ja kehottanut näitä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, jota kehotusta luottamusmiehet olivat noudattaneet.

Ammattiosaston luottamusmiehiä tai toimihenkilöitä ei osallistunut työtaisteluun.

Raahen sähkömiehet ry:ssä on 340 maksavaa jäsentä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ote yt-neuvottelupöytäkirjasta 8.12.2008.

2. Yt-neuvotteluissa 8.12.2008 jaettu materiaali.

3. Ote yt-neuvottelupöytäkirjasta 16.12.2008.

4. Yt-neuvotteluissa 16.12.2008 jaettu materiaali.

5. Ote yt-neuvottelupöytäkirjasta 7.1.2009.

6. Tiedotustilaisuuden 20.3.2009 osallistujalista.

7. Muistio 16.4.2009.

Kantajan henkilötodistelu

1. Johtaja D.

2. Johtaja E.

Vastaajan henkilötodistelu

1. Luottamusmies F.

2. Pääluottamusmies A.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Asian tausta ja erimielisyyden kohde

Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaalla on ollut sähköpäivystäjien lakko, joka alkoi 17.4.2009 kello 16 ja päättyi 20.4.2009 kello 6. Kuultavaan ammattiosastoon kuuluvia työntekijöitä oli lakossa 17.4. yhteensä 17, 18.4. yhteensä 24 ja 19.4. yhteensä 26.

Lakon taustalla on ollut erimielisyys kunnossapidon toimintatavan muuttamisesta. Työnantaja on tehnyt asiassa päätöksiä keväällä 2009. Muutosten ilmoitettiin tulevan voimaan 1.6.2009. Muutoksen myötä osastoilla vuoroissa olevien sähköpäivystäjien lukumäärä laskee kahdesta sähkömiehestä yhteen, ja sähkömiehen työparina päivystää mekaanisen kunnossapidon työntekijä. Lisäksi tehtaan keskitetyn kunnossapidon vuororyhmää, niin sanottua kenttäryhmää, vahvistetaan kahdella sähköasentajalla vuoroa kohti.

Asiassa on käyty yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut 8.12.2008-7.1.2009. Työntekijäpuoli on kuitenkin katsonut, ettei sähköpäivystysorganisaation muuttamista ole neuvotteluissa käyty läpi yhteistoimintalain edellyttämällä tarkkuudella tai yhteistyön hengessä. Neuvotteluissa on keskitytty työvoiman vähentämistä koskeviin suunnitelmiin. Työntekijät ovat myös katsoneet, että muutos heikentää työturvallisuutta.

Erimielisyys koskee sitä, onko ammattiosaston tai sen toimihenkilöiden toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi pidettävä riittävinä. Lisäksi vastaaja on esittänyt, että mikäli ammattiosaston katsottaisiin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, hyvityssakko on jätettävä tuomitsematta työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetuista erityisistä syistä, koska työnantaja on menetellyt yhteistoimintaneuvotteluissa virheellisesti.

Erillistä, yhteistoimintalain tulkintaa koskevaa riita-asiaa ei ole vireillä eikä sellaista ole vastaajan ilmoituksen mukaan tarkoitus nostaa.

Asiassa esitetty selvitys

Kantaja on kuullut todistajina johtaja D:tä ja johtaja E:tä, jotka ovat edustaneet työnantajaa yhteistoimintaneuvotteluissa. Vastaaja on kuullut todistelutarkoituksessa luottamusmies F:ää ja pääluottamusmies A:ta.

E on ollut tiedottamassa muutoksista tilaisuuksissa 23.1.2009 ja 20.3.2009. Jälkimmäisessä tilaisuudessa E oli kertonut suunnitellun muutoksen yksityiskohdat eli muun muassa sen, että sähköpäivystäjien määrä vuorossa laskee yhdestä kahteen. Keskustelua oli aiheuttanut eniten sähköturvallisuus. E oli saanut sellaisen vaikutelman, että henkilöstön edustajat olivat osanneet odottaa ilmoitusta sen tyyppisistä järjestelyistä joihin työnantaja oli päätynyt. Puheenvuorot, joita henkilöstön edustajat käyttivät ilmoituksen johdosta, olivat E:n mielestä vaikuttaneet etukäteen valmistelluilta. Työntekijäpuolen pyynnöstä järjestetyssä tilaisuudessa 8.4.2009 käsiteltiin samoja asioita kuin 20.3.2009. Kukaan henkilöstön edustajista ei kummassakaan tilaisuudessa sanonut, että asiaa ei olisi käsitelty yhteistoimintaneuvotteluissa.

Tilaisuudessa 16.4.2009 käytiin läpi yksinomaan sähköturvallisuusasiaa. Mukana oli tehtaan asiantuntija. Pääluottamusmies A oli ilmoittanut, että työntekijäpuoli ei hyväksy järjestelyjä. A ei ollut perustellut asiaa sen kummemmin. Lakko oli alkanut seuraavana päivänä.

E:n käsityksen mukaan A alkoi soitella työntekijöitä töihin lakon alettua, kun E oli ilmoittanut että hätätyön kriteerit täyttyvät. Työntekijät eivät kuitenkaan tulleet töihin. Välttämättömät toiminnot saatiin kuitenkin hoidetuksi siten, että toimihenkilöt soittelivat alaisilleen sähköasentajille. Joitakin työntekijöitä saatiin paikalle myös hätätyömääräyksellä.

E oli vasta työtuomioistuinprosessin aikana saanut tiedon siitä, että työntekijäpuoli oli tyytymätön yhteistoimintamenettelyyn.

F on osallistunut kokouksiin 8.12. ja 16.12.2008. F kertoi, että kantajan kirjallisena todisteluna esittämä aineisto on käyty läpi yhteistoimintaneuvotteluissa kantajan selostamin tavoin. Kokouksissa ei kuitenkaan kerrottu, että sähköpäivystäjien määrää oltiin vähentämässä. Siinä, että on tarkoitus tehdä yhteistyötä mekaanisen kunnossapidon kanssa, ei ollut sinänsä mitään uutta; niin on toimittu tähänkin saakka. Siinä vaiheessa kun ilmeni, että sähköpäivystäjien määrää oltiin vähentämässä kahdesta yhteen, F oli ilmoittanut että työntekijäpuoli ei turvallisuussyistä voi hyväksyä järjestelyä. Asia selvisi vasta 20.3.2009.

Kun lakko alkoi, luottamusmies F oli lomamatkalla. Hänellä ei ollut mukana työkännykkää, jossa työntekijöiden yhteystiedot olivat. Lakosta F:lle ilmoittanut työnantajan edustaja oli toimittanut F:lle neljän työntekijän yhteystiedot. F oli yrittänyt soittaa heille, mutta ei ollut saanut heitä kiinni.

A on aloittanut pääluottamusmiehen tehtävissä kuluvan vuoden alussa. A oli osallistunut yhteistoimintaneuvotteluihin 7.1.2009 alkaen. Kokouksessa ei ollut käsitelty sähkökunnossapidon asioita yksityiskohtaisesti, vaan koko kunnossapito-osastoa yleisesti. Sähköpäivystäjien määrän vähentämisestä A sai tiedon tiedotustilaisuudessa 20.3.2009. A oli yllättynyt täysin, mutta käyttänyt muutaman puheenvuoron joissa ilmoitti kantanaan, että esitys on järkyttävä.

Lakon alkaessa A ei ollut työpaikalla, mutta E:n otettua yhteyttä A oli soittanut kaikille luottamusmiehille. Tämän tuloksena oli viikonlopun aikana saatu töihin kuusi sähköasentajaa, jotka olivat tehneet työtä yhteensä 58 tuntia. A:n muistikuvan mukaan tilanteesta käytiin jokin keskustelu myös terässulaton insinöörin kanssa, mutta A:n käsityksen mukaan työnantaja oli saanut ihmisiä töihin jo perjantaina. A ei osannut varmasti sanoa, mikä osuus oli luottamusmiesten, mikä toimihenkilöiden toimenpiteillä.

Arviointi ja johtopäätökset

Ammattiosaston vastuu

Lakossa on ollut sen ensimmäisenä päivänä 17, toisena 24 ja kolmantena 26 sähköasentajaa, jotka ovat kuultavan ammattiosaston jäseniä. Koska lakko on jatkunut näinkin pitkään, vastaajan on tullut esittää kattava selvitys niistä toimenpiteistä, joihin ammattiosasto tai sen edustajat ovat ryhtyneet työrauhan välittömäksi palauttamiseksi. Vastaaja on kuitenkin selvittänyt tehtyjä toimenpiteitä vain yleisellä tasolla. Toisaalta kantaja on esittänyt selvitystä työnantajan edustajien toimenpiteistä, joita on ollut muun muassa hätätyöilmoituksen tekeminen. Epäselväksi on jäänyt, mikä osuus ammattiosaston toimenpiteillä on ollut siihen, että joitakin sähköasentajia saapui työhön lakon aikana. Joka tapauksessa valtaosa jäsenistä on jatkanut lakkoa kolmen päivän ajan.

Ammattiosaston tai sen edustajien toimenpiteistä ei voida esitetyn selvityksen perusteella pitää riittävinä. Ammattiosaston on siten katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa. Kun lakon syynä on ollut erimielisyys päivystyksen järjestelyistä, lakko on kohdistunut työehtosopimuksen määräykseen työnantajan työnjohto-oikeudesta.

Työnantajan menettely

Luottamusmies F ja pääluottamusmies A ovat kertoneet kunnossapidossa suunniteltuja muutoksia koskevista yhteistoimintaneuvotteluista. He eivät ole kiistäneet sitä, että neuvotteluissa käsiteltiin asiat kantajan selostamin tavoin. He ovat myös kertoneet, että kantajan kirjallisena todisteluna esittämä materiaali on käyty kokouksissa läpi. He ovat kuitenkin katsoneet henkilökohtaisena käsityksenään, että sähkökunnossapidon asioita käsiteltiin ylimalkaisesti. Kertomansa mukaan he eivät osanneet odottaa sähköpäivystysjärjestelmään sellaista muutosta, johon työnantaja myöhemmin ilmoitti päätyneensä. Lopullinen tieto 1.6.2009 voimaan tulevista muutoksista on annettu 20.3.2009 pidetyssä tilaisuudessa.

Oikeudenkäyntikulut

Raahen Sähkömiehet ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen ilmoitettu määrä 3.500 euroa on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Raahen Sähkömiehet ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2.400 euroa.

Raahen Sähkömiehet ry velvoitetaan lisäksi korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Lindahl, Ahokas ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.