Labor court dismissed claim that 23-hour rest rule applies only to non-daily destinations under collective agreement.

Matkustamohenkilökunnan työehtosopimukseen otetulla määräyksellä oli sovittu siitä, että suunniteltu työaikojen välinen aika ulkoasemalla oli vähintään 36 tuntia, mikäli aikaerolento oli pituudeltaan alle 12 tuntia ja se sisälsi määräyksen mukaisesti yötyötä. Työehtosopimuksella oli sovittu myös mahdollisuudesta suunnitella ulkoasemalepo 23 tunnin pituiseksi, jos lennon jälkeen myönnetään välittömästi asemapaikalle saavuttua kaksi ylimääräistä kalenterivuorokautta vapaata ennen lentoon liittyviä kahta kiintiövapaata.

Tuomiossa on ollut kysymys siitä, onko viimeksi mainittua määräystä tarkoitettu sovellettavaksi myös silloin, kun kysymys on kohteesta, jonne liikennöidään päivittäin.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 106

KANTAJA

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry

VASTAAJAT

Palvelualojen Toimialaliitto ry

Finnair Oyj

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.11.2008

Pääkäsittely 22.9.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys ry:n ja Palvelualojen Toimialaliitto ry:n välillä ajaksi 1.10.2007-30.4.2010 solmitun Finnair Oyj:n matkustamohenkilöstöä koskevan työehtosopimuksen 10 §:ssä (Aikaero- ja kaukolennot) on muun muassa seuraavat määräykset:

1.4. Alle 12-tuntiseksi suunnitellun aikaerolennon jälkeen suunniteltu työaikojen välinen aika ulkoasemalla on vähintään 36 tuntia, jos menolennon suunniteltu työaika ylittää 11 tuntia ja lento sisältää yötyötä loka- huhtikuussa vähintään 3 tuntia 30 minuuttia ja touko- syyskuussa vähintään 4 tuntia 30 minuuttia.

Alle 12-tuntiseksi suunnitellun aikaerolennon jälkeen, joka ei täytä yllä olevia työaika- ja yötyömääräyksiä, on suunniteltu työaikojen välinen aika vähintään 23 tuntia. Kummassakin tapauksessa lepo suunnitellaan annettavaksi välittömästi aikaerokohteeseen saavuttaessa.

Mikäli kohteeseen operoidaan 2 kertaa päivässä siten, että toisessa täyttyisi 36 tunnin ulkoasemalepo ja toisessa puolestaan 23 tuntia, miehistörotaatiot suunnitellaan ristiin, jolloin molempien rotaatioiden osalta täyttyy vähintään 25 tunnin suunniteltu ulkoasemalepo. Asemapaikkalepo määräytyy kohdan 1.5. kappaleiden 1. ja 4. mukaisesti, ellei työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken sovita toisin.

Kun kysymyksessä on aikaerolento, jossa meno- ja paluumatkalla suunniteltu työaika ylittää yli 12 tuntia, vuorolistat laaditaan siten, että lentojen välinen aika ulkoasemalla on vähintään 42 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämän sopimuskauden ajan BKK, KIX ja NRT kuuluvat ympäri vuoden, ja NGO, HKG sekä CAN loka-huhtikuussa 36-tunnin ulkoasemalevon piiriin iltapäivä- tai ilta-aallossa operoitaessa

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sellainen alle 12-tuntiseksi suunniteltu aikaerolento, joka täyttää kohdan 1.4. määritelmän, voidaan suunnitella 23 tunnin ulkoasemalevolla, jos lennon jälkeen myönnetään välittömästi asemapaikalle saavuttua kaksi ylimääräistä kalenterivuorokautta vapaata ennen lentoon liittyviä kahta kiintiövapaata.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimukseen osallisten 7.11.2007 allekirjoittamassa neuvotteluratkaisussa, joka koskee Finnair Oyj:n matkustamohenkilöstöä koskevan työehtosopimuksen uudistamista, on layoverista eli ulkoasemalla annettavasta lepoajasta todettu seuraavaa:

3. Tekstikohdat

Kaukoliikennetyöehdot

Yhtiö teettää Finnair Terveyspalvelujen toimesta aikaero- ja kaukolentojen rasitukseen ja riskeihin liittyvän tutkimuksen ulkopuolista asiatuntijaa käyttäen.

36 tunnin layover edellyttäen, että suunniteltu työaika on yli 11 tuntia ja siitä suunniteltu yötyö loka-huhtikuussa vähintään 3,5 tuntia ja kesälomakaudella vähintään 4,5 tuntia

Mikäli kohteeseen operoidaan 2 kertaa päivässä siten, että toinen layovereista minimissään 36 tuntia ja toisessa 23 tuntia, suunnitellaan miehistörotaatiot ristiin minimissään 25 tunnin layoverilla.

Allekirjoituspöytäkirjaan kirjataan, että osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämän sopimuskauden ajan BKK, KIX ja NRT kuuluvat ympäri vuoden ja NGO, HKG sekä CAN loka-huhtikuussa 36-tunnin layoversäännön piiriin iltapäivä- tai ilta-aallossa operoitaessa.

Muutoin layover 23 t

Muilla kuin päivittäisillä lennoilla mahdollisuus lyhentää layover 23 tuntiin jolloin vapaat kotiasemalla 2+2

KANNE

Vaatimukset

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Finnair Oyj:n menettelevän Finnair Oyj:n matkustamohenkilöstöä koskevan ajaksi 1.10.2007-30.4.2010 solmitun työehtosopimuksen 10 §:n 1.4-kohdan 1 momentin vastaisesti, kun yhtiö antaa 36 tuntia lyhyemmän ulkoasemalevon työehtosopimuksen 10 §:n 1.4-kohdan 1 momentissa tarkoitetulle lennolle osallistuvalle ca:lle, vaikka kohteeseen (Osaka ja Bangkok) liikennöidään päivittäin

tuomitsee Finnair Oyj:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon ja

tuomitsee Palvelualojen Toimialaliitto ry:n valvontavelvollisuutensa rikkomisesta työehtosopimuslain 9 §:n tarkoitettuun hyvityssakkoon.

SLSY ry on lisäksi vaatinut Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Finnair Oyj:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan SLSY ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä alkaen laskettuna, kun 30 päivää on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Perusteet

Erimielisyys koskee aikaerolennon (lento, jolla lähtö- ja tuloaseman välinen aikaero on neljä tuntia tai enemmän) ulkoasemalla annettavan lepoajan pituutta. SLSY ry:n näkemyksen mukaan työaika on työehtosopimuksen 10 §:n 1.4.-kohdan 1. momentissa tarkoitetuilla lennoilla suunniteltava siten, että ca:lle tulee ulkoasemalla vähintään 36 tunnin mittainen lepoaika. Poikkeuksen ulkoasemalevon pituudesta muodostavat ne kohteet, joihin ei liikennöidä päivittäin. Näillä lennoilla voidaan työaika suunnitella 23 tunnin mittaisella ulkoasemalevolla.

Edelle jäljennettyjen työehtosopimusmääräysten mukaisesti layoverin pituus on vähintään 23 tuntia. Tästä poiketen osalliset ovat sopineet käytettäväksi 36 tunnin mittaista layoveria työehtosopimuksen 10 §:n 1.4.-kohdan 1. momentin mukaisissa tilanteissa. Näillä tilanteilla tarkoitetaan alle 12-tuntisiksi suunniteltuja lentoja, joissa menolennon suunniteltu työaika ylittää 11 tuntia ja lento sisältää yötyötä loka- huhtikuussa vähintään 3 tuntia 30 minuuttia ja touko- syyskuussa vähintään 4 tuntia 30 minuuttia.

Työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin mahdollisuudesta käyttää 23 tunnin mittaista layoveria niin sanotuissa taitekohdissa. Taitekohdalla tarkoitetaan työehtosopimuksen 10 §:n 1.4.-kohdan 1. momentin mukaisista lentoa kohteeseen, johon ei lennetä päivittäin. Sopimus oli tarpeen sen takia, että kohteissa, joihin ei lennetä päivittäin, saattaisi 36 tunnin mittainen layover tosiasiassa (palaavan lennon puuttuessa) pidentää ulkoasemalepoa huomattavasti 36 tuntia pidemmäksi. Taitekohtaa koskevaa poikkeussääntöä voidaan kuitenkin soveltaa vain kohteissa, joihin ei lennetä päivittäin. Sovitulla poikkeussäännöllä ei voida mitätöidä työntekijän oikeutta 36 tunnin mittaiseen layoveriin niillä työehtosopimuksen 10 §:n 1.4.-kohdan 1. momentin mukaisilla lennoilla kohteisiin, joihin lennetään päivittäin. Kun layoverin pituudesta oli sovittu, kirjattiin 7.11.2007 allekirjoitettuun neuvotteluratkaisuun se, että layoverin lyhennys 36 tunnista 23 tuntiin on mahdollista vain ”muilla kuin päivittäisillä lennoilla.”

Työnantajapuoli on kantansa tueksi vedonnut työehtosopimuksen sanamuotoon. Vakiintuneen käytännön mukaisesti työehtosopimusta sovelletaan osallisten tarkoituksen mukaisesti. Sitä paitsi työehtosopimusratkaisun muoto kokonaisuudessaan ja myös sen kirjallinen muoto tukevat SLSY ry:n kantaa. Rajoitukset layoverin lyhentämisessä, josta asiassa on kyse, on kirjattu selväsanaisesti 7.11.2007 allekirjoitettuun neuvotteluratkaisuun, joka on itsenäinen työehtosopimus tai ainakin osa työehtosopimusratkaisua. SLSY ry:n edustajat eivät ole missään vaiheessa pitäneet työnantajapuolen kantaa oikeana.

Finnair Oyj on toiminut vastoin työehtosopimuksen selkeätä määräystä, vaikka se on tiennyt tai ainakin sen olisi pitänyt tietää työehtosopimusmääräyksen oikea sisältö. Yhtiö ei ole muuttanut käytäntöään, vaikka sille on huomautettu asiasta.

Palvelualojen Toimialaliitto ry ei ole tehnyt mitään saadakseen Finnair Oyj:n noudattamaan työehtosopimuksen määräystä, vaikka sitä on liitolta vaadittukin.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Finnair Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Finnair Oyj ovat vaatineet Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

SLSY ry tulkitsee kanteessa tarkoitettua työehtosopimuksen 10 §:n 1.4 kohdan 1 ja 2 momenttia sekä 10 §:n 1.5 kohdan 3 momenttia niiden sanamuodon vastaisesti. Sanamuodon mukaan alle 12-tuntiseksi suunnitellun aikaerolento, joka täyttää 10 §:n 1.4 kohdan 1 momentin työaika- ja yötyömääräykset, voidaan suunnitella 23 tunnin ulkoasemalevolla, jos asemapaikalle saavuttua myönnetään kaksi ylimääräistä kalenterivuorokautta vapaata ennen lentoon liittyviä kahta kiintiövapaata.

Koska Osakan ja Bangkokin lennot täyttävät 10 §:n 1.4 kohdan 1 momentin työaika- ja yötyömääräykset, ja näiden lentojen jälkeen myönnetään vapaat asemapaikalla 10 § 1.5 kohdan 3 momentin mukaisesti, ei näillä lennoilla tarvitse työehtosopimuksen mukaan antaa yli 23 tunnin lepoaikaa kysymyksessä olevalla ulkoasemalla. SLSY ry:llä on näyttötaakka siitä, että työehtosopimusta tulisi tulkita vastoin sen sanamuotoa.

Matkustamohenkilökuntaa koskevat työehtosopimusneuvottelut syksyllä 2007 olivat vaikeat. Tekstimuutosesityksiä oli lukuisia. Lisäksi neuvotteluja käytiin kolmessa eri ryhmässä. Neuvoteltavana olivat matkustamohenkilöstöä koskeva työehtosopimus (yleissitova), Finnair Oyj:n matkustamohenkilöstöä koskeva työehtosopimus sekä Blue1 Oy:n matkustamohenkilöstöä koskeva työehtosopimus.

Finnair Oyj:n matkustamohenkilöstöä koskevan työehtosopimuksen tekstejä muokattiin vielä neuvotteluratkaisun 7.11.2007 allekirjoittamisen jälkeen. Tämä oli välttämätöntä, koska neuvotteluratkaisuun ei ole kirjattu valmiita työehtosopimuksen tekstejä, mikä on selkeästi nähtävissä neuvotteluratkaisusta. Tekstien muokkausta tekivät Finnair Oyj:n neuvottelijat ja SLSY ry:n neuvottelijat.

Riidanalainen työehtosopimusteksti on tullut SLSY ry:n neuvottelijoilta. Pääluottamusmies lähetti työantajapuolen neuvottelijoille 12.11.2007 kello 12.30 sähköpostiviestin, jossa hän kertoo päivittäneensä työehtosopimustekstejä aikaero- ja kaukolentojen osalta. Pääluottamusmieheltä jäi epähuomiossa liitetiedostona olleet työehtosopimustekstit pois ja SLSY ry:n puheenjohtaja lähetti sähköpostilla samana päivänä kello 15.45 liitetiedostona kysymyksessä olevat tekstit. SLSY ry:n 12.11.2007 lähettämissä työehtosopimusteksteissä on riidanalainen 10 § 1.4. kohta merkitty siten, että se vastaa työehtosopimuksen kirjausta 23 tunnin lepoajan osalta (työehtosopimuksen 10 § 1.4. 2 momentti).

Työehtosopimuksen sanamuoto on yllä kerrotuin tavoin tullut yhteisymmärryksessä SLSY ry:n kanssa pohjautuen SLSY ry:n esittämään tekstiin. Finnair Oyj tulkitsee siten työehtosopimusta oikein. Sopijaosapuolten kesken laadittiin yhteisesti työehtosopimuksen liitteenä 4 oleva taulukko selventämään uusia lepoaikakäytäntöjä. Sekin tukee yksiselitteisesti työnantajan tulkinnan oikeellisuutta.

Vuoden 2008 maaliskuun alussa pidetyssä yhtiön sisäisessä palaverissa, jossa olivat läsnä SLSY ry:n edustajina puheenjohtaja ja pääluottamusmies sekä yhtiön puolelta kaksi henkilöä, molemmat SLSY ry:n edustajat ovat suullisesti vahvistaneet kysymyksessä olevan sopimuskohdan oikeaksi tulkinnaksi yhtiön käytännön. Pääluottamusmies on lisäksi 13.3.2008 laatimassaan jäsentiedotteessa vahvistanut tämän. Yhtiön tulkinnan pääluottamusmies vahvisti oikeaksi myös sähköpostiviestin liitteenä 20.2.2008 toimittamallaan ulkoasemalepoa koskevalla selvityksellään, johon myöhemmin laadittu jäsentiedote perustui.

SLSY ry on siten kiistatta hyväksynyt Finnair Oyj:n noudattaman kysymyksessä olevan sopimuskohdan tulkinnan esittämällä sitä koskevan tekstimuodon työehtosopimukseen ja allekirjoituspöytäkirjaan, tiedottamalla tästä myös jäsenkunnalleen sekä vahvistamalla sekä suullisesti että kirjallisesti yhtiön tulkinnan olevan oikean. SLSY ry on kuitenkin sittemmin muuttanut kantansa tulkintaan.

Finnair Oyj ei ole tietensä rikkonut työehtosopimusta. Se on käyttänyt työehtosopimuksen sanamuodon mukaisesti työnjohto-oikeuttaan suunnitellessaan Osakan ja Bangkokin lennoilla ulkoasemalevoksi 23 tuntia. Palvelualojen Toimialaliitto ry ei siten myöskään ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan. Työnantajaliitto on saanut tukeutua tulkinnassa työehtosopimuksen sanamuotoon ottaen erityisesti huomioon, että sanamuoto pohjautuu SLSY ry:n esitykseen. Asia on joka tapauksessa niin tulkinnanvarainen, että kanteessa vaaditut hyvityssakot tulisi jättää tuomitsematta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Erimielisyysmuistio

2. SLSY ry:n 26.10.2007 tekemä esitys työehtosopimuksen 10 §:ksi

3. Työnantajapuolen sähköpostiviesti 7.11.2007

4. Palkansaajapuolen sähköpostiviesti 12.11.2007

5. Työnantajapuolen sähköpostiviesti 13.11.2007

6. SLSY ry:n tiedote työehtosopimusratkaisusta 28.11.2007

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Sähköpostiviesti 12.11.2007 A:lta

2. Sähköpostiviesti 12.11.2007 B:ltä

3. SLSY ry:n 12.11.2007 työnantajapuolen neuvottelijoille lähettämät työehtosopimustekstit koskien aikaero- ja kaukolentoja

4. Pääluottamusmies A:n jäsentiedote 13.3.2008

5. Pääluottamusmies A:n viestin liitteenä ollut analyysi sopimuksen tulkinnasta

Kantajan henkilötodistelu

1. Purseri A

2. Purseri B

Vastaajien henkilötodistelu

1. Osaston johtaja C

2. Manager D

3. Johtaja E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Vuoden 2007 marraskuussa allekirjoitetun Finnair Oyj:n matkustamohenkilöstöä koskevan työehtosopimuksen 10 §:n 1.4. kohdan 1 momentissa on sovittu siitä, että jos alle 12-tuntiseksi suunnitellun aikaerolennon jälkeen suunniteltu työaika ylittää 11 tuntia ja lento sisältää yötyötä vähintään määräyksessä mainitun ajan, on suunniteltu työaikojen välinen aika ulkoasemalla vähintään 36 tuntia. Saman pykälän 1.5. kohdan 3 momentissa sovitun mukaan sellainen alle 12-tuntiseksi suunniteltu aikaerolento, joka täyttää kohdan 1.4. määritelmän, voidaan suunnitella 23 tunnin ulkoasemalevolla, jos lennon jälkeen myönnetään välittömästi asemapaikalle saavuttua kaksi ylimääräistä kalenterivuorokautta vapaata ennen lentoon liittyviä kahta kiintiövapaata.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, voidaanko edellä tarkoitettu aikaerolento suunnitella 23 tunnin ulkoasemalevolla myös silloin, kun kohteeseen liikennöidään päivittäin.

Työehtosopimusmääräysten tarkoituksesta esitetty näyttö

A on toiminut muun muassa SLSY ry:n hallituksen jäsenenä sekä Finnair Oyj:n matkustamohenkilöstön pääluottamusmiehenä ja osallistunut tässä ominaisuudessa myös vuonna 2007 käytyihin työehtosopimusneuvotteluihin, joissa on sovittu yhtiön matkustamohenkilöstöä koskevista työehdoista. Työntekijäpuolen tavoitteena neuvotteluissa oli ulkoasemalevon pidentäminen. Työntekijäpuoli oli neuvottelujen alussa esittänyt, että ulkoasemalepo kaikilla aikaerolennoilla olisi 42 tuntia. Aikamäärää oli sittemmin lyhennetty siten, että lepoajan pituudeksi tuli 36 tuntia. Työnantajapuoli oli esittänyt neuvotteluissa sovittavaksi niin sanotusta taiteaikasäännöstä, jonka mukaan ulkoasemalepoa voitaisiin lyhentää 36 tunnista ja lyhyempi ulkoasemalepo kompensoitaisiin asemapaikalla Helsingissä annettavilla vapailla. Tässä yhteydessä keskusteltiin erityisesti kohteista, joihin ei lennetä päivittäin.

SLSY ry:n puheenjohtajana toiminut B on osallistunut liiton edustajana vuonna 2007 käytyihin Finnair Oyj:n matkustamohenkilöstön työehtoja koskeviin työehtosopimusneuvotteluihin. Osapuolten 7.11.2007 allekirjoittamaan neuvotteluratkaisuun kirjatun mukaisesti osapuolten välillä on sovittu siitä, että mahdollisuus ulkoasemalevon lyhentämiseen 23 tuntiin on muilla kuin päivittäisillä lennoilla. Neuvotteluratkaisun allekirjoittamisen jälkeen ulkoasemalevon lyhentämisestä ei osapuolten välillä ollut keskusteltu eikä kumpikaan osapuoli ollut esittänyt muutettavaksi sitä, mitä neuvotteluratkaisuun oli kirjattu. Varsinaiset työehtosopimusmääräykset, joista on jäänyt pois mainita siitä, että lyhennetty ulkoasemalepo koskee muita kuin päivittäisiä lentoja, ovat työnantajapuolen edustajan laatimia. Koskenniemen mukaan mainittu kirjaus on otettu neuvotteluratkaisuun, joka muodostaa osan koko työehtosopimusratkaisusta.

C:n toimialueena Finnair Oyj:ssä on tuotannonohjaus ja hänen vastuualueeseensa kuuluvat miehistön käyttöön liittyvät kysymykset. C on osallistunut asiantuntijana vuonna 2007 käytyihin työehtosopimusneuvotteluihin, jotka ovat koskeneet matkustamohenkilöstöön sovellettavaa työehtosopimusta. Työnantajan tavoitteena neuvotteluissa oli saada työehtosopimukseen määräykset, joiden mukaan työnantaja voisi suunnitella miehistön työvuorot siten, että työnantajalla olisi mahdollisuus päättää siitä, käytetäänkö pidempää ulkoasemalepoa vai pidempää asemapaikkalepoa. Neuvotteluissa saavutettiin yksimielisyys siitä, että työnantajalla on mahdollisuus suunnitella kauko- ja aikaerolentojen työvuorot siten, että käytetään 23 tunnin ulkoasemalepoa. Tältä osin neuvotteluissa ei tullut esille, että 23 tunnin ulkoasemalepoa voitaisiin käyttää vain sellaisissa kohteissa, joihin ei lennetä päivittäin.

C:n kertoman mukaan pääluottamusmies A ja SLSY ry:n puheenjohtaja B olivat C:n kanssa työehtosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen käydyssä keskustelussa tiedustelleet, miten työnantaja aikoo suunnitella eräät kauko- ja aikaerolennot. Tähän C oli vastannut, että lennot järjestetään minimi ulkoasemalevolla, koska se on työehtosopimuksen mukaan mahdollista. Tuolloin oli kysymys myös lennoista kohteisiin, joihin liikennöidään päivittäin. Työntekijäpuolen edustajat olivat tuossa tilanteessa olleet työehtosopimuksen tulkinnasta yhtä mieltä C:n kanssa.

E on osallistunut työnantajaliiton edustajana vuonna 2007 käytyihin työehtosopimusneuvotteluihin. Neuvottelut aloitettiin syyskuun alkupäivinä ja neuvottelujen alussa SLSY ry esitti oman laajahkon muutosesityksensä, joka koski muun muassa lepoaikamääräyksiä. Järjestön tavoitteena oli ulkoasemalepojen pidentäminen. E:lle oli ollut vaikea hyväksyä 36 tunnin ulkoasemalepoa, josta osapuolet kuitenkin pääsivät yksimielisyyteen. Marraskuun 7. päivänä saavutettuun neuvottelutulokseen on kirjattu pelkistetysti niitä asioita, joista osapuolet olivat päässeet yksimielisyyteen. Neuvottelutulos alistettiin osapuolten päättävien elinten hyväksyttäväksi. Neuvottelutulos ei aina vastaa lopullista työehtosopimusta, jolla on voitu poiketa neuvottelutuloksesta. SLSY ry:n oli 12.11.2007 esittänyt kirjoittamansa työehtosopimustekstin vastaamaan sitä, mistä osapuolten välillä oli sovittu. Osapuolten välisissä tapaamisissa oli käsitelty laadittuja sopimustekstejä ja työehtosopimus oli allekirjoitettu 23.11.2007.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen laadituissa SLSY ry:n jäsentiedotteissa ei ole mainintaa siitä, että mahdollisuus lyhentää ulkoasemalepo 23 tuntiin tulisi sovellettavaksi vain lennettäessä kohteisiin, joihin ei liikennöidä päivittäin. Työnantajapuolen edustajana työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen C:n kertoman mukaan pääluottamusmies ja SLSY ry:n puheenjohtaja ovat myös lentojen suunnittelusta keskusteltaessa olleet C:n kanssa yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on mahdollisuus suunnitella kauko- ja aikaerolennot 23 tunnin ulkoasemalevolla silloinkin, kun kohteeseen liikennöidään päivittäin.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Finnair Oyj ole menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti. Vastaavasti myöskään Palvelualojen Toimialaliitto ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:stä ilmenevän oikeusohjeen nojalla Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Finnair Oyj:n on jutun voittaessaankin vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Finnair Oyj saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, Sutela, Äimälä, T. Koskinen ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.