Labor court defers application of catering collective agreement to lower court based on client service scope.

Kysymys siitä, oliko toimintakeskuksen ruokalassa keittäjänä työskennelleen henkilön työsuhteessa noudatettava majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 102

KUULTAVAT

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry

Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry

ASIA

Kouvolan käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa (A / Kouvolan seudun työttömät ry)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välisessä majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimuksen 1 §:ssä on säädetty työehtosopimuksen soveltamisalasta seuraavaa:

1. SOVELTAMISALA

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Sopimusta noudatetaan majoitus- ja ravitsemisalalla sekä siihen verrattavassa tai läheisesti liittyvässä tai sitä tukevassa toiminnassa.

Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.

Sopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

• Yleissopimus (LTK–SAK) 15.11.1990

• Luottamusmiessopimus (MaRa–PAM) 1.1.2008

• Yhteistoimintasopimus (LTK–SAK) 15.1.1990 soveltamisohjeineen (MaRa–HRHL) 1.4.1990

• Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla (SAK, EK ym. 12.1.2006)

• Työpaikkaruokailua koskeva sopimus (LTK–SAK) 12.2.1976

• Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK–SAK)

• Jäsenmaksujen perintämenettelyä koskeva sopimus (LTK–SAK)

• Koulutussopimus MaRa–HRHL (1.1.1994)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KOUVOLAN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Ravintolatyöntekijä A on vaatinut, että Kouvolan seudun työttömät ry velvoitetaan suorittamaan hänelle haastehakemuksessa mainitut palkkasaatavat, odotusajan palkkaa ja korvausta oikeudenkäyntikuluista.

A oli työskennellyt mainitun yhdistyksen palveluksessa keittäjänä ajalla 11.2.-8.10.2008 kahden peräkkäisen määräaikaisen työsopimuksen perusteella. A:n työaika oli ollut viisi tuntia päivässä. A:n työtehtävät olivat olleet majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä. Kouvolan seudun työttömät ry:n ruokala palvelee myös muita asiakkaita kuin työttömiä, ja aterian hinta on kalliimpi niille, jotka eivät ole työttömiä. Yhdistys on kuitenkin maksanut A:lle majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa pienempää palkkaa. Lisäksi A:n työsopimuksessa on sovittu vastoin työehtosopimusta ja vuosilomalakia, että perustuntipalkka sisältää lomakorvauksen.

VASTAUS

Kouvolan seudun työttömät ry on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta. Toissijaisesti yhdistys on kiistänyt kanteen ja vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut.

Yhdistyksen tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää työttömyyden seurausvaikutuksia ja siitä aiheutuvia haittoja edistämällä yhteistoimintaa ja yhteisvastuuta eri yhteisöjen kesken. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun edun hankkiminen siihen osallisille, eikä toiminnan laatu ole luonteeltaan taloudellista.

Yhdistys työllistää saamansa projektirahoituksen turvin henkilöitä, jotka ovat olleet pitkään työttömänä, ovat vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle tai jotka muusta syystä eivät kykene täysipainoiseen työntekoon. Työllistämisedellytykset on määritelty Työministeriön ohjeessa projektituesta (Nro O/17/2005TM). Myös kantaja on ollut tällainen työntekijä. Koska työllistymismahdollisuus halutaan tarjota mahdollisimman monelle, työsuhteet ovat aina määräaikaisia ja enintään vuoden kestäviä. Projektirahoitus myönnetään vuodeksi kerrallaan.

Yhdistyksen harjoittaman kahvila-ruokalatoiminnan tuotot eivät riitä yhdenkään henkilön palkkaamiseen. Ruokalalla ei ole ulkopuolisia asiakkaita, koska se on yksi yhdistyksen ylläpitämän toimintakeskuksen asukkaille tarkoitetuista palveluista.

A:n palkkauksessa on noudatettu työsopimuslakia ja palkkatuen soveltamisohjeita, joiden mukaan palkkatuki käytetään kokonaisuudessaan työntekijän palkkaan eikä kyseisissä työsuhteissa ole velvoitetta lisäpalkan maksamiseen. Käytäntö on valtakunnallinen ja työsuojeluviranomaisten erikseen hyväksymä. Työsopimukseen ei ole kirjattu työehtosopimusta, eikä työttömien yhdistys kuulu työehtosopimuksen piiriin. Tukityöllistettyjen palkka ja muut työehdot määräytyvät työsopimuksen ja työvoimahallinnon ohjeiden ja projektituen ehdoissa määriteltyjen edellytysten mukaan.

Projektituen saamisen edellytyksenä on saajan omarahoitusosuus, joka on 25 % myönnetystä projektituesta. Kun TE-keskuksen maksama tuki vuonna 2008 on ollut 128.044 euroa, yhdistyksen oma varainhankinta on ollut 56.784 euroa. Tästä summasta kahvilamyynnin osuus on ollut noin 10.000 euroa elin noin viidesosa tuotoista. Yhdistyksen pää- tai muuna toimialana ei siten ole kahvila- tai ruokalatoiminta, eikä yhdistys myöskään tämän vuoksi ole sidottu majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen.

Jos yhdistyksen katsottaisiin olevan sidottu työehtosopimukseen, tulisi kyseeseen vain Palvelualojen toimialaliitto ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry:n välinen työkeskuksia ja sosiaaliseksi yritykseksi muuttuneita työkeskuksia koskeva työehtosopimus. Työkeskuksissa työskentelevien työntekijöiden työehtosopimus ei siten määräydy heidän tekemänsä työ- tai ammattinimikkeen mukaan, vaan perusteena on työn tarjoajan sosiaalinen työllistämistoiminta.

KOUVOLAN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Tuleeko A:n työsuhteeseen soveltaa Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:n ja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n välisen työehtosopimuksen määräyksiä vai tuleeko tähän työsuhteeseen soveltaa mitään työehtosopimusta?

MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY:N ja PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY:N LAUSUNTO

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39§:n nojalla varannut Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:lle ja Palvelualojen ammattiliitto P AM ry:lle tilaisuuden tulla kuulluksi Kouvolan käräjäoikeuden pyydettyä työtuomioistuimen lausuntoa siitä, tuliko Kirsti A:n työsuhteessa soveltaa majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimusta.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry lausuvat asiassa yhteisesti seuraavaa.

Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan sopimusta noudatetaan majoitus- ja ravitsemisalalla sekä siihen verrattavassa tai läheisesti liittyvässä tai sitä tukevassa toiminnassa. Sopimusta sovelletaan työaikalain alaisiin työntekijöihin.

Työtuomioistuimessa laaditusta kertoelmasta ilmenee, että A on työskennellyt Kouvolan seudun työttömät ry:n palveluksessa keittäjänä. Kouvolan käräjäoikeudessa käsiteltävän A:n kanteen mukaan mainitun yhdistyksen ruokala palvelee myös muita asiakkaita kuin työttömiä, ja aterian hinta on kalliimpi niille, jotka eivät ole työttömiä. Vastauksessaan kanteeseen Kouvolan seudun työttömät ry toteaa, että yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun edun hankkiminen siihen osallisille, eikä toiminnan laatu ole luonteeltaan taloudellista. Edelleen yhdistys toteaa, että ruokalalla ei ole ulkopuolisia asiakkaita, koska se on yksi yhdistyksen ylläpitämän toimintakeskuksen asukkaille tarkoitetuista palveluista. Yhdistys katsoo, että se ei ole sidottu majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen, koska yhdistyksen pää- tai muuna toimialana ei ole kahvila- ja ruokalatoiminta.

Ruokalassa tehtävä työ on sinänsä tyypillistä majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa työtä. Soveltamisalan ulkopuolelle on usein kuitenkin käytännön syistä jäänyt sellainen toiminta, jossa tuotteiden tarjonta on lähinnä suunnattu pienehkölle, ennalta määrätylle joukolle, ja jossa tuotteiden myynnin ensisijaisena tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa ja kilpailla toisten samankaltaisia tuotteita tarjoavien yritysten tai yhteisöjen kanssa. Jos ruokala palvelee myös ulkopuolista asiakaskuntaa, toimintaan sovelletaan majoitus-ja ravitsemisalan työehtosopimusta.

Ravitsemisliiketoimintaa harjoittava yhteisö ei voi kilpailla muiden samalla alalla toimivien yritysten tai yhteisöjen kanssa jättäen noudattamatta alan työehtosopimuksen määräyksiä. Soveltamisalan ulkopuolelle ei myöskään voi jäädä pelkästään sillä perusteella, että toiminnan harjoittajana on esimerkiksi yleishyödyllinen yhteisö. Mikäli kyseessä olevan ruokalan asiakaskunta koostuu omakustannushintaan syövistä työttömistä, eikä palveluja tarjota ulkopuolisille, saattaa olla tarkoituksenmukaista jättää ruokalassa tehtävä työ työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Edellä mainittujen kriteereiden täyttymisestä riippuu, kuuluuko Kouvolan seudun työttömät ry:n ylläpitämässä ruokalassa tehtävä työ majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisalaan ja tuliko työehtosopimusta soveltaa A:n työsuhteeseen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Kouvolan Seudun Työttömät ry ylläpitää Kouvolassa toimintakeskusta. Osana toimintakeskuksen toimintaa on ruokala, jossa A on työskennellyt keittäjänä. A:lle on maksettu palkkaa, joka on ollut alempi kuin mitä majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimus olisi edellyttänyt. Kouvolan käräjäoikeuden lausuntopyynnön perusteella on työtuomioistuimen arvioitavana, olisiko A:n työsuhteessa tullut soveltaa mainittua majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta.

Työtuomioistuin on varannut majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen sopijapuolille Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:lle ja Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:lle tilaisuuden antaa oman lausuntonsa. Mainitut liitot ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet, että ruokalassa tehtävä työ on tyypillistä majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa työtä. Sellaisen toiminnan, jossa tuotteiden tarjonta on lähinnä suunnattu pienehkölle, ennalta määrätylle joukolle ja jossa tuotteiden myynnin ensisijaisena tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa ja kilpailla samankaltaisia tuotteita tarjoavien yritysten tai yhteisöjen kanssa, on kuitenkin katsottu jäävän työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Liittojen mukaan ruokalatoiminnan ei voida katsoa jäävän alan työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle pelkästään sillä perusteella, että toiminnan harjoittajana on yleishyödyllinen yhteisö. Sen sijaan ruokalatoiminnan luonteella on asian arvioinnin kannalta merkitystä. Siinä tapauksessa, että ruokalan asiakaskunta koostuu omakustannushintaan ruokailevista työttömistä eikä palveluja tarjota ulkopuolisille, saattaa olla tarkoituksenmukaista jättää ruokalassa tehtävä työ työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Jos ruokala palvelee myös ulkopuolista asiakaskuntaa, toimintaan sovelletaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta.

Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa työehtosopimuksen osapuolten yhteisestä kannasta. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan esittää, että majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimus ei tule sovellettavaksi kyseisessä ruokalassa tehtävään keittäjän työhön, jos ruokala on tarkoitettu yksinomaan tai lähinnä toimintakeskuksen asiakkaille ilman, että se samalla kilpailisi ulkopuolisista asiakkaista. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei ole mahdollista tehdä lopullista arviota työehtosopimuksen soveltamisesta, vaan se jää käräjäoikeuden tehtäväksi sille ruokalatoiminnan luonteesta mahdollisesti vielä esitettävän selvityksen perusteella.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Rekola, Lehto ja T. Koskinen jäseninä. Esittelijä on ollut Engblom.

Lausunto on yksimielinen.