Labor court dismissed claim that substitute worker must receive same pay as permanent employee for temporary tasks.

Sijaiselle maksettavaa palkkaa koskevaa työehtosopimusmääräystä oli tulkittava siten, että sijaiselle oli maksettava tilapäisen työn edellyttämä tehtäväkohtainen palkka, joka ei välttämättä ole samansuuruinen kuin asianomaiselle vakituiselle työntekijälle maksettu palkka.

Kyse oli myös kanteen tutkimisen edellytyksistä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 99

KANTAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Turun kaupunki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.9.2008

Pääkäsittely 7.10.2008

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Julkisten ja hyvinvointialojen Liitto JHL ry: välillä solmitun tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (2005-2007) 19 §:n 3 kohdassa on seuraavat määräykset:

3.2. Palkkaperusteet

Aikapalkalla tarkoitetaan seuraavista palkkatekijöistä muodostuvaa summaa:

Perustuntipalkka määräytyy ammattinimikkeittäin liitteiden 1 ja 2 mukaan. Perustuntipalkassa otetaan huomioon keskimääräisinä ne vaativuustekijät ja työolosuhteet, jotka ovat pysyviä.

Erinäiset lisät (liite 3), joita maksetaan, joko työkokemuksen tai henkilökohtaisten ominaisuuksien taikka työolosuhteiden perusteella ovat:

1. työkokemuslisä

2. henkilökohtainen lisä

3. työolosuhdelisä.

3.3 Tilapäisen työn palkka

Milloin työntekijä on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve muutoin vaatii, hän on velvollinen tilapäisesti suorittamaan muutakin työtä. Tällaisesta työstä työntekijälle maksetaan tilapäisen työn edellyttämä palkka. Jos työ on aiemmin palkattua, maksetaan hänelle kuitenkin hänen omaa ammattiaan tai työtään vastaava palkkaa kuluvan ja yhden sitä seuraavan palkkakauden ajalta.

KANNE

Vaatimukset

Kantaja on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että

Turun kaupunki on menetellyt kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön vuosina 2005 – 2007 voimassa olleen työehtosopimuksen 19 §:n aikapalkkaa ja tilapäisen työn palkkaa koskevan 3.3 kohdan vastaisesti, koska Turun kaupunki ei ole maksanut etumies A:lle pakettiauton kuljettajan, etumies B:n tehtävän mukaista palkkaa A:n hoitaessa tilapäisesti B:n tehtäviä ja että

työtuomioistuin tuomitsee Turun kaupungin maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n perusteella hyvityssakkoa sen vuoksi, että Turun kaupungin olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa kunnallisen tuntipalkkaisten työehtosopimuksen määräystä jättäessään edellä 1. kohdassa mainitulla tavalla noudattamatta kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 19 §:n 3.3. kohdan mukaisen menettelyn ja

että työtuomioistuin velvoittaa kunnallisen työmarkkinalaitoksen korvaamaan Julkisten hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut työtuomioistuimessa laillisine korkoineen.

Perusteet

Etumies A on tehnyt etumies, pakettiauton kuljettaja B:n työtehtäviä tämän vuosi- ja sairauslomien aikana ajalla 7.3. - 1.4.2007 ja 23.7. ja 23.7. ja 23.7. - 19.8.2007, loppuvuodesta 2007 ja myös vuoden 2008 aikana.

Turun kaupungin olisi tullut työehtosopimuksen 19 §:n 3.3 kohdan perustella maksaa A:lle 9,39 euron suuruista palkkaa niiltä ajanjaksoilta kun A on hoitanut B:n työtehtäviä. Turun kaupunki on kuitenkin maksanut A:lle hänen omaa perustuntipalkkaansa, 9,19 euroa tunnissa, myös tilapäisen työtehtävän ajalta.

A työskentelee Turun kaupungin Viherlaitoksella puisto- ja puutarhatyöntekijän tehtävässä. Hänen pääasialliset tehtävänsä muodostuvat kesäaikaan puistojen ja yleisten alueiden hoitamisesta ja kunnossapidosta, talvisin pääasiallisesti puistometsien hoitotehtävistä. B työskentelee Viherlaitoksen pakettiautonkuljettajan tehtävissä.

Työehtosopimusmääräyksen mukaan työntekijän tehdessä tilapäisesti muuta kuin omaa työsopimuksen mukaista työtään, hänelle maksetaan tilapäisen työn edellyttämä palkka. Sopimusmääräyksessä ei ole erityistä määritelmää siitä, mitä tilapäisen työn palkalla tarkoitetaan eikä tästä määräyksestä ole erillisiä soveltamisohjeita.

Aikapalkalla työskentelevän työntekijän palkkaryhmä ja perustuntipalkka määräytyvät hänen ammattinimikkeensä ja tehtävänsä mukaan. Tämän vuoksi on johdonmukaista, että ”tilapäisen työn edellyttämällä palkalla” tarkoitetaan tässä sopimuskohdalla sen työntekijän perustuntipalkkaa, jonka tekemää työtä toinen työntekijä tilapäisesti tulee suorittamaan, mikäli ensin mainittu perustuntipalkka on korkeampi kuin tilapäistä työtä tekevän työntekijän normaali perustuntipalkka.

Edellä kuvatusta A:n palkkauserimielisyydestä on neuvoteltu sekä paikallisesti Turun kaupungin ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä, että työehtosopimusosapuolten Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä. Erimielisyyttä ei pystytty ratkaisemaan neuvotteluteitse.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Oikeudenkäyntiväite

Kunnallisen pääsopimuksen 12 §:n 1 momentin mukaan kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty pääsopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut. JHL on Kunta-alan unionin alayhdistyksenä sidottu kunnalliseen pääsopimukseen.

Etumies A:lle pakettiauton kuljettajan tehtävästä työehtosopimuksen perusteella maksettavan perustuntipalkan euromääräistä suuruutta koskevasta mahdollisesta erimielisyydestä ei ole käyty edellä tarkoitettuja keskusneuvotteluja.

Keskusneuvottelupöytäkirjan 4 kohdan 5 kappaleessa ja 6 kohdassa todetaan seuraavaa:

”Todettiin, että mikäli pakettiauton kuljettajana toimineen etumies B:n perustuntipalkka on ollut tehtävät ja työolosuhteet huomioon ottaen oikea, myös etumies A:lle on tullut maksaa tätä palkkaa hänen työskennellessään samoissa tehtävissä kuin B.”

”Todettiin neuvottelut tästä asiasta päättyneiksi ja osapuolten saavuttaneen yksimielisyyden.”

Keskusneuvottelutuloksen perusteella osapuolilla ei ole erimielisyyttä etumies A:n perustuntipalkan määräytymisestä ajalta, jonka hän on työskennellyt tilapäisesti pakettiauton kuljettajana.

Koska keskusneuvottelun osapuolet ovat yhtä mieltä A:n palkan määräytymisen perusteesta ajalta, jonka hän on työskennellyt tilapäisesti pakettiauton kuljettajana, ja koska kantajan ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä ei ole erimielisyyttä, josta osapuolet olisivat käyneet kunnallisen pääsopimuksen 12 §:n 1 momentin mukaiset, kanteen nostamisen edellytyksenä olevat keskusneuvottelut, kanne on jätettävä tutkimatta.

Siltä varalta, että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Turun kaupungin tekemä oikeudenkäyntiväite vastoin vastaajien käsitystä hylätään, seuraavassa vastataan A:n palkan euromääräistä suuruutta koskevaan kanteeseen.

Vaatimukset

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Turun kaupunki kiistävät kanteen ja vaativat, että työtuomioistuin hylkää sen kokonaan perusteettomana.

Oikeudenkäyntikulut

Lisäksi vastaajat vaativat, että työtuomioistuin velvoittaa kantajan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Turun kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut tässä asiassa laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

B:lle ja A:lle on maksettu TTES:n 19 §:n 3 kohdan mukaista aikapalkkaa.

Tilapäisestä työstä maksetaan TTES:n 19 §:n 3.3 kohdan mukaan ”tilapäisen työn edellyttämä palkka”. Tämä määräys osoittaa selvän sanamuotonsakin perusteella, että tilapäisen työn tekijälle ei ole määräyksen perusteella maksettava samaa palkkaa kuin sille työntekijälle on henkilökohtaisesti maksettu, jonka suorittamaa työtä työntekijä on määrätty tilapäisesti tekemään. Työehtosopimus takaa siis tilapäisestä työstä vähimmäistasona tilapäisen työn edellyttämän palkan, mutta ei tätä työtä normaalisti tekevälle työntekijälle tosiasiassa maksettua palkkaa.

Tilapäisen työn edellyttämällä palkalla tarkoitetaan siten TTES:n 19 §:n 3.3 kohdan perusteella palkkaa, jota tästä työstä olisi työehtosopimuksen palkkausmääräysten perusteella maksettava.

A:n ja B:n perustuntipalkkoihin ovat vaikuttaneet heidän aiemmat etumiestehtävänsä. Tästä seikasta ovat myös paikalliset työntekijäpuolen edustajat olleet tietoisia ja menettelyn hyväksyneet.

Kantajan A:lle maksettavaksi vaatima 9,39 euron suuruinen, etumiestehtävien perusteella B:lle aikanaan määritetty perustuntipalkka niiltä ajoilta, joina A on tehnyt tilapäisesti B:lle kuuluvia pakettiauton kuljettajan tehtäviä, ei näin ollen ole se perustuntipalkka, jota työehtosopimuksen mukaan pakettiauton kuljettajan tehtävästä pitää maksaa. B:lle on maksettu pakettiauton kuljettajan tehtävästä korkeampaa perustuntipakkaa (9,39 euroa) kuin työehtosopimuksen mukaan tästä tehtävästä olisi pitänyt maksaa.

A:lle on siten pitänyt TTES:n 19 §:n 3.2 kohdan, 3.3 kohdan ja liitteiden 1 ja 2 perusteella maksaa kantajan mainitsemilta ajoilta 7.3.–1.4.2007 ja 23.7.–19.8.2007, joina hän on tilapäisesti tehnyt B:lle kuuluvia pakettiauton kuljettajan tehtäviä, vähintään palkkaryhmän II A perustuntipalkka-asteikon alarajan mukaista perustuntipalkkaa 8,19 euroa tunnissa.

Kantajan 1 kohdan mukainen vaatimus on näin ollen perusteeton, joten se on hylättävä.

Koska kaupunki on maksanut A:lle riidanalaisilta ajoilta vähintään TTES:n 19 §:n 3.3 kohdan mukaista tilapäisen työn edellyttämää palkkaa, eikä kaupunki siten ole rikkonut mainittua määräystä, kantajan 2 kohdan mukainen vaatimus on perusteeton, joten se on hylättävä.

Koska kanne on kokonaan perusteeton, kantajan vaatimus oikeudenkäyntikulujen maksamisesta on hylättävä. Kantaja tulee velvoittaa korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut tässä asiassa laillisine viivästyskorkoineen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Selvitys etumiesten palkkakehityksestä Turun kaupungissa 2005-2008

2. Paikallisneuvottelupöytäkirja

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ote Turun kaupungin palkkatilastosta, B:n, A:n ja kahden kuorma-autonkuljettajan perustuntipalkat

2. Muistio 2007/taustaa viherlaitoksen palkkamuutokseen

3. Tausta-asiakirja 2007

4. Keskusneuvottelumuistio

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys ja asiassa esitetty selvitys

Asiassa on ollut kysymys siitä, miten kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 2005-2007 19 §:n 3.3. kohdan määräystä sijaiselle maksettavasta palkasta on tulkittava Turun kaupungin työntekijän A:n toimiessa pakettiautonkuljettaja B:n sijaisena. Kantaja on katsonut, että sijaiselle on määräyksen mukaan maksettava samaa tehtäväkohtaista perustuntipalkkaa kuin sijaistettavalle henkilölle on tosiasiassa maksettu. Vastaaja taas on katsonut, että palkan ei välttämättä tarvitse olla sama, kun se vain on asianomaista tehtävää koskevien työehtosopimuksen palkkamääräysten mukainen. Yksimielisyys vallitsee siitä, etteivät työntekijälle maksettavat erinäiset palkanlisät vaikuta asiaan.

Vastauksen mukaan kanteessa tarkoitetusta euromääräisestä palkanerotuksesta ei ole käyty pääsopimuksen mukaisia, kanteen nostamisen edellytyksenä olevia keskusneuvotteluja. Keskusneuvotteluissa on sen sijaan päädytty yksimielisyyteen työehtosopimuksen mukaisista sijaisen palkan määräytymisen perusteista.

Asiassa on selvitetty, että A on kanteessa mainittuina ajankohtina toiminut B:n sijaisena. A työskentelee puisto- ja puutarhatyöntekijän tehtävissä ja B pakettiauton kuljettajana. Molempien palkka on ollut palkkaryhmän 1C mukainen, mutta A:n perustuntipalkka on ollut 9,19 euroa ja B:n 9,39 euroa.

Asiassa ei ole esitetty sellaista lähempää selvitystä B:n työtehtävien sisällöstä, jonka perusteella olisi mahdollista todeta hänen oikea tehtäväkohtainen palkkaryhmänsä ja edelleen palkan määrä palkkaryhmän mukaista hinnoittelua sovellettaessa. Näitä kysymyksiä ei ole käsitelty myöskään asiaa koskevissa erimielisyysneuvotteluissa. Kerrotuista syistä työtuomioistuin ei voi ottaa kantaa muuhun kuin sijaisen palkan määräytymisperustetta koskevaan kysymykseen.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 19 §:n 3 momentin 3.3 kohdan mukaan omasta työstään tilapäisesti muuhun työhön siirtyvälle työntekijälle, kuten sijaiselle, maksetaan tilapäisen työn edellyttämä palkka. Työtuomioistuimen mielestä määräyksen sanamuoto viittaa vahvasti suoritettavien työtehtävien edellyttämään palkkaan eikä esimerkiksi siihen perustuntipalkkaan, jota asianomaiselle vakituiselle työntekijälle on tosiasiassa maksettu, mikäli vakituisen työntekijän palkka jostain syystä olisi korkeampi kuin hänen työtehtävänsä edellyttävät.

A:n ja B:n asiaa koskevissa keskusneuvotteluissa on päädytty yksimielisyyteen siitä, että mikäli pakettiauton kuljettajana toimineen B:n perustuntipalkka on ollut tehtävät ja työolosuhteet huomioon ottaen oikea, myös etumies A:lle on tullut maksaa tätä palkkaa hänen työskennellessään samoissa tehtävissä kuin B. Tämän lausuman edellä on keskusneuvottelupöytäkirjassa viitattu työehtosopimuksen 19 §:n 3.2 kohdan mukaisiin perustuntipalkan palkkatekijöihin, joita ovat juuri tehtävien keskimääräinen vaativuus ja työolosuhteet.

Vaikka asianosaiset työtuomioistuimessa ovat esittäneet osin erilaisia käsityksiä keskusneuvotteluissa saavutetun yksimielisyyden sisällöstä, työtuomioistuin katsoo, että myös keskusneuvotteluissa on päädytty pitämään sijaisen palkan määräysperusteena asianomaisen vakituisen työntekijän tehtävien edellyttämää peruspalkkaa. Työtuomioistuimella ei ole aihetta poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten yksimielisestä tulkinnasta. Kanteessa esitettyä toisenlaista tulkintaa ei voida vahvistaa.

Kuten edellä todettiin, pakettiautonkuljettaja B:n lähempi tehtäväkuvaus ja sen edellyttämä palkkaus eivät ole olleet selvitettävänä tässä oikeudenkäynnissä. Tämän vuoksi pelkästään se, että Turun kaupunki on maksanut B:n sijaisena toimineelle A:lle alempaa perustuntipalkkaa kuin B:lle on tosiasiallisesti maksettu, ei osoita, että kaupunki olisi rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla tietensä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Turun kaupungin oikeudenkäyntikulut. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Turun kaupunki ovat jättäneet oikeudenkäyntikulujen määrän työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 800 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Turun kaupungin oikeudenkäyntikulut 800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Mikkola, Virtanen, Sutela, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.