Union failed to prevent strike targeting collective bargaining rights, resulting in a fine for breach of supervisory duty.

Lakolla oli pyritty vaikuttamaan siihen, että työnantaja siirtäisi työnjohtajan muihin tehtäviin. Lakko oli siten painostustoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Koska työtaistelun uhka oli ollut jo pitkään ennen lakon alkamista ammattiosaston tiedossa, sen olisi tullut tapahtunutta tehokkaammin pyrkiä säilyttämään työrauha.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 98

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVA

Strömbergin tehtaan työntekijäin ammattiosasto ry

ASIA

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Strömbergin tehtaan työntekijäin ammattiosasto ry:n työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon sekä velvoittaa ammattiosaston korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30 päivän kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Kanne koskee ABB Oy:n Sähkökoneet -liiketoimintayksikössä Helsingissä maanantaina 2.6.2008 klo 8.00 alkanutta, keskiviikkoaamuun 4.6.2008 klo 8.00 jatkunutta lakkoa, joka kesti yhteensä kuusi työvuoroa.

ABB Oy:n Sähkökoneet -liiketoimintayksikön palveluksessa on 737 työntekijää, joista 536 on kuultavaksi haastetun ammattiosaston jäseniä. Työnseisaus toteutettiin liiketoimintayksikön käämintäosastolla, johon kuuluu 31 työntekijää. Näistä lakkoon osallistui 25 työntekijää, joista 19 on ammattiosaston jäseniä. Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies työskentelevät eri osastolla eivätkä olleet lakossa.

Pääluottamusmies on ilmoittanut lakon syyksi työntekijöiden tyytymättömyyden kääminnän toiseen työnjohtajaan ja siihen, että työnantaja sallii tämän jatkaa työtehtävässään. Työnantajan käsityksen mukaan tyytymättömyyden taustalla olevista erimielisyyksistä osa liittyy työnjohdollisiin asioihin.

Pääluottamusmies oli yli kaksi viikkoa ennen lakon alkamista ilmoittanut tulosyksikön johtajalle ja tuotantopäällikölle, että kääminnän työntekijät aikovat ryhtyä lakkoon, jos kyseinen työnjohtaja jatkaa tehtävässään. Työnantaja on vaatinut luottamusmiestä ilmoittamaan työntekijöille, ettei laittomiin työtaistelutoimenpiteisiin saa ryhtyä. Työnantaja on lisäksi pyrkinyt rauhoittamaan tilannetta käymällä työntekijöiden kanssa keskusteluja, joissa on ollut paikalla mm. pääluottamusmies ja osa osaston työntekijöistä. Pääluottamusmies on keskustelutilaisuuksissa tukenut työntekijäpuolen esittämiä työehtosopimuksen vastaisia näkemyksiä.

Koska pääluottamusmiehen ja ammattiosaston tiedossa on hyvissä ajoin etukäteen ollut, että työntekijät suunnittelevat työtaistelutoimenpiteitä, heidän olisi tullut ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin niiden estämiseksi. Lakon alettua pääluottamusmiehen ja ammattiosaston olisi tullut ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Lakon jatkuminen kuuden työvuoron ajan osoittaa, etteivät pääluottamusmies ja ammattiosasto ole ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Ammattiosasto on laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuutensa sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun sekä laiminlyömällä ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

Työntekijät pyrkivät työtaistelutoimenpiteellä painostamaan työnantajaa luopumaan työnjohto-oikeudestaan. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta sekä työntekijöiden ottamista ja erottamista koskeviin määräyksiin.

Työnseisauksesta ei aiheutunut välitöntä taloudellista vahinkoa, koska työnantaja ryhtyi heti erityisjärjestelyihin töiden hoitamiseksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto ry on kiistänyt kanteen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Haastehakemuksessa työnseisauksen taustasta sekä siihen osallistuneiden työntekijöiden määrästä selostetut tiedot pitävät paikkansa. Työnseisauksen syynä oli pitkään jatkunut eripura haastehakemuksessa tarkoitetun työnjohtajan ja käämintäosaston työntekijöiden välillä. Työntekijät olivat kokeneet, että kyseisen työnjohtajan toimintatapa on täyttänyt välillä työpaikkakiusaamisen tunnusmerkistön. Hänen kielenkäyttönsä oli poikkeuksellisen epäasiallista. Tämä johti ns. työpaikkapahoinvointiin.

Pääluottamusmies pyrki yhdessä työnantajan edustajien kanssa selvittämään vaikeaa tilannetta ja tämän johdosta pidettiin useampia palavereja asian selvittämiseksi. Pääluottamusmies ei ole ollut millään tavalla uhkailemassa tai masinoimassa työnseisausta, vaan hän on ollut neuvottelujärjestyksen mukaisesti selvittämässä molempia osapuolia kiusaavaa tilannetta. Silloin kun palavereihin on osallistunut käämintäosaston työntekijöitä, pääluottamusmies on jokaisen palaverin yhteydessä muistuttanut heitä työrauhavelvollisuudesta.

Työnseisaus alkoi pääluottamusmiehen tietämättä, joten reagointimahdollisuuksia työntekijöiden uloslähtöön ei tuossa tilanteessa ollut.

Tämän jälkeen pääluottamusmies ryhtyi oma-aloitteisesti sekä netin että muiden työntekijöiden avulla hankkimaan työpaikalta poistuneiden työntekijöiden kännykkänumeroita. Hän sai niitä 14 kappaletta. Hän soitti jokaiselle kehottaen välittömästi palaamaan työhön. Kehotukset eivät kuitenkaan johtaneet työrauhan välittömään palautumiseen.

Ammattiosaston maksavien jäsenten lukumäärä on 1.150. Työpaikan työntekijöiden kokonaisvahvuus on yli 700 työntekijää, joista ainoastaan murto-osa osallistui työnseisaukseen.

Ammattiosasto on toiminut riittävällä tavalla valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi. Mikäli katsotaan, etteivät toimet ole olleet riittäviä tulee ne kuitenkin ottaa huomioon hyvityssakon määrää arvioitaessa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelu ja sen kohdistuminen työehtosopimukseen

ABB Oy:n Sähkökoneet -liiketoimintayksikössä Helsingissä työskentelevät Srömbergin tehtaan työntekijäin ammattiosasto ry:hyn kuuluvat käämintäosaston työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 2.6.2008 alkaen kaksi vuorokautta.

Lakolla on pyritty vaikuttamaan siihen, että työnantaja siirtäisi muihin tehtäviin työnjohtajan, johon työntekijät ovat olleet tyytymättömiä. Lakko on siten painostustoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston vastuu työrauhan rikkoutumisesta

Kanteen mukaan pääluottamusmies oli yli kaksi viikkoa ennen lakon alkamista ilmoittanut työnantajan edustajille, että käämintäosaston työntekijät aikovat ryhtyä lakkoon, jos kyseinen työnjohtaja jatkaa tehtävässään. Toisaalta pääluottamusmiehen on ilmoitettu pyrkineen estämään lakkoon ryhtymisen muistuttamalla työntekijöitä työrauhavelvollisuudesta. Missä yhteydessä ja millä tavalla tämä on tapahtunut, on jäänyt epäselväksi. Ammattiosaston ei ole väitetty ryhtyneen muihin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi.

Lakon alettua pääluottamusmies on soittanut joillekin lakossa olleille ja vastaajapuolen ilmoituksen mukaan kehottanut palaamaan välittömästi töihin. Kukaan työntekijöistä ei kuitenkaan ole näin menetellyt, joten pääluottamusmiehen mahdolliset kehotukset ovat jääneet tehottomiksi.

Ottaen huomioon, että ammattiosaston tiedossa oli jo pitkään ennen lakon alkamista ollut työtaistelun uhka, sen olisi tullut tapahtunutta tehokkaammin pyrkiä säilyttämään työrauha. Tämän laiminlyödessään ja tyytyessään ilmoittamiinsa vaikutusta vaille jääneisiin toimenpiteisiin ammattiosasto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Strömbergin tehtaan työntekijäin ammattiosasto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 704 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Strömbergin tehtaan työntekijäin ammattiosasto ry:n maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Teknologiateollisuus ry:lle 2.200 euroa.

Strömbergin tehtaan työntekijäin ammattiosasto ry velvoitetaan lisäksi korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 704 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Sutela, Ahokas, ja Koskinen jäseninä. Esittelijä on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.