Labor court dismisses breach of contract claim against city for refusing sick pay due to disputed medical certificates.

Virkaehtosopimuksen rikkominen

Työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta sairausajan palkkaa. Pääluottamusmiehen tiedusteltua työnantajalta sairausajan palkanmaksun edellytyksiä hänelle oli ilmoitettu, ettei toimitettuja lääkärintodistuksia hyväksytä, koska niistä ei ilmene työkyvyttömyyden syy. Kun virkamies oli tämän jälkeen toimittanut työnantajalle asianmukaisella diagnoositiedolla varustetut erikoislääkärin antamat työkyvyttömyystodistukset ja koska työnantaja ei sinänsä edes epäillyt virkamiehen työkyvyttömyyttä, työnantajalla ei ollut virkaehtosopimuksen mukaista perusteltua syytä olla maksamatta sairausajan palkkaa.

Asiassa kysymys virkaehtosopimuksen rikkomisesta myös muilla perusteilla sekä valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 9

KANTAJA

Lääkäri A

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Jyväskylän kaupunki

ASIA

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 4.10.2007

Pääkäsittely 27.11.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 - 2007 (KVTES) V luvussa on sairauslomasta muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Oikeus sairauslomaan

1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virka-/työvapaata (sairauslomaa), jos hän on sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta virkaansa/työtään.

2 mom. Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pitemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissäkin tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi.

Soveltamisohje

Muu luotettava tapa voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus. Toimivaltainen viranomainen voi myös päättää, että aivan lyhyissä sairauspoissaoloissa ei tarvita edellä tarkoitettua todistusta, vaan esimiehen antama lupa riittää. Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan saamiseksi vakuutetun on yleensä esitettävä kansaneläkelaitokselle asianmukainen lääkärintodistus sairaudestaan lukuun ottamatta ns. omavastuuaikaa.

3 mom. Sairausloma myönnetään ilman eri hakemusta lääkärintodistuksessa mainituksi tai muulla 2 momentissa mainitulla tavalla selvitetyksi ajaksi.

Soveltamisohje

Saadakseen sairauslomaa viranhaltijan/työntekijän tulee olla kykenemätön tekemään omaa työtään ja osoittaa tämä yleensä lääkärintodistuksella tai muulla edellä 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Todistus esimerkiksi lääkärissä käynnistä, tutkimuksista, kuntoutuksesta tai poliklinikalla käynnistä ei ole riittävä. Jos lääkäri on kirjoittanut työkyvyttömyystodistuksen taannehtivasti, hänen pitää perustella todistuksen taannehtivuus.

Pääsääntöisesti sairausloma myönnetään lääkärintodistuksen tai muun 2 momentissa tarkoitetun todistuksen mukaan. Lääkärintodistus tai muu 2 momentissa tarkoitettu todistus on kuitenkin vain asiantuntijan lausunto, josta toimivaltainen viranomainen voi poiketa perustellusta syystä. Mikäli käy ilmi, ettei viranhaltija/työntekijä lääkärintodistuksesta huolimatta ole ollut työkyvytön, esim. henkilö on ollut samankaltaisessa työssä vastaavana aikana, hänellä ei ole oikeutta paikalliseen sairauslomaan. Viranhaltijan / työntekijän on esitettävä työnantajalle hyväksyttävä lääkärin- tai muu 2 momentissa tarkoitettu todistus työkyvyttömyydestään ilman aiheetonta viivytystä. Mikäli lääkärintodistusta ei perustellusta syystä voida hyväksyä, työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää viranhaltijan / työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastukseen.

Viranhaltijan/työntekijän on esitettävä työnantajalle hyväksyttävä lääkärin- tai muu 2 momentissa tarkoitettu todistus työkyvyttömyydestään ilman aiheetonta viivytystä. Mikäli lääkärintodistusta ei perustellusta syystä voida hyväksyä, työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää viranhaltijan/työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastukseen.

KANNE

Vaatimukset

A on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että A:lla on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella oikeus sairausajan palkkaan ajalta 1.3. - 9.4.2006,

velvoittaa Jyväskylän kaupungin maksamaan hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

velvoittaa Kunnallinen työmarkkinalaitoksen maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Jyväskylän kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Jyväskylän kaupungin perheneuvolassa työskentelevä lääkäri A jäi sairauslomalle 15.9.2005 ja on ollut siitä lähtien yhtäjaksoisesti poissa työstä. Työnantaja on jättänyt perusteettomasti maksamatta palkan osalta sairausaikaa ja muutoinkin sairausloma-asiaa käsitellessään tieten rikkonut virkaehtosopimusta.

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

A:n esimies on tietensä menetellyt KVTES:n V luvun 1 §:n vastaisesti kieltäytyessään 27.9.2005 alkaen hyväksymästä poissaolon perusteeksi A:n toimittamia erikoislääkärin antamia, ajanjaksoa 15.9.2005 - 31.8.2006 koskevia sairauslomatodistuksia ja velvoittaessaan hänet perusteetta ensin työterveyslääkärin ja sittemmin työterveyshuollon osoittaman erikoislääkärin tutkittavaksi. Esimies ei myöskään ole toimittanut kaikkia A:n hänelle toimittamia työkyvyttömyystodistuksia eteenpäin palkkatoimistoon.

A:n sairausajan palkkaa tammi-helmikuuta 2006 koskeva erimielisyys ratkaistiin A:n eduksi keskusneuvotteluissa 5.4.2006. Työnantaja on tieten rikkonut virkaehtosopimusta viivytellessään palkanmaksussa 25.4.2005 asti.

Vielä työnantaja on tietensä rikkonut virkaehtosopimusta jättäessään maksamatta A:lle sairausajan palkan ajalta 1.3. - 9.4.2006.

Sairausajan palkkasaatavat

Paikallisyhdistyksen pyydettyä ajanjaksoa 1.3.-31.5.2006 koskevan erimielisyyden ottamista keskusneuvotteluihin Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry katsoi, ettei asiassa ole edellytyksiä riitauttaa työnantajan menettelyä. Liitto ilmoitti tästä ratkaisustaan A:lle kirjallisesti 12.9.2006.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kunnallinen työmarkkinalaitos on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa jättäessään huolehtimatta siitä, että työnantaja maksaa A:n sairausajan palkan tammi-helmikuulta 2006 välittömästi keskusneuvotteluiden päätyttyä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Jyväskylän kaupunki ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä A:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantajan edustajat olivat jo pidemmän aikaa epäilleet A:n työkykyä ja häntä yritettiin ohjata työkyvyn arviointiin syksyllä 2005. A:n kieltäydyttyä tästä ja esimiehen edelleen epäillessä hänen työkykyään A määrättiin ensin vuosilomalle ja pidätettiin sitten virantoimituksesta 11.10.2005 asti. A ei siten 15.9. ja 11.10.2005 välisenä aikana ylipäänsä ollut sairauslomalla. Aiemmin A:lla oli ollut paljon selvittämättömiä poissaoloja ja hän oli toimittanut esimiehelleen usean eri lääkärin antamia työkyvyttömyystodistuksia. Kun lisäksi esimies virkatehtävien laiminlyönnin ja yhteistyökyvyn heikkenemisen vuoksi epäili A:n työkykyä, työnantajalla oli syyskuussa 2005 KVTES:n mukainen perusteltu syy määrätä tämä käyttämään työterveyshuoltoa hyväksyttävien sairauslomatodistusten hankkimiseksi. Ajanjaksolta 12.10. - 31.12.2005 A toimittikin työterveyslääkärin todistuksen työkyvyttömyydestään ja hänelle maksettiin sairausloma-ajan palkka.

Vuoden 2006 alussa A oli ollut yhtäjaksoisesti sairauslomalla jo muutaman kuukauden ja poissa työstä vielä pidemmän aikaa, joten työnantajalla oli perusteltu syy osoittaa A työnantajan osoittaman erikoislääkärin tarkastukseen. A kieltäytyi tästä ja toimitti työnantajalle kopioina muiden lääkäreiden antamia sairauslomatodistuksia. Näistä todistuksista ei helmikuun 2006 jälkeiseltä ajalta ilmennyt edes työkyvyttömyyden syytä eikä lääkärin mahdollista erikoistumisalaa. A toimitti diagnoosin sisältäneet, mutta edelleen muun kuin työnantajan edellyttämän erikoislääkärin todistukset esimiehelle kohtuuttomasti viivästyneenä 15.5.2006. Näiden syiden vuoksi A:lle ei maksettu sairausajan palkkaa helmikuun jälkeiseltä ajalta. KVTES:n sopijapuolten välillä ei ole erimielisyyttä työnantajan menettelyn oikeellisuudesta.

Työnantajan velvollisuus maksaa A:lle sairausajan palkka tammi-helmikuulta 2006 oli epäselvä keskusneuvotteluiden päättymiseen 5.4.2006 asti. Työnantajalla oli oikeus odottaa neuvotteluista laadittua allekirjoitettua pöytäkirjaa ennen palkan maksamista. Lisäksi palkanmaksua viivästytti A:n haluttomuus antaa työnantajalle selvitystä Kelan hänelle maksamista päivärahoista.

Toimivalta A:n toimittamien työkyvyttömyystodistusten hyväksymisessä oli A:n esimiehellä. Näin ollen KVTES:n rikkomista koskevassa asiassa ei ole merkitystä sillä, oliko esimies toimittanut sairauslomatodistuksia palkanlaskentaan vai ei.

Sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta ei ole KVTES:ssa erotettu hyväksyttävästä sairauslomasta. Mikäli henkilö on hyväksyttävästi osoittanut olevansa työkyvytön, työnantajalla on velvollisuus sairausajan palkan maksamiseen.

Kunta-alan Unioni ry on pitänyt työnantajan menettelyä KVTES:n mukaisena. Tämän vuoksi työnantajan menettelyä ei voida pitää virkaehtosopimuksen tieten rikkomisena siinäkään tapauksessa, että se katsottaisiin KVTES:n vastaiseksi.

Jyväskylän kaupunki on menetellyt KVTES:n mukaisesti määrätessään A työterveyslääkärin tutkittavaksi palkanmaksun edellytyksenä syksyllä 2005, maksaessaan hänelle tammi-helmikuun 2006 palkan vasta erimielisyysneuvotteluiden jälkeen, jättäessään maksamatta sairausajan palkan ajalta 1.3. - 9.4.2006 ja jättäessään hyväksymättä A:n toimittamia lääkärintodistuksia poissaolon 1.3. - 31.5.2006 perusteeksi. Näin ollen myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Jyväskylän kaupungin perheneuvolan lääkärin A:n esimies on syyskuussa 2005 ilmoittanut A:lle, että tämän sairauspoissaolot hyväksytään jatkossa vain, jos työkyvyttömyystodistuksen antaa työterveyshuollon lääkäri. Tammikuusta 2006 alkaen työnantaja on edellyttänyt sairauslomatodistuksen hankkimista työterveyshuollon osoittamalta erikoislääkäriltä. A:n oikeudesta sairausajan palkkaan tammi-helmikuulta 2006 on päästy yksimielisyyteen KVTES:n osallisten välisessä keskusneuvotteluissa 5.4.2006 ja palkka on maksettu hänelle 25.4.2006.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko A:n esimiehellä ollut perusteltu syy edellä mainittujen määräysten antamiseen ja siitä, onko työnantaja kohtuuttomasti viivytellyt tammi-helmikuun palkan maksamisessa keskusneuvotteluiden jälkeen. Erimielisyyttä on myös siitä, onko työnantajalla ollut oikeus jättää maksamatta A:lle palkka ajalta 1.3. - 9.4.2006 sekä siitä, onko A:n esimies menetellyt KVTES:n vastaisesti, kun hän ei ollut toimittanut kaikkia A:n hänelle toimittamia lääkärintodistuksia työpaikan palkanlaskentaan.

Todistelu

Asianosaiset ovat puolin ja toisin vedonneet kirjallisina todisteina A:n esimiehen B:n A:lle lähettämiin sähköpostiviesteihin. Lisäksi A on vedonnut 15.9.2005 ja 31.8.2006 välistä aikaa koskeviin eri lääkäreiden antamiin työkyvyttömyystodistuksiin. Vastaajat ovat vedonneet myös kokouksesta 14.9.2005 laadittuun muistioon sekä muihin pääkäsittelyistunnon pöytäkirjasta ilmeneviin, jäljempänä tarpeellisin osin selostettuihin asiakirjoihin. Pääkäsittelyssä on kantajan nimeämänä todistajana kuultu koulusihteeri C:tä ja vastaajien nimeämänä perheneuvolan johtajaa B:tä ja työmarkkinalakimies E:tä.

A:n esimiehelleen toimittamista työkyvyttömyystodistuksista ja niiden johdosta hänelle annetuista määräyksistä esitetty selvitys

A:n kirjallisina todisteina esittämistä lääkärintodistuksista ilmenee, että hän oli syksyllä 2005 käynyt erään psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolla Tampereella ja saanut mielenterveyteen liittyvien, ICD-koodeilla yksilöityjen sairauksien perusteella työkyvyttömyystodistuksen ajalle 15.9. - 13.11. ja edelleen ajalle 14.11. - 31.12.2005. A:n esimiehen B:n saatua ensin mainitun todistuksen hän on sähköpostiviestissään 27.9. edellyttänyt A:n asioivan työterveyshuollossa hyväksyttävän lääkärintodistuksen saamiseksi. Määräys on annettu pysyvänä eikä se sisällä perusteluita. A on määräyksen mukaisesti käynyt työterveyslääkärillä ja tämän antamista, samoja ajanjaksoja koskevista sairauslomatodistuksista ilmenee samat tai samantyyppiset sairaudet kuin yllä mainituista erikoislääkärin todistuksista.

A on 28.12.2005 käynyt toisella psykiatrian erikoislääkärillä Helsingissä ja saanut tältä mielenterveyteen liittyvän, ICD-koodilla yksilöidyn sairauden perusteella sairauslomatodistuksen ajalle 1.1. - 28.2.2006. Sama lääkäri on 29.12.2005 kirjoittanut A:lle samaa ajanjaksoa koskevan toisenkin sairauslomatodistuksen, jossa työkykyä alentavaksi sairaudeksi on merkitty ainoastaan kirjaimet RF ja jossa ei ole merkintää lääkärin erikoistumisalasta. B:n 2.1.2006 A:lle lähettämästä sähköpostiviestistä ilmenee, että esimiehelleen A on toimittanut vain viimeksi mainitun lääkärintodistuksen. B:n vaatimuksesta A on jälleen käynyt työterveyslääkärillä, ja tämän 4.1.2006 kirjoittamasta samaa ajanjaksoa koskevasta sairauslomatodistuksesta ilmenee mielenterveyteen liittyvä ICD-koodilla yksilöity sairaus.

B:n sähköpostiviestistä 5.1.2006 on todettavissa, että saatuaan työterveyslääkärin viimeksi mainitun todistuksen hän on edellyttänyt A:n menevän vielä työterveyshuollon osoittaman erikoislääkärin vastaanotolle työkyvyn arvioimiseksi. Määräyksen perusteluna B on esittänyt, että kyse on pitkittyneestä poissaolosta ja katsonut, että diagnoosi edellyttää tässä vaiheessa erikoislääkärin tutkimusta. Tähän A ei ole suostunut ja on jatkossa esittänyt työnantajalle ainoastaan yksityislääkärinsä todistuksia.

Ajanjaksoja 1.3. - 31.3., 1.4. - 31.5. ja 1.6. - 31.8.2006 koskevista, A:n esimiehelleen toimittamista sairauslomatodistusten kopioissa on työkykyä alentavana sairautena merkintä RF ja huomautus aiemman sairausloman jatkumisesta. Kopioissa ei näy lääkärin leimaa. B:n sähköposteista A:lle ilmenee, että saatuaan em. todistukset hän on joka kerta toistanut A:lle vaatimuksen työterveyshuollon nimeämän erikoislääkärin tutkimuksesta, todennut poissaolon olevan siihen asti palkatonta ja edellyttänyt saavansa lääkärintodistukset alkuperäisinä. B on lisäksi huomauttanut toimitettujen todistusten diagnoositiedon ja leiman puutteista.

A:n toukokuun puolivälissä B:lle toimittamista helsinkiläisen erikoislääkärin kirjoittamista kahdesta, ajanjaksot 1.3. - 31.3. ja 1.4. - 31.5.2006 kattavasta työkyvyttömyystodistuksesta ilmenee mielenterveyteen liittyvä ICD-koodi ja lääkärin erikoistumisala.

Esitetty selvitys perustellusta syystä velvoittaa A käyttämään työterveyshuollon palveluita

Vastaajien kirjalliseksi todisteeksi jättämästä 14.9.2005 pidetyn kokouksen muistiosta ilmenee B:n arvostelleen A:ta kahden asiakastilanteen hoitamisesta ja epäilleen tämän kykyä selviytyä tehtävistään sekä esittäneen työkyvyn kartoittamista. Muistiosta ilmenee, ettei A hyväksynyt moitteita ja että hän kieltäytyi työkyvyn arvioinnista. B on kokouksessa määrännyt A:n välittömästi vuosilomalle ja ilmoittanut, että loman jälkeen tämä on pidätettynä virastaan 11.10.2005 asti.

B:n mukaan edes työterveyshuollon ylilääkäri ei tuntenut A:n lääkärintodistuksissa ollutta RF-merkintää. Todistajan näkemyksen mukaan A:n poissaoloa keväällä 2006 ei voi pitää perusteettomana, koska se epäilemättä johtui sairaudesta. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan maksettu, koska A ei toimittanut työnantajan edellyttämää lääkärintodistusta.

E oli kuullut B:ltä, että työterveyslääkäri F oli tammikuun alussa 2006 ilmoittanut A:n työkykyarvioinnin edellyttävän erikoislääkärin tutkimusta. Tämän johdosta työnantajalle syntyi perusteltu tarve tarkastaa A:n terveydentila kaupungin työterveyshuollon valitsemalla ja työpaikan olosuhteet tuntevalla erikoislääkärillä. E:n mukaan kysymys oli edelleen yksittäisen sairausloman perusteiden tutkimisesta. Todistajan mukaan muuttuneessa tilanteessa A:n keväällä 2006 toimittamia yksityislääkärin antamia työkyvyttömyystodistuksia ei olisi hyväksytty siinäkään tapauksessa, että niistä olisi ilmennyt diagnoosi ja lääkärin erikoistumisala.

Syksyllä 2005 C oli mukana A:n käydessä työnantajan vaatimuksesta työterveyslääkärillä erikoislääkärin tekemän työkykyarvion varmentamiseksi. C:n mukaan työterveyslääkäri F oli vastaanotolla ainoastaan laatinut työkyvyttömyystodistuksen A:n oman erikoislääkärin antaman todistuksen pohjalta.

Tammi-helmikuun 2006 palkanmaksusta esitetty selvitys

Vastaajan kirjalliseksi todisteeksi jättämästä tammi-helmikuun 2006 palkanmaksuvelvollisuutta koskevasta keskusneuvottelupöytäkirjasta ilmenee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kunta-alan Unioni ry:n päässeen 5.4.2006 yksimielisyyteen siitä, että työnantajan on maksettava A:lle sairausajan palkka ajalta 1.1. - 28.2.2006. Neuvottelutuloksen perusteluista ilmenee, että sen jälkeen kun A oli B:n edellyttämällä tavalla hankkinut työkyvyttömyydestään työterveyslääkärin todistuksen ei työnantaja voinut asettaa enää uusia edellytyksiä sairausloman hyväksymiselle.

E on kertonut saaneensa 6.4. sähköpostiviestin keskusneuvotteluiden tuloksesta. Ennen palkan maksamista kaupunki halusi kuitenkin saada allekirjoitetun neuvottelupöytäkirjan. Pöytäkirja saapui viimeistään 20.4.2006, minkä jälkeen todistaja oli yrittänyt saada A:lta selvitystä tälle maksetuista Kelan päivärahoista. Kun ilmeni, ettei A anna selvitystä, palkka maksettiin hänelle ilman päivärahojen vähentämistä 25.4.2006.

C on kertonut kysyneensä kaupungin edustajalta heti keskusneuvotteluiden päätyttyä, koska A:n palkka maksetaan. Työnantaja ilmoitti odottavansa neuvottelun pöytäkirjaa. C oli saanut oman kappaleensa pöytäkirjasta 19.4.2006, minkä jälkeen työnantaja ilmoitti odottavansa vielä ohjeita Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta. Palkka maksettiin A:lle 25.4.2006.

Arviointi ja johtopäätökset

Perusteltu syy osoittaa A työterveyshuoltoon syksyllä 2005

Sovellettavan virkaehtosopimusmääräyksen mukaan työkyvyttömyydestä tulee esittää hyväksyttävä lääkärintodistus. Määräyksen soveltamisohjeen mukaan sairausloma myönnetään pääsääntöisesti viranhaltijan esittämän lääkärintodistuksen mukaan, mutta perustellusta syystä toimivaltainen viranomainen voi poiketa siitä. Mikäli lääkärintodistusta ei perustellusta syystä hyväksytä, työantaja voi lähettää viranhaltijan osoittamansa lääkärin tarkastukseen.

Soveltamisohjeessa ei tarkemmin määritellä sitä, milloin perustellun syyn katsotaan olevan käsillä. Asianosaiset eivät ole esittäneet työtuomioistuimelle selvitystä virkaehtosopimusosapuolten tarkoituksesta ohjeesta sovittaessa tai ohjeen soveltamiskäytännöstä muualla kuin Jyväskylän kaupungissa.

Oikeuskäytännössä on melko usein jouduttu ottamaan kantaa siihen, milloin työnantajalla on perusteltu syy määrätä työntekijä työnantajan osoittaman lääkärin tarkastukseen. Tällaisena syynä on pidetty tilanteita, joissa työnantaja on voinut oikeutetusti epäillä työkyvyttömyydestä esitetyn selvityksen luotettavuutta tai asia on ollut muutoin epäselvä (esim. KKO 1993:150, TT 1985-24, TT 1987-4, TT 2007-83). Työnantajalla on sen sijaan vain poikkeuksellisesti katsottu olevan oikeus ilmoittaa työntekijälle jo ennalta, että ainoastaan määrätyn lääkärin antamat työkyvyttömyystodistukset hyväksytään (TT 1985-24). Yleisesti voidaankin todeta, että vaikka työnantaja voi sinänsä oikeutetusti edellyttää työntekijöiden ensisijaisesti käyttävän työnantajan järjestämiä työterveyshuollon palveluita, ei työntekijän oikeutta valita lääkärinsä voida työnantajan yksipuolisin toimenpitein kokonaan syrjäyttää.

Oikeudenkäyntiaineistosta ilmenee, että A:n sairauslomat vuoden 2005 alkupuoliskolla ovat perustuneet eri sairauksiin. A on myös esittänyt selvitystä muun kuin työterveyshuollon käyttämisen tueksi näiden sairaustapausten osalta. A:n tätä sairaushistoriaa ja asiointia eri lääkäreillä ei näin ollen voida pitää perusteltuna syynä syksyllä 2005 annetulle määräykselle.

Toisaalta esitetty selvitys osoittaa, että B:llä on ollut aihetta puuttua A:n toimintatapoihin, jotka ovat antaneet aihetta epäillä myös hänen kykyään selviytyä tehtävistään. Ottaen huomioon perheneuvolassa tehtävän työn luonne ja se, että A kieltäytyi kunnallisista viranhaltijoista annetun lain 19 §:n mukaisesta työkykytutkimuksesta työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on syyskuussa 2005 ollut perusteet keskittää hänen terveydentilansa seuranta työterveyshuoltoon. Työnantajalla on siten katsottava olleen KVTES:ssa tarkoitettu perusteltu syy antaa syksyllä 2005 A:lle ennakollinen määräys työterveyshuollon palveluiden käyttämisestä hyväksyttävän työkyvyttömyystodistuksen hankkimiseksi.

Perusteltu syy osoittaa A työterveyshuollon määräämälle erikoislääkärille vuonna 2006

Esitetty selvitys osoittaa, että edellä mainittu perusteltu syy määrätä A käyttämään työterveyshuollon palveluita ovat olleet olemassa myös vuoden 2006 alussa.

B:n ja E:n kertomuksesta ilmenee, että A:ta syksyllä 2005 hoitanut työterveyslääkäri on tutkittuaan A:n 4.1.2006 katsonut tämän työkyvyn arvioinnin edellyttävän jatkossa erikoislääkärin tutkimusta. Työnantaja oli syksyllä 2005 edellä todetuin tavoin keskittänyt A:n terveydentilan seurannan työterveyshuoltoon. Tätä taustaa vasten B:llä on tammikuussa 2006 ja senkin jälkeen ollut KVTES:ssa tarkoitettu perusteltu syy osoittaa A nimenomaan työterveyshuollon määräämän erikoislääkärin tutkittavaksi.

Sairausajan palkanmaksu tammi-helmikuulta 2006

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kunta-alan Unioni ry ovat paikallistason erimielisyyden siirryttyä keskusneuvotteluihin todenneet yksimielisesti, että A:n on oikeutettu sairausajan palkkaan tammi-helmikuulta 2006. Keskusneuvottelut ovat päättyneet kunnallisen pääsopimuksen 10 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla 5.4.2006.

Esitetty selvitys osoittaa, että saatuaan tarkastetun keskusneuvottelupöytäkirjan Jyväskylän kaupunki on pyrkinyt sairausajan palkan ja Kelan maksaman sairauspäivärahan yhteensovittamista varten selvittämään, paljonko A on saanut Kelan sairauspäivärahaa kyseisenä ajanjaksona. Kun työnantajalle on ilmennyt, ettei A ole halukas tätä tietoa antamaan, A:n sairausajan palkka on maksettu ilman mainittua päivärahan ja palkan yhteensovittamista 25.4.2006. Työtuomioistuin pitää työnantajan menettelyä sen odottaessa tarkastettua pöytäkirjaa neuvottelutuloksesta ja pyrkiessä huolehtimaan sairauspäivärahojen vähentämisestä oikeutettuna. Koska menettely ei myöskään ole kohtuuttomasti viivästyttänyt A:n palkanmaksua sen jälkeen, kun oikeus sairauspalkkaan oli käynyt riidattomaksi, työnantajan ei voida katsoa rikkoneen KVTES:n palkanmaksua koskevia määräyksiä.

Oikeus sairausajan palkkaan ajalta 1.3. - 9.4.2006

Asiassa on riidatonta, että A:n sairausloma on KVTES:n V luvun 5 §:n perusteella muuttunut palkattomaksi 10.4.2006 lukien. Asianosaiset ovat sitä vastoin erimielisiä siitä, onko A esittänyt maaliskuuta ja huhtikuun alkua koskien työkyvyttömyydestään sellaisen selvityksen, jonka perusteella työnantaja olisi velvollinen maksamaan hänelle sairausajan palkan.

A:n esimies on edellä todetun mukaisesti 1.3.2006 ja 30.3.2006 ilmoittanut A:lle, että hän ei hyväksy A:n esittämiä lääkärintodistuksia ja että työnantaja edellyttää Jyväskylän Seudun Työterveyden osoittaman erikoislääkärin lausuntoa työkyvyttömyydestä. Samalla A:lle on huomautettu velvollisuudesta toimittaa lääkärintodistukset alkuperäisinä ja jälkimmäisellä kerralla myös lähetetyn lääkärintodistuksen kopion puutteellisuudesta.

Pääluottamusmies oli 8.5.2006 nimenomaisesti tiedustellut B:ltä, mitä vaateita työnantajalla oli palkanmaksun suhteen maaliskuusta eteenpäin. B on samana päivänä ilmoittanut pääluottamusmiehelle työnantajalla olleen perusteltu syy olla hyväksymättä toimitettuja lääkärintodistuksia, koska niistä ei ollut ilmennyt työkyvyttömyyden syy. Työterveyshuollon osoittaman erikoislääkärin lausuntoa ei tässä yhteydessä ole nimetty palkanmaksun edellytykseksi. A:n pyynnöstä Kansaneläkelaitos on 15.5.2006 toimittanut työnantajalle alkuperäiset, diagnoositiedoiltaan yksilöidyt erikoislääkärin antamat työkyvyttömyystodistukset riidanalaiselta ajanjaksolta.

Työnantajan ilmoitettua pääluottamusmiehelle palkanmaksun edellytykset A on viipymättä toimittanut vaaditun sisältöiset selvitykset työkyvyttömyydestään. Työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla ei ole enää tämän jälkeen ollut virkaehtosopimuksessa edellytettyä perusteltua syytä jättää hyväksymättä A:n esittämiä lääkärintodistuksia palkallisen sairausloman perusteeksi, varsinkin kun B:n kertomus osoittaa, ettei työnantaja ole edes epäillyt A:n työkyvyttömyyttä. A:lla on siten oikeus vaatimaansa palkkaan nyt kysymyksessä olevalta työkyvyttömyysjaksolta.

Työkyvyttömyystodistusten toimittaminen palkanlaskentaan

Työtuomioistuimelle esitetyn mukaan B ei ole toimittanut yhtä A:n hänelle toimittamaa lääkärintodistusta edelleen työpaikan palkanlaskentaan. Sovellettavassa virkaehtosopimusmääräyksessä ei nimenomaisesti määritellä sitä, kenelle lääkärintodistus tai muu selvitys työkyvyttömyydestä esitetään ja kuka hyväksyy esitetyn selvityksen sairausloman perusteeksi. Esitetyn selvityksen mukaan työkyvyttömyystodistus toimitetaan Jyväskylän sosiaali- ja terveystoimessa lähimmälle esimiehelle, joka myös päättää sairausloman hyväksymisestä.

Koska toimivalta työkyvyttömyystodistusten hyväksymisessä ei Jyväskylän kaupungissa ole palkanlaskennan henkilöstöllä eikä KVTES sisällä työkyvyttömyystodistusten palkanlaskentaan toimittamiseen velvoittavaa muutakaan määräystä, B ei ole rikkonut virkaehtosopimusta jättäessään toimittamatta hylkäämäänsä työkyvyttömyystodistusta palkkahallintoon.

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Jyväskylän kaupunki olisi menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten vastaisesti jättäessään hyväksymättä A:n toimittamia yksityisten erikoislääkäreiden antamia työkyvyttömyystodistuksia sairausloman perusteeksi, määrätessään hänet käyttämään työterveyshuollon palveluita tai maksaessaan hänelle sairausajan palkan tammi- ja helmikuulta 2006 vasta 25.4.2006.

Sen sijaan kaupunki on menetellyt virkaehtosopimuksen vastaisesti kieltäytyessään maksamasta A:lle sairausajan palkkaa ajalta 1.3. - 9.4.2006. Palkanmaksuvelvollisuutta voidaan kuitenkin kaikki asiaan vaikuttaneet seikat huomioon ottaen pitää siinä määrin tulkinnanvaraisena, ettei Jyväskylän kaupungin voida katsoa rikkoneen virkaehtosopimusta kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Edellä on todettu, että Jyväskylän kaupunki työnantajana ei ollut rikkonut virkaehtosopimusta maksaessaan A:n palkan tammi-helmikuulta 2006. Näin ollen myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole tältä osin laiminlyönyt kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Ottaen myös huomioon jutun lopputulos asianosaiset saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Jyväskylän kaupunki on velvollinen maksamaan A:lle sairausajan palkan ajalta 1.3. - 9.4.2006.

Enemmälti kanne hylätään.

Asiaan osalliset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Vainio, Komulainen ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Tuomio on yksimielinen.