Labor court dismisses claim that employer violated collective agreement by starting work week Sunday despite Monday start rule.
Legislator summary
AI generatedThe labor court found the employer violated the collective agreement by starting the work week on Sunday while the weekly workday began at 6 AM. The union argued the employer failed to negotiate the work week start time when only the workday start was updated in 2006. However, the court ruled the violation was not actionable because the agreement's interpretation remained ambiguous and the employer followed the union's accepted view.
Legislator headnote
AI generatedSection 6(8) of the collective agreement; where a collective agreement stipulates that the work week starts on Monday and the workday runs from 6 AM to 6 AM unless locally agreed otherwise, a local agreement setting the workday start at 6 AM does not automatically fix the work week start to Sunday if the parties did not explicitly agree on it, rendering a violation claim inadmissible due to interpretative uncertainty.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työehtosopimuksen mukaan työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi lasketaan kello 6:sta kello 6:een, ellei paikallisesti toisin sovita. Erimielisyydessä oli kysymys siitä, voitiinko paikallisesti sopia työviikko alkamaan kello 22, vaikka työvuorokausi alkoi kello 6.
Kysymys myös työehtosopimuksen rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 80
KANTAJA
Puu- ja erityisalojen liitto ry
VASTAAJAT
Puusepänteollisuus ry
Karelia-Upofloor Oy
ASIA
Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 11.3.2008
Pääkäsittely 13.5.2008
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 14.1.2005 allekirjoitetun puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdassa on työviikon ja vuorokauden alkamisesta sovittu seuraavaa:
8. Työviikko alkaa maanantaina. Sekä arki- että pyhävuorokausi samoin kuin itsenäisyyspäivävuorokausi lasketaan klo 6:sta klo 6:een, ellei paikallisesti toisin sovita.
KANNE
Vaatimukset
Puu- ja erityisalojen liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa Karelia-Upofloor Oy:n rikkoneen puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohtaa määrätessään kolmessa vuorossa työskenneltäessä työviikon alkamaan sunnuntaina kello 22, vaikka paikallisesti on sovittu työvuorokauden alkavan kello 6,
vahvistaa, että puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan mukaan kalenteriviikon alkamisajankohta määräytyy työvuorokauden alkamisen mukaan,
tuomitsee Karelia-Upofloor Oy:n työehtosopimuslain 7 § nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,
tuomitsee Puusepänteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja
velvoittaa Puusepänteollisuus ry:n ja Karelia-Upofloor Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen laskettuna kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Perusteet
Karelia-Upofloor Oy:n Heinolan tehtaalla sovittiin paikallisesti 9.9.2002, että keskeytyvässä kolmivuorotyössä työviikko ja vuorokausi alkavat sunnuntai-iltana kello 22. Näin ollen sunnuntain ja maanantain välinen yö oli normaalia arkityötä. Työehtosopimuksen tarkoittama maanantaivuorokausi alkoi sunnuntaina kello 22 eikä silloin alkaneelta työvuorolta näin ollen ole tullut maksaa työaikalain tarkoittamaa sunnuntaityökorvausta. Mainittu tulkinta säilyi 1.10.2006 asti. Yt-neuvottelukunnan kokouksessa 12.9.2006 sovittiin, että 1.10.2006 alkaen työvuorokausi alkaa työvuororytmistä riippumatta kello 6. Toisin sanoen palattiin noudattamaan työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan mukaista viikon ja vuorokauden alkamista. Tällä päätöksellä kumottiin vuonna 2002 tehty paikallinen sopimus.
Yhtiön tuotantojohtajan 14.9.2006 päivätyn tiedotteen mukaan 1.10.2006 alkaen kaikilla tehtailla työvuorokausi alkaa kello 6. Kolmessa vuorossa työskenneltäessä työviikko alkaa edelleen sunnuntaina kello 22. Työnantajan mainittu tiedote työviikon alkamisajankohdasta on työnantajan yksipuolisesti päättämä ilmoitus eikä se vastaa yt-neuvottelukunnan päätöstä. Tällä ilmoituksella työnantaja ei välty työaikalain mukaiselta sunnuntaityökorvaukselta. Työnantaja on sen kuitenkin jättänyt maksamatta pääluottamusmiehen vastalauseesta huolimatta.
Yhtiön Heinolan tehtaalla tehdään 3/6 vuoroa, jotka sisältävät 19 työvuoroa viikossa. Viikon aikana 17 vuorosta ensimmäinen vuoro alkaa maanantaivuorokauden alkaessa kello 6 ja päättyy kello 14, viimeinen vuoro alkaa lauantai-iltana kello 14 ja päättyy kello 22 sekä 18. ja 19. vuoro tehdään sunnuntaina kello 14 - 22 ja 22 - 6. Tällä työvuorojärjestelmällä toteutettu työaika sisältää kaksi sunnuntaivuoroa vuorokauden vaihtuessa kello 6. Sunnuntai-iltavuorolta työnantaja on maksanut sunnuntaityökorvauksen, mutta se ei ole suostunut maksamaan sunnuntaityökorvausta sunnuntaina kello 22 alkavalta ja maanantaina kello 6 päättyvältä yövuorolta. Viimeksi mainitut korvaukset olisi pitänyt maksaa 1.10.2006 alkaen.
Yhtiö on yksipuolisesti muuttamalla paikallisesti 9.9.2002 sovittua työviikon alkamisaikaa keskeytyvässä kolmivuorotyössä rikkonut työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan määräystä, jonka mukaan työvuorokausi määrää työviikon alkamisen. Työnantajaliitto on hyväksymällä yhtiön virheellisen menettelyn asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Puusepänteollisuus ry ja Karelia-Upofloor Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä Puu- ja erityisalojen liitto ry:n velvoittamista korvaamaan Puusepänteollisuus ry:n ja Karelia-Upofloor Oy:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Kanteen kiistämisen perusteet
Yhtiön Heinolan tehtaalla sovittiin yt-neuvottelukunnan kokouksessa 12.9.2006, että työvuorokausi alkaa 1.10.2006 alkaen kello 6.00. Sopimuksen tarkoituksena oli yhtenäistää ylityölaskennassa sovellettava vuorokauden alkamisajankohta eri tehtailla ja siksi myös Heinolan tehtaalla otettiin käyttöön kyseinen järjestely.
Yhtiön paikallisissa sopimuksissa työviikon vaihtumisajankohdalla on tarkoitettu sunnuntaikorotuksen ja lauantailisän määräytymisajankohtaa. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä sunnuntaikorotus maksetaan lauantain kello 22.00 ja sunnuntain kello 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Työvuorokauden vaihtumisajankohdalla on tarkoitettu ylityökorotusten määräytymisajankohtaa. Kuopion ja Tuupovaaran tehtailla oli jo pidemmän aikaan sovellettu järjestelmää, jossa työvuorokausi alkaa kello 6.00 ja työviikko kello 22.00.
Yhtiön tuotantojohtaja laati sovitusta asiasta tiedotteen 14.9.2006. Hän lähetti sen kommentoitavaksi Heinolan ja Nastolan luottamusmiehille. Kumpikaan heistä ei katsonut tiedotetta virheelliseksi, vaan halusivat vain täsmentää tiedotetta sairausajan todistuksien osalta. Näin ollen he ovat katsoneet tiedotteen vastanneen tehtyä sopimusta eli työvuorokausi alkaa kello 6.00, mutta työviikko alkaa edelleen kello 22.00.
Yhtiön Heinolan tehtaalla on aikoinaan työntekijöiden aloitteesta sovittu, että keskeytyvässä kolmivuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina kello 22.00. Työntekijät halusivat aloittaa työviikon työskentelyn jo sunnuntai-iltana ja vastaavasti lopettaa työviikon aikaisemmin. Työnantajalle järjestely kävi, koska lisäkustannuksia (sunnuntaikorotuksia) ei tullut. Kuten yt-neuvottelukunnan pöytäkirjasta käy selville, sovittiin 12.9.2006 vain työvuorokauden alkamisajankohdasta. Työviikon alkamiseen ei tehty muutosta, joten kyseistä käytäntöä tuli yhä soveltaa Heinolan tehtaalla. Yhtiön Heinolan tehtaan sopimukset ovat sekä työaikalain että työehtosopimuksen mukaisia. Koska työntekijät eivät ole irtisanoneet työviikon alkamisajankohdasta tehtyä sopimusta, he ovat hyväksyneet sovitun käytännön itseään sitovaksi.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Työntekijäpuolen 15.3.2006 Heinolassa laatima erimielisyysmuistio
2. Liittojen välillä 10.12.2007 laadittu erimielisyysmuistio
3. Paikallinen sopimus 9.9.2002
4. Yt-neuvottelukunnan kokouksesta 12.9.2006 laaditun pöytäkirjan 8 kohta
5. Yhtiön tuotantojohtajan A:n tiedote 14.9.2006
6. B:n sähköpostiviestit 4.10., 12.10. ja 6.11.2006
Vastaajien kirjalliset todisteet
1. Yt-neuvottelukunnan kokouksessa esitetty dia
2. Yt-neuvottelukunnan kokouksen pöytäkirja 12.9.2006
3. 14.9.2006 laadittu luonnos tiedotteesta
4. Luottamusmiesten B:n ja C:n kommentit
5. Varsinainen tiedote 26.9.2006
6. Sopimus 9.9.2002 viikkotyöajasta keskeytyvässä kolmivuorotyössä
7. Vuosien 2005-2007 työehtosopimuksen 6 § kohta 8
8. Vuosien 2007-2010 työehtosopimuksen 6.4.6 §
9. Vuosien 2007-2010 työehtosopimuksen uusi 6.5 §
10. Taulukko 19 vuoron järjestämisestä
Kantajan henkilötodistelu
1. Linjanhoitaja, pääluottamusmies B
2. Työehtosihteeri D
Vastaajien henkilötodistelu
1. Tuotantojohtaja A
2. Työmarkkinapäällikkö E
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Tausta ja erimielisyys
Karelia-Upofloor Oy:n Heinolan tehtaalla on 9.9.2002 solmittu näin kuuluva paikallinen sopimus:
“Olemme sopineet, että keskeytyvässä kolmivuorossa vuorokausi alkaa illalla klo 22.00, eikä aamulla klo 6.00. Kyseinen vuorokauden vaihtokohta on palkanlaskennan peruste. Näin ollen su-ma välinen yö on normaalia arkityötä eikä siitä makseta sunnuntai korvausta.”
Tätä sopimusta on sovellettu vuoteen 2006 saakka niin, että sekä työviikko että työvuorokausi ovat alkaneet sunnuntaina kello 22. Yhteistoimintaneuvottelukunnan kokouksessa 12.9.2006 tämä sopimus on korvattu uudella sopimuksella, jolla yhtiössä on yhtenäistetty työvuorokauden alkamisajankohdan määrittely niin, että työvuorokausi on 1.10.2006 alkaen alkanut kello 6.00 kaikilla tehtailla. Työnantaja on tulkinnut uutta sopimusta niin, että työviikon ja työvuorokauden alkamisajat ovat eriytyneet ja että työviikko alkaa edelleen sunnuntaina kello 22.00.
Työviikko alkaa työehtosopimuksen mukaan maanantaina, ellei paikallisesti ole muusta sovittu. Näin ollen paikallisesti on voitu sopia siitä, että työviikko alkaa sunnuntaina. Riidanalaista tässä jutussa on, onko näin sovittu ja myös se, onko voitu sopia työviikko alkamaan eri aikaan kuin työvuorokausi.
Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty selvitys
Puu- ja erityisalojen liitto ry:n työehtosihteerinä toimivan D:n mukaan työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan ensimmäisen lauseen mukaan työviikko alkaa maanantaina. Määräys jatkuu työvuorokauden ajankohdan määrittelyllä. Vuorokauden alkamisesta voidaan paikallisesti sopimalla poiketa. Vuorokauden alkamisella määräytyy myös työviikon alkaminen. Työehtosopimusmääräys ei anna mahdollisuutta sopia työviikon ja työvuorokauden alkamisesta eri aikaan. Työehtosopimuksen 6 §:n 6 kohta tarkoittaa sitä, että sunnuntai on aina vapaapäivä ellei muuta sovita. Työehtosopimuksen 2007-2010 työehtosopimusneuvotteluissa ei pelkästään korostettu työviikon ja työvuorokauden alkamisajankohdan määrittämistä, vaan laajemmassa merkityksessä joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa. Sillä ei mitenkään muutettu työehtosopimuksen 2005-2007 6 §:n 8 kohdan sisältöä.
D:n kertoman mukaan paikallisesti työvuorojen määrää on yhtiön Heinolan tehtaalla laajennettu 18 :sta 19:ään. Sen perusteella on rakennettu työtuntijärjestelmä, jossa 17 ensimmäistä työvuoroa ajetaan lauantaihin kello 22 mennessä työvuorokauden vaihtuessa kello 6. Sen jälkeen kaksi työvuoroa seisoo ja sunnuntaina kello 14 tehdas käynnistyy uudelleen ja työviikko päättyy aamulla kello 6. Työvuorojärjestelmä sisältää silloin kaksi sunnuntaityövuoroa.
Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkönä ja Puusepänteollisuus ry:n asiamiehenä toimivan E:n mukaan työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan perusteella voi sopia työvuorokauden ja työviikon alkamisesta eri aikaan. Työehtosopimuksen 6 §:n 6 kohta korostaa, että vapaan ajankohdan tulee osua sunnuntaille jos mahdollista. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä viikolle osuu eri pituisia taukoja, joiden tulee määräyksen mukaan ensisijaisesti kohdistua sunnuntaivuorokaudelle. Työvuorojärjestelmässä 36 on 18 työvuoroa viikossa maanantaista lauantaihin. Yksikään tuotantovuoro ei ajoitu sunnuntaille. Karelia-Upofloor Oy:ssä on käytössä 19 työvuoroa, jotka tulee sijoittaa siten, että 18 työvuoroa osuu maanantain ja lauantain väliselle ajalle sekä 19. työvuoro sunnuntaille.
E on edelleen kertonut, että työehtosopimuksen mukaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi vaihtuu kello 6. Työaikamuodossa 36 viikon viimeinen tuotantovuoro voisi osua lauantain ja sunnuntain väliselle yölle. Yleinen käytäntö toimialalla on sellainen, että työntekijöiden aloitteesta sovitaan, että työvuorokausi vaihtuu jo kello 22 sunnuntai-iltana. Työviikko siis alkaa samaan aikaan sunnuntaina kello 22 eli yövuorolla. Silloin vastaavasti työviikko ja viimeinen yövuoro loppuvat aikaisemmin eli työntekijät pääsevät viikonlopun viettoon aikaisemmin. Työnantajat ovat suostuneet järjestelyyn edellytyksellä, että samalla sovitaan työviikon vaihtuvan siten, ettei tästä järjestelystä aiheudu sunnuntaityökorotuksen maksamista.
Paikallisesta sopimuksesta esitetty selvitys
B on kertomansa mukaan työskennellyt Karelia-Upofloor Oy:n Heinolan tehtaalla linjanhoitajana vuodesta 1992 lukien ja toiminut pääluottamusmiehen tehtävässä vuoden 2003 alusta. Paikallisen sopimuksen 9.9.2002 mukaan työviikko ja työvuorokausi alkoivat sunnuntaina kello 22. Työnantajan aloitteesta tehtaalla otettiin tuolloin keskeytyvässä kolmivuorotyössä käyttöön 19. viikkotyövuoro normaalin 18 viikkotyövuoron sijaan. Uudella työvuorolla saatiin tehtaan käyntiastetta nostettua ja työntekijöille maksettiin sunnuntain iltavuorolta kello 14-22 sunnuntaityökorvaus. Yt-neuvottelukunnan kokouksessa 12.9.2006 sovittiin, että työvuorokausi vaihtuu yhtiön kaikilla tehtailla kello 6 aikaisemman sunnuntain kello 22 sijaan. Näin helpotettiin työtä yhtiön palkkahallinnossa, kun palkanlaskennassa ei tarvinnut käyttää monia erilaisia järjestelmiä. Työviikon alkamisesta ei sinänsä keskusteltu kokouksessa lainkaan.
B:n mukaan työnantaja ei ole suostunut maksamaan sunnuntaityökorvausta sunnuntaina kello 22 alkavalta ja maanantaina kello 6 päättyvältä yövuorolta. Kokouksen päätöksellä 12.9.2006 paikallinen sopimus 9.9.2002 kuitenkin kumottiin kokonaisuudessaan ja palattiin työehtosopimuksen mukaiseen järjestelmään, jossa työviikko ja työvuorokausi alkavat samaan aikaan maanantaina kello 6. Sunnuntaina kello 22 alkavalta ja maanantaina kello 6 päättyvältä yövuorolta on siten myös maksettava sunnuntaityökorvaus.
Yhtiön tuotantojohtajana toimivan A:n mukaan yt-neuvottelukunnan kokouksessa 12.9.2006 sovittiin, että työvuorokausi alkaa kaikilla tehtailla kello 6. Kokouksessa ei keskusteltu mitään työviikon alkamisesta. Paikallisen sopimuksen 9.9.2002 mukainen työviikon alkamisajankohta sunnuntaina kello 22 jäi siten voimaan. Yt-neuvottelukunnan kokouksessa A oli kertonut työnantajan tarkoituksena olevan siirtyä toimimaan pohjoisen mallin mukaan eli samalla tavalla kuin yhtiön Kuopion ja Tuupovaaran tehtailla. Niillä työvuorokausi alkaa kello 6 ja työviikko sunnuntaina kello 22. Sunnuntaityökorvausta ei siten tarvitse maksaa sunnuntaina kello 22 alkavalta ja maanantaina kello 6 päättyvältä yövuorolta.
Arviointi ja johtopäätökset
Työaikalain 16 §:ssä on säädetty vuorokauden ja viikon vaihtumisesta niin, että vuorokautena ja viikkona noudatetaan kalenterivuorokautta ja -viikkoa, ellei toisin sovita. Puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 6.2 §:ssä on tämän perusteella sovittu, että työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi lasketaan kello 6:sta kello 6:een, ellei paikallisesti toisin sovita.
Vuorokautisen ja viikoittaisen työajan käsitteiden määrittely on tarpeen erityisesti ylityön ja ylityökorvausten samoin kuin esimerkiksi sunnuntaityökorvausten määräytymisen kannalta. Työaikalain edellä mainittua säännöstä on tulkittu niin, että työvuorokauden alkamisaika määrittää myös työviikon alkamisajankohdan. Jos vuorokauden vaihtumisesta on sovittu laista poikkeavalla tavalla, on tällä sopimuksella merkitystä myös viikon vaihtumiseen. Työneuvosto on lausunnossaan TN 1048-78 ottanut kantaa vuorokauden alkamisajankohdasta tehdyn sopimuksen vaikutukseen todeten, että silloisen työaikalain 5 §:n 4 momentin tarkoittama sopimus vuorokauden vaihtumisesta aiheutti myös viikon vaihtumisen samaa kellonaikaa noudattaen. (Tiitinen, Kröger, Lonka, Paanetoja: Työaikalaki 1996, s. 91-93). Koska oikeustila ei ole uuden lain mukana tältä osin muuttunut, voidaan työneuvoston ratkaisua pitää ohjenuorana myös tässä asiassa.
Tulkittavan sopimusmääräyksen sanamuoto ei työtuomioistuimen mielestä anna selkeää perustetta tulkita työehtosopimusta niin, että työvuorokausi ja työviikko voisivat alkaa eri ajankohtina. Myöskään puusepänteollisuuden työehtosopimuksen tarkoituksesta esitetty selvitys ei tue tällaista käsitystä. Työtuomioistuimelle ei liioin ole esitetty selvitystä tämän tulkinnan mukaisesta yhteisesti hyväksytystä soveltamiskäytännöstä. Näin ollen työtuomioistuimella ei ole perusteita tulkita työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohtaa niin, että samassa työsuhteessa tulisivat sovellettaviksi erilaiset työvuorokauden ja -viikon alkamisajat sen mukaan, mistä työsuhde-etuuksista on kysymys.
Nyt voimassa olevassa vuosille 2007-2010 solmitussa työehtosopimuksessa on vastaajien esittämin tavoin tuotu aiempia sopimuksia selkeämmin esiin mahdollisuus sopia työviikon alkamisesta ja työvuorokauden alkamisesta. Työtuomioistuimella ei kuitenkaan tämän asian yhteydessä ole tarvetta ottaa kantaa näiden työehtosopimusmääräysten tulkintaan.
Paikalliset sopijaosapuolet ovat vuonna 2002 sopineet edellä kerrotulla tavalla työviikon alkamisesta sunnuntaina ja työvuorokauden alkamisesta kello 22.00. Tämä sopimus on ollut työehtosopimuksen ja alalla yleisesti noudatetun käytännön mukainen. Sopimus on vuonna 2006 korvattu uudella sopimuksella, jossa nimenomaisesti on sovittu vain työvuorokauden alkamisesta kello 06.00. Tässä yhteydessä ei esitetyn selvityksen mukaan ole keskusteltu työviikon alkamisajankohdasta. Työaikalain ja työehtosopimuksen sisällöstä edellä lausuttu huomioon ottaen työntekijäpuolella on ollut perusteet tulkita sopimusta niin, että myös työviikon alkamisajankohta seuraa työvuorokauden alkamisajankohtaa ja että työviikko alkaa sopimuksen mukaan maanantaina työvuorokauden alkaessa. Jos työnantaja on muuta tarkoittanut, sen olisi tullut ottaa tämä tarkoituksensa esille ennen sopimuksen tekemistä.
Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että paikalliset sopijapuolet olisivat vuonna 2006 sopineet työviikon edelleen alkavan sunnuntaina kello 22.00. Näin ollen Karelia-Upofloor Oy on menetellyt työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan vastaisesti määrätessään kolmessa vuorossa työskenneltäessä työviikon alkamaan sunnuntaina kello 22, vaikka paikallisesti on sovittu työvuorokauden alkavan 1.10.2006 lukien työvuororytmistä riippumatta kello 6.
Kun asia kuitenkin on ollut tulkinnanvarainen ja Karelia-Upofloor Oy on menetellyt asiassa Puusepänteollisuus ry:n omaksuman tulkinnan mukaisesti, ei Karelia-Upofloor Oy:n voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden ei myöskään Puusepänteollisuus ry ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.
Oikeudenkäyntikulut
Asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perustelua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Puu- ja erityisalojen liitto ry jutun osittain voittaessaankin saa työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että
puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan mukaan kalenteriviikon alkamisajankohta määräytyy työvuorokauden alkamisen mukaan, ja että
Karelia-Upofloor Oy on menetellyt puusepänteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 8 kohdan ja sen nojalla solmitun paikallisen sopimuksen vastaisesti määrätessään kolmessa vuorossa työskenneltäessä työviikon alkamaan sunnuntaina kello 22, vaikka paikallisesti on sovittu työvuorokauden alkavan kello 6.
Kanne hylätään enemmälti.
Puu- ja erityisalojen liitto ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, H. Rautiainen, Virtanen, Vertanen ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.
Tuomio on yksimielinen.