Labor court allows union claim against employer for wrongful termination without valid cause under collective agreement.

Työntekijä oli syyllistynyt työajan ulkopuolella tapahtuneeseen rattijuopumukseen ja sen ohella luvattomaan poissaoloon työstä sekä käyttänyt ilman lupaa työnantajan autoa. Työntekijän sinänsä moitittavaa menettelyä ei voitu pitää sellaisena työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden rikkomisena tai laiminlyöntinä, että työnantajalla olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty erittäin painava syy työntekijän työsopimuksen purkamiseen. Kun otettiin huomioon työntekijän rikkeetön aikaisempi työhistoria ja se, että hänen työsopimuksensa päättämisen tärkein peruste, hänelle asetettu ajokielto, oli menettänyt merkityksensä irtisanomisen pituisen ajan kuluttua, työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa syytä edes irtisanoa työntekijän työsopimusta. Työnantaja oli siten päättäessään työntekijän työsopimuksen menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 72

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Konecranes Service Oy

ASIA

Työsopimuksen purkaminen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.4.2008

Pääkäsittely 27.5.2008

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisyhdistysten välillä 21.12.2004 solmitun työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

2 §

Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä........Irtisanomisaika

yli 12 vuotta..........................................6 kuukautta

3 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkan keskituntiansion mukaan ja irtisanomisajalta menetetyn vuosilomakorvauksen.

II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

6 §

Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 – 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

Soveltamisohje:

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Purkamisen perusteet

Työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella.

IV KORVAUKSET

13 §

Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen purkaminen ja purkautuminen (6 §)

Irtisanomisajan menetyksestä syntynyt vahinko on korvattava tämän sopimuksen 3 §:n 1 kappaleen mukaisesti.

Mikäli työsopimuksen päättämiseen edes irtisanomalla ei olisi ollut oikeutta, määräytyy edellisen lisäksi maksettava korvaus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto on vaatinut työtuomioistuinta velvoittamaan Konecranes Service Oy:tä suorittamaan A:lle

irtisanomisajan palkkaa vastaavana korvauksena kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän 13.168,32 euroa ja lomakorvauksena irtisanomisajalta 1.533,32 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 22.12.2005 lukien, ja

korvauksena työsuhteen työehtosopimuksen vastaisesta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavat 52.673,28 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Sähköalojen ammattiliitto on lisäksi vaatinut Teknologiateollisuus ry:n ja Konecranes Service Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Sähköalojen ammattiliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Konecranes Service Oy purki huoltoasentajana toimineen A:n vuonna 1974 solmitun työsopimuksen 22.12.2005. Purkamisen perusteena oli työnantajan hallinnassa olleen auton kuljettaminen ja kolaroiminen päihtyneenä 14.12.2005. A ei ollut tapahtuma-aikana työssä vaan työajanlyhennysvapaalla.

A oli ollut pikkujouluristeilyllä 9. - 10.12.2005. Koska A oli tiennyt, että risteilyn jälkeen alkavalla viikolla työpaikan normaalia rauhallisempi työtilanne mahdollisti työajanlyhennysvapaapäivien pitämisen ja koska työnantajan kanssa oli sovittu, että kertyneet työajanlyhennysvapaat pidetään ennen vuodenvaihdetta, hän oli jäänyt seuraavaksi viikoksi työajanlyhennysvapaalle. A oli 13.12.2005 nauttinut alkoholia ja seuraavana aamuna 14.12.2005 hän lähti laskuhumalastaan huolimatta ostamaan tupakkaa läheiseltä huoltoasemalta. A törmäsi kello 10.40 autolla toisen auton kylkeen, joka vaurioitui.

A:lla ei ole aikaisemmin ollut alkoholin käyttöön liittyviä ongelmia. Hän ei ole 32-vuotisen työsuhteensa aikana syyllistynyt virheisiin tai laiminlyönteihin, joista häntä olisi varoitettu. Yhtiö olisi suurena työnantajana kyennyt löytämään ja tarjoamaan A:lle sellaista työtä, jota tämä olisi kyennyt hoitamaan saamastaan ajokiellosta huolimatta. Yhtiöllä on käytössä hoitoonohjausmalli päihdeaineiden väärinkäyttäjille, jota mallin kohdan 9 mukaan sovelletaan kaikkiin yli kolme kuukautta työssä olleisiin henkilöihin. Hoitoonohjausmallin mukaan työpaikalla alkoholin vaikutuksen alaisena oleva työntekijä poistetaan työpaikalta ja hänelle annetaan muistutus. Kahdesta päihtyneenä esiintymisestä seuraa varoitus. Kolmannesta kerrasta seuraa hoitomenettely tai kahden viikon lomautus. Vasta neljännestä päihtyneenä esiintymisestä seuraa työsuhteen purkaminen.

A:n työsuhde purettiin heti ensimmäisen väitetyn työaikana päihtyneenä olemisen vuoksi hoitoonohjausmallin vastaisesti. A:n ei voida katsoa menetelleen työsopimuksen purkamiseen oikeuttavalla tavalla siinäkään tapauksessa, että hänen vastoin kantajan käsitystä katsottaisiin olleen tapahtuma-aikana työssä. Työtuomioistuimen tuomion TT 1996-78 mukaan työnantajalla ei ollut oikeutta edes irtisanoa sellaisen työntekijän työsopimusta, joka oli nauttinut alkoholia työaikana työpaikalla, koska työnantaja oli laiminlyönyt noudattaa hoitoonohjausmenettelyä.

Oikeuskirjallisuudessa esitetyn mukaan normaalityöntekijän kohdalla työajan ulkopuolella tapahtunut rattijuopumus ja siitä seurannut ajokortin menetys ei oikeuta päättämään työsuhdetta, mikäli teolla tai siitä tuomitulla seuraamuksella ei ole työsuhteen kannalta riittävää merkitystä. A ei ole ollut esimiesasemassa tai muullakaan tavalla normaalityöntekijästä poikkeavassa asemassa. Hän on ollut työajanlyhennysvapaalla tapahtumapäivänä 14.12.2005.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry, jonka lausumaan Konecranes Service Oy on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Sähköalojen ammattiliitto ry:n velvoittamista korvaaman liiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A työskenteli huoltoasentajana Konecranes Service Oy:n Etelä-Suomen alueen Porvoon toimipisteessä. Toimipisteessä työskenteli A:n lisäksi ainoastaan yksi toinen työntekijä ja lähimmän esimiehen työpiste oli Helsingissä. A:n ja toimipisteen toisen työntekijän työ oli nostureiden ynnä muiden sellaisten laitteiden huoltamista asiakkaiden luona Sipoon ja Loviisan välisellä rannikkokaistaleella. Työ on korkeimpaan työnvaativuusryhmään kuuluvaa erittäin vaativaa ammattityötä.

A ajoi kolarin työnantajan autolla 14.12.2005 työssä ollessaan syyllistyen törkeään rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Työnantaja sai ensimmäiset tiedot tapahtuneesta 14.12.2005 noin kello 16.30, jolloin A soitti lähimmälle esimiehelleen ja kertoi menettäneensä ajokorttinsa rattijuopumuksen takia. A kertoi tämän tapahtuneen aiemmin samana päivänä hänen ollessaan palaamassa työstä työnantajan autolla. Kolari sattui noin kuusi tuntia A:n työpäivän alkamisen jälkeen. Ajomatkat hänen toimialueellaan ovat pisimmilläänkin noin 45 minuutin mittaisia, joten hän ei ole kolarin sattuessa voinut olla matkalla työhön. Kolarista työnantaja sai tiedon A:n työtoverilta myöhemmin samalla viikolla.

A ja hänen esimiehensä sopivat mainitun puhelinkeskustelun aikana, että A jää torstaiaamusta 15.12.2005 alkaen työajanlyhennysvapaille siksi aikaa kunnes rattijuopumuksen mahdolliset seuraamukset on ehditty käsitellä työnantajan organisaatiossa. Ennen puhelinkeskustelua työnantajalla ei ollut tiedossaan, että A edes harkitsisi työajanlyhennysvapaiden pitämistä kyseisellä viikolla - puhumattakaan, että asiasta olisi työnantajan kanssa sovittu.

Työnantaja määrää työajanlyhennysvapaiden pitämisen ajankohdan. A on työnsä itsenäisen luonteen vuoksi voinut hyvin paljon vaikuttaa siihen, mihin ajankohtaan työnantaja pekkaset määrää. Työnantaja on ohjeistanut, että vapaiden pitämisestä on sovittava etukäteen esimiehen kanssa ja näin A:kin on aikaisemmin aina toiminut. Etukäteen sopiminen on välttämätöntä jo siksi, että muutoin työnantajalle kävisi täysin mahdottomaksi kontrolloida itsenäistä työtä tekevien asentajien ajankäyttöä.

Asentajien työssäoloa jonain yksittäisenä päivänä ei yleensä voida varmentaa huoltokäynneistä laadittavien asiakirjojen avulla, koska yhdestä useammankin viikon kestävästä huoltoprojektista laaditaan vain yksi huoltoilmoitus. Koska A teki säännöllistä päivätyötä, ei hänelle käytännössä laadittu varsinaista työvuoroluetteloa. Hänellä oli ilman erillistä ilmoitusta työpäivä joka arkipäivä, ellei hänelle erikseen oltu määrätty vuosilomaa tai työajanlyhennysvapaata. Näin ollen oli oletettavaa, että A oli työssä kolarin tapahtuessa. Mikäli A:n ei katsottaisi olleen töissä kyseisenä päivänä, oli hän silloin luvattomasti poissa töistä.

Mikäli A olisi kolarin sattuessa ollut kotinsa ja läheisen huoltoaseman välisellä yksityisellä vapaa-ajan ajomatkalla, olisi hän käyttänyt työnantajan autoa luvatta yksityisajoihin. Työnantaja on ohjeistanut, että huoltoauton käyttö muihin kuin työajoihin edellyttää luvan pyytämistä etukäteen ja yleensä myös polttoainekulujen korvaamista.

Irtisanomissuojasopimuksessa ei ole sovittu eikä työsopimuslaissa ole säädetty työnantajalle velvollisuutta ennen työsuhteen purkamista selvittää mahdollisuuksia sijoittaa työntekijä uudelleen. Siltä varalta, että työnantajalla katsottaisiin olleen ainoastaan irtisanomisperuste, on uudelleensijoitusvelvollisuus rajoittunut yhtiössä tarjolla olleisiin työpaikkoihin. Muut Konecranes–konsernin yhtiöt eivät ole A:n työnantajan määräysvallassa. Työnantajalla ei olisi ollut tarjota A:lle sopivaa työtä. Työsuhteen päättämisen perusteena on katsottava olleen niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei ole voitu kohtuudella odottaa sopimussuhteen jatkamista. Uudelleensijoitusvelvollisuutta ei tämänkään vuoksi ole ollut.

A:n toimenkuvaan kuului päivittäinen liikkuminen työnantajan autolla. Ajokortti on ollut työssä täysin välttämätön. A oli ajokiellossa yli puoli vuotta. Oikeuskirjallisuudessa on työntekijän menettelyn moitittavuutta lisääväksi seikaksi katsottu työntekijän syyllistyminen rattijuopumukseen työnantajan omistamalla autolla. Mikäli A olisi ollut kantajan väittämin tavoin vapaalla, lisää teon moitittavuutta auton luvaton käyttäminen vapaa-ajan ajoon. A:n menettelyn moitittavuutta lisää hänen epärehellinen toimintansa tapauksen yhteydessä. Hän pyrki salaamaan sattuneen kolarin työnantajalta ja kertoi aluksi pelkästä rattijuopumuksesta. Hän ilmoitti palkkakonttorille vastoin totuutta olleensa kyseisenä päivänä työajanlyhennysvapaalla.

Konecranes-konsernin hoitoonohjausmalli koskee päihdeaineiden väärinkäyttäjiä. A:lla ei ole aikaisemmin ollut alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia eikä työnantajallakaan työsopimusta purettaessa ole ollut tällaisesta mitään tietoa. Hoitoonohjausmallilla ei ole tarkoitettu, että työnantaja olisi luopunut oikeudesta huomioida kunkin työtehtävän asettamat erityisvaatimukset harkitessaan rattijuopumuksen ynnä muiden vaikutusta työsuhteen jatkumiselle.

Yhtiöllä oli työsopimuslaissa tarkoitettu erittäin painava syy purkaa tai ainakin asiallinen ja paina syy irtisanoa A:n työsopimus.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Konecranesin hoitoonohjausmalli päihdeaineiden väärinkäyttäjille

2. Palkkaerittely 23.12.2005

3. Konecranes Service -konsernin vuosikertomus 2006

4. Lääkärinlausunto 5.1.2006 ja ote tautiluokituksesta

Vastaajan henkilötodistelu

1. Myyntineuvottelija B

Kantajan henkilötodistelu

1. Sähköasentaja A

2. Pääluottamusmies, huoltoasentaja C

3. Nosturiasentaja D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on työskennellyt Konecranes Service Oy:n palveluksessa huoltoasentajana yhtiön.

Etelä-Suomen alueen Porvoon toimipisteessä. A:n työsuhde yhtiöön alkoi vuonna 1974.

Ajaessaan 14.12.2005 työnantajan huoltoautolla kotoaan läheiselle huoltoasemalle A kolaroi päihtyneenä kello 10.40 toisen auton kanssa. A tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ehdolliseen vankeuteen ja oheissakkoon sekä ajokieltoon 30.6.2006 asti.

Työnantaja on purkanut A:n työsopimuksen 22.12.2005. Työnantaja on ilmoittanut purkamisen syyksi syyllistymisen rattijuopumukseen 14.12.2005 työnantajan autoa ajaessa sekä A:lle määrätyn ajokiellon, joka on estänyt hänen työntekonsa työsopimuksen mukaisessa työssä. Mikäli A ei ole ollut tapahtumapäivänä työssä, on hän lisäksi syyllistynyt luvattomaan poissaoloon.

Purkamisperusteesta esitetty selvitys

Työtuomioistuimelle jätetyssä palkkaerittelyssä olevan merkinnän mukaan A on ollut työajan lyhennysvapaalla 12.12. - 16.12.2005.

A on kertonut olleensa 14.12.2005 työajan lyhennysvapaalla ja jääneensä kiinni rattijuopumuksesta kello 10.40 olleessaan menossa yhtiön huoltoautolla ostamaan tupakkaa noin kilometrin päässä kotoaan olevalta huoltoasemalta. Hänellä oli lupa käyttää yhtiön autoa omiin ajoihin, kuten kaupassa käynteihin. Työnantajan ohjeiden mukaan A ei saanut olla työajan lyhennysvapaalla samaan aikaan työtoverinsa D:n kanssa. Lyhennysvapaiden pitämisestä kyseessä olevalla viikolla oli aikaisemman käytännön mukaisesti sovittu D:n kanssa. Tunti-ilmoituksen, jossa oli tieto lyhennysvapailla olosta, hän oli yhtiön käytännön mukaisesti toimittanut suoraan palkkakonttoriin. Rattijuopumuksesta kiinnijääneitä yhtiön työntekijöitä on aikaisemmin siirretty töihin yhtiön tehtaille joko Hyvinkäälle tai Hankoon, missä ei tarvitse käyttää autoa työssä. Heitä on myös lomautettu ajokiellon ajaksi tai sijoitettu huoltotöihin siten, että joku toinen työntekijä on ajanut autoa.

B on kertonut toimineensa tapahtuma-aikana yhtiön huoltopäällikkönä Inkoon - Loviisan alueella alaisinaan A ja kymmenen muuta asentajaa. B:n mukaan A suoritti yhtiössä huoltosopimusten mukaista erilaisten nostolaitteiden huoltamista ja vikakorjauksia asiakkaiden luona päivittäin kello seitsemästä kuuteentoista. Työtä ei voinut tehdä ilman ajokorttia, koska siirtyminen paikasta toiseen vaati ajamista huoltoautolla, jossa oli mukana työkaluvarasto ja varaosat. Suurimmat asiakkaat olivat Loviisan atomivoimala, silloisen Fortumin öljyjalostamo Kilpilahdessa, Stora Enson saha ja Ingmanin meijeri. Asiakkaat tilasivat työt yleensä suoraan asentajilta, jotka tekivät työnsä hyvin itsenäisesti. B tapasi asentajia keskimäärin kerran viikossa.

B:n mukaan A soitti hänelle 14.12.2005 noin kello 16.30 ja ilmoitti menettäneensä ajokorttinsa, koska oli jäänyt kiinni rattijuopumuksesta ollessaan työmatkalla yhtiön autolla. Tapahtuneesta kolarista A ei ilmoittanut, vaan se tuli ilmi myöhemmin. A ei ollut oikeutettu käyttämään yhtiön autoa yksityisajoihin. Vain esimiehen luvan perusteella yhtiön autoa saa käyttää yksityisajoihin, kun maksaa polttoainekustannukset. A:n ilmoitettua puhelun aikana, että hänellä on työajan lyhennysvapaita jäljellä viisi päivää, B puolestaan ilmoitti, että A jäisi seuraavasta päivästä alkaen työajan lyhennysvapaalle. Työajan lyhennysvapaita voitiin pitää siten, että jompi kumpi työntekijöistä, A tai D, oli työssä. Tämän mukaisesti työntekijät sopivat vapaiden pitämisestä keskenään, mutta vapaat ilmoitettiin etukäteen B:lle. Muuta työtä, jossa ei tarvittaisi ajokorttia, A:lle ei ollut ainakaan todistajan yksikössä osoittaa, koska kaikki osaston yksitoista huoltoasentajaa tekivät samanlaista työtä.

Vuodesta 2000 pääluottamusmiehenä toimineen C:n mukaan konsernin työntekijöitä oli A:n tapausta ennen ja sen jälkeenkin jäänyt kiinni rattijuopumuksesta. Heidän työsuhdettaan ei ole kuitenkaan päätetty, vaan heidät on osoitettu työskentelemään muualla yhtiössä siten, etteivät he ole joutuneet ajamaan huoltoautoa. A:lle olisi voitu osoittaa työtä esimerkiksi yhtiön Hyvinkään yksikön korjaamolla. A:n tapausta käsiteltäessä C oli esittänyt aluepäällikölle A:n uudelleensijoittamista, jota esimies olikin luvannut tutkia, mutta asiaan ei enää palattu. Työajan lyhennysvapaita voitiin yhtiössä virallisesti pitää siten, että niistä sovitaan esimiehen kanssa etukäteen. Käytännössä niistä voitiin kuitenkin sopia vapaammin esimerkiksi soittamalla esimiehelle vapaapäivän aikana.

D on kertonut toimineensa yhtiössä A:n työparina tämän työsopimuksen päättämisen aikaan. Työnantajan ohjeiden mukaan hän ei saanut olla yhtä aikaa A:n kanssa työajan lyhennysvapaalla. Työajan lyhennysvapaista tuli etukäteen ilmoittaa B:lle tai päivän poissaolosta jälkikäteen suoraan palkanlaskentaan. A ei ollut ilmoittanut D:lle pitävänsä työajan lyhennysvapaita kysymyksessä olevalla joulukuun viikolla.

Arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksessa viitatun työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työsopimuksen irtisanominen edellyttää työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaan asiallista ja painavaa perustetta. Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä irtisanomisperusteena voidaan saman luvun 2 §:n 1 momentin mukaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Vakavimpia rikkomuksia lukuunottamatta irtisanominen edellyttää, että työntekijää on ensi varoitettu menettelystään ja ettei irtisanominen ole vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

A on 14.12.2005 syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Työtuomioistuimessa on esitetty erilaisia käsityksiä siitä, onko A ollut tapahtuma-aikana työssä vai ei. Esitetyn selvityksen mukaan hän ei tuolloin ole ollut sijoitettuna mihinkään yhtiön työkohteeseen. Poissaolosta ei ole etukäteen sovittu työnantajan eikä edes työparina toimineen työtoverin kanssa, kuten yhtiössä on ollut käytäntönä. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo A:n olleen tuolloin luvattomasti poissa työstä. A:n itsensä tekemän tunti-ilmoituksen mukaan hän on ollut poissa työstä myös kaksi edeltävää päivää. Tähän hän ei ollut saanut lupaa. A ei ole myöskään saanut lupaa käyttää yhtiön autoa vapaa-aikanaan.

Vaikka A:n poissaolo työstä on ollut sinänsä luvaton, hänen syyllistymistään rattijuopumukseen on työsopimusvelvoitteiden kannalta arvioitava työajan ulkopuolella tapahtuneena. Itse rikkomuksella ei tällöin ole ollut vaikutusta esimerkiksi työturvallisuuteen tai muiden työsopimusvelvoitteiden täyttämiseen. Rattijuopumuksesta on kuitenkin seurannut kuuden kuukauden pituinen ajokielto, joka on estänyt A:n työskentelyn huoltoasentajan tehtävässään.

Oikeuskäytännön joissakin ratkaisuissa on katsottu, ettei työajan ulkopuolella sattunut rattijuopumus ja siitä seurannut ajokielto tai vastaava seuraamus ole riittänyt työsopimuksen purku- tai irtisanomisperusteeksi, jos työntekijälle olisi voitu järjestää muuta työtä ajokiellon ajaksi tai tällaisen uudelleensijoittamismahdollisuuden selvittäminen on laiminlyöty (TT 2000:25 ja KKO 2007:12).

Esillä olevaa asiaa arvioitaessa on otettava huomioon myös yhtiössä aikaisemmin vastaavanlaisissa tapauksissa noudatettu käytäntö ja yhtiön mahdollisuudet sijoittaa A toisiin tehtäviin ajokiellon ajaksi. Jossakin määrin ylimalkaiseksi jääneen selvityksen mukaan työsuhteita ei yhtiössä tällaisissa tapauksissa ole heti päätetty, vaan liikennejuopumukseen syyllistynyt henkilö on siirretty ajokiellon ajaksi pois ajokorttia vaativista tehtävistä tai lomautettu. A:n tapauksessa yhtiö ei ole selvittänyt, olisiko hänet voitu sijoittaa ajokiellon ajaksi konsernin muihin työtehtäviin työsopimuksen päättämisen tai määräaikaisen lomauttamisen vaihtoehtona. Yhtiössä käytössä olleen hoitoonohjausmallin mukaan päihteiden väärinkäyttötapauksessa asianomaiselle annetaan ensin muistutus, sitten varoitus, kolmannella kerralla hänet ohjataan hoitoon tai pakkolomalle, ja vasta väärinkäytön ilmetessä neljännen kerran työsuhde päätetään.

Irtisanomisajan palkka

Kun A:n työsuhde on päätetty ilman irtisanomisaikaa, yhtiö on velvollinen irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n nojalla maksamaan A:lla palkan lomakorvauksineen irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Vaatimuksen määrää 14.701,64 euroa ei ole riitautettu.

Korvausvelvollisuus

Päätettyään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti Konecranes Service Oy on velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Korvauksen määrässä on muun ohella otettu huomioon A:n pitkäaikainen työskentely yhtiön palveluksessa ja toisaalta A:n itsensä työsopimuksen päättämiseen antama aihe sekä se, että A on työllistynyt pian työsuhteensa päättymisen jälkeen. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin neljän kuukauden palkkaa vastaavat 8.800 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Konecranes Service Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 4.520,80 euroa. Määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Konecranes Service Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkana 13.168,32 euroa ja lomakorvauksena irtisanomisajalta 1.533,32 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 22.12.2005 lukien sekä korvauksena työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta 8.800 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 4.1.2008 lukien.

Teknologiateollisuus ry ja Konecranes Service Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 4.520,80 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, K. Rautiainen, Komulainen ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen