Labor court dismisses claim that a 37-hour workday rest day accrues new annual leave when it falls during existing leave.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräyksen nojalla juhannusviikon torstai oli ollut työaikamuodossa 37 palkallinen vapaapäivä. Työehtosopimuksen mukaan vuosiloma ei kulu tällaisena niin sanottuna tes-seisokkipäivänä. Tuomiossa esitetyillä perusteilla katsotiin, ettei tällainen vapaapäivä vuosiloman ajalle sattuessaan myöskään kartuta uutta lomaa.

Yhtiön tehtaalla työaikamuodossa 37 työskennelleille työntekijöille, jotka olivat olleet kesäkuun 2005 alun työsulun piirissä ja vuosilomalla ajanjakson 13.6. - 2.7.2005, ei siten ollut kertynyt kesäkuulta vuosilomaa, koska työssäolon veroisia päiviä oli ollut vain 13. Yhtiö ei näin ollen ole menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti eikä Metsäteollisuus ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 70

KANTAJA

Paperiliitto ry

VASTAAJAT

Metsäteollisuus ry

Stora Enso Oyj

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.4.2008

Pääkäsittely 19.5.2008

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 30.11.2002 allekirjoittamassa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa n:o 42 on määrätty vuosilomista seuraavaa:

26.1 Vuosilomalaki ja keskusjärjestöjen välinen lomapalkkasopimus

Työntekijän vuosilomiin nähden noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja keskusjärjestöjen välillä allekirjoitettua lomapalkkasopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

SOV.

Vuosilomalain 24 §:n mukaan ilman työntekijän suostumusta ei työnantaja saa määrätä lomaa tai sen osaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Tätä määräystä on tulkittava siten, että vuosiloma ei saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, jos vuosilomaan kuuluvien tai siihen liittyvien vapaapäivien lukumäärä vähenisi.

Mikäli työntekijän vuosiloma alkaa tai päättyy kesken neljän yövuoron, työntekijää ei kutsuta työhön vajaaksi yövuoroksi, ja kausipalkka maksetaan täytenä. Vuosiloma ei kulu työaikamuodoissa 37, 17 ja 27 tes-seisokkina.

26.2. Työssäolopäivien veroiset päivät

Työssäolon veroisia päiviä vuosiloman pituutta laskettaessa ovat vuosilomalaissa määrättyjen työssäolopäivien lisäksi:

ammattiyhdistyskoulutukseen enintään yhden kuukauden pituisiin kursseihin käytetyt työpäivät;

tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetut vuorovapaat;

Paperiliitto ry:n liittokokoukseen, liittovaltuustoon tai liittotoimikunnan kokoukseen sekä SAK:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumisen ajalle sattuvat työvuorot. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

KÄSITTELYRATKAISU

Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n tekemän oikeudenkäyntiväitteen johdosta asiassa on 2.10.2007 pidetty erillinen pääkäsittely. Työtuomioistuin on 10.12.2007 antamallaan päätöksellä (TT 2007-113) hylännyt väitteen.

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaalla 1. vuorossa työaikamuodossa TAM 37 työskennelleille työntekijöille, jotka ovat olleet vuosilomalla ajanjaksolla 13.6. - 2.7.2005, on kertynyt kesäkuulta 2005 vuosilomaa työehtosopimuksen 26.1 ja 26.2 §:n mukaisesti 2 tai 2,5 arkipäivää,

tuomitsee Stora Enso Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon,

tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 26.1 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, mikäli työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden. Sen seikan arviointi, mitkä lomanmääräytymiskuukaudet ovat työntekijöiden osalta "täysiä", ratkaistaan työehtosopimuksen 26.2 §:n mukaan vuosilomalain perustella. Vuosilomalain 6 §:n mukaan täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään neljätoista työssäolopäivää tai vuosilomalain 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua työssäolon veroista päivää. Vuosilomalain perustelujen mukaan työntekijän oma vuosiloma on vuosilomalain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua työssäolon veroista aikaa.

Paperiteollisuudessa on alkanut Metsäteollisuus ry:n julistama työsulku 18.5.2005, joka on kestänyt 1.7.2005 saakka. Yhtiön Veitsiluodon tehtaalla työaikamuodossa 37 (keskeytymätön kolmivuorotyö) työskennelleellä ykkösvuorolla vuosiloma olisi alkuperäisen ilmoituksen perusteella alkanut 13.6.2005. Kun vuosilomaa ei kuitenkaan ole voitu työnantajan toimesta määrätä alkavaksi työsulun aikana, on tilanteessa vaadittu työntekijöiden suostumusta lomien alkamiselle kesken työsulun. Osa työntekijöistä suostui tähän, jotta tehtaan häiriötön toiminta työsulun päätyttyä voitaisiin turvata. Työsulun päättymisen jälkeen vastaajayhtiö kuitenkin ilmoitti, että näille työntekijöille ei kertyisikään uutta lomaa kesäkuulta 2005, koska työnantajan näkemyksen mukaan mainitulle lomanmääräytymiskuukaudelle sijoittuisi vain 13 työssäolon veroista päivää.

Erimielisyys koskee juhannusviikon torstaita, joka on niin sanottu tes-seisokkipäivä. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 26.1 kohdassa on todettu, että vuosilomaa ei kulu työaikamuodoissa 37, 17 ja 27 tes-seisokkina. Mainittu kohta korostaa sitä, että kysymyksessä on vuosilomalain mukainen lomapäivä, jonka osalta on kuitenkin sovittu, että mainittu lomapäivä ei kuluta työntekijän jäljellä olevien lomapäivien määrää. Kun työntekijöiden vuosiloman sisään jäänyt juhannusviikon torstai otetaan huomioon, kesäkuu on ollut työntekijöiden täysi lomanmääräytymiskuukausi. Työntekijät ovat jääneet vuosilomalle 13.6.2005 ja olleet vuosilomalla tästä ajankohdasta eteenpäin koko loppukuukauden, joten heille on kertynyt työssäolon veroisia päiviä yhteensä vuosilomalaissa edellytetyt 14 kappaletta.

Edellä kerrottu laskenta perustuu siihen lähtökohtaan, että vuosilomalla ollessa loma ansaitaan ja annetaan arkipäivinä. Tällä perusteella myös lauantai on lomapäivä, vaikka työntekijä ei mainittuna päivänä normaalisti työskentelisikään. Lain 4 §:n mukaanhan arkipäiviä ovat muut viikonpäivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapyhät, itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Juhannusviikon torstai on poikkeuksetta tavallinen arkipäivä ja siten myös työssäolon veroinen päivä riippumatta siitä, työskennelläänkö mainittuna päivänä normaalisti lainkaan. Siten kanteessa tarkoitetuille työntekijöille on kertynyt viikolla 24 yhteensä 6 työssäolon veroista päivää (maanantai-lauantai), viikolla 25 yhteensä 4 työssäolon veroista päivää (maanantai-torstai) sekä viikolla 26 yhteensä 4 työssäolon veroista päivää. Viikolla 25 työssäolon veroisia päiviä on vain 4 kappaletta, koska juhannusaatto ei ole arkipäivä ja juhannuspäivä on kirkollinen juhlapyhä.

Mikäli asiassa hyväksyttäisiin yhtiön tulkinta siitä, että juhannusviikon torstai (23.6.2005) tavanomaisena arkipäivänä ei olisikaan työntekijän vuosilomapäivä, merkitsisi se sitä, että vuosilomalain pakottava säännös vähintään 12 arkipäivän yhdenjaksoisesta lomasta ei toteutuisi. Lomaa olisi tällöin ollut 13.6.-22.6.2005 yhdenjaksoisesti 9 arkipäivää sekä ajalla 27.6.-2.7.2005 6 arkipäivää.

Stora Enso Oyj ja Metsäteollisuus ry ovat asiassa johdonmukaisesti yhdessä esittäneet työehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi kantaa, joka on paitsi työehtosopimuksen sanamuodon vastainen myös ristiriidassa pakottavan lainsäädännön kanssa. Kun otetaan huomioon se seikka, että mainittua työehtosopimuksen vastaista kantaa on käytännössä sovellettu koko paperiteollisuuden alalla, on todennäköistä, että esitetty tulkinta perustuu Metsäteollisuus ry:n antamaan ohjeistukseen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat lisäksi vaatineet Paperiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vuosilomalain mukaan lomaa ansaitaan joko työssäolopäivistä tai työssäolon veroisista päivistä. Tes-seisokkiin ajoittuva juhannusviikon torstai ei luonnollisestikaan voi olla vuosilomaansa viettävälle työntekijälle työssäolopäivä. Koska vuosiloma ei työehtosopimuksen 26.1 §:n soveltamisohjeen mukaan kulu kyseisenä päivänä työaikamuodoissa 37, 17 ja 27, ei se myöskään voi olla vuosilomalain mukainen vuosilomapäivä, joka työssäolon veroisena päivänä kerryttäisi uutta vuosilomaa.

Tes-seisokkiin sisältyvää juhannusviikon torstaita ei ole määritelty työssäolon veroiseksi päiväksi liioin vuosilomalain 7.2 §:n työssäolon veroisia päiviä koskevassa luettelossa kuin sitä täydentävässä paperiteollisuuden työehtosopimuksen 26.2 §:n tyhjentävässä luettelossakaan. Seisokkipäivä on vuosilomajaksolla olevalle työntekijälle työehtosopimukseen perustuva muu poissaolopäivä.

Juhannusseisokki alkaa juhannusviikon keskiviikkona kello 22 ja päättyy juhannusta seuraavana maanantaina kello 6. Juhannusaaton, juhannuspäivän ja juhannusviikon sunnuntain osalta ilmenee sekä vuosilomalain 4 §:n että työehtosopimuksen 26.1 §:n soveltamisohjeen perusteella, ettei mainittuja päiviä lueta lomapäiviksi, jotka kerryttäisivät uutta lomaa. Työehtosopimuksen 26.1 §:n määräyksen perusteella mainittujen päivien lisäksi myöskään juhannusviikon torstaipäivää ei lueta lomapäiväksi.

Vuosilomalain 7.1 §:n mukaan työssäolon veroisena aikana pidetään poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Lain perusteella työntekijällä on oikeus palkkaan vuosilomansa ajalta. Näin ollen vuosiloma-aika on uutta vuosilomaa kartuttavaa työstä poissaoloaikaa. Säännös edellyttää, että työnantajan palkanmaksuvelvollisuus perustuu nimenomaan lakiin. Säännöstä ei sovelleta poissaoloaikoihin, joilta työnantaja on velvollinen maksamaan palkan työehtosopimuksen perusteella.

Mikäli työntekijän säännöllinen työ keskeytetään juhannusseisokin ajaksi, työntekijällä ei ole työntekovelvoitetta juhannusviikon torstaina, eikä työnantajalla ole tältä päivältä lain perusteella palkanmaksuvelvollisuutta. Työntekijälle kuitenkin maksetaan juhannusviikon sisältävältä kahden viikon pituiselta palkkakaudelta kausipalkka vähentymättömänä työehtosopimuksen 13.2 §:n perusteella. Myös vuosilomalla oleva työntekijä saa kausipalkkansa vähentymättömänä, vaikka mainittu juhannusviikon torstai ei ole hänen vuosilomapäivänsä. Työntekijälle ei kuitenkaan makseta tältä päivältä lomapalkkasopimuksen mukaista vuosilomapalkkaa.

Työehtosopimusta nro 40 koskeneissa neuvotteluissa Paperiliitto ry:llä oli vuosilomamääräyksiin liittyvä muutosesitys. Metsäteollisuus ry:lle 23.11.1999 antamassaan asiakirjassa "Tes-muutosesityksiä paperiteollisuuden työehtosopimukseen" Paperiliitto ry esitti seuraavaa: "26.1. Sov.ohjeen loppuun lisäys: Vuosiloma ei kulu työaikamuodoissa 17, 27 ja 37 tes-seisokkiaikoina. 26.2 Työssäolon veroiset päivät luetteloon: - Ylityön korvaaminen vapaa-ajaksi muuttamalla, - Viikoittaisena vapaa-aikana työskentelyn korvaaminen vapaa-ajaksi muuttamalla". Esitys osoittaa, ettei Paperiliitto ry vaatinut, että tes-seisokin ajalle osuvaa, vuosilomaa kuluttamatonta juhannusviikon torstaita olisi pidettävä työssäolon veroisena päivänä. Muutoinhan se olisi esittänyt tes 26.2 §:n luetteloon myös tätä koskevan lisäysvaatimuksen. Metsäteollisuus ry ei hyväksynyt Paperiliitto ry:n esitystä, koska se olisi johtanut työajan lyhentämiseen.

Työehtosopimuksia nro 41 ja 42 koskeneissa neuvotteluissa Paperiliitto ry uudisti vuosilomamääräyksiä koskevan esityksensä Metsäteollisuus ry:n torjuessa esityksen. Paperiliitto ry:n esityksestä 29.8.2002 ilmenee, että Paperiliitto ry:n vaatimus työssäolon veroisia päiviä koskevan luettelon osalta on sama kuin vuoden 1999 esityksessä.

Lopulta vuonna 2003 Metsäteollisuus ry suostui Paperiliitto ry:n vaatimukseen ja työehtosopimukseen nro 42 otettiin 26.1 §:n soveltamisohjeen määräys nykyisessä muodossaan: "Vuosilomaa ei kulu työaikamuodoissa 37, 27 ja 17 tes-seisokkina". Määräyksen johdosta juhannusviikon torstaille sijoittuva vuosilomapäivä siirtyy myöhemmin annettavaksi.

Tässä tai edellä mainituissa lukuisissa aiemmissa neuvotteluissa ei missään vaiheessa keskusteltu juhannusviikon torstaipäivän työssäolon veroisuudesta. Metsäteollisuus ry:lle olikin itsestään selvää, että kyseinen päivä ei kerrytä vuosilomaa, koska sanamuotonsa perusteella se ei ole vuosilomapäivä.

Paperiliitto ry:n väite siitä, että vuosilomalain säännös vähintään 12 arkipäivän yhdenjaksoisesta lomasta ei toteutuisi, jos vuosiloman ajalle sattuvaa juhannusviikon torstaita ei lueta vuosilomapäiväksi, on perusteeton. Vuosiloman ajalle sattuu tavallisesti päiviä, jolloin työntekijällä ei työssä ollessaankaan ole työntekovelvollisuutta. Tällaisia päiviä ovat muun muassa sunnuntaipäivät, kirkolliset juhlapäivät ja muut vuosilomalain 4 §:ssä mainitut päivät, jotka eivät ole arkipäiviä eivätkä lomapäiviä. Mikäli jokin näistä päivistä sisältyy työntekijän vuosilomajaksolle, se ei vähennä hänen vuosilomapäiviensä lukumäärää. Tällainen päivä ei myöskään keskeytä hänen vuosilomaansa, vaan vuosiloman katsotaan jatkuvan yhdenjaksoisena.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Metsäteollisuus ry:n 6.9.2005 päivätty muistio työehtosopimusmuutoksiksi koskien muun muassa vuosiloman jakamista

2. Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n luonnos muutoksiksi paperiteollisuuden työehtosopimukseen koskien muun muassa vuosiloman jakamista

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Paperiliitto ry:n työehtosopimusneuvotteluesitys 28.11.1997 "Tes-muutosesitykset"

2. Paperiliitto ry:n työehtosopimusneuvotteluesitys 23.11.1999 "Tes-muutosesityksiä paperiteollisuuden työehtosopimukseen"

3. Metsäteollisuus ry:n sisäinen muistio 14.12.1999 "Paperiliiton muutosesitykset"

4. Paperiliitto ry:n työehtosopimusneuvotteluesitys 14.12.2000 "Paperiteollisuuden työehtosopimuksen uudistaminen"

5. Paperiliitto ry:n työehtosopimusneuvotteluesitys 29.8.2002

Kantajan henkilötodistelu

1. Paperiliitto ry:n entinen palkkasihteeri A

Vastaajan henkilötodistelu

1. Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö B

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Paperiteollisuudessa on 18.5.2005 alkanut Metsäteollisuus ry:n julistama työsulku, joka on kestänyt 1.7.2005 saakka. Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaalla työaikamuodossa 37 (keskeytymätön kolmivuorotyö) työskennelleellä ykkösvuorolla vuosiloma olisi alkuperäisen ilmoituksen perusteella alkanut 13.6.2005. Osa tehtaan työntekijöistä suostui pitämään lomansa sulun aikana alkuperäisen lomailmoituksen mukaisesti, jotta tehtaan häiriötön toiminta työsulun päätyttyä voitaisiin turvata. Työsulun päättymisen jälkeen yhtiö ilmoitti, että näille työntekijöille ei kertyisi uutta lomaa kesäkuulta 2005, koska mainitulle lomanmääräytymiskuukaudelle sijoittui vain 13 työssäolon veroista päivää.

Asianosaisten kesken on erimielisyyttä siitä, kerryttääkö työntekijöiden vuosiloman ajalle sijoittunut juhannusviikon torstai 23.6.2005, joka on niin sanottu tes-seisokkipäivä, uutta lomaa työehtosopimuksen vuosilomaa koskevien määräysten nojalla.

Sopimuksen tarkoituksesta esitetty selvitys

Edelleen B on kertonut, ettei neuvotteluissa käsitelty vuosilomapalkkaa. Työehtosopimuksessa olevista lomapalkan laskentaa koskevista määräyksistä seuraa, että vaikka vuosiloman ajalle sattuva tes-seisokkipäivä ei kuluta lomaa, työntekijä ansaitsee yhtä paljon palkkaa kuin muutoinkin, eivätkä hänen ansionsa vähene.

Työntekijäliiton edustajana paperiteollisuuden työehtosopimusneuvotteluihin osallistunut A on kertonut, että vappuseisokin poistamisen yhteydessä työntekijät kokivat menettäneensä muutoksessa yhden lomapäivän. Sen takia Paperiliitto ry esitti, että tes-seisokin alla olevia päiviä ei luettaisi lomapäiviksi. Sanamuodolla “vuosiloma ei kulu” haettiin sitä, ettei vuosiloma kulu tuona päivänä. Kun sitä ei lasketa lomapäiviin, se joissakin tapauksissa siirtyy ilman erikseen sopimista pidettäväksi myöhemmin syksyn lomajaksoissa.

B:n ja A:n mukaan työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut missään vaiheessa esillä kysymys siitä, kerryttääkö vuosiloman ajalle sattuva tes-seisokkipäivä uutta lomaa. A:n käsityksen mukaan mikäli kyseinen torstaipäivä ei kerryttäisi uutta lomaa, asia olisi kirjattu työehtosopimukseen.

Työtuomioistuimelle esitetyn asiakirjaselvityksen mukaan Paperiliitto ry on vuodesta 1999 alkaen esittänyt alan työehtosopimusneuvotteluissa, että sopimukseen otettaisiin määräys, jonka mukaan vuosiloma ei kulu työaikamuodoissa 17, 27 ja 37 tes-seisokkiaikoina. Tässä yhteydessä Paperiliitto on tehnyt myös esityksiä joistakin muutoksista työssäolon veroisia päiviä koskevaan luetteloon. Vuosiloman ajalle sattuvaa tes-seisokkipäivää ei kuitenkaan ole esitetty lisättäväksi tähän luetteloon.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 26.2 kohdassa on viitattu työssäolon veroista aikaa koskeviin vuosilomalain säännöksiin. Lisäksi määräyksessä on mainittu eräitä muitakin päiviä, jotka työehtosopimuksen mukaan katsotaan työssäoloajan veroisiksi.

Vuosilomalain 7 §:n 1 momentin nojalla työntekijän vuosiloma-aika on seuraavaa vuosilomaa kerryttävää aikaa. Vuosiloma annetaan arkipäivinä, ja myös vuosiloman aikana uutta lomaa kerryttävät arkipäivät. Sen sijaan esimerkiksi loma-aikaan sijoittuvat sunnuntait ja muut vuosilomalain 4 §:n 3 kohdassa mainitut päivät eivät ole vuosilomapäiviä eivätkä siten myöskään kartuta uutta lomaa.

Vuoden 2003 työehtosopimuksen 6.4 kohdan nojalla muun muassa juhannusviikon torstai on ollut työaikamuodossa 37 palkallinen vapaapäivä. Edelleen työehtosopimuksen 26.1 kohdan soveltamisohjeeseen vuonna 2003 otetun määräyksen mukaan vuosiloma ei työaikamuodossa 37 kulu tes-seisokkipäivinä. Lisäys on ollut Paperiliiton esittämä. Määräys on ollut tarpeen sen vuoksi, että jäädessään vuosiloman alle tällainen seisokkipäivä olisi vapaapäivänä muutoin menetetty. Määräykseen johtaneissa neuvotteluissa ei esitetyn selvityksen mukaan kuitenkaan ole lainkaan keskusteltu siitä, millä tavoin vuosiloman ajalle sattuva seisokkipäivä vaikuttaa uuden vuosiloman kertymiseen.

Työtuomioistuimen mielestä olisi vuosiloman yleisten määräytymisperiaatteiden kannalta epätavallista, jos vuosiloman ajalle sattuva seisokkipäivä, joka ei vähennä vuosilomapäivien määrää, kartuttaisi uutta lomaa. Normaalisti työssäolojakson ajalle sattuessaan tällainen työehtosopimukseen perustuva vapaapäivä ei ole työssäolon veroista aikaa. Jos vuosiloman ajalle osuvalle seisokkipäivälle olisi haluttu antaa toisenlainen, vuosilomaa kartuttava vaikutus, siitä olisi työtuomioistuimen mielestä tullut erikseen sopia. Tätä kantaa puoltaa myös se, että työehtosopimuksen 26.2 kohtaan on muutoin koottu työssäolon veroista aikaa koskeva sääntely tavalla, joka voidaan ymmärtää tyhjentäväksi.

Kanteessa esitetyn tulkinnan tueksi on vedottu myös siihen, että työntekijöiden vuosilomat olisivat jakautuneet vuosilomalain 20 §:ssä säädettyä lyhyempiin, alle 12 päivän jaksoihin, jos katsottaisiin, että vuosiloman olisi katkaissut vapaapäivä, jota ei pidetä vuosiloma-aikana. Työtuomioistuimen mielestä vuosilomalain 20 §:n tarkoitus ei edellytä tällaista tulkintaa. Työntekijöiden yhtäjaksoinen loma-aika ei ole todellisuudessa katkennut tes-seisokkipäivän johdosta. Tässäkin suhteessa seisokkipäivä rinnastuu vuosilomalain 4 §:n 3 kohdassa lueteltuihin pyhä- ja aattopäiviin, jotka vuosiloman ajalle sattuessaan eivät kuluta tai katkaise loma-aikaa eivätkä liioin kartuta uutta lomaa.

Edellä esitetyn mukaan Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaalla 1. vuorossa työaikamuodossa 37 työskennelleille työntekijöille, jotka ovat olleet vuosilomalla ajanjakson 13.6. - 2.7.2005, ei ole kertynyt kesäkuulta 2005 vuosilomaa, koska työssäolon veroisia päiviä on ollut vain 13. Yhtiö ei siten ole menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti eikä Metsäteollisuus ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Kanteessa esitettyjä vaatimuksia ei näin ollen voida hyväksyä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin. Työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan tällaisessa tapauksessa on perusteltua, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asiaan osalliset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Mikkola, H. Rautiainen, Lindahl, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.