Legislator Case Law & Legislation
TT:2008-69 AI generated

Labor court dismissed union claim that employer's wage suspension notice during strike constituted illegal pressure.

Case Number TT:2008-69
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's claim that the employer's notice of wage suspension during a strike constituted illegal pressure. The union argued that threatening to withhold pay for store managers refusing sales work was coercive, but the court found no evidence of such intent. The court held that merely informing employees that unpaid work results in no pay is not pressure, especially when managers voluntarily ceased their own duties.

Legislator headnote

AI generated

Section 10 of the Act on Collective Agreements; Section 10 of the Act on Collective Agreements: A notice to employees that refusal to work will result in non-payment of wages does not constitute prohibited pressure under the Act on Collective Agreements.

Keywords

AI generated
collective agreements strike action illegal pressure wage suspension labor dispute union liability employer rights

Cited Legislation

AI generated
Act on Collective Agreements
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Toimihenkilöyhdistys oli päättänyt, että myymäläpäälliköt kieltäytyvät myyntityöstä tukeakseen myymälätyöntekijöiden lakkoa. Tämän johdosta yhtiö oli tiedotteillaan ilmoittanut työstä kieltäytymisen seurauksista, kuten palkanmaksun keskeyttämisestä. Pelkästään tämän seikan ilmoittamista työtaistelutilanteessa ei voitu katsoa painostustoimenpiteeksi. Työnantajalla ei ole ollut aihetta olettaa, että myöskään myymäläpäälliköille tehty esitys työskennellä muussa kuin omassa myymälässä olisi perustellusti voitu kokea painostukseksi. Näyttämättä oli siten jäänyt, että yhtiö olisi ryhtynyt painostustoimenpiteisiin työehtosopimuslaissa kielletyllä tavalla.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 69

KANTAJA

Alkoholialan Toimihenkilöt ry

VASTAAJA

Suomen Kaupan Liitto SK ry

KUULTAVA

Alko Oy

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 1.4.2008

Pääkäsittely 6.5.2008

KANNE

Vaatimukset

Alkoholialan Toimihenkilöt ry on vaatinut, että Suomen Kaupan Liitto SK ry ja Alko Oy tuomitaan kumpikin erikseen hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Alkoholialan Toimihenkilöt ry on lisäksi vaatinut, että Suomen Kaupan Liitto SK ry ja Alko Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n neuvottelema Alko Oy:ssä työskenteleviä myyjiä koskeva työehtosopimus päättyi 30.9.2007. Ammattiliitto on päättänyt ylityökiellosta 22.10.2007 alkaen, lakosta ajalla 15.11.-17.11.2007 ja lakosta 1.12.2007 alkaen. Ammattiliitto SUORA ry:n hallitus on myöntänyt Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n työtaistelutoimenpiteille luvan ja tehnyt päätöksen lakkorahoituksesta. Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n hallitus on tehnyt oman tukipäätöksen 20.11.2007 Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n 1.12.2007 alkaen alkavaksi ilmoitetun työtaistelun tukemiseksi. Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n järjestöpäätöksen mukaan Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n jäsenet eivät tee Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n lakon aikana myyntityötä. Myyntityöllä tarkoitetaan kassatyön lisäksi tilauspalvelua ja yritysmyyntiä. Muutoin jäsenet työskentelevät normaalisti.

Suomen Kaupan Liitto SK ry ja yhtiö on painostustarkoituksessa lähettänyt 21.11.2007 tiedotteen myymäläpäälliköille. Tiedotteen mukaan työtehtävistä kieltäytyminen johtaa palkanmaksun keskeytymiseen ja mahdollisiin muihin toimenpiteisiin. Suomen Kaupan Liitto SK ry on lähettänyt Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n puheenjohtajalle 21.11.2007 sähköpostiviestin, jossa se katsoo Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n ryhtyneen laittomaan työtaisteluun ja edellyttää Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n hallitukselta toimia työtaistelun peruuttamiseksi. Puheenjohtaja on vastauksessaan 22.11.2007 painottanut työtaistelun luonnetta myötätunto- ja tukityötaisteluna sekä toimenpiteiden tarkoitusta eli Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n työehtosopimusneuvottelujen tukemista.

Työnantaja on viikolla 48 eri tavoin lähestynyt myymäläpäälliköitä ja vaatinut heitä sitoutumaan Alkoholikaupan Ammattilaiset ALV ry:n lakon aikana myyntityöhön, tekemään tarvittaessa myös normaalia enemmän myyntityötä ja tekemään tarvittaessa työtä myös muussa kuin tavanomaisessa myymälässä. Lisäksi työnantaja on esittänyt vaatimuksia vahvistettujen työvuoroluetteloiden avaamisesta ja muuttamista. Puhelimitse työnantaja on useille myymäläpäälliköille ilmoittanut, että kieltäytyminen noudattamasta työnantajan käskyä siirtyä uuteen toimipisteeseen tekemään tavallista enemmän myyntityötä lakon aikana johtaa palkanmaksun keskeyttämiseen ja muihin ehdollisiin toimenpiteisiin, joita on ainakin varoitus.

Työehtosopimuksen allekirjoittajat eivät ole Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n vaatimuksista huolimatta ryhtyneet toimenpiteisiin työehtosopimusvelvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi, vaan työehtosopimuksen vastainen toiminta erityisesti puhelimitse on jatkunut katkeamatta. Alkoholialan Toimihenkilöt ry on lähettänyt kirjallisen reklamaation laittomista työtaistelutoimenpiteistä Suomen Kaupan Liitto SK ry:lle ja Alko Oy:lle 28.11.2007.

Suomessa voimassa oleva työrauhalainsäädäntö kieltää vain omaan voimassa olevaan työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelut. Tukityötaistelut (myötätuntotyötaistelut), jotka eivät vaikuta ja joilla ei ole tarkoitus vaikuttaa oman työehtosopimuksen määräyksiin, eivät ole työrauhavelvollisuuden piirissä. Tukityötaistelut eivät ole kiellettyjä, ne eivät ole laittomia eikä niitä ole millään tavoin rajoitettu. Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n hallituksen 20.11.2007 tekemä tukipäätös on siten laillinen ja vakiintuneen työmarkkinakäytännön mukainen järjestöpäätös. Alkoholialan Toimihenkilöt ry ja sen jäsenet ovat asiassa toimineet työehtosopimuslain säännösten ja hyvien työmarkkinakäytäntöjen mukaisesti.

Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n jäsenillä on täysin laillinen oikeus kieltäytyä tekemästä lakonalaista työtä (myyntityö), työsopimukseensa kuulumattomia töitä sekä muita erityistyötehtäviä, joita Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n lakosta mahdollisesti aiheutuu. Myyntityö on tosiasiassa vain pieni osa myymäläpäälliköiden työtä eikä palkanmaksua voi keskeyttää, jos vain joku osa työstä jää tekemättä, kun myymäläpäälliköt muutoin tekevät normaaleja työtehtäviään työehtosopimuksen mukaisesti vahvistetun työvuorolistan puitteissa. Jos Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n jäsen kieltäytyy tekemästä tiettyjä työnantajan määräämiä työtehtäviä järjestönsä hallituksen päätöksen mukaisesti, ei siitä lain mukaan voi seurata varoitusta tai muutakaan rangaistusta. Asiassa on kysymys Suomen perustuslain 13 §:n mukaisesta kansalaisen perustuslaillisesta oikeudesta toimia liiton ohjeiden mukaisesti.

Työnantajan toimenpiteet ja ilmoitukset ovat työrauhavelvoitteen voimassa ollessa laittomia työtaistelutoimenpiteitä. Työtaistelutoimenpiteinä ne kohdistuvat ensiksikin työehtosopimuksen 2 §:n ja sen liitteen mukaisiin palkkamääräyksiin. Palkanmaksun keskeyttäminen on laiton työtaistelutoimenpide, kun myymäläpäälliköiden työstä vain osa tai ei ollenkaan olisi normaalisti myyntityötä. Työnantajan tiedotteessa ja muissa ilmoituksissa on annettu ymmärtää, että koko palkanmaksu keskeytyy eikä toimenpiteen kestoakaan ole rajattu.

Palkanmaksuvelvollisuus on olennaisin ja tärkein työnantajalle työehtosopimuksesta seuraava velvoite. Tämän velvoitteen keskeyttämisuhka, käytännössä työsulku, ja mahdollinen keskeyttäminen poistaisivat käytännössä työehtosopimuksen merkityksen ja toimenpide kohdistuu siten työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Työnantajan toimet ovat myös työehtosopimuksen työnjohtoa koskevan määräyksen vastaisia, koska työnantaja on ilmoituksillaan pyrkinyt laajentamaan myymäläpäälliköiden normaaleja työtehtäviä määräämällä heitä myyntityöhön enemmän kuin tavallisesti ja määräämällä heitä toisiin myymälöihin kuin tavallisesti.

Työnantajan toimenpiteet ovat myös työehtosopimuksen työaikamääräysten vastaisia, koska työnantaja on uhkauksillaan pyrkinyt painostamaan myymäläpäälliköitä vastoin vahvistettua työvuoroluetteloa vaihtamaan vapaapäiviä, perumaan lomia ja tekemään työtä toisessa myymälässä kuin mitä on ilmoitettu. Lisäksi työnantajan toimet kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan, koska työnantajan ilmoitus mahdollisesta muista toimenpiteistä on koettu selvästi uhkaukseksi painostaa myymäläpäälliköitä toimimaan työnantajan toivomalla tavalla erittelemättä selvästi sitä, mitä nämä ”mahdolliset muut toimenpiteet” olisivat. Työnantajapuoli on lisäksi pyrkinyt laajentamaan työntekijäpuolta sitovaa työrauhavelvoitetta siitä, mitä se työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan on. Alan työehtosopimus ei kiellä tukityötaisteluja ja työnantaja on henkilöstöä painostaen pyrkinyt kieltämään tukitoiminnan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Kaupan Liitto SK ry ja Alko Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n velvoittamista korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Alko Oy:n henkilöstöä koskevat työehtosopimusneuvottelut käytiin työnantajaliiton vetäminä siten, että neuvotteluihin osallistuivat koko ajan Alko Oy:n edustajat sekä Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n ja Alkoholikaupan ammattiliitto ALV ry:n emojärjestön Ammattiliitto SUORA ry:n edustajat sekä joko Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n tai Alkoholikaupan ammattiliitto ALV ry:n edustajat. Lisäksi Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n ja Alkoholikaupan ammattiliitto ALV ry:n omat edustajat olivat samanaikaisesti neuvottelupöydässä käsiteltäessä heidän yhteisiä vaatimuksiaan. Neuvotteluissa Alkoholialan Toimihenkilöt ry:llä ja Alkoholikaupan ammattiliitto ALV ry:lla oli sekä yhteisiä että omia sopimustavoitteita.

Alko Oy:n toimihenkilöitä koskeva neuvottelutulos saavutettiin 26.10.2007 kello 22 Suomen Kaupan Liitto SK ry:n ja Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n välillä. Myyjiä koskevat neuvottelut Suomen Kaupan Liitto SK ry:n ja Alkoholikaupan ammattiliitto ALV ry:n kesken päättyivät myöhemmin samana yönä tuloksettomina. Molemmissa neuvotteluissa henkilöstön pääneuvottelijana toimi Ammattiliitto SUORA ry:n edustaja.

Alkoholikaupan ammattiliitto ALV ry päätti ylityökiellosta 22.10.2007 lukien, lakosta 15.11. - 17.11.2007 ja uudesta lakosta 1.12.2007 alkaen. SUORA päätti maksuvälityssaarrolla tukea ALV:n työtaistelua 21.11.2007 lukien.

Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n hallitus teki 20.11.2007 päätöksen, jonka mukaan sen jäsenet eivät tee ALV:n lakon aikana myyntityötä. Myyntityö tarkoitti myös tilauspalvelua ja yritysmyyntiä. Suomen Kaupan Liitto SK ry vaati 21.11.2007 sähköpostiviestillään Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n hallitusta peruuttamaan laittoman työtaistelunsa sekä huolehtimaan työrauhan palauttamisesta. Vaatimus uudistettiin 28.11.2007.

Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n toimenpiteitä ei voida pitää myötätuntotyötaisteluna, koska tuetuilla toimilla oli vaikutusta sen omaan työehtosopimukseen. Alkoholialan Toimihenkilöt ry:llä ja Alkoholikaupan ammattiliitto ALV ry:llä oli yhteisiä neuvottelutavoitteita kuten työsuhteen yhteiset ehdot, lapsen syntymään liittyvät edut ja työterveyshuollon kehittäminen. Lisäksi näiden järjestöjen sopimuksissa ilta-, aattoilta- ja lauantailisä olivat yhtä suuria. Mikäli Alkoholikaupan ammattiliitto ALV ry:n vaatimukset lisien osalta olisi hyväksytty, olisi tämä heijastunut vastaaviin lisiin Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n sopimukseen. Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n ja Alkoholikaupan ammattiliitto ALV ry:n yhteisiä etuja korostaa myös molempien järjestöjen kuuluminen Ammattiliitto SUORA ry:hyn, järjestön keskeinen asema molempien järjestöjen neuvotteluissa ja sen tuki työtaisteluille.

Alko Oy lähetti tiedotteen myymäläpäälliköille 21.11.2007 työnantajaliiton vaatimuksesta. Siinä korostettiin myymäläpäälliköiden velvollisuutta tehdä kaikkia heille normaalistikin kuuluvia töitä myyjien lakon aikana. Tiedotteessaan 29.11.2007 Alko Oy työnantajaliiton vaatimuksesta korosti edelleen myymäläpäälliköiden toimenkuvan mukaista työntekovelvoitetta sekä työehtosopimuksen noudattamista asianmukaisella tavalla.

Myymäläpäällikön olennainen tehtävä on myyntityö. Kanteessa ei selitetä, mikä olisi tehnyt työskentelyn laittomaksi ”muussa kuin tavanomaisessa myymälässä” ja miksi työnantajalla ei periaatteessa olisi ollut oikeutta tätä esittää tai jopa vaatia. Jos vaatimuksia vahvistettujen työvuoroluetteloiden avaamisesta ja muuttamista on esitetty, ne eivät ole työehtosopimuksen eivätkä työaikalain vastaisia. Työvuoroluettelon muuttaminen ilman työntekijän suostumusta on mahdollista töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Tässä tilanteessa yhtiön palvelujen ylläpitäminen myymäläpäälliköitä käyttäen olisi ollut lain tarkoittama painava syy. Myymäläpäälliköillä on ollut velvollisuus tehdä työtään – myös myyntityötä – ja mikäli joku heistä olisi työstään kieltäytynyt, ei hän olisi voinut saada palkkaansa kieltäytymisen ajalta. Työnantaja ei ollut ilmoittanut muista mahdollisista toimenpiteistä niitä yksilöimättä.

Lakonalaista työtä ei lainsäädäntömme eikä kyseessä oleva työehtosopimus tunne ja toisaalta myymäläpäällikön toimen olennainen osa on myyntityö. Jos Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n hallituksen päätöksen mukaisesti myymäläpäällikkö olisi kieltäytynyt olennaisesta työtehtävästään, niin palkanpidätys olisi ollut siitä luonnollinen ja laillinen seuraus.

Alko Oy on informoinut, että myymäläpäällikön kieltäytyessä tekemästä työtään hänelle ei voida maksaa palkkaa. Tämä Alko Oy:n ilmoitus ei ole kohdistunut mihinkään työehtosopimuksen kohtaan. Alko Oy ei ole kieltäytynyt maksamasta työsuoritusta vastaan palkkaa aivan niin kuin työehtosopimus edellyttää. Alko Oy on vain ilmoittanut, ettei palkkaa voida maksaa työsuorituksen estyessä myymäläpäälliköstä itsestään johtuen. Tällä ilmoituksella Alko Oy työnantajana ei ole pyrkinyt vauhdittamaan mitään omaa työehtosopimukseen kohdistuvaa vaatimustaan. Myös muut kanteessa väitetyt työnantajan toimet jäävät jo periaatteessa työehtosopimukseen kohdistumatta, sillä työehtosopimuksessa ei ole työnantajaa kielletty käyttämästä työjohto-oikeuttaan.

Työnantajana Alko Oy:llä on täytynyt olla samanlaiset oikeudet myymäläpäälliköiden työsuhteissa riippumatta siitä, ovatko myyjät olleet lakossa tai lakkoon menossa vai eivät. Työnantajan työnjohto-oikeus myymäläpäälliköiden työsuhteissa ei voikaan olla riippuvainen siitä, onko myyjien osalta saavutettu työrauha vai ei. Mitään painostusta tai uhkailua ei työnantaja ole harjoittanut.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työnantajapuolen tiedote 21.11.2007

2. Suomen Kaupan Liitto SK ry:n sähköpostiviesti 21.11.2007 Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n puheenjohtajalle

3. Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n puheenjohtajan A:n sähköpostiviesti 22.11.2007

4. Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n reklamaatio 28.11.2007

5. Suomen Kaupan Liitto SK ry:n vastaus reklamaatioon 28.11.2007

6. B:n sähköpostiviesti 23.11.2007

7. C:n sähköpostiviesti 28.11.2007 ja Erkki Pakolan sähköpostiviesti 28.11.2007

8. B:n sähköpostiviesti 30.11.2007

9. B:n sähköpostiviesti 30.11.2007

10. Alko Oy:n lakkotiedote 29.11.2007, 3. kappale

11. B:n sähköpostiviesti, kolmanneksi viimeinen kappale

12. B:n sähköpostiviesti 14.11.2007, keskimmäisen kappaleen viimeinen virke

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Alko Oy:n tiedote myymäläpäälliköille 21.11.2007

2. Alko Oy:n lakkotiedote 29.11.2007

3. Alko Oy:n Länsi-Suomen aluepäällikkö Erkki Pakolan kuusi sähköpostiviestiä myymäläpäälliköille 10. - 23.11.2007

4. Neuvottelutulos 26.10.2007, toisen sivun 1 §:n 3 kohta

Kantajan henkilötodistelu

1. Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja, myymäläpäällikkö A

2. Myymäläpäällikkö C

3. Luottamusmies, myymäläpäällikkö D

4. Pääluottamusmies, myymäläpäällikkö E

Vastaajan henkilötodistelu

1. Myymäläpäällikkö F

2. Asiantuntija G

3. Työsuhdepäällikkö H

4. Myymäläpäällikkö I

5. Aluepäällikkö J

6. Aluepäällikkö B

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet

Alko Oy:n toimihenkilöitä koskeva neuvottelutulos saavutettiin 26.10.2007 Suomen Kaupan Liitto SK ry:n ja Alkoholialan Toimihenkilöt ry:n välillä. Yhtiön myyjiä koskevat neuvottelut Suomen Kaupan Liitto SK ry:n ja Alkoholikaupan ammattiliitto ALV ry:n kesken päättyivät myöhemmin samana päivänä tuloksettomina. Alkoholialan Toimihenkilöt ry on 20.11.2007 tehnyt päätöksen jäseninään olevien toimihenkilöiden myyntityöstä kieltäytymisestä yhtiön myymälöissä tukeakseen Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n 1.12.2007 alkaen sopimuksettomassa tilassa toimeenpanemaa myymälätyöntekijöiden lakkoa.

Yhtiö on tiedotteessaan myymäläpäälliköille 21.11.2007 ilmoittanut, että myyjien mahdollisen lakon aikana myymäläpäällikön velvollisuus on tehdä kaikkia hänelle normaalistikin kuuluvia töitä ja että työtehtävistä kieltäytyminen johtaa palkanmaksun keskeytymiseen ja mahdollisiin muihin toimenpiteisiin. Yhtiö on edelleen lakkotiedotteessaan myymäläpäälliköille 29.11.2007 ilmoittanut, että mikäli oma myymälä ei ole auki, ei työtä ole siellä tarjolla kenellekään, ja että aluepäällikön ohjeiden noudattamatta jättäminen johtaa palkanmaksun keskeytymiseen.

Työnantaja on perustellut toimenpiteitään sillä, ettei työnantaja voi joutua maksamaan myymäläpäälliköille palkkaa lakon ajalta, vaikka se olisi niin sanottu aito myötätuntolakko. Yhtiöllä on ollut työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus määrätä myymäläpäälliköitä myyntityöhön myös muuhun kuin omaan myymälään.

C:n mukaan myymäläpäällikön tehtävistä myyntityön osuus on noin kymmenen prosenttia. Yhtiön tiedotteet myymäläpäälliköille 21. ja 29.11.2007 olivat tavanomaista ja asiaankuuluvaa viestintää työnantajan puolelta. Yhtiön aluepäällikkö B lähetti C:lle 30.11.2007 sähköpostiviestin, jossa aluepäällikkö määräsi C:n työskentelemään oman Loimaan myymälänsä sijasta Halikon myymälässä edellyttäen, että myyjien lakko alkaa 1.12.2007. C oli ilmoittanut toimihenkilöjärjestön päätöksen mukaisesti aikovansa pysyä kantamyymälässään Loimaalla 1.12.2007 lukien B:n mukaan tämä tulee lakon mahdollisesti alkaessa johtamaan palkanmaksun keskeytykseen. Aluepäällikkö ei ollut mainitun puhelun aikana eikä muutoinkaan mitenkään uhkaillut C:tä.

D:n mukaan myymäläpäällikön työajasta meni myyntityöhön noin puolet hänen omassa myymälässään Närpiössä. Yhtiön aluepäällikön tiedustelun johdosta D ilmoitti mahdollisen lakon aikana työskentelevänsä työvuorolistan mukaisesti vain omassa myymälässään. Aluepäällikkö ilmoitti, että SD joutuu jälkikäteen antamaan asiasta kirjallisen selvityksen, jonka perusteella työnantaja tulee päättämään mahdollisista jatkotoimenpiteistä, ja että palkanmaksu tulee loppumaan lakon ajalta. Sen jälkeen työnantaja lähetti liikkeiden aukipitämistä koskevan yleisen suunnitelman, jonka mukaan D oli komennettu työskentelemään yhtiön Vaasan myymälässä.

E:n mukaan yhtiön tiedotteiden 21. ja 29.11.2007 vuoksi monet myymäläpäälliköt kokivat uhkaa ja pelkoa siitä, että jos et mene työnantajan määräämälle työpaikalle myyjän työhön myyjien lakon aikana, niin siitä voi olla seurauksena varoitus tai palkanmenetys. Yhtiön Keski-Suomen alueen aluepäällikkö oli 30.11.2007 soittanut alueen myymäläpäälliköille, joista eräs oli kokenut soiton sävyn pelottavaksi ja uhkaavaksi aluepäällikön tuodessa esille sen, ettei hän olisi mikään esimies, jos ei noudata työnantajan käskyä siirtyä toiseen myymälään mahdollisen lakon aikana.

G:n mukaan toimihenkilöliiton tukipäätöksessä 20.11.2007 mainittiin, että toimihenkilöliiton jäsenet eivät tule tekemään mahdollisen lakon aikana myyntityötä. Koska myyntityö oli myymäläpäälliköiden työstä olennainen osa, tuli työnantajan työnantajaliiton yhtiölle antamien ohjeiden mukaan edellyttää myymäläpäälliköiltä työehtosopimuksen noudattamista eli myymäläpäälliköiden normaalin työn tekemistä. Työtaistelun alkaessa myyntityöstä kieltäytymisestä voi seurata palkanmaksun keskeyttäminen ja lakon jatkuessa lomaoikeuksien menettämistä ja työterveyspalvelujen käyttöoikeuden menettäminen. Työnantajalla oli myös oikeus lakon aikana poistaa toimihenkilöt työpaikalta, jos he eivät tekisi olennaista työtehtäväänsä eli myyntityötä. Näiden ohjeiden perusteella yhtiö antoi tiedotteen 21.11.2007, jonka mukaan työtehtävistä kieltäytyminen johtaa palkanmaksun keskeytymiseen ja mahdollisiin muihin toimenpiteisiin. Yhtiö ei ole uhkaillut tai painostanut myymäläpäälliköitä siirtymään auki pidettäviin myymälöihin.

H:n mukaan myymäläpäällikön työaika jakautuu esimiestyöhön ja myyntityöhön siten, että työstä keskimäärin noin 80 prosenttia on myyntityötä ja loput esimiestyötä. Yhtiö ei ole tässä asiassa ohjeistanut aluepäälliköitään varoitusten antamisten, irtisanomisten tai kurinpidollisten toimenpiteiden suhteen. Työnantajaliitto ei ole myöskään ohjeistanut yhtiötä harkitsemaan tällaisia vaihtoehtoja. Toimihenkilöliitto oli edellyttänyt, että heidän jäsenensä komennetaan kirjallisella ohjeella auki pidettävään myymälään eikä työnantajan tulisi pyytää heitä siirtymän toiseen myymälään. Myymäläpäällikölle luvattiin maksaa kilometrikorvaukset myös siinä tapauksessa, että hän siirtyy toiseen myymälään oman työssäkäyntialueensa sisällä.

J:n mukaan yhtiö ei ole antanut myymäläpäälliköille ohjeita, jotka voidaan ymmärtää painostukseksi tai uhkailuksi. Todistaja ei ole itsekään painostanut tai uhkaillut niitä myymäläpäälliköitä, jotka eivät olisi siirtyneet omasta myymälästään toiseen myymälään. Pohjanmaan alueen 21 myymäläpäälliköstä noin 10 olisi kieltäytynyt siirtymästä toiseen myymälään. Myymäläpäälliköt eivät kuitenkaan olleet antaneet aluepäällikölle sellaista palautetta, että heitä olisi mitenkään painostettu asiassa.

B:n mukaan työnantaja ei ollut tiedotteilla 21. ja 29.11.2007 tai muutoinkaan uhkaillut tai painostanut myymäläpäälliköitä siirtymään auki pidettäviin myymälöihin. Hän ei ole itse mitenkään uhkaillut tai painostanut myymäläpäälliköitä asiassa.

Arviointi ja johtopäätökset

Työnantaja ei saa työehtosopimuksen voimassa ollessa ryhtyä kollektiivisiin painostustoimenpiteisiin tavoitteidensa ajamiseksi. Työnantajan on oikeuskäytännössä katsottu syyllistyvän kiellettyyn työtaistelutoimenpiteeseen myös silloin, kun työntekijöille on syntynyt perusteltu käsitys työnantajan toiminnan painostustarkoituksesta ja työnantajan on katsottu olevan vastuussa tällaisen käsityksen syntymisestä.

Alkoholialan Toimihenkilöt ry on 20.11.2007 päättänyt, että toimihenkilöt kieltäytyvät myyntityöstä yhtiön myymälöissä tukeakseen Alkoholikaupan Ammattiliitto ALV ry:n 1.12.2007 alkavaksi ilmoitettua myymälätyöntekijöiden lakkoa. Tämän johdosta Alko Oy on edellä kerrotuilla tiedotteillaan ilmoittanut työstä kieltäytymisen seurauksista, kuten palkanmaksun keskeyttämisestä. Nämä tiedotteet on laadittu yleisellä tasolla niin, että niissä ei ole yksilöity palkanmaksun keskeyttämisen laajuutta tai muita mahdollisia seuraamuksia.

Työnantaja on pyrkinyt valmistautumaan siihen, että mahdollisen lakon alkaessa ne samat myymälät olisivat auki, jotka oli pidetty auki 15.-17.11.2007 olleen myyjien lakkojakson aikana. Tässä tarkoituksessa työnantaja on tiedustellut myymäläpäälliköiden valmiutta työskennellä muissakin kuin omassa myymälässään. Työnantaja on katsonut myymäläpäälliköt työehtosopimuksen mukaan velvollisiksi työskentelemään myös muissa myymälöissä ja sen vuoksi työskentelystä kieltäytyminen tulisi johtamaan palkanmaksun keskeyttämiseen.

Palkka maksetaan vastikkeena tehdystä työstä. Työstä kieltäytyminen johtaa vastaavasti siihen, että palkkaa tekemättömästä työstä ei makseta. Pelkästään tämän seikan ilmoittamista työtaistelutilanteessa ei voida katsoa painostustoimenpiteeksi siinäkään tapauksessa, että työntekijät ovat sinänsä voineet kokea palkanmaksun keskeyttämisuhan painostavana.

Toisaalta nyt kysymyksessä on ollut tilanne, jossa toimihenkilöt ovat itse ilmoittaneet ryhtyvänsä etukäteen ajallisesti rajoittamattomaan työtaisteluun kieltäytymällä tekemästä heidän työhönsä olennaisesti kuuluvaa myyntityötä. Työtuomioistuin ei tässä yhteydessä ota enemmälti kantaa siihen, olisivatko myymäläpäälliköt olleet velvolliset työskentelemään myyjän tehtävissä myös muissa kuin omissa myymälöissään. Työnantaja on joka tapauksessa voinut katsoa, että jouduttaessa sulkemaan myymälä osin myymäläpäälliköiden oman työtaistelun seurauksena myös velvollisuus maksaa palkkaa työstä kieltäytyneille päättyy. Tässä tilanteessa työnantajalla ei ole ollut aihetta olettaa, että myymäläpäälliköille tehty esitys työskennellä muussa kuin omassa myymälässä olisi perustellusti voitu kokea painostukseksi.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Alko Oy olisi ryhtynyt painostustoimenpiteisiin työehtosopimuslaissa kielletyllä tavalla. Näin ollen myöskään Suomen Kaupan Liitto SK ry ei ole laiminlyönyt mainitun lain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Alkoholialan Toimihenkilöt ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Kaupan Liitto SK ry ja Alko Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 8.050 euroa, joka koostuu todistelu- ja asianosaiskuluista 2.680 euroa ja palkkioista 5.370 euroa. Alkoholialan Toimihenkilöt ry on paljoksunut vaatimuksen määrää siltä osin kuin palkkiota on vaadittu yli 1.500 euroa.

Työtuomioistuin toteaa, että vastaajien vaatimus palkkion osalta perustuu esitetyn erittelyn mukaan 180 euron tuntilaskutukseen, mitä on pidettävä liian suurena ottaen erityisesti huomioon, että vastaajien puolesta asiaa on hoitanut Suomen Kaupan Liitto SK ry:n palveluksessa oleva lakimies. Erittelyn mukaiset toimenpiteet ovat sinänsä olleet perusteltuja asian hoitamiseksi. Kohtuullinen palkkio asian hoitamisesta on 2.980 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Alkoholialan Toimihenkilöt ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Kaupan Liitto SK ry ja Alko Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.660 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, H. Rautiainen, Forsström, Vuorio ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.