Employer must pay sick pay when depression is primary cause, not alcohol use, per collective agreement.

Työntekijä oli ennen sairauslomalle jääntiään ilmoittanut työnantajalle työhön tulemisensa esteeksi edeltäneen talvilomaviikon aikana tapahtuneen runsaan alkoholin käytön. Sairauslomalle jäämisensä jälkeen työntekijä oli toimittanut työnantajalle lääkärintodistukset, joissa ensisijaiseksi työkyvyttömyyden syyksi oli merkitty masennus. Muina työkykyyn vaikuttavina sairauksina lääkärintodistuksissa oli ilmoitettu tautiluokituksen koodit, jotka viittasivat alkoholin käytön seurauksiin. Työnantaja oli esitetyn selvityksen perusteella kieltäytynyt maksamasta työntekijälle sairausajan palkkaa lääkärintodistusten mukaiselta työkyvyttömyysajalta, koska työntekijä oli työnantajan näkemyksen mukaan aiheuttanut työkyvyttömyytensä kevytmielisellä elämällä.

Koska työntekijän työkyvyttömyys oli lääkärintodistusten mukaan johtunut ensisijaisesti sairaudeksi luokiteltavaksi masennuksesta, eikä työntekijän ollut näytetty aiheuttaneen tätä sairauttaan tahallisesti, törkeällä tuottamuksella tai kevytmielisellä elämällään, työnantaja oli velvollinen maksamaan työntekijälle vaaditun sairausajan palkan

Työnantajalle työkyvyttömyydestä esitetyn selvityksen perusteella epäselväksi on saattanut jäädä, onko työkyvyttömyys johtunut sairaudesta vai työntekijän omasta menettelyssä. Kieltäytyessään näissä olosuhteissa sairausajan palkan maksamisesta ei työnantaja ollut tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä myöskään työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 61

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry

Outokumpu Pori Tube Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 20.3.2008

Pääkäsittely 14.4.2008

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen ajaksi 15.2.2005 - 30.9.2007 tehdyn työehtosopimuksen sairausajan ja äitiysvapaan palkkaa koskevan 20 §:n 1 momentissa on muun ohella seuraavat määräykset:

Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa keskituntiansion mukaisesti sen pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhtäjaksoisesti

....................................................................Kalenteriajanjakso

vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta........28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta..............................35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta............................42 päivää

10 vuotta tai kauemmin...................................56 päivää

Soveltamisohje:

Sairausajan palkka maksetaan kunkin korvattavan työpäivän säännöllisiltä työtunneilta.

Edellytykset sairausajan palkan maksamiselle ovat seuraavat:

1. Työntekijä on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä.

2. Työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys.

3. Sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.

Soveltamisohje:

1 Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

Sairausajan palkan epääminen

Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Soveltamisohje:

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuksen päättämiseen työsopimuslain säännösten perusteella.

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Outokumpu Pori Tube Oy:n suorittamaan A:lle sairausajan palkkaa 26.2. - 9.4.2007 väliseltä ajalta 1.594,29 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna 9.4.2007 alkaen,

tuomitsee Outokumpu Pori Tube Oy:n suorittamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja

tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n suorittamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta.

Metallityöväen Liitto ry on lisäksi vaatinut Teknologiateollisuus ry ja Outokumpu Pori Tube Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A työskentelee toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Outokumpu Pori Tube Oy:n palveluksessa. Työsuhde oli kestänyt enemmän kuin viisi vuotta 26.2.2007, jolloin A joutui sairaalahoitoon ja sairauslomalle. Sairausloma päättyi 10.4.2007. Ennen sairausloman alkamista A oli ollut talvilomalla, joka päättyi 25.2.2007.

Työnantaja on kieltäytynyt suorittamasta A:lle sairausajan palkkaa vedoten siihen, että A oli aiheuttanut sairausloman kevytmielisellä elämällään.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen perusteella työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt viisi vuotta, mutta alle 10, on suoritettava sairausajan palkkaa 42 päivältä. A:lla on siis oikeus saada sairausajan palkkaa koko sairausjaksolta 26.2. - 9.4.2007. Sairausajan palkasta on vähennettävä Kansaneläkelaitokselta saadut päivärahat. Nämä on jo otettu huomioon vaatimuksessa. Kansaneläkelaitos ei ole nähnyt A:n sairauslomassa ja sen syyssä mitään ongelmaa, vaan se on suorittanut työntekijälle sairauspäivärahaa koko ajanjaksolta.

Lääkärintodistusten mukaan A:lle on määrätty sairauslomaa kolmessa jaksossa. Ensimmäinen työkyvyttömyysaika on ollut 26.2. - 15.3.2007, seuraava 16.3. - 5.4.2007 ja kolmas 5.4. - 10.4.2007. Kaikissa lääkärintodistuksissa on mainittu merkittävin työkykyä alentava sairaus koodilla F32.2 (vaikea masennustila ilman psykoottisia oireita). Lisäksi lääkärintodistuksissa on maininta muista työkykyä alentavista sairauksista viittauksella ICD-koodiin F10.2. Tämä tarkoittanee yhteyttä alkoholin käyttöön.

A hakeutui sairaalahoitoon nimenomaan vakavan masennuksen johdosta. Hänen lääkärin kanssa käymistään keskusteluista lääkäri on ilmeisesti tehnyt sellaisen johtopäätöksen, että myös alkoholilla saattaa olla jonkinlaista osuutta sairauslomiin. Olennaista kuitenkin on, että vakava masennus on ollut sairausloman todellinen syy. Sairauslomaa olisi siten myönnetty joka tapauksessa masennusoireiden vuoksi riippumatta siitä, onko mukana ollut ongelmia alkoholin kanssa vai ei. A ei ole aiheuttanut sairauslomaa, jonka päädiagnoosina on ollut masennus, tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella. A:n poissaolot sairauden vuoksi nimenomaan masennuksesta johtuen ovat sittemmin jatkuneet. Tällä hetkellä hän on lääkityksen avulla työkykyinen.

Työtuomioistuimen oikeuskäytäntö vastaavankaltaisissa asioissa tukee tässä asiassa työntekijäpuolen tulkintaa. Tämän oikeuskäytännössä omaksutun linjan on täytynyt olla myös Teknologiateollisuus ry:n tiedossa. Näin ollen sen olisi tullut antaa työnantajalle ohje, jonka mukaan A:lle tulisi maksaa sairausajan palkka. Tällaista ohjetta Teknologiateollisuus ry ei ole kuitenkaan antanut.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Outokumpu Pori Tube Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry ja Outokumpu Pori Tube Oy ovat lisäksi vaatineet Metallityöväen Liitto ry:n velvoittamista korvaaman Teknologiateollisuus ry:n ja Outokumpu Pori Tube Oy:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 30 päivän kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli tehtaan tuotannon muiden työntekijöiden tavoin talvilomalla viikon 8/2007 ja sen jälkeen työajanlyhennysvapaalla seuraavan työviikon ensimmäisen vuoron, 25.2. ja 26.2.2007 välisen yön. Työt A:n oli määrä aloittaa 26.2.2007 kello 21.40.

Oman kertomansa mukaan A pyrki sunnuntai-iltana 25.2.2007 Satakunnan keskussairaalaan, mutta häntä ei humalatilan vuoksi suostuttu ottamaan hoitoon. A meni keskussairaalaan uudestaan seuraavana aamuna, jolloin hänet otettiin sisään sairaalaan. Samana päivänä A soitti tehtaan valmistuspäällikölle ja kertoi olevansa niin kutsutulla katkolla, koska hän ei ollut saanut talviloman ryyppyputkea katkaistuksi. A ei puhunut valmistuspäällikölle mitään masennuksesta. Keskussairaalassa A:lle kirjoitettiin A-lääkärintodistus.

Työnantajan käsityksen mukaan A pääsi keskussairaalasta pois 27.2.2007. Keskussairaalasta saamallaan lähetteellä A meni Harjavallan sairaalaan kuntoutusjaksolle, joka alkoi 16.3.2007. Harjavallan sairaalassa on päihdepsykiatrisia, päihteiden ongelmakäyttäjille tarkoitettuja osastoja. Harjavallan sairaalassa A:lle kirjoitettiin lääkärintodistus. Kuntoutusjakso päättyi 5.4.2007 A:n poistuttua sairaalan alueelta luvattomasti kesken hoitojakson.

Poistuttuaan sairaalasta A oli yhteydessä työpaikalleen ja ilmoitti tulevansa aamuvuoroon pitkäperjantaina 6.4.2007 (joka oli hänellä työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä). Tästä suunnitelmasta kuultuaan tehtaan henkilöstöpäällikkö kehotti A:ta menemään työterveyshuoltoon lääkärin vastaanotolle työkyvyn varmistamiseksi.

A:n palattua töihin pidettiin 18.4.2007 palaveri hoitosuunnitelman laatimiseksi. Palaverissa A myönsi olleensa 25.2.2007 niin humalassa, ettei hän ollut kyennyt töihin. Hän myönsi myös lääkkeiden ja alkoholin toistuvan sekakäytön ja kertoi kärsivänsä myös masennuksesta. A allekirjoitti hoitosuunnitelman, jossa todetaan, että hänellä on päihdeongelma. Hoitosuunnitelmassa A:lle katsottiin tarpeelliseksi vain 1 - 3 selvityskäyntiä psykologilla ja 1 - 3 selvityskäyntiä psykiatrilla, mikä viittaa masennuksen vähäiseen merkitykseen työkyvyttömyydessä. Työnantajan tietojen mukaan A:lla on aikaisemminkin ollut alkoholin sekä myös huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttöön liittyviä ongelmia.

A:n sairauspoissaolot johtuivat pääasiallisesti, elleivät kokonaan, alkoholin väärinkäytöstä. Käsitys perustuu sekä esitettyihin lääkärintodistuksiin että työnantajan muulla tavoin saamiin tietoihin. Koska A:n oli aiheuttanut sairautensa tahallisesti, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella, työnantajalla oli oikeus sairausajan palkan epäämiseen.

Merkitystä ei ole sillä, että Kansaneläkelaitos on suorittanut A:lle sairauspäivärahaa koko kyseessä olevalta ajanjaksolta. Sairausvakuutuslaissa ei vuosikausiin ole ollut vastaavanlaista kevytmielistä elämää jne. koskevaa määräystä, joten sanotun lain tulkinnoista ei voida saada apua työehtosopimuksen tulkitsemiseen.

Kaikissa kolmessa kanteessa tarkoitetussa lääkärintodistuksessa esiintyvä diagnoosi F10 tarkoittaa ICD-10 -luokituksen mukaan alkoholinkäytön aiheuttamia elimellisiä aivo-oireyhtymiä ja käyttäytymisen häiriöitä. Satakunnan keskussairaalan (työkyvyttömyysjakso 26.2. - 15.3.2007) käyttämän koodin F10.2 viimeinen merkki viittaa riippuvuusoireyhtymään sisältäen pitkäaikaisen alkoholiriippuvuuden ja kausijuoppouden. Työehtosopimusta on tulkittava siten, että alkoholinkäytön ollessa poissaolon syynä voidaan sairausajan palkka aina evätä, jollei työntekijä esitä sellaista täydentävää selvitystä, joka antaa aihetta päinvastaiseen lopputulokseen. Tältä osin ei merkitystä voida antaa sille, onko F10 –koodi pää- vai sivudiagnoosina.

Työnantaja pyysi elokuussa 2007 Teknologiateollisuus ry:n asiantuntijan kehotuksesta A:ta esittämään lisäselvityksenä lääkärinlausunnon siitä, missä määrin työkyvyttömyys on johtunut alkoholinkäytöstä ja miltä osin masennuksesta. Työnantaja ilmoitti olevansa valmis saamansa selvityksen perusteella harkitsemaan sairausajan palkan maksamista uudestaan. Pääluottamusmies ilmoitti A:n puolesta, ettei tällaista selvitystä tulla toimittamaan. Työehtosopimuksen mukaan sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä itse hankkii ja esittää riittävän selvityksen työkyvyttömyytensä perusteesta.

Kanteessa mainituista työtuomioistuimen ratkaisuista yksikään ei koske teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Monessa ratkaisussa oli kyse yksittäistapauksellisesta näytönarvioinnista tilanteissa, jotka poikkeavat lääketieteellisesti arvioiden monilta osin A:n tapauksesta. Huomata tulee myös sairausvakuutuslain muutokset vanhimpien ratkaisujen antamisen jälkeen.

Siinäkin tapauksessa, että sairausajan palkan epäämisen katsottaisiin olevan työehtosopimuksen vastaista, tulee hyvityssakkovaatimukset hylätä. Jutussa on kyse lääketieteellisen selvityksen ja muun näytön arvioinnista ja soveltamisesta yksittäistapauksessa. Suoraan soveltuvia ennakkopäätöksiä ei ole. Työehtosopimuksen osapuolten välillä ei ole olemassa ainakaan kantajan näkemystä tukevaa, vakiintunutta tulkintakäytäntöä. Tähän nähden Outokumpu Pori Tube Oy:n ei voida katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimusta eikä Teknologiateollisuus ry:n laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet:

1. Lääkärintodistus 27.2.2007

2. Lääkärintodistus 14.3.2007

3. Lääkärintodistus 5.4.2007

Vastaajien kirjalliset todisteet:

1. Lääkärintodistus 27.2.2007

2. Lääkärintodistus 14.3.2007

3. Lääkärintodistus 5.4.2007

4. Otteita ICD-10 - koodistosta

5. Hoitosopimus 18.4.2007

Kantajan henkilötodistelu:

1. A

2. perushoitaja B

3. pääluottamusmies C

Vastaajien henkilötodistelu:

1. henkilöstöpäällikkö D

2. valmistuspäällikkö E

3. ylilääkäri F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A on ollut sairauslomalla 26.2.-9.4.2007. Outokumpu Pori Tube Oy on kieltäytynyt maksamasta A:lle sairausajan palkkaa edellä mainitulta ajalta, koska työkyvyttömyys on yhtiön käsityksen mukaan johtunut alkoholin väärinkäytön seurauksista ja A on siten aiheuttanut sairauden kevytmielisellä elämällään tai muulla tähän verrattavalla tavalla.

Työkyvyttömyyden syystä esitetty selvitys

B on A:n avopuoliso ja ammatiltaan perushoitaja. B on kertonut asuneensa A:n kanssa yhdessä yli kolmen vuoden ajan. A on tänä aikana kärsinyt masennuksesta ja ollut ennen vuoden 2007 talvilomaa sairauslomalla unettomuuden ja väsymyksen vuoksi. Nyt kysymyksessä olevaan sairauslomaan johtaneista ja sairaalahoitoon liittyvistä tapahtumista B on kertonut pääosin samoin kuin A. A käytti antabusta talvilomasta alkaen huhtikuun loppuun. B:n mukaan A:n sairausloma on johtunut mielenterveyteen liittyvistä ongelmista, lähinnä masennuksesta.

C, joka toimii Outokumpu Pori Tube Oy:ssä pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, on kertonut A:n olevan normaali työntekijä. C ei ole työpaikalla havainnut merkkejä siitä, että A:lla olisi ongelmia alkoholin kanssa. Sen jälkeen kun C oli saanut työtovereilta tiedon A:n sairauslomasta ja sairaalaan joutumisesta, hän kävi katsomassa A:ta sairaalassa ja myöhemmin Harjavallan hoitolaitoksessa.

E, jonka alaisena A työskentelee, on kertonut A:n soittaneen hänelle 26.2.2007 ja ilmoittaneen, että hän oli juopotellut talvilomalla koko viikon eikä tämän vuoksi kyennyt tulemaan työhön. E oli tässä yhteydessä kehottanut A:ta selvittämään pään ja menemään lääkärin vastaanotolle. Seuraavan kerran A oli soittanut hänelle 6.3.2007 ja kertonut olleensa viikon katkolla ja menevänsä Harjavallan sairaalaan neljäksi-kuudeksi viikoksi kuntoutusjaksolle. E:n tiedon mukaan A oli poistunut sairaalasta luvattomasti, minkä vuoksi hän oli joutunut lähtemään sairaalasta. A:n työhönpaluun jälkeen työpaikalla pidettiin 18.4.2007 kokous, jossa keskusteltiin hoitosuunnitelman laatimisesta. Tilaisuudessa olivat E:n ja A:n lisäksi läsnä työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, henkilöstöpäällikkö ja pääluottamusmies. Hoitosuunnitelman tekemiseen oli päädytty, koska A oli myöntänyt, että alkoholinkäytöllä oli yhteyttä työhönpaluuta edeltäneisiin tapahtumiin. Tässä tilaisuudessa E kuuli ensimmäistä kertaa, että A poti masennusta.

D, joka toimii Outokumpu Pori Tube Oy:n henkilöstöpäällikkönä, on kertonut kuulleensa E:ltä A:n puhelimitse tekemistä sairauspoissaoloa koskevista ilmoituksista. D:n E:ltä saaman tiedon mukaan A oli ilmoittanut 6.3.2008 olleensa viikon katkolla, koska hän oli käyttänyt alkoholia ja lääkkeitä. E:ltä hän oli myös kuullut A:n menevän jatkohoitoon Harjavallan sairaalaan, joka D:n työterveyslääkäriltä saaman tiedon mukaan oli päihdeongelmaisten hoitolaitos. Kun A:n työkyvyttömyydestä oli sittemmin toimitettu työnantajalle kaksi lääkärintodistusta, joissa työkyvyttömyyteen vaikuttavina sairauksina oli mainittu koodi, joka viittasi alkoholin käyttöön, työnantaja katsoi, että sillä ei ollut velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa lääkärintodistusten mukaisilta työkyvyttömyysjaksoilta.

D on edelleen kertonut, että työpaikalla 18.4.2007 pidetyssä hoitosuunnitelmaa koskevassa palaverissa työterveyslääkäri oli tiedustellut A:lta, minkä vuoksi tämä oli joutunut sairaalahoitoon. A:n tuolloin kertoman mukaan häntä ei ollut aluksi huolittu sairaalaan, koska hän oli ollut alkoholin vaikutuksen alainen. Tässä tilaisuudessa A oli ilmoittanut, että edeltänyt työkyvyttömyys ei ollut johtunut alkoholin käytöstä vaan mielenterveyden ongelmista. Hoitosuunnitelmassa on sovittu myös A:n käynneistä psykologilla ja psykiatrilla. Hoitosuunnitelman laatimisen jälkeen A:lla on vuoden 2007 touko- ja kesäkuun aikana ollut kolme sairauslomaa, jotka ovat johtuneet psyykkisistä syistä.

F, joka toimii muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry:n ylilääkärinä, on kertonut antabuksen oleva alkoholin käytön estävä lääke eikä psyykelääke. Antabuksen määrääminen tapahtuu tilanteissa. joissa lääkärillä on tieto potilaan aikaisemmasta alkoholin käytöstä tai potilas itse pyytää kyseistä hoitoa.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan 20 §:n 1 momentin mukaan sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä ja että työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys. Sairausajan palkkaa ei työehtosopimuksen mukaan makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tahallisesti, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Esitetyn selvityksen mukaan A on käyttänyt alkoholia ainakin sairastumistaan edeltävän talviloman alkupäivinä. Esitettyihin lääkärintodistuksiin on merkittävimmäksi A:n työkykyä alentavaksi sairaudeksi merkitty masennustila ja muuksi työkykyä alentavaksi sairaudeksi alkoholin käytön aiheuttamat oireet. Todistaja F:n mukaan lääkärintodistukseen merkittävimmäksi työkykyä alentavaksi sairaudeksi merkitty F 32.2. on sellainen sairaustila, joka edellyttää aina sairausajan palkan maksamista. Asiassa ei ole esitetty selvitystä, joka antaisi aiheen arvioida A:n työkyvyttömyyden syitä toisella tavoin kuin lääkärintodistuksista ilmenee.

Vaikka A:n alkoholin käytöllä ja lääkärintodistuksissa työkyvyttömyyden ensisijaiseksi syyksi todetulla sairaudella on saattanut olla yhteyttä toisiinsa, on hänen työkyvyttömyytensä esitettyjen lääkärintodistusten mukaan kuitenkin johtunut ensisijaisesti sairaudeksi luokiteltavasta masennuksesta. A:n ei ole näytetty aiheuttaneen tätä sairauttaan tahallisesti, törkeällä tuottamuksella tai kevytmielisellä elämällään. Outokumpu Pori Tube Oy on siten velvollinen maksamaan A:lle kanteessa vaaditun sairausajan palkan.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

E:n ja D:n kertomusten mukaan A on sekä 26.2. että 6.3.2007 sairauspoissaoloistaan ilmoittaessaan todennut, että sairastumiseen ja hoitoon johtanut syy on ollut runsas alkoholin käyttö. Myös lääkärintodistuksissa on alkoholin käyttöön liittyvät diagnooseja. Kieltäytyessään näissä olosuhteissa sairausajan palkan maksamisesta A:lle ei Outokumpu Pori Tube Oy:n voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Asia on ollut siinä määrin epäselvä, ettei myöskään Teknologiateollisuus ry ole työnantajan menettelyn hyväksyessään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Outokumpu Pori Tube Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. kulujen määräksi on ilmoitettu 9.045,42 euroa. Määrä on riidaton.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Teknologiateollisuus ry saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Outokumpu Pori Tube Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle ajalta 26.2. - 9.4.2007 sairausajan palkkaa 1.594,29 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 9.4.2007 lukien.

Outokumpu Pori Tube Oy velvoitetaan korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 9.045,42 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteessa esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Teknologiateollisuus ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, K. Rautiainen, Kari, Ahokas ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.