Labor court allows overtime pay at 100% rate after 18 hours in a 2x3 week block under collective agreement rules.

Virkaehtosopimuksen ylityökorvauksia koskevan määräyksen mukaan jaksotyössä ylityö korvattiin keskeytyneessä jaksossa pääsääntöisesti maksamalla kahdelta ensimmäiseltä työpäivää kohti lasketulta keskimääräiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka. Määräyksen soveltamisohjeen perusteella työntekijällä oli kuitenkin 2 x 3 viikon työaikajaksossa oikeus 100 prosentilla korotettuun tuntipalkkaan kummankin kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen siinäkin tapauksessa, että työaikajaksossa ylityön määrä työpäivää kohti laskettuna ei ylittänyt kahta tuntia.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 48

KANTAJA

Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry

VASTAAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUULTAVA

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.9.2007

Pääkäsittely 4.2.2008

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 - 2007 (KVTES) työaikaa koskevassa III luvussa on muun ohella seuraavat määräykset:

9 § Jaksotyöaika

Säännöllinen työaika

1 mom.

Työaikalain 7 §:ssä tarkoitetussa työssä, jossa työaika on järjestetty jaksotyöksi, säännöllinen työaika on 3 viikon pituisena työaikajaksona enintään 114 tuntia 45 minuuttia (täysi työaika). Vastaavasti 2 viikon työaikajakson täysi säännöllinen työaika on enintään 76 tuntia 30 minuuttia. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kahden peräkkäisen 2 tai 3 viikon tai kolmen peräkkäisen 2 viikon työaikajakson aikana keskimäärin edellä mainittu. Säännöllinen työaika ei saa kummankaan 3 viikon ajanjaksona ylittää 128 tuntia eikä yhdenkään 2 viikon ajanjaksona 88 tuntia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

15 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen

1 mom. Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että seuraavat ylityörajat:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Jaksotyössä (9 §) ylityöraja on täydessä työaikajaksossa 9 §:n 1 momentissa mainittu tuntimäärä ja keskeytyneessä työaikajaksossa 16 §:n mukainen tuntimäärä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16 § Lisä- ja ylityö jaksotyössä keskeytyneellä työaikajaksolla

1 mom.

Näitä keskeytyneen jakson lisä- ja ylityömääräyksiä sovelletaan silloin, kun viranhaltija/työntekijä ei ole 9 §:ssä tarkoitetussa jaksotyössä työssä koko työaikajaksoa hyväksyttävän syyn vuoksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yllättävä keskeytys

2 mom.

1 Jos keskeytys ei ole ollut tiedossa 5 päivää ennen työaikajakson alkua eikä työvuoroluetteloon ole etukäteen suunniteltu lisä- tai ylityötä, se työaika, joka tehdään poissaolon ulkopuolelle hyväksytyssä työvuoroluettelossa suunnitellun säännöllisen työajan lisäksi, on täydessä työajassa ylityötä ja osa-aikatyössä lisätyötä ylityörajaan (9 §:n 1 momentin mukainen täysi työaika) saakka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 § Ylityökorvaus

1 mom.

Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 jaksotyössä 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahden viikon työaikajakson 12 ja kolmen viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta ylityötunnilta

3 tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Soveltamisohje

Milloin kysymyksessä on 4 - 6 viikon (2 x 2, 3 x 2 tai 2 x 3 viikkoa) tasoittumisjakso jaksotyössä ylityökorvaus maksetaan yhden kolmen viikon jakson osalta jo 128 tunnin jälkeen, vaikka kaksoisjakson kokonaistyöaika ei ylittäisikään 229 tuntia 30 minuuttia, yhden kahden viikon jakson osalta jo 88 tunnin jälkeen, vaikka kokonaistyöaika ei ylittäisikään 153 (229 tuntia 30 minuuttia) tuntia.

Mikäli 6 viikon työaikajaksossa (2 x 3 viikkoa) ensimmäisen jakson tehty työaika on esim. 130 tuntia ja koko kaksoisjakson yhteenlaskettu tehty työaika ylittää säännöllisen työajan (229 tuntia 30 minuuttia) esim. 10 tunnilla, maksetaan ensimmäisen jakson osalta ylityökorvaus (50 %) 2 tunnilta (128 tuntia ylittävä aika) ja toisen jakson osalta ylityökorvaus (50 %) 8 tunnilta (10 t - 2 t = 8 t). Edellisen jakson ylityötunnit vähennetään kaksoisjakson ylityön kokonaismäärästä.

Täydellä kaksois- tai kolmoisjaksolla maksetaan kunkin kolmen (kahden) viikon jakson osalta erikseen 18 (12) ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla ja kultakin seuraavalta ylityötunnilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

2 mom. Jaksotyön keskeytyneessä työaikajaksossa ylityö korvataan maksamalla kahdelta ensimmäiseltä työpäivää kohden lasketulta keskimääräiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja seuraavilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Työpäiväksi katsotaan tällöin myös työntasauksesta tai vapaa-aikakorvauksesta johtuvat kokonaiset vapaapäivät.

Soveltamisohje

Viranhaltija/työntekijä on aina (siis myös kaksois- ja kolmoisjaksolla) oikeutettu saamaan kahden viikon työjakson 12 ja kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen 100 %:lla korotetun tuntipalkan. Työntasauspäivällä tarkoitetaan työajan tasaamiseksi annettua ylimääräistä vapaapäivää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa KVTES:n III luvun 17 § 2 momentin oikeaksi tulkinnaksi, että yllättävän keskeytyksen johdosta katkenneen kaksoisjakson ylityöt tulee korvata kaksoisjakson kummankin kolmen viikon periodin osalta erikseen ja että ylityökorvaus on 100 prosenttia siltä osin, kun kolmen viikon periodin ylityöt ylittävät 18 tuntia.

velvoittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin maksamaan sairaanhoitaja A:lle ylityökorvausta 12,5 tunnilta 81,25 euroa laillisine korkoineen haastehakemuksen tiedoksiantopäivästä.

velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Sairaanhoitaja A:n työvuoroluetteloon oli suunniteltu 2 x 3 viikon kaksoisjakson ensimmäiselle kolmen viikon ajanjaksolle säännöllistä työaikaa 115 tuntia ja jälkimmäiselle kolmen viikon ajanjaksolle säännöllistä työaikaa 114 ½ tuntia. Yhteensä säännöllistä työaikaa oli siis suunniteltu KVTES:n III luvun 9 §:n mukainen 2 x 3 viikon kaksoisjakson täysi työaika eli keskimäärin 114 tuntia 45 minuuttia (yhteensä 229 ½ tuntia).

Kaksoisjakson jälkimmäisellä 3 viikon jaksolla A:lle tuli yllättävä keskeytys. A oli sairauden vuoksi poissa työstä kaksi päivää. Sairauslomapäivien ulkopuoliselle kolmen viikon ajanjaksolle oli suunniteltu työtä 99 tuntia ja toteuma oli 129 ½ tuntia. A:n ylityöraja tällä jälkimmäisellä 3 viikon ajanjaksolla oli KVTES:n III luvun 16 §:n mukaan 2 momentin 1-kohdan mukaisesti "se työaika, joka tehdään poissaolon ulkopuolelle hyväksytyssä työvuoroluettelossa suunnitellun säännöllisen työajan lisäksi". Kun A:n tapauksessa poissaolon ulkopuolelle hyväksytyssä työvuoroluettelossa oli suunniteltu 99 tuntia työaikaa, on tämä tuntimäärä samalla ylityöraja. Toteuma jälkimmäisen 3 viikon ajanjakson aikana oli 129 ½ tuntia. A teki näin ollen jälkimmäisen 3 viikon jakson aikana 30 ½ tuntia työtä yli keskeytyksen ulkopuolelle suunnitellun työajan. Koko kaksoisjakson toteuma oli yhteensä 244 ½ tuntia.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS (jatkossa HUS) maksoi A:lle ylityökorvauksena kaikilta 30 ½ tunnilta 50 prosentilla korotetun tuntipalkan. Työnantajan ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kannan mukaan kaksoisjaksossa ylityökorvaus maksetaan 100 prosentilla korotettuna vasta sitten, kun koko kaksoisjakson ylityötunnit ylittävät 36 tuntia riippumatta siitä, onko ylityötunteja muodostunut kummaltakin 3 viikon työaikajakson osalta tai vain toiselta. Kantajan näkemyksen mukaan A:lle olisi sen sijaan tullut maksaa 18 ylityötuntia ylittäviltä osin 100 prosentilla korotettu palkka, koska kaikki ylityötunnit sijoittuivat kaksoisjakson jälkimmäiselle 3 viikon periodille.

Kun A:n tapauksessa kyseessä oli keskeytynyt jakso, tulee kumpaakin 3 viikon jaksoa tarkastella erikseen aivan kuten silloin, kun jakso ei keskeydy. Keskeytyneen jakson ylityön korvaamista koskevan KVTES:n III luvun 17 § 2 momentin soveltamisohjeen mukaan "työntekijä on aina (siis myös kaksois- ja kolmoisjaksolla) oikeutettu saamaan -- kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen 100 prosentilla korotetun tuntipalkan". Tämän soveltamisohjeen tarkoituksena on säilyttää sama linja ja työntekijän yhdenmukainen kohtelu riippumatta yllättävistä keskeytyksistä esimerkiksi sairastumisen johdosta.

HUS:ssa on aikaisemmin korvattu kaksoisjakson ylityöt 3 viikon tarkastelujaksoittain kantajan edellä esittämän kannan mukaisesti. HUS:ssa käytössä olevan Titania-työvuorosuunnitteluohjelman ylityösovellusta on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen erimielisyysneuvotteluissa kertoman mukaan muutettu vuoden 2003 lopussa. Kun KVTES:n III luvun työaikamääräykset ja soveltamisohjeet ovat jaksotyön ylityön korvaamista koskevin osin (17 §) olleet täysin samansisältöiset vuodesta 2000 lukien, HUS:n päätös muuttaa ylityön korvaamisen laskentaa ei ole perustunut virka- ja työehtosopimuksen muutokseen vaan muutos on tehty työnantajapuolen yksipuoleisella päätöksellä.

KVTES:n asianomaiset määräykset soveltamisohjeineen osoittavat ainakin vuodesta 1979 lähtien, että sopijaosapuolten tarkoituksena on ollut työntekijöiden yhdenmukainen kohtelu riippumatta siitä, työskenteleekö työntekijä 1 x 3 viikon jaksotyössä vai 2 x 3 viikon jaksotyössä. Missään vaiheessa työehtosopimusmääräyksiä ei ole muutettu sillä tavoin, että kaksoisjaksoa tekevien työntekijöiden ylityökorvausmääräykset olisivat heikommat kuin 1 x 3 viikon jaksoa tekevillä työntekijöillä.

KVTES mahdollistaa jaksotyöaikajärjestelmän käyttämisen silloin, kun se on työtehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Työaikajärjestelmällä ei ole säästötavoitteita. Mikäli Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tulkinta hyväksyttäisiin, työnantaja voisi käyttää kaksoisjaksoa pelkästään siinä tarkoituksessa, että työntekijän oikeus ylityökorvauksiin olisi tässä työaikamuodossa huomattavasti heikompi kuin käytettäessä 1 x 3 viikon jaksoa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sopimusmääräys keskeytyneen työaikajakson ylityön laskentatavasta ja korvaamisesta on ollut sisällöltään samanlainen yli 20 vuotta ja sitä on tulkittu ja sovellettu kuten erimielisyyspöytäkirjaan on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kantana merkitty: 100 prosentin korotus koskee 2 x 3 viikon tuplajaksossa vasta kumpaakin kolmiviikkoisjaksoa kohden laskettavan 18 ensimmäisen tunnin jälkeistä tuntimäärää eli 36 tunnin ylittävää osaa.

Kantajan vaatimus johtaisi siihen, että katkenneessa tuplajaksossa henkilö olisi paremmassa asemassa kuin täydessä tuplajaksossa. Kantajan vaatimalla tulkinnalla eli toteuman tarkastelulla 3 viikon jaksoittain, ei 2 x 3 viikon eli 6 viikon työaikajaksolle jäisi itsenäistä sisältöä. KVTES:ssa on ylityökorvauksessa voitu sopia ja sovittu työaikalain 22 §:stä poikkeavasti.

HUS ei ole muuttanut KVTES:n tulkintaansa, vaan muutos palkanmaksussa johtuu ainoastaan ATK-järjestelmässä havaitun virheen oikaisemisesta.

TODISTELU

Kantajan todisteet

1. Jaksotyön työvuoroluettelon suunnittelun perusteet. Ote Kunnallisen työmarkkinalaitoksen koulutusmateriaalista

2. KVTES 1979-1980, 1992-1993, 1998-1999 ja 2000

3. KVTES 1988-1990 ja sen soveltamisohje 6.6.1988, KVTES 1990-1992 ja sen soveltamisohje sekä "Jaksotyön työvuoroluettelon suunnittelun perusteet" -materiaalin sivu 75.

4. KVTES 2005-2007 9 §:n soveltamisohje

Vastaajan todisteet

1. Keskusneuvottelupöytäkirja 8.1.2007

2. KVTES 1984-1986 ja työnantajanpuolen ohjeistus eräässä yksittäistapauksessa vuonna 1985

3. KVTES 1990-1992, sen soveltamisohje ja yleiskirje A 7/1990

4. KT:n yleiskirje 14.2.1992 liitteineen koskien KVTES:a 1992-1993

5. KT:n yleiskirje 17.12.1997 liitteineen koskien KVTES:a 1998-1999

6. KT:n yleiskirje 4.2.2000 liitteineen koskien KVTES:a 2000

7. Sopimusneuvotteluissa 2002 KT:n tekemä muutosesitys 21.11.2002 ylityökorvauksia koskevalta osin (17 §) ja TNJ:n B:n vastaus 22.11.2001

Kantajan henkilötodistelu

1. entinen neuvottelupäällikkö B

2. asiamies C

3. edunvalvontajohtaja D

Vastaajan henkilötodistelu

1. neuvottelupäällikkö E

2. työmarkkinalakimies F

3. työmarkkinalakimies G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Kunnallinen työmarkkinalaitos on pääkäsittelyssä väittänyt, että kantajan asiamiehellä ei ole kelpoisuutta edustaa Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:tä työtuomioistuimessa, koska asiamiehen työnantajajärjestö ei enää ole Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:n jäsen. Työmarkkinalaitos on vaatinut kanteen jättämistä tämän vuoksi tutkimatta

Esitetyn oikeudenkäyntiväitteen johdosta työtuomioistuin toteaa, ettei Kunnallinen työmarkkinalaitos ole edes väittänyt, etteikö Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:llä olisi kanneoikeutta tässä asiassa. Mainittu järjestö on valtuuttanut varatuomari H:n oikeudenkäyntiasiamiehenä edustamaan sitä tässä oikeudenkäynnissä. Tätä valtuutusta ei ole oikeudenkäynnin aikana peruutettu. Työtuomioistuimella ei ole muutoinkaan aihetta epäillä oikeudenkäyntiasiamiehen valtuutta edustaa Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:tä. Näillä perusteilla työtuomioistuin hylkää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tekemän oikeudenkäyntiväitteen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Erimielisyys

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko työntekijä keskeytyneessä 2 x 3 viikon työaikajaksossa KVTES:n III luvun 17 §:n 2 momentin perusteella oikeutettu 100 prosentilla korotettuun tuntipalkkaan erikseen kummankin kolmen viikon jaksossa laskettavan 18 ylityötunnin jälkeen vai koko kuuden viikon jaksossa laskettavan 36 ylityötunnin jälkeen.

Sopimushistoria

Työtuomioistuimelle on esitetty selvitystä 1970-luvulta lähtien siitä, miten jaksotyön ylityökorvausmääräykset ovat vuosien myötä kehittyneet. Vuosina 1979-1980 voimassa olleen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 18 §:n mukaan kahdesta kolmiviikkoisjaksosta muodostetulla työaikajaksolla säännöllinen työaika tuli tasoittaa jakson aikana 240 työtuntiin. Täydellä 2 x 3 viikon työaikajaksolla työntekijä oli tämän 240 työtunnin jälkeen oikeutettu 50 prosentin ylityökorvaukseen ensimmäiseltä 18 ylityötunnilta ja 100 prosentin korvaukseen sen jälkeisiltä ylityötunneilta. Määräyksen 5 ja 6 momentin mukaan keskeytyneessä tuplajaksossa ylityökorvaukset laskettiin tasoituskauden päätyttyä koko tasoituskaudelta ja ylityökorvauksen suuruus määräytyi keskeytyksen ulkopuolella olevien työpäivien lukumäärän perusteella erillisen suhteellisten työtuntinormien taulukon osoittamalla tavalla. Taulukon mukaan laskentapäiviä voi olla 1 - 42.

Vuosina 1984-1986 voimassa olleessa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa työaikajaksoja, kaksoisjaksoja ja täyden jakson ylityökorvauksen laskemista koskevat määräykset vastasivat vuoden 1979 sopimusta. Keskeytyneen tuplajakson ylityökorvausten osalta suhteellisten työtuntinormien taulukosta oli luovuttu ja ylityökorvausta tuli uuden määräyksen mukaan maksaa keskeytyksen ulkopuolelle suunnitellun työajan ylittäviltä työtunneilta. Ylityökorvauksen suuruus oli kahdelta ensimmäiseltä keskeytyksen ulkopuolelle jäänyttä työpäivää kohden lasketulta ylityötunnilta 50 prosenttia ja tämän jälkeisiltä tunneilta 100 prosenttia.

Vuosina 1988-1990 ja 1990-1992 voimassa olleesta KVTES:sta ilmenee, että puheena olevat ylityökorvauksia koskevat määräykset ovat säilyneet asiallisesti ennallaan.

Vuosille 1992-1993 tehdyssä sopimuksessa on täyden kaksoisjakson ylityökorvauksia koskevaan määräykseen otettu soveltamisohje, jonka mukaan kaksoisperiodissa suoritetaan 100 prosentin ylityökorvaus kummankin työjakson osalta erikseen 18 tuntia ylittävältä ylityöajalta. Tämä ohje on tekstiltään muokattuna myös nyt sovellettavassa KVTES:ssa.

Vuosien 1998-1999 KVTES:ssa on myös keskeytynyttä kaksoisjaksoa koskevan ylityömääräyksen soveltamisohjeeseen otettu vastaava huomautus: työntekijä on aina oikeutettu saamaan kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen 100 prosentilla korotetun tuntipalkan. Ohje sisältyy myös nyt sovellettavaan sopimukseen. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen 17.12.1997 tärkeimpiä tekstimuutoksia koskevassa liitteessä todetaan vuorokautisen ylityörajan muutoksen yhteydessä, että viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa yleistyöajassa ylityöraja on kuten ennenkin etukäteen työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika. Puheena olevaa soveltamisohjetta ei kirjeessä ole kommentoitu. Tähän soveltamisohjeeseen on vuoden 2000 KVTES:ssa lisätty sulkulauseeseen huomautus siitä, että työntekijällä on mainittu oikeus myös kaksois- ja kolmoisjaksolla.

Sopimusmääräyksen tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:ssä vuosina 1979-2002 neuvottelupäällikkönä toiminut B ja Tehy ry:n edunvalvontatehtävissä 1990- ja 2000-luvulla toiminut D ovat kertoneet jaksotyön ylityökysymysten käsittelystä sopimusneuvotteluissa. Todistajien mukaan aihetta ei palkansaajapuolella aiemmin pidetty erityisen kiinnostavana, mutta viime vuosina sen merkitys on kasvanut, kun kaksoisjaksojen käyttäminen ja suuret ylityökertymät ovat yleistyneet. Työntekijäpuolen pyrkimyksenä on aina ollut, että ylityökorvaukset ovat samantasoisia käytetystä työaikamuodosta riippumatta. Vuonna 2002 työntekijäpuoli suhtautui alustavan hyväksyvästi työmarkkinalaitoksen esitykseen jaksotyömääräysten muuttamisesta, mutta muutosta ei lopulta kuitenkaan tehty.

F on lisäksi kertonut, että HUS:n ATK-ohjelmaa oli korjattu siinä havaitun virheen takia, eikä kysymys ollut sopimusmääräyksen uudesta tulkinnasta. Ylityökorvauksen kannalta ei ole merkitystä sillä, missä vaiheessa tuplajaksoa ylityö on tehty.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:ssä muun muassa jäsenneuvontaa vuoden 2008 alkuun asti hoitanut C on kertonut tuntevansa jaksotyömääräykset 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Todistajan mukaan kaksoisjaksojen käyttö on lisääntynyt vasta viime vuosina työvoiman vähentyessä ja ylityökertymien kasvaessa. C:n mukaan työaikaluvun 17 §:n 2 momentin soveltamisohjeen ilmaus "aina" merkitsee sitä, että myös tuplajaksossa ylityörajoja arvioidaan kolmiviikkoisjaksoittain. Tällä taataan se, että ylityökorvaukset eivät muodostu erilaisiksi tavallista ja tuplajaksoa tekevällä työntekijällä.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen "Jaksotyön työvuoroluettelon suunnittelun perusteet"koulutusmateriaalista ilmenee, että keskeytyneessä työaikajaksossa ylityökorvausta suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä työpäivää kohdan lasketulta ylityötunnilta 50 prosentin ja seuraavilta tunneilta 100 prosentin korotus. Kaksoisjaksoa koskevassa kalvossa todetaan, että 2 x 3 viikon täydellä kaksoisjaksolla ylityökynnys on kolmen viikon jakson osalta 128 tuntia ja koko jakson osalta 229,5 tuntia. Ylityön 18 ensimmäistä tuntia korvataan 50 prosentin korotuksella ja seuraavat tunnit 100 prosentin korotuksella.

Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa vuodesta 2002 työskennellyt G on kertonut kouluttavansa työnantajia muun muassa työaikakysymyksissä. Todistajan laatimassa "Jaksotyön työvuoroluettelon suunnittelun perusteet" -kalvosarjassa on tuotu esiin kunkin määräyksen peruskysymykset. Poikkeukset ja erityiskysymykset on käyty luennoilla läpi suullisesti. G:n mukaan 2 x 3 viikon tuplajaksoa käsitellään yhtenä 6 viikon pituisena työjaksona kaikissa muissa kysymyksissä paitsi kolmiviikkoisjaksottain huomioon otettavan 128 tunnin ylityön takarajan osalta. Ylityökorvauksen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko ylityö tehty tasaisesti työjakson aikana vai lyhyen ajan sisällä. Todistajan mukaan ilmaus "erikseen" 17 §:n 1 momentin soveltamisohjeen viimeisessä kappaleessa tarkoittaa sitä, että 18 tunnin raja huomioidaan kummaltakin 3 viikon jaksolta erikseen, minkä jälkeen tuntimäärä kerrotaan kahdella.

Arviointi ja johtopäätökset

Sopimushistoriasta esitetty selvitys osoittaa, että kaksoisjaksot ovat olleet käytössä koko tarkasteltavana olleen ajan aina 1970-luvulta lähtien. Alunalkaen täydessä 2 x 3 viikon työaikajaksossa ylityönä pidettiin 240 työtunnin jälkeistä työaikaa ja keskeytyneessäkin tuplajaksossa ylityökorvaukset laskettiin vasta koko tasoituskauden päätyttyä. Nämä määräykset ja suhteellisten työtuntinormien taulukosta ilmenevä laskentapäivien enimmäismäärä osoittavat, että keskeytyneessä työaikajaksossa ylityöraja muodostui koko keskeytyksen ulkopuolisen tuplajakson työajan perusteella.

Vuonna 1984 voimaan tulleessa virkaehtosopimuksessa työtuntinormitaulukosta oli luovuttu. Määräykset ylityön laskemisesta ja korvaamisesta sekä täydellä että keskeytyneellä jaksolla vastasivat asiallisesti nyt sovellettavan KVTES:n varsinaisia sopimusmääräyksiä. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston syksyllä 1985 antamasta tulkintaohjeesta samoin kuin E:n ja F:n kertomuksesta ilmenee, että työnantajapuoli sovelsi näitä ylityön laskemista koskevia uusia määräyksiä vuosien 1979-1980 sopimusta vastaavalla tavalla: Keskeytyneen kaksoisjakson ylityörajojen täyttymistä laskettaessa työntekijän tekemä ylityö jaettiin kaikille keskeytyksen ulkopuolisille tuplajakson työpäiville. Ylityörajoja tarkasteltiin siis koko 2 x 3 viikon työaikajakson perusteella.

Kirjallisina todisteina esitetyistä myöhemmistä virkaehtosopimuksista ilmenee puheena olevien määräysten säilyneen asiallisesti ennallaan vuoteen 1992 asti. Tuolloin on täyden periodin ylityökorvausta koskevaan määräykseen otettu soveltamisohje, jonka mukaan kaksoisperiodissa 100 prosentin ylityökorvaus suoritetaan kummankin työjakson osalta erikseen 18 tuntia ylittävältä ylityöajalta. Vuonna 1998 lisättiin myös keskeytynyttä jaksoa koskevaan 17 §:n 2 momentin määräykseen vastaava soveltamisohje, jonka mukaan työntekijä on aina oikeutettu saamaan kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen 100 prosentilla korotetun tuntipalkan. Tätä soveltamisohjetta vielä tarkennettiin seuraavassa sopimuksessa vuonna 2000 niin, että oikeus 100 prosentilla korotettuun tuntipalkkaan koskee myös kaksois- ja kolmoisjaksoja.

Vuosien 1998 ja 2000 soveltamisohjemuutoksilla poikettiin keskeytyneellä jaksolla muutoin noudatetusta ylityökorvausten määräytymisperusteesta eli työpäivää kohden laskettavasta keskimääräisestä ylityöstä. Soveltamisohjeella taattiin 100 prosentin suuruisen ylityökorvauksen maksaminen sovitun ylityömäärän ylittyessä siitä huolimatta, että ylityön määrä ei ylitä sopimuksen mukaista kahta tuntia työpäivää kohti.

Myös E:n ja F:n todistajanlausuntojen mukaan kysymys on takuumääräyksestä niiden poikkeustilanteiden varalle, joissa runsaastikin ylitöitä tehnyt työntekijä keskeytyneessä jaksossa voisi muutoin jäädä ilman 100 prosentilla korotettua tuntipalkkaa. Todistajien tulkinnan mukaan soveltamisohjetta tulee kuitenkin soveltaa siten, että siinä mainittu tuntimäärä tulee kaksoisjaksojen osalta kertoa kahdella eli 100 prosentilla korotettu tuntipalkka tulisi maksaa vasta 36 ylityötunnin jälkeen.

Keskeytynyttä jaksoa koskevan 17 §:n 2 momentin soveltamisohjeen sanamuoto tukee kuitenkin varsin yksiselitteisesti kantajan näkemystä asiassa. Soveltamisohje edellyttää sanamuotonsa mukaan 100 prosentilla korotetun tuntipalkan maksamista 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen aina, ja myös kaksoisjaksolla. Sanamuodon mukaan tulkittuna soveltamisohje saattaa keskeytymättömän ja keskeytyneen jakson työskennelleet tältä osin yhdenvertaiseen asemaan, mikä kantajan mukaan on ollut myös soveltamisohjeen tarkoitus. Jos sopijapuolet kuitenkin olisivat tarkoittaneet sopia 100 prosentilla korotetun tuntipalkan maksettavaksi keskeytyneellä jaksolla vasta 36 ylityötunnin ylittyessä, olisi soveltamisohje työtuomioistuimen näkemyksen mukaan myös kirjoitettu tämän tarkoituksen mukaisesti.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on oman tulkintansa tueksi vedonnut myös siihen, ettei soveltamisohjeella ole ollut tarkoitus muuttaa sopimusta, koska sitä ei ollut muutoksena mainittu sopimuksen solmimisen jälkeen lähetetyissä yleiskirjeissä. Tämän johdosta työtuomioistuin toteaa, että sopimukseen on joka tapauksessa vuonna 1998 otettu uusi soveltamisohje, jota on seuraavassa sopimuksessa vielä muutettu. Se, että näistä muutoksista ei työnantajapuolella ole yleiskirjeissä informoitu jäsenistöä, viittaa siihen, että niitä ei ole pidetty erityisen merkittävinä. Kuitenkaan uusien määräysten tulkinnasta ei tällä perusteella voida vetää vastaajan kantaa tukevia johtopäätöksiä. Sellaisia ei liioin voida vetää siitä, että palkansaajapuoli olisi vuoden 2002 sopimusneuvotteluissa ollut valmis muuttamaan nyt kysymyksessä olevalta kohdin sopimusta, kun sellaiset muutokset sittemmin eivät kuitenkaan toteutuneet.

Sen sijaan Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:n tulkintaa tukee osaltaan se, että esitetyn selvityksen mukaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen internet-sivuilla olevassa koulutusaineistossa ylityörajan määräytymistä on käsitelty tulkinnanalaisen soveltamisohjeen sanamuodon mukaisesti. Soveltamisohjetta oli aiemmin ainakin HUS:ssa tämän mukaisesti myös sovellettu.

Työtuomioistuimella ei sille esitetyn selvityksen perusteella ole perusteita päätyä riidanalaisen soveltamisohjeen tulkinnasta sen sanamuodosta poikkeavaan tulkintaan. Keskeytynyttä jaksoa koskevan pääsäännön mukaan ylityö korvataan maksamalla kahdelta ensimmäiseltä työpäivää kohti lasketulta keskimääräiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka. Soveltamisohjetta on tulkittava niin, että 2 x 3 viikon työaikajaksossa työntekijällä on oikeus 100 prosentilla korotettuun tuntipalkkaan kummankin kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen siinäkin tapauksessa, että työaikajaksossa ylityön määrä työpäivää kohti laskettuna ei ylitä kahta tuntia. HUS on siten velvollinen maksamaan A:lle vaaditun palkan, jonka määrä on riidaton.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asiaan osallisilla on ollut perusteet saattaa se työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan osapuolten on tällaisessa tapauksessa itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa KVTES:n työaikaluvun 17 §:n 2 momentin tulkinnaksi, että työntekijä on keskeytyneellä 2 x 3 viikon työaikajaksolla oikeutettu saamaan kummankin kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen 100 prosentilla korotetun tuntipalkan.

Työtuomioistuin velvoittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n maksamaan A:lle ylityökorvausta 81,25 euroa, jolle on vaaditun mukaisesti maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa säädetyn korkokannan mukaan 12.4.2007 lukien.

Asiaan osalliset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Wilska, Komulainen ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Tuomio on yksimielinen.