Labor court dismisses union claim that unit commander cannot modify subordinate's performance review during annual validation.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan esimies ja alainen arvioivat vuosittain alaisen henkilökohtaisen työsuorituksen. Joukko-osaston komentaja vahvistaa suoritusarvioinnin tuloksen ja henkilökohtaisen palkanosan. Kysymys siitä, saiko suoritusarvioinnin vahvistava komentaja myös muuttaa esimiehen ja alaisen tekemää suoritusarviointia.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 47

KANTAJA

Palkansaajajärjestö Pardia ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.1.2008

Pääkäsittely 11.3.2008

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puolustusministeriön ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä 30.10.2003 allekirjoitetussa opistoupseereihin 1.9.2003 alkaen sovellettavaa palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:ssä on sovittu henkilökohtaisen palkanosan määräämisestä seuraavasti:

Henkilökohtainen työsuoritus arvioidaan liitteen 3 mukaisella järjestelmällä, jonka pääkriteerit ovat tuloksellisuus, ammatin hallinta ja toiminta työyhteisössä. Esimies ja alainen arvioivat vuosittain alaisen henkilökohtaisen työsuorituksen. Henkilökohtainen palkanosa määräytyy kahden viimeisimmän vahvistetun suoritusarvioinnin tuloksen keskiarvon perusteella.

Joukko-osaston komentaja (vast.) vahvistaa vuosittain suoritusarvioinnin tuloksen ja henkilökohtaisen palkanosan 31.3. mennessä. Vuosittaisen suoritusarvioinnin mukainen henkilökohtainen palkanosa maksetaan aina vahvistusta seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien kuitenkin viimeistään 1.4. lukien. Siirtymäkaudella tarkistus maksetaan kuitenkin 6 §:n 3 kohdan mukaisesti.

KANNE

Vaatimukset

Palkansaajajärjestö Pardia ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa oikeaksi 30.10.2003 tehdyn opistoupseereihin 1.9.2003 alkaen sovellettavaa palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n tulkinnan, ettei joukko-osaston komentajalla ole oikeutta muuttaa esimiehen ja alaisen kesken tehtyä opistoupseerin henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia vahvistaessaan vuosittain henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin tuloksen ja henkilökohtaisen palkanosan,

vahvistaa, etteivät joukko-osaston komentajan suorittamat henkilökohtaisen suorituksen arviot Kainuun Prikaatissa ole voimassa sopimuksen mukaisina, ja

velvoittaa valtion korvaamaan Palkansaajajärjestö Pardia ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

Kainuun Prikaatissa on syntynyt erimielisyys henkilökohtaisen työsuorituksen suoritusarviointien tekemisestä. Joukko-osaston komentaja oli määrännyt eräät esimiehen tekemät arvioinnit uudelleen suoritettaviksi. Kun tulokset eivät olleet muuttuneet esimiehen aikaisemmin suorittamasta arvioinnista, niin joukko-osaston komentaja oli muuttanut joidenkin yksittäisten henkilöiden arviointipisteytyksiä esimiehen antamia pisteytyksiä alemmalle tasolle.

Arvioinnin suorittamiseen liittyy puolustusvoimien sisäinen pysyväisasiakirja esimiehen ja alaisen välisestä kehityskeskustelusta puolustusvoimissa. Asiakirjaa laadittaessa työnantaja kuuli henkilöstöjärjestöjen edustajia ja toi samalla esiin muun muassa sen seikan, että komentajan rooli suoritusarvioinneissa on vain arviointien vahvistaminen.

Pysyväisasiakirjan kohdan 4 alakohta 6:n mukaan komentaja voi erityisistä syistä johtuen edellyttää koko työpisteen tai yksittäisen henkilön suoritusarvioinnin uusimista ennen arviointitulosten vahvistamista. Tällaisia syitä voivat olla muun muassa työpisteen poikkeuksellisen korkeat tai alhaiset arviointitulokset sekä suoritusarviointien yhteismitallisuuteen liittyvät epäkohdat. Joukko-osaston komentaja vahvistaa suoritusarvioinnin tuloksen 15.3. mennessä. Komentajalle ei ole annettu muuta roolia kuin erityisistä syistä teetättää suoritusarvioinnit uudelleen ja vahvistaa suoritusarvioinnin tuloksen. Samoin tarkentavan virkaehtosopimuksen erimielisyyksien käsittelyä koskevan 10 §:n 2 momentin mukaan suoritusarviointien osalta joukko-osaston komentajalla on vain vahvistajan rooli.

Komentajan oikeudesta muuttaa suoritusarviointia ei siten ole olemassa enempää työnantajan antamaa pysyväismääräystä kuin osapuolten välistä sopimustakaan. Osapuolet eivät myöskään ole sopimusta solmiessaan tarkoittaneet antaa suoritusarviointien muutosvaltaa sen ylemmälle taholle kuin korkeintaan esimiehen esimiehelle. Joukko-osaston komentaja ei voi tuntea eikä tietää yksittäisen virkamiehen henkilökohtaista suoriutumista tehtävistään. Hänellä ei siten edes ole tosiasiallisia resursseja suorittaa arviointia.

Pysyväisasiakirjan kohdan 3 mukaan kehittämiskeskusteluun valmistautumisessa velvoitetaan tulosyksikön johto vastaamaan erityisesti siitä, että suoritusarvioinnista vastaavat esimiehet koulutetaan siten, että linja on mahdollisimman yhtenäinen ja noudattaa arviointikriteerien sisältöä ja tasokuvausta. Suoritusarviointien yhteismitallisuus tulisi siis hoitaa esimiehiä kouluttamalla eikä siten, että komentaja ottaa arviointivallan itselleen, jos suoritusarvioinnit ovat hänen mielestään liian korkeita.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n velvoittamista korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Virkaehtosopimuksen 5 § ei tarkasti määrittele suoritusarvioinnin tekevää esimiestä. Joukko-osaston komentajan rooli suoritusarvioinnin vahvistavana työnantajavirkamiehenä sopimukseen sisältyy. Mikäli neuvotteluosapuolet olisivat tarkoittaneet supistaa joukko-osaston komentajan yleistä työnantajavaltaa, niin olisi luonnollista, että tästä olisi sopimuksessa tarkka mainita. Toisaalta valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n säännökset huomioon ottaen tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 § ei edes voi määrittää viraston sisäistä työnjakoa tai työnjohtoon liittyviä yksityiskohtia.

Keskusneuvotteluissa valtiovarainministeriö on esittänyt kantanaan, että suoritusarviointien menettelytapoja on mallisopimuksessa käsitelty hyvin suppeasti. Ensi vaiheessa esimies tekee käydyn kehityskeskustelun perusteella ehdotuksen arvioinniksi ja tasoksi. Eri esimiesten ehdotukset saatuaan työnantaja erikseen vahvistaa arvioinnin ja tasot. Vahvistamisprosessissa on kysymys yhdenvertaisuuden sekä arviointien oikeuden- ja yhdenmukaisuuden varmistamisesta. Vahvistamisprosessin käytännön järjestämiselle on jätetty tietoisesti liikkumavaraa ja on työnantajan sisäinen asia järjestää sen tehtäväksi kuuluva arviointi- ja vahvistamismenettely sille sopivalla ja toimivalla tavalla.

Arviointien oikeuden- ja yhdenmukaisuuden varmistus on tehtävä tasolla, jolla on tarpeeksi informaatiota näiden arviointien tekemiseen. Lähin esimies harvoin on tilanteessa, jossa pystytään tekemään näihin liittyviä johtopäätöksiä. On absurdia väittää, että komentaja olisi tässä prosessissa pelkästään kumileimasimen asemassa. Työnantaja on kuitenkin viime kädessä vastuussa työntekijöidensä yhdenvertaisesta kohtelusta.

On myös huomioitava, että jo pelkästään käytännön tasolla on tilanteita, joissa lähin esimies ei voi arviointeja tehdä. Kanteessa esitetty kanta estäisi arvioinnin tekemisen esimerkiksi silloin, kun lähin esimies olisi tehtävissään uusi. Kanteessa esitetyn tulkinnan mukaan hän olisi ainoa henkilö, joka saisi arvioinnin tehdä, mutta toisaalta hänellä ei olisi tähän tarvittavia tietoja.

Puolustusvoimien sisäinen ohje PAK 03:09 ei ole osa tarkentavaa virkaehtosopimusta, vaan työnantajan yksin antama hallinnollinen ohje. Sen tarkoituksena on ohjata hallinnon toimintaa. Sitä ei voi kuitenkaan käyttää apuvälineenä virkaehtosopimusta tulkittaessa. Virkaehtosopimuksen tulkintaa määrittävät yllä mainitut periaatteet, ei hallinnolliset määräykset, joiden sisältöön ja tulkintaan on uuden järjestelmän sisäänajon myötä odotettavissa käytännön vaatimia muutoksia.

Asiassa ollaan yksimielisiä siitä, että normaalissa tapauksessa suoritusarviointi tehdään kanteessa kuvatulla tavalla lähimmän esimiehen ja alaisen välillä. Yhtä lailla sopimuksen osapuolilla oli virkaehtosopimusta laadittaessa yhtäläinen näkemys siitä, että keskusteltaessa suoritusarvioinnin tekemisestä poikkeustapauksissa ratkaisut perustuvat yllä mainitun mallisopimuksen periaatteille.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Tarkentava virkaehtosopimus

2. Puolustusvoimien suoritusarviointijärjestelmä - PvSar, PE 488/03

3. Puolustusvoimien sisäinen pysyväisasiakirja PEHENK-OS PAK 03:09

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Keskusneuvottelupöytäkirja 13.3.2007, paikallisneuvottelupöytäkirja 24.10.2006 ja välittömänneuvonpidonpöytäkirja 5.4.2005

2. Kainuun Prikaatin komentajan käsky 14.3.2005

Kantajan henkilötodistelu

1. Palkansaajajärjestö Pardia ry:n asiamies A

2. Päällystöliitto ry:n päätoiminen pääluottamusmies B

Vastaajan henkilötodistelu

1. Kainuun Prikaatin henkilöstöpäällikkö, majuri C

2. Merentutkimuslaitoksen hallintopäällikkö D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Opistoupseereihin 1.9.2003 alkaen sovellettavaa palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n mukaan esimies ja alainen arvioivat vuosittain alaisen henkilökohtaisen työsuorituksen. Joukko-osaston komentaja vahvistaa suoritusarvioinnin tuloksen ja henkilökohtaisen palkanosan.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, saako suoritusarvioinnin vahvistava komentaja myös muuttaa esimiehen ja alaisen tekemää suoritusarviointia. Palkansaajajärjestö Pardia ry:n mukaan esimiehellä tarkoitetaan tässä yhteydessä lähintä esimiestä tai korkeintaan tämän esimiehen esimiestä, jotka parhaiten tuntevat, miten alainen on suoriutunut hänelle asetetuista tavoitteista. Joukko-osaston komentaja voi tarvittaessa käskeä suoritusarvioinnin tehtäväksi uudelleen, mutta ei sitä itse muuttaa.

Valtiovarainministeriön mukaan sopimuksessa ei ole määritelty, ketä siinä esimiehellä tarkoitetaan. Joukko-osaston komentajalla on yleinen työnantajavalta ja sitä ei ole virkaehtosopimuksella rajoitettu eikä valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n säännökset huomioon ottaen olisi edes voitu rajoittaa.

Sopimuksen tarkoituksesta esitetty selvitys

Virkaehtosopimusneuvotteluihin osallistuneet A, B ja D ovat yhdensuuntaisesti kertoneet, että neuvotteluissa oli keskusteltu paljon suoritusarviointien tekemisestä. Yhteisenä lähtökohtana oli ollut, että esimiehen tulee olla alaisensa hyvin tunteva henkilö, joka tietää, miten tämä on suoriutunut asetetuista tavoitteista. Suoritusarvioinnin vahvistamisesta ja komentajan roolista ei niinkään ollut keskusteltu. Komentaja on yksikkötasolla ainoa työnantajan edustaja. Käytännön syistä sopimuksessa on suoritusarviontien tekeminen delegoitu esimiehelle ja komentajan tehtäväksi on jäänyt arvioinnin vahvistaminen.

A:n ja B:n mukaan sopimus ei tunne mahdollisuutta, että suoritusarvioinnin vahvistava komentaja tai muu vastaava virkamies voisi sitä myös muuttaa. Joka tapauksessa komentaja voi muutoin vaikuttaa suoritusarviointien tekemiseen esimerkiksi esimiesten koulutuksen kautta. Hän voi myös määrätä suoritusarvioinnit uudelleen tehtäväksi yksittäisen virkamiehen tai vaikka koko työyksikön osalta.

D:n mukaan muodollisjuridista keskustelua siitä, kuka on esimies, ei virkaehtosopimusneuvotteluissa käyty. Neuvotteluissa ei ollut osattu varautua siihen, että sotilasorganisaatiossa ei tehtäisi komentajan käskemää suorituksen uudelleenarviointia, minkä vuoksi ei ollut nähty aiheelliseksi luoda muita ohjaustyökaluja.

Arviointi ja johtopäätökset

Puolustusvoimien palkkausjärjestelmässä kuukausipalkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkkauksesta. Henkilökohtainen palkanosa perustuu henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja määräytyy prosentuaalisesti tehtäväkohtaisesta palkasta. Henkilökohtaista työsuoritusta arvioitaessa pääperusteet ovat tuloksellisuus, ammatinhallinta ja toiminta työyhteisössä. Esimies ja alainen arvioivat vuosittain alaisen työsuorituksen ja joukko-osaston komentaja vahvistaa suoritusarvioinnin tuloksen ja henkilökohtaisen palkanosan. Henkilökohtainen palkanosa määräytyy kahden viimeisimmän vahvistetun suoritusarvioinnin tuloksen keskiarvon perusteella.

Virkaehtosopimuksessa ei ole täsmällisesti määritelty, kuka esimies suoritusarvioinnin suorittaa. Järjestelmän mukaista on, että se on yleensä lähin esimies, joka parhaiten tuntee alaisensa suoriutumisen, mutta estettä ei ole sille, että esimerkiksi esimiehen estyneenä ollessa arvioinnin suorittaa joku muu siihen määrätty esimies. Komentajan tehtävänä suoritusarvioinnin vahvistavana työnantajan edustajana on valvoa arviointien yhdenmukaisuutta ja virkamiesten yhdenvertaista kohtelua. Hän ei asemansa vuoksi käytännössä itse juurikaan käy kehityskeskusteluja alaistensa kanssa, mutta suoritusarvioinnin vahvistajan rooli ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole sinänsä esteenä suoritusarviointienkaan tekemiselle.

Joukko-osaston komentaja on ylin esimies yksikössään. Hänen esimiesasemansa rajoittaminen edellyttäisi, että siitä olisi erikseen säädetty tai määrätty. Esitetyn selvityksen perusteella ei ole pääteltävissä, että sopijapuolet olisivat tällaista tarkoittaneet.

Valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 2 §:n 1 momentin mukaan virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä niistä virkaehtosopimuksilla määrätään. Edelleen saman pykälän 2 momentin mukaan palvelussuhteen ehtoja eivät ole esimerkiksi viranomaisen tehtävät ja sisäinen työnjako. Virkaehtosopimuksella ei siten voida määrätä, kuka käyttää viranomaisen päätösvaltaa tai miten tehtävät jaetaan yksittäisten virkamiesten kesken. Kysymys siitä, ketkä esimiehinä voivat tehdä työnantajan edustajana suoritusarviointeja on mainitussa säännöksessä tarkoitettu viranomaisen sisäistä työnjakoa koskeva asia. Kun kysymys siten ei ole palvelussuhteen ehdosta, virkaehtosopimuksella ei olisi edes voitu sopia tästä asiasta.

Edellä lausuttu huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että virkaehtosopimus ei estä sitä, että joukko-osaston komentaja vahvistaessaan opistoupseerin henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin tuloksen voi myös muuttaa sitä arviointia, johon virkamies ja hänen muu esimiehensä ovat päätyneet. Näin ollen työtuomioistuimella ei ole perusteita hyväksyä kanteessa esitettyjä vahvistusvaatimuksia.

Oikeudenkäyntikulut

Palkansaajajärjestö Pardia ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut. Valtiovarainministeriö on jättänyt korvauksen määrän työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 1 000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palkansaajajärjestö Pardia ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Sutela, Niittylä, Kauppala ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.