Local union agreement valid after merger due to employer's reliance on established representative authority.

Kuntaliitoksen jälkeisessä tilanteessa kaupungin palveluksessa olevia työntekijöitä kuului saman palkansaajajärjestön kahteen eri paikallisyhdistykseen.

Palkansaajajärjestöä kaupungissa edustavan pääluottamusmiehen ja kaupungin henkilöstöjohtajan allekirjoittamassa pöytäkirjassa oli lopullisella tavalla sovittu tietyistä palkkarakenteen muutoksista. Pääluottamusmies oli vakiintuneesti ja myös kuntaliitoksen jälkeen tehnyt paikallisia sopimuksia esittämättä vastapuolelle valtakirjaa ja ilman, että hän olisi esittänyt sopimusta allekirjoittaessaan paikallisyhdistyksen jälkikäteistä hyväksymistä koskevaa varaumaa. Näillä ja tuomiosta ilmenevillä muilla perusteilla katsottiin, että työnantaja oli voinut luottaa pääluottamusmiehen asemaan perustuvan vakiintuneen sopimuksenteko-oikeuden jatkuneen myös kuntaliitoksen jälkeen. Pääluottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus sitoi kuntaliitoksessa kaupungin palvelukseen siirtyneitä työntekijöitä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 44

KANTAJA

Kunta-alan unioni ry

VASTAAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

KUULTAVA

Joensuun kaupunki

ASIA

Työ- ja virkaehtosopimuksen pätevyys

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.1.2008

Pääkäsittely 27.2.2008

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen pääsopimuksen 3 §:n 2 momentissa on seuraava määräys paikallistason neuvottelu- ja sopijaosapuolista:

Asianomainen kunnallinen viranomainen sekä ne pääsopijajärjestöt tai niiden rekisteröidyt alayhdistykset joita asia koskee, neuvottelevat ja sopivat paikallisesta sopimuksesta, käyvät paikallista sopimusta koskevat tulkinta- ja soveltamisneuvottelut sekä käyvät 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut paikallisneuvottelut. Alayhdistyksellä pitää olla epäselvissä tapauksissa pääsopijajärjestön valtuutus paikallisiin sopimusneuvotteluihin ja paikallisen sopimuksen tekemiseen Asianomaisen kunnallisen viranomaisen ja pääsopijajärjestöjen edustajat käyvät 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut paikallisneuvottelut.

Soveltamisohje:

Pääsopijajärjestön alayhdistyksellä tarkoitetaan tässä pääsopijajärjestön paikallisyhdistystä, valtakunnallista liittotason alayhdistystä tai tällaisen alayhdistyksen paikallisyhdistystä. Pääsopijajärjestön puhevaltaa voi käyttää järjestön pääluottamusmies/luottamusmies

Pääsopimuksen 13 §:ssä on muun ohella seuraavat määräykset paikallisesta sopimisesta:

1 mom. Paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy ja ellei valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimusmahdollisuutta. Mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu paikallisesta sopimisesta toisin kuin tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan tämän pykälän määräysten sijasta valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksiä.

2 mom. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tai jos virka- tai työehtosopimuksessa on edellytetty paikallista sopimista tai se on virka- tai työehtosopimuksessa tehty mahdolliseksi, asiasta neuvotellaan ja sovitaan kirjallisesti kunnan tai kuntayhtymän asianomaisen viranomaisen ja niiden pääsopijajärjestöjen tai niiden alayhdistysten kanssa, joiden jäseniä aisa koskee. Jos syntyy epäselvyyttä alayhdistyksen toimivallasta käydä paikallisia sopimusneuvotteluja, siltä voidaan edellyttää pääsopijajärjestön nimenomaista valtuutusta.

KANNE

Vaatimukset

Kunta-alan unioni ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että 15.9.2005 laaditusta pöytäkirjasta ilmenevä neuvottelutulos ei ole kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitettu paikallinen virka- ja työehtosopimus, jonka perusteella olisi ollut mahdollista pienentää tai poistaa Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n Tuupovaaran paikallisyhdistykseen eli Tuupovaaran Kunnallisvirkailijat ry:een kuuluvan henkilöstön syrjäseutulisiä tai

toissijaisesti vahvistaa, että neuvottelut käynyt pääluottamusmies ei ollut pääsopimuksen 3 §:n 2 momentin mukaan toimivaltainen tekemään paikallista sopimusta Tuupovaaran Kunnallisvirkailijat ry:een kuuluvien jytyläisten osalta eikä sopimusta näin ollen voida soveltaa heihin,

vahvistaa, että Joensuun kaupunki on velvollinen maksamaan A:lle, B:lle, C:lle, D:lle ja E:lle aikanaan myönnetyt syrjäseutulisät, joista A:n kohdalla on muodostettu harkinnanvarainen henkilökohtainen palkanlisä, vähintään 1.1.2005 tason mukaisina,

vahvistaa, että Joensuun kaupunki on velvollinen maksamaan myönnettyjen ja maksettujen lisien erotuksen seuraavasti:

A........18,89 / kk.....1.9.05 alk. syrjäseutulisä

..........48,89 / kk.....1.9.06 alk. syrjäseutulisä

B........56,15 / kk.....1.9.05 - 21.1.7 syrjäseutulisä

C..........5,05 / kk.....1.9.06 alk. syrjäseutulisä

...........17,09 / kk.....1.9.06 alk. syrjäseutulisä

D.........51,28 / kk.....1.9.05 alk. syrjäseutulisä

E.........21,87 / kk.....25.6.07 alk. syrjäseutulisä

myöhemmät yleiskorotukset huomioon ottaen, laillisine viivästyskorkoineen kunkin liian pienenä maksetun erän maksupäivästä lukien, ja

velvoittaa Kunnallinen työmarkkinalaitoksen ja Joensuun kaupungin yhteisvastuullisesti korvamaan Kunta-alan unioni ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perustelut

Kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n mukaista paikallista sopimusta ei ole tehty. Paikallinen sopimus ei voi syntyä siten, että alustava myönteinen suhtautuminen sopimuksen tekemiseen muodostuu itsessään jo sopimukseksi. Järjestelyvaraeräneuvotteluissa 15.9.2006 selvitettiin vasta halukkuutta paikallisen sopimuksen tekemiseen ja pöytäkirjassa hyväksyttiin tietyt palkkarakenteen muuttamista koskevat periaatteet. Joensuun kaupunki on vasta neuvotteluiden jälkeen kaupunginhallituksen kokouksessa hyväksynyt neuvottelutuloksen kaupunkia sitovaksi, joten neuvottelutulos ei voi sitoa palkansaajapuoltakaan ilman paikallisjärjestöjen eri hyväksymistä.

Kaupungin edustajat ovat olleet tietoisia, että Tuupovaaran paikallisyhdistys vastustaa syrjäseutulisien poistamista. Tässä tilanteessa kaupungin tullut ennalta varmistua F:n kelpoisuudesta tehdä sopimus Tuupovaaran paikallisyhdistyksen puolesta.

Joensuun kaupunki on Tuupovaaran kunnan liityttyä siihen 1.1.2005 eri ajankohdista lukien alentanut tai kokonaan poistanut Jytyn paikallisyhdistyksen Tuupovaaran Kunnallisvirkailijat ry:n jäsenten A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n syrjäseutulisiä tai syrjäseutulisistä muodostettuja harkinnanvaraisia palkanlisiä. Syrjäseutulisän poistaminen tai pienentäminen olisi edellyttänyt pääsopimuksen 13 §:n mukaisen paikallisen virka- ja työehtosopimuksen solmimista. Koska Tuupovaaran Kunnallisvirkailijat ry:tä velvoittavaa sopimusta ei ole syntynyt, on yhdistyksen jäsenten po. lisien alentaminen ja poistaminen rikkonut virka- ja työehtosopimusta.

Palkkasaatavat, joita työnantaja ei ole maksanut, ovat seuraavat. Kesäkuun 1. päivänä 2006 tullut yleiskorotus 1,8 % on huomioitu summissa:

A.......18,89 / kk......1.9.05 alk. syrjäseutulisä

.........48,89 / kk......1.9.06 alk. syrjäseutulisä

B.......56,15 / kk......1.9.05 - 21.1.7 syrjäseutulisä

C.........5,05 / kk......1.9.06 alk. syrjäseutulisä

..........17,09 / kk......1.9.06 alk. syrjäseutulisä

D........51,28 / kk......1.9.05 alk. syrjäseutulisä

E........21,87 / kk......25.6.07 alk. syrjäseutulisä

A:n syrjäseutulisää, josta oli muodostettu harkinnanvarainen palkanlisä, on pienennetty 1.9.2005 ja uudelleen 1.9.2006. B:n syrjäseutulisää on pienennetty 1.9.2005. C:n syrjäseutulisää on pienennetty 1.9.2005 ja uudelleen 1.9.2006. D:n syrjäseutulisää on pienennetty 1.9.2005. E:n syrjäseutulisää on pienennetty 1.9.2006. E oli vuorotteluvapaalla 1.7.2005 ja 24.6.2007 välisen ajan, joten pienennys vaikuttaa 25.6.2007 lukien.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Joensuun kaupunki ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet, että se hylätään. Lisäksi Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Joensuun kaupunki ovat vaatineet, että Kunta-alan unioni ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Joensuun kaupungissa on 15.9.2005 tehty kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n mukainen paikallinen sopimus. Sopimukseen on selkeästi kirjattu, että kysymyksessä on neuvottelun päätös. Sopimus vastaa otsikoltaan ja muilta muotoiluiltaan Joensuussa omaksuttua käytäntöä ja samanlainen sopimus tehtiin 15.9.2005 myös muiden palkansaajajärjestöjen kanssa. Näiden sopimusten syntymistä tai sitovuutta ei ole riitautettu.

Tuupovaaran kunta liittyi Joensuun kaupunkiin 1.1.2005. Kanteessa mainitut henkilöt ovat olleet siitä lähtien Joensuun kaupungin palveluksessa, ja olivat sitä myös 15.9.2005, jolloin järjestelyvaraeräneuvotteluiden yhteydessä tehtiin nyt puheena oleva paikallinen sopimus. Paikallisen sopimuksen tekemistä koskevan kunnallisen pääsopimuksen 3 §:n 2 momentin soveltamisohjeeseen kirjattu pääluottamusmiehen oikeus käyttää pääsopijajärjestön puhevaltaa tarkoittaa, että pääluottamusmiehellä on oikeus sekä neuvotella että tehdä (allekirjoittaa) paikallinen sopimus pääsopijajärjestön edustajana. Sopimusmääräystä on Joensuussa myös vakiintuneesti tulkittu siten, että neuvotteluosapuolet ovat aina myös tehneet sopimuksen.

KVTES:n VII luvun 3 §:n mukaan pääsopijajärjestö voi asettaa kuntaan yhden pääluottamusmiehen ellei paikallisesti muuta sovita. Joensuussa Kunta-alan Unioni ry:tä edustavat käytännössä Jytyn ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n luottamusmiehet, ja Jytyn ainoa pääluottamusmies kunnassa on F. Näin ollen F edusti sopimusta tehtäessä Kunta-alan unionia kaikkien Joensuun kaupungin palveluksessa olevien jytyläisten osalta, kuten oli jo usean vuoden ajan edustanut. F:n oikeudesta tehdä sitovia paikallisia sopimuksia Jytyn paikallisyhdistyksen puolesta ei ole ollut riitaa aiemmin. F:n kelpoisuutta ei ole riitautettu hänen allekirjoittamiensa muiden paikallisen sopimuksen yhteydessä, ei edes muiden kuntaliitoksen jälkeen tehtyjen sopimusten osalta. Kaupungissa oli lisäksi jo 2.3.2005 tehty paikallinen sopimus Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran paikallisyhdistysten pääluottamusmiesten luottamusmieskorvausten maksaminen päättymisestä.

Kaupungin edustajat ovat sopimusta allekirjoittaessa olleet perustellusti siinä käsityksessä, että F:llä on kelpoisuus tehdä paikallinen sopimus. Tämän vuoksi sopimus ei ole mitätön, vaikka F olisi sopimusta tehdessään mahdollisesti rikkonut järjestöjen omia sääntöjä tai ohjeita taikka on muulla tavoin ylittänyt kelpoisuutensa.

Henkilökohtaisten lisien ja syrjäseutulisien määrät on ilmoitettu kanteessa oikein.

RIITAISET SEIKAT

1. Onko 15.9.2005 tehty paikallinen sopimus syrjäseutulisän ja henkilökohtaisen palkanosan leikkautumisesta?

2. Mikäli sopimus on syntynyt, sitooko se pääluottamusmies F:n allekirjoittamana myös Joensuun kaupungin palveluksessa olevia Tuupovaaran Kunnallisvirkailijat ry:n jäseniä?

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet:

1. Pöytäkirja 15.9.2005

2. Tuupovaaran Kunnallisvirkailijat ry:n säännöt

3. Tuupovaaran Kunnallisvirkailijat ry:n osaston vuosikokouspöytäkirja 30.5.2005

4. Kannanotto henkilötyöryhmän 10.8.2004 pidetyn kokouksen kokousmuistion kohtaan palkkauksessa käytettävistä perusteista

5. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen laatima opas: Paikallinen sopiminen kunta-alalla

6. Joensuun kaupungille toimitettu ilmoitus F:n valinnasta pääluottamusmieheksi

7. MKVL:n järjestösihteeri G:n 25.10.2006 henkilöstöjohtaja H:lle lähettämä paikallisneuvottelupyyntö

Vastaajan kirjalliset todisteet:

1. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen laatima opas: Paikallinen sopiminen kunta-alalla

2. Joensuun kaupunki, henkilöstöyksikkö, pöytäkirja 2.3.2005

3. Jyty ry:n kanssa tehty pöytäkirja 15.9.2005

4. JUKO:n, TNJ:n, KTV:n kanssa tehdyt kolme pöytäkirjaa 15.9.2005 ja KVT:n kanssa tehty pöytäkirja 23.9.2005

5. Pöytäkirja järjestelyvaraneuvotteluiden jatkoneuvottelusta 21.9.2006

6. Joensuun kaupunki, henkilöstöyksikkö, paikallisneuvottelupöytäkirja 8.12.2006

7. Neuvottelumuistio työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä kaudelle 2006-2007, 1.12.2005

Todistajat

1. I

2. F

3. H

4. J

5. K

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Erimielisyys

Tuupovaaran kunta on liittynyt Joensuun kaupunkiin 1.1.2005. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko Joensuun kaupungin henkilöstöjohtajan H:n ja Jytyä kaupungissa edustavan pääluottamusmiehen F:n 15.9.2005 allekirjoittama pöytäkirja paikallinen sopimus syrjäseutulisän leikkautumisesta vai onko kysymys ollut vasta alustavasta neuvottelutuloksesta. Lisäksi riitaa on siitä, sitooko mahdollisesti syntynyt sopimus F:n allekirjoittamana myös Joensuun kaupungin palvelukseen kuntaliitoksessa siirtyneitä Tuupovaaran Kunnallisvirkailijat ry:n jäseniä.

Perustelut

1. Syrjäseutulisiä koskevan pöytäkirjan luonteesta esitetty selvitys

Kirjallisena todisteena esitetystä 15.9.2005 päivätystä pöytäkirjasta ilmenee, että kaupungin puolesta henkilöstöjohtaja H ja henkilöstösihteeri K sekä Jytyn puolesta pääluottamusmies F ja varapääluottamusmies L ovat käsitelleet paikallisten järjestelyvaraerien jakamista ja palkkarakenteen uudistamista. Neuvottelussa henkilöstöjohtaja on muun ohella esittänyt syrjäseutulisistä luopumista ja Jytyn edustajien on merkitty olleen valmiita hyväksymään esityksen. Pöytäkirjan viimeisen alaotsikon "Neuvottelun päätös" alla todetaan, että järjestelyvaraerän jakamisesta saavutettiin yksimielisyys ja palkkarakenteen muuttamista koskevat periaatteet hyväksyttiin. Yhtenä näistä periaatteista mainitaan se, että kun tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan, syrjäseutulisä samalla pienenee vastaavalla määrällä.

Kaupunki on käynyt vastaavat neuvottelut ja tehnyt samansisältöisen pöytäkirjan 15.9.2005 myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry:n pääluottamusmiehen kanssa. Myös Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:n pääluottamusmiehen kanssa on 15.9.2005 laadittu vastaava pöytäkirja, jossa kuitenkin todetaan muun muassa syrjäseutulisää koskevan leikkautumisperiaatteen jäävän KTV ry:n puolelta vielä harkittavaksi. Pöytäkirjassa 23.9.2005 KTV ry:n pääluottamusmies on hyväksynyt mainitut asiat.

Joensuun kaupungin palveluksessa olevan Jytyyn kuuluvan henkilöstön pääluottamusmiehenä neljä vuotta toiminut F on kertonut, että 15.9.2005 saavutettiin kaupungin palvelukseen siirtyneen henkilöstön syrjäseutulisistä luopumista koskeva neuvottelutulos, mutta ei tehty tätä koskevaa sopimusta. Lopullista sopimusta asiasta ei todistajan mukaan ole myöhemminkään tehty.

Joensuun kaupungin henkilöstöjohtajana vuodesta 1977 toiminut H ja kaupungin henkilöstösihteerinä toimiva K ovat kertoneet, että pöytäkirjassa 15.9.2005 tehtiin Jytyn kanssa paikallinen sopimus syrjäseutulisien poistamisesta. Riidanalainen sopimus neuvoteltiin ja tehtiin samalla tavalla kuin muutkin paikalliset sopimukset on kaupungissa vakiintuneesti tehty. Todistajien mukaan neuvottelussa oli kaikille ilmeistä, että syrjäseutulisiä koskeva sopimus kohdistuu vain Kiihtelysvaarasta ja Tuupovaarasta Joensuun kaupungin palvelukseen siirtyneeseen henkilöstöön, koska kaupungissa syrjäseutulisää ei ollut maksettu. Kaupungin sisäisen päätöksentekomenettelyn mukaisesti kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto käsitteli ja hyväksyi H:n allekirjoittaman sopimuksen muutama viikko sopimuksen tekemisen jälkeen.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n pääluottamusmiehenä Joensuussa 12 vuotta toiminut J on kertonut neuvotelleensa ja allekirjoittaneensa edellä mainitun JUKO ry:n ja kaupungin välisen 15.9.2005 päivätyn pöytäkirjan. Kysymys oli järjestelyvaraerää ja syrjäseutulisää koskevasta neuvottelutuloksesta, jossa J oli hyväksynyt mainittuja asioita koskevat periaatteet ja ehdot. J:n käsityksen mukaan neuvottelussa ei ollut kysymys paikallisesta sopimisesta, vaan kunnallisen pääsopimuksen 14 §:n mukaisesta harkinnanvaraista asiaa koskevien periaatteiden hyväksymisestä.

2. Johtopäätökset 15.9.2005 tehdyn pöytäkirjan luonteesta

3. Pääluottamusmies F:n kelpoisuudesta esitetty selvitys

Asiassa on riidatonta, että pääluottamusmies F:llä on sinänsä ollut kelpoisuus edustaa Tuupovaaran Kunnallisvirkailijat ry:tä paikallisesta sopimuksesta neuvoteltaessa. Erimielisyyttä on siitä, onko F:n kelpoisuus ulottunut tätä yhdistystä ja sen jäseniä sitovan paikallisen sopimuksen allekirjoittamiseen.

Kunnallisen pääsopimuksen 3 §:n 2 momentista ilmenee, että paikallisen sopimuksen neuvottelee ja tekee palkansaajapuolelta joko pääsopijajärjestö tai sen alayhdistys. Määräykseen otetun soveltamisohjeen mukaan pääsopijajärjestön puhevaltaa voi käyttää järjestön pääluottamusmies. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen julkaiseman, paikallista sopimista kunta-alalla käsittelevän oppaan mukaan oikeus neuvotella ja allekirjoittaa paikallinen sopimus on järjestöpuolella yleensä samoilla henkilöillä, jotka muutoinkin sopivat edustamansa henkilöstön palvelussuhde-eduista kunnan kanssa. Oppaassa olevan sopimismenettelyn pääsääntöjä koskevan kaavion mukaan paikallisissa neuvotteluissa saavutettu neuvottelutulos tulee voimaan, kun se on hyväksytty kunnan ja mahdollisesti myös sopijajärjestön toimielimissä ja kun sopimus tämän jälkeen allekirjoitetaan.

Kirjallisena todisteena esitetyistä Tuupovaaran Kunnallisvirkailijat ry:n säännöistä ilmenee, että yhdistys on Jytyn paikallisyhdistys. Sääntöjen mukaan yhdistyksen hallitus päättää paikallisneuvottelujen käymisestä ja paikallisten virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä.

Tuupovaaran kunnallisvirkailijat ry:n puheenjohtaja I on kertonut, että yhdistys ei ollut valtuuttanut F:ää neuvottelemaan eikä sopimaan jäsentensä syrjäseutulisistä. Yhdistys oli vastustanut lisän poistamista ja tämä oli tuotu myös Joensuun kaupungin tietoon ennen kuntaliitosta. Itsenäisessä Tuupovaaran kunnassa paikallisyhdistys oli viimeisen 20 vuoden aikana tehnyt yhden tai kaksi paikallista sopimusta. Ne olivat syntyneet joko yhdistyksen valtakirjalla toimineen pääluottamusmiehen allekirjoituksella tai yhdistyksen hallituksen hyväksyttyä jälkikäteen pääluottamusmiehen allekirjoittaman sopimuksen. F ei ollut kertonut syrjäseutulisää koskevasta neuvottelusta I:lle etu- eikä jälkikäteen eikä todistaja ollut ennen tätä oikeudenkäyntiä edes nähnyt riidanalaista 15.9.2005 tehtyä pöytäkirjaa. Myös pääluottamusmiehelle maksettavan korvauksen päättymisestä I oli tullut tietämään vain palkkakuitistaan.

F on kertonut, että hän edustaa Kunta-alan Unioni ry:n jytyläistä henkilöstöä Joensuun kaupungissa. Paikalliset sopimukset tekee kuitenkin Jytyn paikallisyhdistys tai -yhdistykset, ei pääsopijajärjestö. Vaikka pääluottamusmies on oikeutettu neuvottelemaan sopimuksesta, hän voi tehdä sopimuksen vain paikallisyhdistyksen erillisen valtuutuksen nojalla. Neuvotellessaan syrjäseutulisistä 15.9.2005 F oli kokenut edustavansa vain Jyty Joensuu ry:een kuuluvia kaupungin palvelukseen Kiihtelysvaarasta tulleita jytyläisiä, joiden kannan asiaan hän oli ennalta selvittänyt. Todistaja on kertonut olettaneensa, että itsenäisenä yhdistyksenä jatkava Jytyn Tuupovaaran paikallisyhdistys neuvottelee ja sopii työnantajan kanssa erikseen niin tästä kuin muistakin asioista. F ei ollut ilmoittanut tätä käsitystään työnantajan edustajille eikä hän ollut tässä tai muissakaan neuvotteluissa esittänyt työnantajalle yhdistyksensä antamaa valtakirjaa.

J on kertonut, että syrjäseutulisien poistamista koskevien pöytäkirjojen allekirjoittamista edeltävänä keväänä henkilöstöä edustavien järjestöjen pääluottamusmiehet, muiden ohella F, olivat keskenään käsitelleet pöytäkirjoissa mainittuja asioita ja hyväksyneet ne. Silloin oli ollut esillä, että järjestelyt koskevat myös tuupovaaralaista henkilöstöä.

Työtuomioistuimelle jätetyssä, 2.3.2005 tehdyssä pöytäkirjassa Joensuun kaupungin palveluksessa olevaa henkilöstöä edustavat eri järjestöjen pääluottamusmiehet ovat sopineet kaupungin kanssa pääsopijajärjestöjä kaupungissa edustavista luottamusmiehistä. Sopimuksen mukaan Jytyn pääluottamusmiehenä kaupungissa toimii F. Samassa asiakirjassa on hyväksytty, että Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kunnissa toimineiden pääluottamusmiesten luottamusmieskorvausten maksaminen päättyy. Jytyn puolesta pöytäkirjan on allekirjoittanut F.

4. Johtopäätökset pääluottamusmies F:n kelpoisuuden laajuudesta

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä kunnallisen pääsopimuksen osapuolet ovat tarkoittaneet pääsopimuksen 3 §:n 2 momentin soveltamisohjeen määräyksellä, jonka mukaan pääluottamusmies voi käyttää pääsopijajärjestön puhevaltaa. Selvitystä ei ole esitetty myöskään siitä, miten puhevallan käyttöä koskevaa määräystä on sovellettu muualla kuin Joensuun kaupungissa.

Paikallisten sopimusten tekemisestä Joensuun kaupungissa esitetty selvitys osoittaa, että F on vakiintuneesti paitsi neuvotellut myös tehnyt paikallisia sopimuksia Jytyn Joensuun paikallisyhdistyksen puolesta. Hän ei ole esittänyt vastapuolelle yhdistyksen antamaa valtakirjaa eikä sopimusta allekirjoittaessaan myöskään esittänyt yhdistyksen jälkikäteistä hyväksymistä koskevaa varaumaa.

Kuntaliitoksen jälkeen Joensuussa on toiminut kaksi Jytyn paikallisyhdistystä. Muuttunut järjestötilanne ei ole vaikuttanut F:n asemaan pääluottamusmiehenä eikä se esitetyn selvityksen perusteella ole vaikuttanut myöskään F:n toimintatapoihin hänen edustaessaan jytyläisiä suhteessa työnantajaan. F ei neuvotellessaan ja tehdessään paikallisia sopimuksia vuoden 2005 puolella ole esittänyt työnantajapuolelle mitään tuupovaaralaisia koskevia varaumia eikä Tuupovaaran Kunnallisvirkailijat ry:n erisuuntaista käsitystä pääluottamusmiehen kelpoisuudesta ole tuotu työnantajan tietoon. Yhdistys on lisäksi ainakin hiljaisesti hyväksynyt F:n 2.3.2005 tekemän, tuupovaaralaisia nimenomaisesti koskevan sopimuksen. Vaikka tuupovaaraalaiset ovat syrjäseutulisien poistamista koskevassa asiassa ilmoittaneet työnantajalle vastustavan kantansa syksyllä 2004, ei tällä ilmoituksella ole merkitystä arvioitaessa F:n toimivaltaa tehdä asiasta paikallinen sopimus vuotta myöhemmin.

Edellä esitetyistä syistä työnantaja on työtuomioistuimen mielestä voinut luottaa siihen, että F:n pääluottamusmiehen asemaan perustuva vakiintunut sopimuksenteko-oikeus on jatkunut myös kuntaliitoksen jälkeisessä tilanteessa. Tämä koskee myös 15.9.2005 tehtyä paikallista sopimusta. Työtuomioistuin katsoo, että F:n allekirjoittama syrjäseutulisää koskeva sopimus sitoo Tuupovaaran Kunnallisvirkailijat ry:n jäseniä. Kanteen hyväksymiselle ei siten ole perusteita.

5. Oikeudenkäyntikulut

Kunta-alan unioni ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Joensuun kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 4.575 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kunta-alan unioni ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Joensuun kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.575 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Alanko, Lehto ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Tuomio on yksimielinen.