Legislator Case Law & Legislation
TT:2008-41 AI generated

Labor court ruled fixed-term contract invalid without valid reason, ordering severance and damages to employee.

Case Number TT:2008-41
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labor court ruled that the employer had no valid reason to sign a fixed-term contract, rendering it a permanent employment relationship. The employer argued the union failed its supervisory duty, but the court found the contract violated the collective agreement's requirement for a justified reason. Consequently, the court ordered the employer to pay severance, lost wages, and compensation to the employee while dismissing the union's penalty claims.

Legislator headnote

AI generated

Section 5(3) of the Collective Agreement on Textile Care Services; Section 7(1) of the Employment Contracts Act: A fixed-term contract signed without a justified reason under the collective agreement is deemed a permanent employment contract, and termination without substantive grounds violates the protection agreement.

Keywords

AI generated
fixed-term contract validity justified reason requirement permanent employment conversion substantive termination grounds collective agreement breach severance compensation supervisory duty failure

Cited Legislation

AI generated
Section 5(3) of the Collective Agreement on Textile Care Services
Section 7(1) of the Employment Contracts Act
Section 7(2.2) of the Employment Contracts Act
Section 2 of the Protection Agreement on Termination
Section 12 and 13 of the Protection Agreement on Termination
Section 4(1) of the Act on Interest
Section 4 of the Act on Interest
Section 33a of the Code of Judicial Procedure
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työnantajalla ei ollut perusteltua syytä solmia työntekijän kanssa määräaikaista työsopimusta, vaikka työntekijä oli siihen irtisanomisen vaihtoehtona suostunut. Työntekijän työsopimus oli siten jatkunut toistaiseksi voimassa olevana.

Kysymys myös siitä, oliko työnantajalla perusteet päättää työsopimus.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 41

KANTAJA

Kemianliitto ry

VASTAAJAT

Tekstiilihuoltoliitto ry

Yleinen Teollisuusliitto YTL ry

SOL Pesulapalvelut Oy

ASIA

Työehtosopimuksen irtisanominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.1.2008

Pääkäsittely 19.2.2008

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 15.1.2003 allekirjoitetussa tekstiilihuoltoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräaikaista työsopimusta koskeva 5 §:n 3 kohdan määräys:

3. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot pitävät tärkeänä, että työsopimuksen sisältö sovitaan niin selvästi, ettei siitä synny erimielisyyttä jälkeenpäin. Liitot suosittelevat, että uusien työntekijöiden työsopimukset tehdään kirjallisina.

Samojen asianosaisten kesken 18.1.2005 tehdyssä alan työehtosopimuksessa on edellä oleva kohta ennallaan.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa 2001 (TT-SAK) on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 - 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksetava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla

KANNE

Vaatimukset

Kemianliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa SOL Pesulapalvelut Oy:n solmineen A:n kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohdassa edellytettyä perusteltua syytä, joten työsopimusta oli pidettävä 1.1.2005 jälkeenkin toistaiseksi voimassa olevana,

vahvistaa SOL Pesulapalvelut Oy:n päättäneen A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen perusteiden vastaisesti,

velvoittaa SOL Pesulapalvelut Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 12 ja 13 §:ssä tarkoitettuna korvauksena 22 kuukauden palkkaa vastaavat 38.632 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien,

velvoittaa SOL Pesulapalvelut Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n perusteella kahden kuukauden irtisanomisajan palkkana 3.512 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2005 lukien,

tuomitsee SOL Pesulapalvelut Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohdan tietensä rikkomisesta,

tuomitsee Tekstiilihuoltoliitto ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Tekstiilihuoltoliitto ry:n ja SOL Pesulapalvelut Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kemianliitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Perusteet

A:n työsuhde alkoi 16.8.1999 Linda Pesupalvelut Oy:ssä, jonka SOL Pesulapalvelut Oy osti vuonna 2001. A:n toimipaikka oli alusta alkaen Porvoonkadun pesula ja tehtävänä myymälänhoitaja.

Paikallisessa sopimuksessa työajaksi oli sovittu 4-10 tuntia tarpeen mukaan. A oli vuodesta 2002 asti tehnyt myös toista työtä eli kotisiivousta siten, että varsinaisten töiden tultua tehdyiksi hän lähti omille vapailleen eli yleensä toiseen työhön. Aikaisempien esimiesten kanssa oli sovittu, että A:lla oli oikeus järjestellä omat työaikansa miten halusi kunhan työt tuli tehtyä. Usein A tuli viiden kuuden aikaan pesulaan ja alkoi pestä pyykkiä niin, että kun muut työntekijät tulivat kello 8 paikalle, oli jo silitettävää valmiina.

Palveluesimies ilmoitti marraskuun alkupuolella 2004, että töihin ei saa tulla enemmän kuin tuntia ennen myymälän avaamista. Palveluesimies tuli työpaikalle 29.11.2004 ja puhuttelun jälkeen antoi A:lle varoituksen annettujen ohjeiden noudattamatta jättämisestä. Samassa yhteydessä palveluesimies poisti A:n työaikasaldossa olleet 60 liukumatuntia. A lopetti toisen työnsä tässä vaiheessa ja ryhtyi noudattamaan määräyksiä.

Palveluesimies painosti 29.12.2004 irtisanomisella uhkaamalla A:ta muuttamaan 16.8.1999 alkanut toistaiseksi voimassa ollut työsuhde 1.1.2005 lähtien määräaikaiseksi työsuhteeksi. Uudessa työsopimuksessa A:n tehtäväksi oli määritelty palvelumyyjä aiemman myymälänhoitajan sijaan. Palkka oli alennettu 1.481,04 euroon, kun se oli ollut aiemmin 1.756,55 euroa. Määräaikaisuuden perusteeksi oli tuolloin totuuden vastaisesti merkitty oma pyyntö. Määräaikaisuudelle ei ollut työehtosopimuksen edellyttämää perusteltua syytä, joten työsopimusta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Vuonna 2005 A työskenteli eri pesumyymälöissä pääkaupunkiseudulla. Yhtiön palvelupäällikkö ilmoitti 30.12.2005 A:lle, että hänen työsuhteensa päättyisi vuoden lopussa.

Työnantajan mukaan määräaikaisesta työsopimuksesta sovittiin "työsopimuksen päättämisen sijaan", mikä ei ole työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohdassa tarkoitettu perusteltu syy. A:n työsopimus on päätetty määräajan päättyessä 31.12.2005 ilman irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n tarkoittamaa asiallista ja painavaa syytä. Työnantajan työsopimuksen päättämiseen tähtäävä menettely ja pitkään jatkunut työttömyys ovat irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaisia korvauksen määrää korottavia tekijöitä.

Solmimalla työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä yhtiö on rikkonut tietensä tai sen olisi ainakin perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohtaa.

Tekstiilihuoltoliitto ry:n olisi tullut havaita työsopimuksen määräaikaisuuden ja irtisanomisen perusteettomuus. Passiivisuus asiassa käsittää työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvoitteiden laiminlyönnin.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Tekstiilihuoltoliitto ry, Yleinen Teollisuusliitto YTL ry ja SOL Pesulapalvelut Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä Kemianliitto ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen laskettuna kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n työsuhde yhtiön palveluksessa alkoi 16.8.1999. Hän työskenteli vuoden yrityksen Porvoonkadun myymälässä vastuullisena myymälänhoitajana vuoden 2004 loppuun saakka. Sen jälkeen työsopimus muutettiin A:n omasta pyynnöstä määräaikaiseksi. Määräaikaisen työsopimuksen päättymisen myötä päättyi myös A:n työsuhde yhtiön palveluksessa 31.12.2005.

A oli tehnyt jo vuodesta 2002 lukien toista työtä eli kotisiivousta, josta hän ei ollut ilmoittanut työnantajalle. A:lla ei ollut työnantajan lupaa sivutöihin. Työnantajan tietoon hänen sivutyönsä tuli vasta vuoden 2004 aikana. A:n poissaolot kesken työpäivän myymälän ruuhkaisimpaan aikaan vaikeuttivat myymälän toimintaa. Vielä kevään 2004 aikana hän oli vain satunnaisesti poissa työpaikalta työaikana, mutta kesällä 2004 poissaolot lisääntyivät huomattavasti. A:n normaali siivouskeikkapäivä oli sellainen, että hän oli töissä muutaman tunnin aamulla, poistui sitten sivutöihinsä muutamaksi tunniksi, palasi taas tunniksi pariksi töihin ja oli taas iltapäivän poissa töistä.

Määräaikainen 29.12.2004 allekirjoitettu työsopimus tehtiin siis A:n aloitteesta ja muihin kuin myymälänhoitajan työtehtäviin. Koska työsopimus tehtiin määräaikaisena A:n aloitteesta, ei perusteltua syytä tarvita. A:n määräaikaisen työsopimuksen päättämiselle 31.12.2005 on lisäksi ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n tarkoittama asiallinen ja painava syy, koska hän ei ollut hoitanut työtehtäviään sovitulla tavalla tämän luottamuksen takaisinsaamisprojektin aikana.

Yrityksen paikallinen sopimus ei mahdollistanut työntekijöiden työpaikalta poistumista ja sinne palaamista omien halujensa mukaan. Yrityksen paikallisen sopimuksen tarkoitus oli järjestää pesumyymälän toiminta mahdollisimman jouhevasti. A:n esimiehet eivät olleet sopineet hänen kanssaan siitä, että hänellä olisi ollut oikeus järjestää omat työaikansa haluamallaan tavalla. Vastuullisen myymälänhoitajan tehtävät eivät voi tulla hoidettua myymälän kiinni ollessa.

SOL Pesulapalvelut Oy on toiminut täysin voimassa olleen työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Työnantaja ei ole asian yhteydessä mitenkään uhkaillut, painostanut tai muutoinkaan asiattomasti käyttäytynyt A:ta kohtaan. Tapaus on joka tapauksessa siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei Tekstiilihuoltoliitto ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan siinäkään tapauksessa, että yhtiön katsottaisiin menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työsopimus 16.8.1999

2. Paikallissopimus 15.1.2004

3. Kirjallinen varoitus 29.11.2004

4. 29.12.2004

5. Paikallinen erimielisyysmuistio

6. Työtodistus 15.5.2006

7. Erimielisyysneuvottelumuistio 14.8.2007

8. G:n muistio 30.12.2004

9. A:n tuntikortti 30.10.2004

10. Kaksi sähköpostireklamaatiota 21. ja 22.3.2005

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Määräaikainen työsopimus 29.12.2004

2. Paikallissopimus 15.1.2004

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. Pääluottamusmies, palvelumyyjä B

Vastaajien henkilötodistelu

1. Palvelumyyjä C

2. Palveluohjaaja D

3. Isännöitsijä E

4. Toimitusjohtaja F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättyminen

A on työskennellyt SOL Pesulapalvelut Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa vuodesta 1999 alkaen. Yhtiö teki 29.12.2004 A:n kanssa 1.1.2005 lukien uuden määräaikaisen työsopimuksen päättymään 31.12.2005. A:n työsuhde on päättynyt sopimuksen mukaisesti, kun yhtiö ei enää tehnyt hänen kanssaan uutta työsopimusta.

Erimielisyydessä on ensinnäkin kysymys siitä, onko A:n kanssa solmittu määräaikainen työsopimus tehty työehtosopimuksen mukaisesti vai onko työsopimusta pidettävä 1.1.2005 jälkeenkin toistaiseksi voimassa olevana. Jos A:n työsopimuksen on katsottava jatkuneen toistaiseksi voimassa olevana, tulee arvioitavaksi onko työsopimuksen päättämiselle 31.12.2005 ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä edellytetty asiallinen ja painava syy.

Työsopimuksen määräaikaisuus

Työtuomioistuimelle esitetyn 29.12.2004 allekirjoitetun työsopimuksen mukaan A ja SOL Palvelut Oy olivat sopineet A:n työskentelevän palvelumyyjänä 1.1.2005 alkaen määräaikaisessa työsuhteessa, joka päättyy 31.12.2005. Työsopimukseen oli määräaikaisuuden perusteeksi merkitty oma pyyntö.

Vastauksen mukaan A oli pyytänyt sopimuksen muuttamista määräaikaiseksi jo 29.11.2004 palvelupäällikön puhuteltua A:ta tämän työnantajan ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Samassa yhteydessä A:lle oli annettu kirjallinen varoitus. Työnantaja oli suostunut jatkamaan työsuhdetta, vaikka sillä olisi ollut laillinen oikeus työsuhteen päättämiseen.

A on kertonut, että yhtiön palvelupäällikkö oli tullut 29.12.2004 Porvoonkadun myymälään. Hänellä oli ollut valmiiksi laadittu ja palvelupäällikön jo allekirjoittama työsopimus, jonka hän vaati A:ta allekirjoittamaan. Palvelupäällikkö oli tuonut esiin, että A:n nimike muuttuu myymälänhoitajasta palvelumyyjäksi ja palkka pienenee. Määräaikaisuudesta ei ollut keskusteltu eikä A ollut sitä huomannut silloin eikä myöhemminkään ennen työsuhteen päättymistä. Uusi työsopimus piti tehdä sen vuoksi, että muuten A olisi irtisanottu varoituksessa tarkoitettujen kotisiivousten takia.

Työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohdan mukaan määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena. Nämä työehtosopimuksen määräykset vastaavat työsopimuslain säännöksiä. Säätämällä perustellun syyn vaatimus määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edellytykseksi torjutaan mahdollisuus kiertää työsuhdeturvaa koskevia työsopimuslain pakottavia säännöksiä työsopimuksen kestoaikaa koskevalla valinnalla (HE 157/2000).

Työtuomioistuin toteaa, että työntekijän omista lähtökohdistaan esittämä pyyntö on yleensä riittävä peruste solmia määräaikainen työsopimus.

Tässä tapauksessa esitetty selvitys osoittaa, että A:n työsopimuksen irtisanomismahdollisuus on ollut esillä työnantajan ja A:n välisissä keskusteluissa samoin kuin keskustelussa pääluottamusmiehen kanssa. Esitetyn näytön perusteella on jäänyt epäselväksi, milloin A:n kanssa on ensimmäisen kerran keskusteltu työsuhteen ehtojen muuttamisesta. Pääluottamusmiehen kertoma tukee A:n ilmoitusta siitä, että määräaikaisen sopimuksen solmimista on esittänyt työnantaja irtisanomisen vaihtoehtona ja että sitä on esitetty vasta 29.12. Työtuomioistuin ei pidä uskottavana, että A ei olisi tiennyt tai ymmärtänyt allekirjoittamansa sopimuksen määräaikaiseksi. Kuitenkaan työnantajalla ei vallinneissa olosuhteissa ole ollut työehtosopimuksessa edellytettyä perusteltua syytä solmia A:n kanssa määräaikaista työsopimusta, vaikka A oli siihen irtisanomisen vaihtoehtona suostunut. A:n työsopimuksen on siten katsottava jatkuneen toistaiseksi voimassa olevana.

A:n työsopimuksen päättämisen sopimuksenmukaisuus

A:lle on 29.11.2004 annettu varoitus työnantajan ohjeiden noudattamatta jättämisestä. Varoituksen perusteena on ollut A:n työajan käyttö ja työskentely omissa sivutöissä kesken työpäivän. A:n menettely on myönnetty moitittavaksi ja varoituksen antaminen aiheelliseksi.

D:n mukaan A teki sivutyötä myös varoituksen antamisen jälkeen loppuvuodesta 2004, mutta vähemmän kuin sitä ennen. Tämän A on kiistänyt. Hän oli kertomansa mukaan heti varoituksen saatuaan ollut yhteydessä kyseiseen työnantajaansa ja lopettanut siellä työskentelyn. Hän oli myös tämän jälkeen noudattanut työn alkamisajasta annettuja ohjeita aloittaen työt aamuisin kello 7.

D on edelleen kertonut, että A työskenteli alkuvuonna 2005 muun muassa Hakaniemessä ja Munkkiniemessä. A:n asiakaspalvelussa oli puutteita ja häneen kohdistui sekä suullisia valituksia että kaksi kirjallista valitusta asiakkailta. Jotta ongelmat eivät keskittyisi yhteen paikkaan A siirrettiin kiertäväksi palvelumyyjäksi.

Työtuomioistuimelle esitetyn yhtiön 21.3.2005 asiakkaaltaan saaman sähköpostiviestin mukaan Munkkiniemen palvelupisteessä työskentelevän, puhetavaltaan virolaissyntyisen henkilön asiakaspalvelutaso oli ollut korostetun hidasteleva. Yhtiön 22.3.2005 saaman asiakassähköpostin mukaan yhtiön Helsingin Hakaniemen toimipisteen asiakaspalvelu on muuttunut epäystävälliseksi ja jopa töykeäksi toimipisteen Ympyrätaloon muuton jälkeen. D:n mukaan on ehdottoman varmaa, että reklamaatioissa tarkoitettu henkilö oli A.

A:n mukaan hänelle ei ollut koskaan kerrottu edellä mainituista yhtiöön tulleista asiakasreklamaatioista. Jos asiakaspalvelussa oli ollut hitautta, se oli johtunut uudesta kassajärjestelmästä, jonka käyttöönotossa oli ollut ongelmia.

Työtuomioistuin katsoo esitetyn selvityksen perusteella näytetyksi, että A:n työsuorituksessa on ainakin jossakin määrin ollut puutteita myös vuoden 2005 puolella. Näistä puutteista ei kuitenkaan ole keskusteltu A:n kanssa.

Sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Tällaisena syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Irtisanomisperusteena pidetään mainitun sopimuksen mukaan myös syitä, joiden johdosta purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työtuomioistuimelle ei ole selvitetty suullisten reklamaatioiden tarkempaa ajankohtaa. Kuitenkaan A:n työsuoritusten puutteisiin ei ole näytetty vedotun purkamisperusteena työsopimuslaissa säädetyn 14 päivän kuluessa, joten oikeus purkaa työsopimus niiden perusteella on joka tapauksessa rauennut. Esitetyn selvityksen valossa työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että SOL Pesulapalvelut Oy:llä olisi ollut vuoden 2005 lopulla irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyjä asiallisia ja painavia syitä edes irtisanoa A:n työsopimusta. Yhtiö on siten menetellyt mainitun sopimuksen vastaisesti päättäessään A:n työsuhteen.

Korvausvelvollisuus

A:n työsuhde on päätetty noudattamatta sovittua irtisanomisaikaa. Hänellä on sen vuoksi oikeus vaatimaansa irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen. Vaatimuksen määrä on tältä osin riidaton.

SOL Pesulapalvelut Oy on velvollinen maksamaan A:lle korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan ja koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä ja muut niihin rinnastettavat seikat.

A:n työsuhde kesti runsaat viisi vuotta. Hän on työllistynyt uudelleen syksyllä 2007. Korvauksen määrään irtisanomissuojasopimuksen mukaan vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi kymmenen kuukauden palkkaa vastaavat 17.560 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista on vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalain mukaisesta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. A:lle on esitetyn selvityksen mukaan maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa laskennallisen irtisanomisajan päätyttyä korvausta vastaavalta ajalta yhteensä 7.739,65 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 17.560 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia hänelle edellä mainitulta ajalta maksetusta työttömyyspäivärahasta eli 5.804,74 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 11.755,26 euroa.

SOL Pesulapalvelut Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän 5.804,74 euroa Työttömyysvakuutusrahastolle.

Työehtosopimuksen rikkominen ja valvontavelvollisuus

SOL Pesulapalvelut Oy on solmiessaan A:n kanssa määräaikaisen työsopimuksen ajalle 1.1. - 31.12.2005 menetellyt työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohdan vastaisesti ja siten rikkonut työehtosopimusta. Sopimus on solmittu yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa tilanteessa, jossa työntekijä on omankin käsityksensä mukaan toiminut moitittavasti ja halunnut palauttaa työnantajan luottamuksen. Ottaen muutoinkin huomioon sopimuksen solmimiseen johtaneet olosuhteet työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiön ole katsottava rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, ettei Tekstiilihuoltoliitto ry:n voida jäsenyrityksensä virheellisen menettelyn hyväksyessään katsoa laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Oikeudenkäyntikulut

SOL Pesulapalvelut Oy on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kemianliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kemianliitto ry on jättänyt korvauksen määrän työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 1.100 euroa.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Tekstiilihuoltoliitto ry saa vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa SOL Pesulapalvelut Oy:n solmineen A:n kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohdassa edellytettyä perusteltua syytä, joten työsopimusta oli pidettävä 1.1.2005 jälkeenkin toistaiseksi voimassa olevana.

Lisäksi työtuomioistuin vahvistaa, että SOL Pesulapalvelut Oy on päättänyt A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen perusteiden vastaisesti.

Työtuomioistuin velvoittaa SOL Pesulapalvelut Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 12 ja 13 §:n mukaisena korvauksena 11.755,26 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 16.10.2007 lukien.

Lisäksi SOL Pesulapalvelut Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n nojalla saamatta jääneen irtisanomisajan palkan mukaisena korvauksena 3.512 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.12.2005 lukien.

SOL Pesulapalvelut Oy velvoitetaan vielä maksamaan Työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty rahamäärä 5.804,74 euroa ja mainitulle summalle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Hyvityssakkovaatimukset hylätään.

SOL Pesulapalvelut Oy velvoitetaan korvaamaan Kemianliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.100 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Tekstiilihuoltoliitto ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Sutela, Lehto ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.