Labor court dismisses union claim that bus drivers' luggage transport time counts as work time.

Työnantajan ei ollut näytetty ohjeillaan velvoittaneen linja-autonkuljettajia varikolla pidettävien taukojen aikana viemään rahastuslaukkuja säilytettäväksi varikon lukituissa kaapeissa. Laukkujen kuljettamiseen käytettyä aikaa ei ollut siten tällä perusteella katsottava kuljettajien työajaksi.

Kun kysymyksessä olevat rahastuslaukut esitetyn selvityksen mukaan olivat melko pieniä ja kevyitä, ja niissä säilytettävät rahamäärätkin olivat pienehköjä, ei laukkujen tai niiden sisällön mukana pitämisestä myöskään katsottu aiheutuvan erityistä haittaa kuljettajan vapaa-ajan käyttämiselle. Näin ollen laukkujen kuljettamiseen käytettyä aikaa ei tälläkään perusteella ollut luettava kuljettajien työajaksi.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 19

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJAT

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Concordia Bus Finland Oy Ab

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 11.12.2007

Pääkäsittely 8.1.2008

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välisessä linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa 2006 - 2007 on muun ohella seuraavat määräykset:

10 § Säännöllinen työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. Kaukoliikenteessä sekä paikallis- ja lähiliikenteessä voi työpäivän aikana olla yksi enintään 1 tunnin 30 minuutin palkaton katko. Puolta tuntia lyhyemmät katkot luetaan työaikaan. Muista mahdollisista katkoista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka lukematta niitä työaikaan.

1.6. 2007 lukien em. kohta on muutettu kuulumaan siten, että palkattoman katkon enimmäiskestoksi on sovittu 1 tunti 15 minuuttia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

16. Muuten noudatetaan työaikaan nähden voimassa olevan työaikalain määräyksiä.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Concordia Bus Finland Oy Ab:n menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään lukematta työajaksi ajan, minkä kuljettajat ovat käyttäneet rahastuslaukusta huolehtimiseen mennessään yli puoli tuntia kestäville tauoille ja tullessaan takaisin työhön,

tuomitsee Concordia Bus Finland Oy Ab:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

tuomitsee Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on lisäksi vaatinut Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Concordia Bus Finland Oy Ab:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Concordia Bus Finland Oy Ab on muuttanut työaikakäytäntöä siten, että työajaksi ei lueta aikaa, jonka kuljettajat käyttävät siirtyessään rahastuslaukun kanssa tauoille taukopaikkaan ja palatessaan tauoilta takaisin työhön linja-autoon. Erimielisyydessä on kysymys vain varikolla vietettävistä tauoista.

Rahastuslaukun vieminen tauon ajaksi varikolla olevaan lukittuun kaappiin ja tauon päätyttyä rahastuslaukun hakeminen sieltä on kuljettajien työtehtävä, joka työehtosopimuksen ja työaikalain mukaan kuuluu laskea työajaksi. Työohjeen mukaan kassareppua ei saa koskaan - tauoilla, työssä eikä varikolla - jättää vartiomattomaan paikkaan. Tämän vuoksi työnantaja on järjestänyt muun muassa Rautatientorille ja varikolle lukolliset kaapit kassareppujen säilyttämistä varten.

Työnantaja laskee tauon alkaneeksi siitä, kun kuljettaja ajon päätyttyä on astunut ulos autosta, vaikka rahastuslaukun vieminen säilytyspaikkaan tai sen hakeminen yleensä kestää paikasta riippuen yhdestä neljään minuuttia.

Työneuvoston vuonna 1977 antaman lausunnon mukaan tauko on luettava työaikaan, jos linja-autonkuljettaja joutuu tauon aikana huolehtimaan rahastuslaukusta. (TN n:o 1032//1977)

Erimielisyydestä on neuvoteltu työpaikalla ja liittojen välillä, mutta sovintoon ei ole päästy. Työnantajaliitto on hyväksynyt työnantajan virheellisen menettelyn.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Concordia Bus Finland Oy Ab ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Concordia Bus Finland Oy Ab ovat lisäksi vaatineet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Concordia Bus Finland Oy Ab:ssä on syntynyt erimielisyyttä siitä, mistä hetkestä tauon katsotaan alkavan tai päättyvän ja kuuluuko kanteessa tarkoitettu aika lukea työaikaan vai ei. Kysymys on siitä ajasta, jonka kuljettaja tauollaan käyttää siirtymiseen linja-autosta taukotilaan tai päinvastoin rahastuslaukku mukanaan. Erimielisyys koskee vain työvuoron sisällä annettuja yli puolen tunnin taukoja, koska sitä lyhyemmät tauot luetaan työaikaan. Kiistanalaisten taukojen enimmäispituus on noin kaksi tuntia.

Concordia Bus Finland Oy Ab ei ole velvoittanut työntekijöitä säilyttämään rahastuslaukut taukojen aikana taukotilojen lukituissa säilytyskaapeissa. Työnantajan puolesta kuljettaja voi viettää taukonsa missä vain ja miten haluaa. Vaikka kuljettaja tauon aikana pitäisi rahastuslaukkua mukanaan, laukku ei rajoita tauon viettämistä kuljettajan haluamalla tavalla. Taukojen osalta Concordia Bus Finland Oy Ab on antanut ohjeen, että tauon ajaksi rahastuslaukun voi halutessaan jättää linja-auton lukittuun säilytyslaatikkoon.

Kuljettajalla on myös mahdollisuus laittaa tauon ajaksi rahastuslaukun sisältö lompakkoon tai vyölaukkuun. Koska Concordia Bus Finland Oy Ab ei ole velvoittanut kuljettajia viemään rahastuslaukkua varikon lukittavaan säilytyskaappiin, siirtymäaika ei ole työaikaa.

Nyt käsiteltävänä oleva asia poikkeaa kantajan mainitsemasta työneuvoston käsittelemästä asiasta siinä, että kuluneiden vuosien aikana rahastuslaukut ovat pienentyneet ja keventyneet oleellisesti. Kuljettajat eivät enää kanna painavaa rahastuskonetta mukanaan, joka työneuvoston lausunnossa oli lopputuloksen kannalta ratkaisevaa.

Koska yhtiö ei ole menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti, ei sitä voida tuomita asiassa hyvityssakkoon. Myöskään työnantajaliiton ei voida katsoa laiminlyöneen työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste:

1. Kopio kuljettajan käsikirjasta; kohdat 5.4., 5.8.

Kantajan henkilötodistelu:

1. Pääluottamusmies A

2. Varapääluottamusmies B

Vastaajien henkilötodistelu:

1. Liikennejohtaja C

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työnantajan ohjeista ja käytännöstä esitetty selvitys

A on toiminut Concordia Bus Finland Oy Ab:n työntekijöiden pääluottamusmiehenä viimeksi vuodesta 2000 lukien. Hänen toimipisteensä sijaitsee yhtiön Espoon Mankkaalla Klovin varikolla. Työnantajan ohjeista, jotka koskevat rahastuslaukun säilyttämistä varikkotauon aikana, A on kertonut samalla tavoin kuin B. A:n mukaan työnantaja ei ole antanut rahastuslaukun säilyttämisestä muita ohjeita kuin ne, jotka sisältyvät kuljettajan käsikirjaan.

A on kertonut, että varikolla kuljettajalta menee keskimäärin neljä minuuttia siihen kun hän poistuu auton pysäköintiruudusta taukotilaan ja jättää rahastuslaukun lukittavaan reppukaappiin. Rahastuslaukun sisältö on pitkälti sellainen kuin B on kertonut, mutta A itse ei kanna laukussa esimerkiksi erilaisia karttoja. A:n tiedossa ei ollut, että joku kuljettaja olisi jättänyt rahastuslaukun tauon ajaksi linja-auton lukittavaan säilytystilaan. Noin 10 - 15 prosentissa linja-autoista ei tällaista lukittavaa säilytystilaa edes ole. Yhden linja-autonkuljettajan kohdalla autot saattavat myös vaihtua monta kertaa päivässä.

Asiasta syntyneen erimielisyysasian käsittelyn yhteydessä työnantaja on A:n mukaan ilmoittanut, että kuljettajilla on mahdollisuus ottaa hallussaan olevat rahat mukaansa tauon ajaksi. Kuljettajat eivät kuitenkaan ole olleet halukkaita kantamaan mukanaan kolikoita ja ottamaan vastuuta setelilompakon mahdollisesta katoamisesta.

C toimii Concordia Bus Finland Oy Ab:ssä liikennejohtajana. C on kertonut, että tullessaan tauolle varikolle kuljettaja pysäköi auton sille kuuluvalle paikalle, sammuttaa virran ja kirjautuu ulos rahastus- ja muista laitteista. Tauolle valmistautumisesta samoin kuin tauon jälkeisista vastaavista toimista kuljettajalle maksetaan palkka minuutin työajalta. Työnantajan antamien ohjeiden mukaan kuljettaja vastaa rahastuslaukusta ja sen sisällöstä. Jollei auto ole tauon aikana lähdössä mihinkään, kuljettaja voi jättää rahastusvälineet linja-auton lukittuun tilaan. Kuljettajan käsikirjan 5.4 kohtaan sisältyvä kehotus olla säilyttämättä tavaroita autossa tauon aikana koskee kohdassa tarkoitettuja tilanteita, joissa autoa siivotaan tai huolletaan tauon aikana tai autoa tarvitaan muualla. Erimielisyyttä koskeneissa paikallisissa neuvotteluissa työnantajapuolelta on todettu, että velvollisuus tuoda rahastuslaukku lukittavaan kaappiin koskee vain työvuorojen päättymistä.

C:n käsityksen mukaan rahastuslaukun kuljettaminen sinänsä ei rajoita kuljettajan tauon käyttöä. Neuvotteluissa työnantaja on ilmoittanut olevansa valmis hankkimaan myös muita vaihtoehtoisia säilytysvälineitä, jos rahastuslaukun käyttäminen koetaan vaikeaksi. Niistä kuljettajista, jotka viettävät tauon varikolla, noin kolme neljästä jatkaa työtä tauon jälkeen samalla autolla, joka heillä on ollut käytössä ennen taukoa. C:n mukaan käytännössä yli puolet kuljettajista säilyttää varikolla pidettävän tauon aikana rahastuslaukkua varikon lukitussa reppukaapissa. Ellei kuljettaja vie rahastuslaukkua reppukaappiin, hän ottaa tauolle mennessään rahastuslaukun tai rahat ja rahastuslaitteet esimerkiksi vyölaukussa mukaansa. Kuljettaja ei ole vastuussa rahastuslaukun sisällöstä, jos laukku on säilytettävänä lukitussa reppukaapissa. Kuljettaja ei ole myöskään ensisijaisesti vastuussa rahastuslaukun sisällöstä niissä tilanteissa, joissa rahastuslaukku on jätetty tauon ajaksi auton lukittuun säilytystilaan.

C on edelleen kertonut, että työnantajan ohjeiden mukaan kuljettajalla tulee olla työssä mukanaan rahastusvälineet, raharenki, setelilompakko, lippurulla, kuljettajan käsikirja, tariffiohjeet ja ovien lukituslaitteet.

Arviointi ja johtopäätökset

Työaikalain 4 §:n mukaan työtehtäviin käytetty aika luetaan työajaksi. Lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua tällaisena lepoaikana työpaikalta. Työehtosopimuksessa olevan viittausmääräyksen nojalla työaikalain mainittuja säännöksiä noudatetaan työehtosopimuksen osana.

Työaikalain perusteella rahastuslaukun vieminen varikon lukittuun reppukaappiin säilytettäväksi tauon aikana olisi luettava linja-autonkuljettajan työajaksi ensinnäkin siinä tapauksessa, että työnantaja on määrännyt kuljettajat menettelemään näin. Kantajan mukaan kuljettajien käsikirjan 5.4 ja 5.8 kohdissa kuljettajille on asetettu tällainen velvollisuus.

Käsikirjan 5.4. kohdassa on todettu, että jos ajosarjassa on tauko varikolla, tavaroita ei pidä säilyttää autossa, sillä korjaamo tai siivooja voi tehdä autolle jotain tauon aikana tai autoa voidaan tarvita jossakin muualla. Käsikirjan kohta koskee todistaja C:n mukaan vain tilanteita, joissa autoa siivotaan tai huolletaan tauon aikana tai tarvitaan muualla. Esitetyn selvityksen mukaan melkein kaikissa linja-autoissa on lukittava tila, jossa rahastuslaukkua on mahdollista säilyttää tauon aikana. C:n mukaan suuri osa kuljettajista jatkaa tauon jälkeen ajoa samalla autolla, joka on ollut hänen käytössään ennen taukoa. Kantajan puolelta esitetyn selvityksen mukaan kuljettajalla saattaa olla päivän aikana ajettavanaan useita eri linja-autoja. Työtuomioistuin katsoo jossakin määrin hajanaisesta selvityksestä ilmenevän, että rahastuslaukkua voidaan ainakin joidenkin taukojen aikana säilyttää myös auton lukitussa tilassa.

Käsikirjan kassasta huolehtimista koskevassa 5.8 kohdassa puolestaan on todettu, että kuljettajan tulee pitää tarkkaa huolta hänelle annetusta rahastuskassasta. Kohdassa on kehotettu säilyttämään kassareppua varikon lukitussa tilassa. Edelleen kohdassa on kielletty kuljettajaa koskaan tauoilla, työssä tai varikolla jättämästä reppua tai sen sisältöä vartioimattomaan paikkaan.

Asiaa koskeneissa paikallisissa erimielisyysneuvotteluissa työnantaja on ilmoittanut, ettei työnantaja ole antanut ohjetta, jonka mukaan rahastuslaukut olisi taukojen ajaksi jätettävä varikkojen reppukaappeihin. Työnantaja on todennut, että kuljettaja voi jättää rahastuslaukun linja-auton lukolliseen reppulaatikkoon tai pitää rahastuslaukun mukanaan taikka viedä sen varikon reppukaappiin. Käsikirjan 5.8 kohdassa tarkoitettu velvollisuus tuoda laukku säilytettäväksi varikon lukittavaan kaappiin koskee työnantajan mukaan vain työvuoron päättymistilanteita.

Asiassa esitetty selvitys siitä, miten kuljettajat ovat rahastuslaukun kanssa taukojen aikana käytännössä menetelleet, on ollut ristiriitaista, joskin ilmeisesti ainakin yli puolet kuljettajista menettelee siten, että he toimittavat laukun tauon ajaksi lukittuun reppukaappiin. Arvioidessaan esitettyä selvitystä kokonaisuutena työtuomioistuin katsoo, ettei työnantajan ole näytetty ohjeillaan velvoittaneen kuljettajia viemään rahastuslaukkuja säilytettäväksi taukojen aikana varikon lukituissa kaapeissa.

Laukun viemiseen käytetty aika voitaisiin kuitenkin lukea työajaksi myös, jos laukku muutoin jouduttaisiin ottamaan mukaan tauolle ja sen kantaminen tosiasiassa rajoittaisi tuntuvasti kuljettajan mahdollisuutta käyttää vapaa-aikaansa haluamallaan tavalla. Kuljettajien taukoaika katsottiin tällaisella perusteella työajaksi työneuvoston lausunnossa TN 1032/1977, joka koski tuonaikaisia varsin painavia rahastuslaukkuja. Kuljettajan vastuulla olevan rahan määrää (noin tuhat markkaa) ei sellaisenaan pidetty perusteena tauon lukemiselle työajaksi.

Esillä olevassa asiassa kuljettajien laukkujen on selvitetty olevan melko pieniä ja kevyitä, ja säilytettävät rahamäärätkin ovat pienehköjä. Laukkujen tai niiden sisällön mukana pitämisestä ei työtuomioistuimen mielestä aiheudu erityistä rajoitusta kuljettajien vapaa-ajan käyttämiselle. Sen vuoksi laukkujen kuljettamiseen käytettyä aikaa ei myöskään tällä perusteella ole luettava kuljettajien työajaksi. Näin ollen kanteessa esitetyt vahvistus- ja hyvityssakkovaatimukset on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Concordia Bus Finland Oy Ab jutun voittaessaankin saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Concordia Bus Finland Oy Ab saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Virtanen, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.