Labor court converts fixed-term student union contracts to indefinite terms due to lack of valid statutory grounds.
Legislator summary
AI generatedThe labor court converted two fixed-term employment contracts with a student union into indefinite-term contracts because the employer failed to provide a valid statutory reason for the temporary nature. The employer argued that maintaining the union's credibility required staff to be current students, but the court found this reasoning insufficient given the permanent nature of the union's educational and social policy goals. Consequently, the court ruled that the contracts must be treated as indefinite while dismissing claims regarding breach of collective agreements and supervisory duties.
Legislator headnote
AI generatedTyösopimuslain 1 luvun 3 pykälä; Työehtosopimuslain 7 §: Työsopimuslaissa tarkoitettua perusteltua syytä määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen ei ole, jos työn luonne ja työnantajan asema eivät ole muuttuneet, vaan tehtävät kuuluvat järjestön pysyviin tarkoituksiin.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Opiskelijoiden etujärjestön koulutuspoliittisen sihteerin ja sosiaalipoliittisen sihteerin tehtäviin oli otettu henkilöt määräaikaiseen työsuhteeseen, perusteena työnantajan asema opiskelijajärjestönä ja työn luonne. Työnantajan mukaan opiskelijoiden edunvalvontatyön uskottavuuden ylläpitäminen edellytti, että työntekijät ovat itsekin opiskelijoita tai vastavalmistuneita henkilöitä.
Kun työtehtävät olivat pysyviä eikä ilmoitettua perustetta tässä tapauksessa muutenkaan voitu pitää työsopimuslaissa ja työehtosopimuksessa edellytettynä perusteltuna syynä määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle, työntekijöiden työsopimusten vahvistettiin olevan voimassa toistaiseksi.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 15
KANTAJA
Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry
VASTAAJAT
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry
ASIA
Työehtosopimuksen tieten rikkominen ym.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 18.12.2007
Pääkäsittely 15.1.2008
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välisessä, Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry:n palveluksessa olevia toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 3 §:ssä on työsuhteen alkamisesta seuraava määräys:
Työsopimus tehdään kirjallisena. Samalla voidaan sopia työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaisesta enintään 4 kuukauden koeajasta.
Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenkilölle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet sekä ilmoittaa kuka toimii työpaikan toimihenkilöiden luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.
Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työsopimuslain 1 luvun 3 pykälän mukaisin perustein.
KANNE
Vaatimukset
Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa, että A:n ja B:n työsopimukset Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry:n kanssa ovat voimassa toistaiseksi,
tuomitsee Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,
tuomitsee Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja
velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.
Perusteet
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry (jatkossa SAMOK ry) on tehnyt A:n ja B:n kanssa kirjalliset, määräaikaiset työsopimukset, joissa määräaikaisuuden perusteeksi on mainittu "työnantajan asema opiskelijajärjestönä ja tästä aiheutuva työn luonne". B toimii SAMOK ry:ssä koulutuspoliittisena sihteerinä tehtävänään vastata yhdistyksen koulutuspoliittiseen toimintaan liittyvistä kehittämis-, valmistelu-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä osana koulutuspoliittista sektoria. A toimii sosiaalipoliittisena sihteerinä tehtävänään vastata SAMOK ry:n sosiaalipoliittiseen toimintaan liittyvistä kehittämis-, valmistelu-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä osana sosiaalipoliittista sektoria.
Koulutus- ja sosiaalipoliittiset asiat ovat kiinteä osa SAMOK ry:n edunvalvontatoimintaa. A:n ja B:n työ on pysyvää ja jatkuvaa eikä millään tavalla esimerkiksi kausiluonteista tai johonkin tiettyyn, yksittäiseen projektiin pohjautuvaa. SAMOK ry:n asema opiskelijajärjestönä ei voi olla sellainen seikka, joka oikeuttaisi määräaikaisten työsopimusten tekemiseen.
Kysymys määräaikaisten työsopimusten käyttämisestä on ollut SAMOK ry:ssä riitainen jo ennen työehtosopimusneuvotteluita, joten viittausmääräys TSL:n tätä koskevaan kohtaan on epäilemättä tietoinen ratkaisu. Työehtosopimus on neuvoteltu kokonaan paikallistasolla, eikä Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry (jatkossa ERTO ry) ole laatinut työehtosopimusta.
SAMOK ry on rikkonut työehtosopimuksen selvää sopimusmääräystä, kun se on tehnyt A:n ja B:n kanssa määräaikaiset työsopimukset. Erityispalvelujen Työnantajaliitto on laiminlyönyt valvoa, että SAMOK ry noudattaa työehtosopimuksen selvää ja riidatonta määräystä.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja SAMOK ry ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
SAMOK ry:n uskottava toiminta opiskelijoiden edunvalvojana edellyttää sen työntekijöiden läheistä liittymää edustettavien henkilöiden arkeen ja opiskelijaelämän ongelmiin siten, että työntekijöiden tulee olla itsekin opiskelijoita tai juuri valmistuneita. Määräaikaiset työsuhteet ovat näistä syistä vakiintunut käytäntö kaikissa opiskelijajärjestöjen edunvalvontatehtävissä, eikä käytännön laillisuutta ole aikaisemmin asetettu kyseenalaiseksi. Sellaiset SAMOK ry:n työntekijät, joiden tehtävät eivät liity suoranaisesti edunvalvontaan, ovat toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työsuhteiden määräaikaisuudelle on työsopimuslaissa tarkoitettu perusteltu syy.
Vaikka työehtosopimus on Erityispalvelujen Työnantajaliiton allekirjoittama, sopimus on neuvoteltu ERTO ry:n ja SAMOK ry:n välillä. Sopimuksen teksti on laadittu ERTO ry:ssä. Työehtosopimukseen otettua viittausta työsopimuslakiin ei ole neuvotteluissa käsitelty lainkaan. SAMOK ry ei ole ymmärtänyt, että informatiivinen viittaus työsopimuslakiin merkitsisi lain ottamista työehtosopimuksen osaksi.
ERTO ry ei ole neuvotteluissa tuonut esiin, että sen tarkoituksena olisi muuttaa opiskelijajärjestöissä vallitsevaa työsuhdekäytäntöä. Vastaajien käsityksen mukaan työehtosopimuksella ei ole pyritty rajoittamaan kantajan tuntemaa pysyvää käytäntöä määräaikaisten työsopimusten käyttämisessä.
SAMOK ry on menetellyt kanteessa tarkoitettujen henkilöiden työsuhteita solmiessaan työehtosopimuksen ja työsopimuslain mukaisesti, eikä Erityispalvelujen Työnantajaliitto ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
TODISTELU
Kirjalliset todisteet
Kantaja:
1. A:n ja B:n työsopimukset
Vastaaja:
1. Luettelo SAMOK ry:n jäsenistä
2. Luettelo SAMOK ry:n työntekijöistä
3. Luettelo SAMOK ry:n aiemmista työntekijöistä
Henkilötodistelu
Kantaja:
1. C
2. D
Vastaaja:
1. E
2. F
3. G
4. H
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Erimielisyys
Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko SAMOK ry:llä ollut työehtosopimuksen 3 §:ssä viitatussa työsopimuslain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettu perusteltu syy tehdä määräaikainen työsopimus yhdistyksen koulutuspoliittisena sihteerinä toimivan B:n ja sosiaalipoliittisena sihteerinä toimivan A:n kanssa.
Työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys
SAMOK ry:ssä sosiaalipoliittisena sihteerinä toimiva C on kertonut toimivansa työpaikalla ERTO ry:n luottamusmiehenä. Todistajan mukaan työntekijät olivat kritisoineet keväästä 2005 lähtien edunvalvontatehtävissä toimivien henkilöiden määräaikaisia työsopimuksia. Loppuvuonna 2005 aloitetuissa työehtosopimusneuvotteluissa otettiin työnantajan aloitteesta pohjaksi ERTO ry:n runkosopimus. Määräaikaisia työsopimuksia koskevaa sopimuskohtaa käsiteltiin muutamassa neuvottelussa vuoden 2005 lopulla. Yhdistyksen silloinen puheenjohtaja ja pääsihteeri totesivat tuolloin, että uusia määräaikaisia työsopimuksia ei enää tehdä. Vuodenvaihteen jälkeen aloittanut uusi johto kuitenkin jatkoi määräaikaisten sopimusten tekemistä.
ERTO ry:n lakimiehenä toimivan D:n mukaan hän oli tavannut SAMOK ry:n työntekijöitä kerran syksyllä 2005, jolloin hän kuuli myös määräaikaisia työsuhteita koskevista erimielisyyksistä. D laati C:n työsuhdetta koskevan ERTO ry:n lausunnon, jossa katsottiin, ettei perustetta määräaikaiselle työsopimukselle ole. Työnantajapuolen esityksestä SAMOK ry:n työehtosopimuksessa käytettiin pohjana ERTO ry:n runkosopimusta ja D muokkasi siitä luonnoksen työpaikalla käytävien neuvotteluiden pohjaksi. D ei osallistunut työpaikkatasolla käytyihin neuvotteluihin, mutta neuvoi työntekijöitä muutaman kerran yksittäisissä kysymyksissä. Lopullinen työehtosopimus oli monilta osin erilainen kuin D:n laatima luonnos, mutta määräaikaisia työsopimuksia koskeva määräys oli samassa muodossa kuin luonnoksessa.
Työnantajaliiton puolesta työehtosopimuksen allekirjoittanut H on kertonut, että SAMOK ry:n työehtosopimus neuvoteltiin työpaikkatasolla ERTO ry:n laatiman luonnoksen pohjalta. Todistaja oli neuvonut työnantajaa muutaman kerran yksittäisissä kysymyksissä.
SAMOK ry:n pääsihteeri E edustaa työnantajaa SAMOK ry:n työntekijöiden työsuhdeasioissa. Aloitettuaan tammikuussa 2006 E osallistui puheena olevaa työehtosopimusta koskeviin neuvotteluihin. Määräaikaisia työsuhteita oli neuvotteluissa käsitelty vuoden 2005 puolella, jolloin asiasta todistajan käsityksen mukaan oli jääty erimieliseksi. Työntekijäpuoli tyytyi sittemmin siihen, että määräaikaisuuden edellytykset kirjattiin työehtosopimukseen vain lakiviittauksena. Neuvotteluiden kuluessa sekä työnantaja- että työntekijäpuoli kysyivät tarvittaessa neuvoja liitoista, mutta varsinaisesti työehtosopimus neuvoteltiin työpaikkatasolla ERTO ry:ssä laaditun luonnoksen pohjalta.
Määräaikaisuuden perusteesta esitetty selvitys
C:n mukaan työsuhdemuodot opiskelijajärjestöissä ovat vaihtelevia. SAMOK ry:n yli kahdestakymmenestä jäsenjärjestöstä noin puolet käyttää vakituisia ja puolet määräaikaisia työsuhteita edunvalvontatehtävissä. Todistajan tiedon mukaan SAMOK ry:n kattojärjestö Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:ssä samoin kuin Suomen OpiskelijaAllianssi - OSKU ry:ssä ja Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry:ssä kaikki työsuhteet ovat vakinaisia.
H on kertonut, että SAMOK ry:stä oli kesällä 2005 tiedusteltu edellytyksistä käyttää määräaikaisia työsuhteita edunvalvontatehtävissä. Selvitettyään asiaa H oli todennut työnantajalle, että näissä tehtävissä työn luonne sallii määräaikaiset työsuhteet. Kannanotto perustui siihen, että opiskelijoiden edunvalvontatyö edellyttää läheistä liityntää opiskelijaelämään ja että ainakin yliopistojen ylioppilaskunnissa on jo pitkään käytetty määräaikaisia työsuhteita näissä tehtävissä.
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:n pääsihteeri F on kertonut tuntevansa opiskelijajärjestöjen järjestörakenteen ja niissä tehtävän työn sekä ylioppilaskuntien että muiden opiskelijajärjestöjen osalta. Opiskelijoiden edustaminen ja heidän etujensa uskottava ajaminen edellyttävät todistajan mukaan sitä, että edustajat ovat opiskelijoita itsekin. Sekä SYL:ssa että sen 21 jäsenjärjestössä edunvalvontatyötä tekevät työntekijät ovat määräaikaisessa, yleensä 1-3 vuoden pituisessa työsuhteessa. Tämä työn luonteeseen pohjautuva käytäntö on syntynyt 1940-1950 -luvuilla.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston pääsihteerin G:n mukaan opiskelijoiden uskottava edustaminen edellyttää, että edustajat ovat itsekin opiskelijoita.
E:n mukaan SAMOK ry:n 10-vuotisen historian aikana edunvalvontatehtävissä toimivat työntekijät ovat olleet määräaikaisissa työsuhteissa, joiden kesto on yleensä ollut 3 vuotta. Kiinnostusta jatkosopimuksiin ei ole ollut. Edunvalvontatehtävissä toimivien työntekijöiden määräaikaisuuden perusteena on E:n mukaan pidetty uskottavuutta ja vaatimusta omakohtaisesta opiskelijaelämän tuntemuksesta. SAMOK ry:n kysyttyä perusteen lainmukaisuutta työnantajaliitosta heille kerrottiin, että työn luonne voi perustella määräaikaisten työsuhteiden käyttämisen. Liitto oli tuonut esiin, ettei tämä tulkinta ole ehdottoman varma.
Arviointi ja johtopäätökset
SAMOK ry:ssä on ollut erimielisyyttä määräaikaisten työsopimusten käyttöedellytyksistä jo ennen työehtosopimusneuvottelujen alkamista. Asiaa on käsitelty myös työehtosopimusneuvotteluissa, mutta siitä ei ole päästy yksimielisyyteen. Määräaikaisten työsuhteiden edellytykset on esitetyn selvityksen mukaan tämän vuoksi jätetty työehtosopimuksessa sen varaan, mitä laissa asiasta säädetään.
Vastaajat ovat vedonneet määräaikaisten työsopimusten käyttämisen perusteena työnantajan asemaan opiskelijoita edustavana järjestönä ja tarpeeseen ylläpitää edunvalvonnan uskottavuutta sillä, että näissä tehtävissä toimivat ovat itsekin opiskelijoita tai vastavalmistuneita henkilöitä. Kanteessa tarkoitettujen henkilöiden työsopimukset on näistä syistä tehty yhdistyksen vakiintuneen käytännön mukaisesti 3 vuoden määräajaksi.
Työnantajan toiminnan uskottavuus ja sen säilyttäminen voivat yleisesti ottaen tulla kysymykseen perusteina, joiden mukaan harkitaan solmittavien työsopimusten kestoaikaa. Tässä asiassa kysymys on siitä, onko SAMOK ry:llä näistä syistä ollut A:ta ja B:tä palkatessaan nimenomaan heidän työsuhteeseensa liittyvä perusteltu syy tehdä sopimukset määräaikaisina. A:n ja B:n sopimuskausia ei ole kytketty heidän opintojensa vaiheeseen tai heidän muuhun henkilökohtaiseen tilanteeseensa. Selvitystä tai yksilöityjä väitteitä ei ole esitetty siitä, millä tavoin A:n tai B:n uskottavuus opiskelijoiden edunvalvojina heikkenee sinä ajankohtana, jolloin heidän työsopimuksensa on sovittu päättyväksi. Työtuomioistuin ei ylipäänsä pidä kovin perusteltuna näkemystä, jonka mukaan opiskelijajärjestön toiminnan uskottavuus edellyttäisi, että järjestön kokopäiväistä edunvalvontatyötä tekevien olisi oltava opiskelijoihin samastettavia henkilöitä.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden sosiaalisten ja koulutuksellisten etujen edistäminen kuuluu SAMOK ry:n pysyviin tarkoituksiin. SAMOK ry:n jäsenyhdistysten henkilöjäseninä olevien opiskelijoiden vaihtumisella ei ole vaikutusta edunvalvontatyön sisältöön. Koska A:n hoitama sosiaalipoliittisen sihteerin tehtävä ja B:n koulutuspoliittisen sihteerin tehtävä ovat osa SAMOK ry:n pysyvää toimintaa, yhdistyksen luonnetta opiskelijajärjestönä ei voida tältäkään kannalta pitää perusteltuna syynä määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle.
Opiskelijajärjestöjen edunvalvontatehtävissä toimivien henkilöiden työsuhdekäytännöistä esitetty selvitys osoittaa, että määräaikaiset työsopimukset ovat yliopisto-opiskelijoita edustavissa järjestöissä vakiintunut käytäntö. Muiden opiskelijajärjestöjen edunvalvontatehtävissä sen sijaan käytetään myös toistaiseksi voimassaolevia työsopimuksia, joten työsuhteiden kestoajat opiskelijajärjestöissä ovat siis jonkin verran vaihtelevia. Tietyn alan käytäntö ei muutoinkaan voi yksinomaisena syynä muodostaa työsopimuslaissa tarkoitettua perusteltua syytä määräaikaisten työsopimusten solmimiseen.
Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että SAMOK ry:llä olisi ollut työehtosopimuksen ja työsopimuslain mukainen peruste tehdä A:n ja B:n kanssa määräaikainen työsopimus. Työsopimuksia on siten pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.
Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti
SAMOK ry on menetellyt A:n ja B:n työsopimuksia koskevassa asiassa työnantajaliitolta saamansa ohjeistuksen mukaisesti. Sen vuoksi yhdistys ei ole rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Asian tulkinnanvaraisuuden takia myöskään Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ei voida katso laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.
Oikeudenkäyntikulut
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja SAMOK ry ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan ERTO ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 2.000 euroa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että A:n ja B:n työsopimukset Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry:n kanssa ovat voimassa toistaiseksi.
Muilta osin kanne hylätään.
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Niskanen, Vertanen ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.
Tuomio on yksimielinen.