Labor court allows wage increase for expanded duties but dismisses collective bargaining claim due to statute of limitations.

Kaupungin kaavoitusavustajalle määrätyt uudet tehtävät olivat merkinneet tehtävien monipuolistumista ja siten hänen vastuualueensa laajenemista olennaisesti verrattuna kaavoitusavustajan tehtäviin, joiden perusteella hänen tehtäväkohtainen palkkansa oli aikanaan määrätty. Koska kaavoitusavustajan työtehtävien voitiin siten katsoa muuttuneen teknisten sopimuksen 9 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, olisi myös hänen tehtäväkohtaista palkkaansa tullut korottaa. Kaupunki ei ollut rikkonut työehtosopimusta tietensä eikä Kunnallinen työmarkkinalaitos laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kysymys myös kunnallisen pääsopimuksen neuvotteluoikeutta koskevien määräaikojen suhteesta työsopimuslaissa säädettyihin vanhentumis- ja kanneaikoihin.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 12

KANTAJA

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Vantaan kaupunki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.10.2007

Pääkäsittely 18.12.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknisten sopimuksen 2000 (TS-2000) 9 §:ssä on tehtäväkohtaisesta palkasta muun ohella seuraavat määräykset:

1 mom. Kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää paikallisten yleisten periaatteiden mukaisesti viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon seuraavat tekijät:

* tehtäviin kuuluva päätösvalta,

ratkaisujen merkittävyys ja vaikutukset

harkintavallan laajuus ja itsenäisyys

*töiden ja toimintojen järjestämistä koskevan vastuun laajuus,

*asema organisaatiossa,

*tehtävien vaatimat tekniset tiedot, taidot ja osaaminen,

*työnantajan edellyttämä koulutus,

*työnantajan edellyttämä kokemus,

*tehtävien edellyttämät vuorovaikutustaidot ja

*työolosuhteet.

Soveltamisohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tehtäväkohtaista palkkaa korottavat sellaiset tehtävät, joista aikaisemmin voimassa olleiden sopimusmääräysten tai muulla perusteella on tullut maksaa erillisiä palkkioita tai lisiä mm. seuraavin perustein:

1 pääviranhaltija tai työntekijä on määrätty vastaamaan vaativammasta tehtäväkokonaisuudesta siten, että hänen vastuualueensa tai tehtäviensä vaativuus on kasvanut olennaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom. Jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohta on:

1. Toiseen virkaan siirtymishetki,

2. Tehtävien muutosajankohta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tai

3. Kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi.

Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain yli kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.

Soveltamisohje

Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla muun muassa siirto toiseen virkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi edellä mainitun määräajan päätyttyä.

Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esimerkiksi toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.

Viranhaltijalle tai työntekijälle annettu määräys hoitaa omien työtehtävien ohella vähintään puolet toisen tehtävistä tämän ollessa estyneenä merkitsee sitä, että viran haltijan tai työntekijän tehtävät tulevat olennaisesti vaativammiksi. Tällaisessa tapauksessa on peruste korottaa tehtäväkohtaista palkkaa, jos järjestely kestää vähintään 10 työpäivää tai vuosilomasijaisuus yli 2 viikkoa eikä näitä tilapäisiä tehtäviä ole otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa. Ennen 1.1.1998 korotus oli tapauksesta riippuen 100 mk/kk - 10 prosenttia peruspalkasta.

Teknisten sopimuksen 2001 - 2002 (TS-01), voimassa 1.2.2001 - 31.1.2003, tehtäväkohtaista palkkaa koskeva 9 §:n määräys on samansisältöinen.

Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004 (TS-03) 9 §:ssä on tehtäväkohtaisesta palkasta asiallisesti samansisältöiset määräykset, täydennettynä tehtäväkuvausta ja tehtävien vaativuuden arviointia koskevilla määräyksillä.

KANNE

Vaatimukset

Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että kaavoitusavustaja A:lla on ollut oikeus teknisten sopimuksen 9 §:n nojalla tehtäväkohtaisen palkan korotukseen 1.1.2001 ja 31.12.2004 väliseksi ajaksi A:n hoitaessa omien tehtäviensä ohella joukkoliikenteen tiedotustehtäviä tiedottaja B:n sairausloman aikana ja että Vantaan kaupunki on rikkonut työehtosopimuksen 9 §:n määräyksiä jättäessään tarkistamatta A:n tehtäväkohtaisen palkan,

tuomitsee Vantaan kaupungin maksamaan työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa kantajalle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa kantajalle saman lain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä. kun työtuomioistuimen tuomio asiassa on annettu.

Perusteet

A on ollut Vantaan kaupungin palveluksessa 21.6.1976 lähtien. A on toiminut työsopimussuhteisena kaavoitusavustajana Vantaan maankäyttötoimen joukkoliikenneyksikössä 1.3.1990 lähtien 31.12.2004 saakka, jolloin kaupungin joukkoliikenneyksikön toiminta on päättynyt ja A nimetty joukkoliikennevastaavaksi Vantaan kaupungin teknisiin tuotantopalveluihin. Kaavoitusavustajan tehtävät ovat liittyneet joukkoliikenneinformaation laadintaan ja maastoon vientiin sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen. Tärkeimpiä tehtäviä ovat olleet joukkoliikenteen pysäkki- ja tilapäisinformaatiotiedotteiden laatiminen muun muassa pysäkkiaikataulujen tulostaminen joukkoliikennerekisteristä, maastoinformaation vienninsuunnittelu ja -ohjeistus, joukkoliikennesuunnittelijoiden avustustehtävät sekä kokoussihteerin tehtävät.

A on 1.1.2001 ja 31.12.2004 välisenä aikana hoitanut kaavoitusavustajan tehtävien lisäksi pääosan joukkoliikennetoimiston tiedottajan sairausloman aikaisista tiedottajan tehtävistä. Tiedottajan tehtävät ovat muodostaneet noin 35 prosenttia A:n tehtävistä.

Tammikuussa 2001 voimassa olleen teknisten sopimuksen 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen mukaan tehtäväkohtaisesta palkasta päätettäessä palkkaa korottavaksi tekijäksi on katsottu se, että henkilö on määrätty vastaamaan vaativammasta tehtäväkokonaisuudesta siten, että hänen vastuualueensa tai tehtäviensä vaativuus on kasvanut olennaisesti. Sama asia on sittemmin todettu 1.2.2003 voimaan tulleen teknisten sopimuksen (TS-03) 9 §:n 2 momentin soveltamisohjeessa. Näin ollen vastuualueen kasvamisella on merkitystä arvioitaessa tehtävien vaativuuden muutosta.

Vantaan kaupungin olisi tullut A:n tehtävien uudelleen järjestelyjen yhteydessä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, miten vastuualueen kasvun vaikutusta ja tehtävien vaativuuden muutosta on arvioitava, kun otetaan huomioon teknisten sopimuksen 9 §:n 1 momentissa mainitut tekijät, sekä toteuttaa selvityksen edellyttämät palkantarkistukset. Kun Vantaan kaupunki ei ole ryhtynyt tällaisiin toimenpiteisiin, sen olisi pitänyt perustellusti tietää rikkovansa teknisten sopimuksen 2000 9 §:n 1 ja 2 momentin määräyksiä. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on lisäksi otettava korottavana seikkana huomioon, että A oli 14.6.2002 päivätyllä maankäyttöjohtajalle osoitetulla kirjeellä vaatinut palkkansa tarkistamista teknisten sopimuksen 9 §:n 2 momentin mukaisesti. Lisäksi hyvityssakon määrään vaikuttavana korottavana tekijänä on huomioitava, että palkantarkistus on laiminlyöty 4 vuoden ajalta.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi tullut viimeistään keskusneuvottelujen yhteydessä havaita, että Vantaan kaupunki on asiassa menetellyt teknisten sopimuksen vastaisesti. Kun Kunnallinen työmarkkinalaitos on jättänyt huolehtimatta siitä, että Vantaan kaupunki menettelee asiassa teknisten sopimuksen mukaisesti, on Kunnallinen työmarkkinalaitos laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa ja on tuomittava maksamaan hyvityssakkoa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Vantaan kaupunki ovat ensisijaisesti vaatineet kanteen jättämistä tutkitavaksi ottamatta siltä osin kuin kanne koskee kaavoitusavustaja A:n tehtäväkohtaiseen palkkaan 1.1.2004 edeltävänä aikana liittyvää työehtosopimuksen rikkomisväitettä ja kanteen hylkäämistä muilta osin.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Vantaan kaupunki ovat lisäksi vaatineet Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Vantaan kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Oikeudenkäyntiväite

Työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan "(j)os työehto- tai virkaehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvotteluja tapahtumatta jäämiseen."

Kunnallisen pääsopimuksen 11 §:n määräyksin on sopijaosapuolia sitovalla tavalla sovittu niistä menettelytavoista, joita on noudatettava työ- ja virkaehtosopimuksia koskevien erimielisyyksien ratkaisemisessa. Pääsopimuksen 11 §:ssä, jonka otsikkona on "Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen", on määräykset paitsi kanneoikeuden myös neuvotteluoikeuden vanhentumisesta. Neuvotteluoikeuden vanhentuminen ei välttämättä merkitse kanneoikeuden vanhentumista.

Pääsopimuksen 11 §:n määräyksen mukaan paikallis- ja keskusneuvotteluja on puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt. Määräyksen soveltamisohjeen mukaan "(v)anhentumisajan kulumisen keskeyttää vain kirjallinen paikallis- tai keskusneuvottelupyyntö (ei esim. muu kirjallinen vaatimus tai välitön neuvonpito)."

Pääsopimuksessa tarkoitettu kanneoikeuden vanhentuminen on 31.12.2003 asti johtanut kantajan kanteen hylkäämiseen. Työsopimuslain 13 luvun 9 §:n pakottavan säännöksen mukainen palkkasaatavan ja muun työsopimuslaissa tarkoitetun saatavan viiden vuoden vanhentumisaika on 1.1.2004 lukien syrjäyttänyt pääsopimuksen määräyksen kanneoikeuden vanhentumisesta ja lain muutosta koskevan siirtymäsäännöksen perusteella pidentänyt taannehtivasti myös ennen 1.1.2004 syntyneiden ja jo vanhentuneidenkin saatavien kanneoikeuden vanhentumisaikaa.

Työsopimuslailla ei kuitenkaan ole säädetty pääsopimuksen mukaisesta neuvotteluoikeuden vanhentumisesta. Neuvotteluoikeuden vanhentuminen ei merkitse työehtosopimukseen perustuvan kanneoikeuden ja saatavan vanhentumista. Tällaista saatavaa voidaan vaatia nostamalla kanne yleisessä tuomioistuimessa työsopimuslain 13 luvun 9 §:n perusteella sen mukaisten vanhentumisaikojen kuluessa, jotka ovat 1.1.2004 lukien koskeneet myös työehtosopimukseen perustuvia saatavia.

Neuvotteluoikeuden vanhentuminen merkitsee vain sitä, että riita-asiaa ei saa työtuomioistuimessa tutkia, vaan kanne pitää jättää menetetyn neuvotteluoikeuden osalta tutkimatta. Koska esillä olevassa asiassa on pyydetty paikallisneuvotteluja 12.10.2005, kanne on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se koskee 1.1.2004 edeltävää aikaa. Kanteessa tarkoitettu vahvistusvaatimus voi näin ollen koskea vain vuotta 2004.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n tehtäväkohtaista palkkaa ei ole TS-03:n 9 §:n 2 momentin perusteella tarkistettava ajaksi 1.1.-31.12.2004. A on tehnyt Vantaan kaupungin joukkoliikenneyksikössä kaavoitusavustajana pysäkki-informaatiotehtäviä, siis lähinnä tiedotustehtäviä. A:n tehtävät eivät ole muuttuneet olennaisesti vaativammiksi sen vuoksi, että hän on tehnyt vuonna 2004 kaavoitusavustajan tehtäviensä lisäksi osan joukkoliikennetoimiston tiedottajan tehtävistä.

Tiedottajan tehtävät ovat muodostaneet vain noin 20 - 25 prosenttia A:n tehtävistä. A:n tekemät tiedottajan tehtävät ovat olleet pääosin yksinkertaisimpia rutiinitehtäviä ja siten enintään yhtä vaativia kuin hänen kaavoitusavustajan tehtävänsä. A:n kaavoitusavustajan tehtäviä vaativampia tehtäviä olivat toimiminen YTV:n tiedotus- ja markkinointiryhmässä tiedottajan sijaisena (keskimäärin kuusi päivää vuodessa) ja linja-autolinjan 61 markkinointi (keskimäärin kolme päivää vuodessa), mutta ne ovat muodostaneet A:n tehtävistä vain noin 3,5 prosenttia. A:n tehtävät eivät näin ollen ole muuttuneet joukkoliikennetoimiston tiedottajan tehtävien hoitamisen vuoksi olennaisesti hänen kaavoitusavustajan tehtäviään vaativammiksi.

Tiedottajan tehtävänä oli joukkoliikennetoimiston ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen ja messujen ja kampanjoiden järjestäminen. Tiedottajan tehtävistä vaativimmat olivat siirtyneet vuoden 2000 alusta lukien Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) hoidettaviksi. Vantaan kaupungin hoidettaviksi jäivät rutiinimaiset ja yksinkertaisemmat tiedottajan tehtävät, joita oli loput tiedottajan tehtävistä. Nämäkin tehtävät jaettiin A:n lisäksi kahden muun työntekijän kesken.

TS-03:n 9 §.n 2 momentin soveltamisohjeen mukaan jos viranhaltija tai työntekijä on määrätty vastaamaan vaativammasta tehtäväkokonaisuudesta siten, että hänen vastuualueensa tai tehtävänsä vaativuus on kasvanut olennaisesti, tämä on otettava huomioon palkkauksessa. Kantajan mukaan vastuualueen kasvulla on merkitystä arvioitaessa tehtävien vaativuuden muutosta. Näin on kuitenkin soveltamisohjeen sanamuodonkin mukaan laita vain, jos vastuualueen vaativuus on samalla kasvanut olennaisesti. Pelkkä työmäärän lisääntyminen ei johda tehtävän vaativuuden kasvamiseen.

A:lle lisätyt tiedottajalle kuuluneet tehtävät ovat pääosin enintään yhtä vaativia kuin hänen kaavoitusavustajan tehtävänsäkin. Hänen tehtävänsä eivät siten ole muuttuneet tiedottajan tehtävien tekemisen vuoksi aiempaa vaativammiksi. Tiedottajan saama A:n tehtäväkohtaista palkkaa 150 euron verran korkeampi tehtäväkohtainen palkka on perustunut pääosin niiden tehtävien vaativuuteen, jotka vuoden 2000 alusta lukien siirrettiin Vantaan kaupungilta YTV:n hoidettaviksi.

Vantaan kaupunki on pidättyessään maksamasta A:lle vaadittua korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa menetellyt Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeiden mukaan eikä siten ole voinut työehtosopimuslaissa tarkoitetuin tavoin tietensä rikkoa kanteen perusteena olevaa työehtosopimusta. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n kirje 14.6.2002 maankäyttöjohtaja C:lle

2. A:n vuonna 2003 laatima työajan käyttölomake

Vastaajien kirjallinen todiste

1. Keskusneuvottelupöytäkirja 18.1.2007

Kantajan henkilötodistelu

1. Joukkoliikennevastaava A

2. Liikenneinsinööri D

Vastaajien henkilötodistelu

1. Tieinsinööri E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Vastaajien väite siitä, että kanne pitää jättää 1.1.2004 edeltävältä ajalta kunnallisen pääsopimuksen 11 §:n mukaisen neuvotteluoikeuden vanhentumisen vuoksi tutkimatta, koskee kanteen hyväksymisen tai hylkäämisen asiallisia perusteita eikä vaikuta kanteen tutkimisen edellytyksiin. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkää vastaajien vaatimuksen, jonka mukaan kanne olisi jätettävä tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Tausta ja erimielisyys

Vantaan kaupungin joukkoliikennetoimiston tiedottajan jäätyä sairauslomalle on kaupungin maankäyttötoimen joukkoliikenneyksikön kaavoitusavustaja A hoitanut tiedottajan sairausloman aikaisia tiedottajan tehtäviä 1.1.2001 ja 31.12.2004 välisenä aikana.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko A:lla ollut teknisten sopimuksen 9 §:n nojalla oikeus tehtäväkohtaisen palkan korotukseen hänen hoitaessaan omien tehtäviensä ohella joukkoliikenteen tiedotustehtäviä tiedottajan sairausloman aikana ja onko Vantaan kaupunki rikkonut teknisten sopimuksen 9 §:n määräyksiä jättäessään tarkistamatta A:n tehtäväkohtaisen palkan sekä onko Kunnallinen työmarkkinalaitos laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

A:n työtehtävien muutoksista esitetty selvitys

D on toiminut Vantaan kaupungin joukkoliikenneyksikössä liikenneinsinöörinä ja A:n työtoverina vuoden 2004 loppuun. D:n mukaan A huolehti kaavoitusavustajana muun muassa aikatauluyhdistelmistä, linja-autopysäkki-informaatiosta sekä aikataulu- ja reittikartoista. Kaupungin joukkoliikennetoimiston tiedottajan jäätyä vuoden 2001 alusta pitkälle sairauslomalle A:n esimies siirsi suullisella määräyksellä kaikki tiedottajan tehtävät A:lle oman toimen ohella hoidettaviksi. Siirtyneet tehtävät muodostivat niin suuren osan A:n tehtävistä, ettei hänen päivittäinen työaikansa tavallisesti riittänyt uuden tehtäväkokonaisuuden hoitamiseen. Tiedottajalta siirtyneet tehtävät, esimerkiksi asiakaspalautteisiin vastaaminen, oli vaativampaa työtä kuin A:n aikaisemmat tehtävät. A:n aikaisempaan työhön ei liittynyt myöskään asiakaspalvelua.

Arviointi ja johtopäätökset

Teknisten sopimuksen 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen mukaan tehtäväkohtaisesta palkasta päätettäessä palkkaa korottavaksi tekijäksi on katsottu se, että työntekijä on määrätty vastaamaan vaativammasta tehtäväkokonaisuudesta siten, että hänen vastuualueensa tai tehtäviensä vaativuus on kasvanut olennaisesti. Työtuomioistuin on aiemmassa käytännössään tulkinnut sopimusmääräystä siten, että vastuualueen kasvamisella tarkoitetaan viranhaltijan työtehtävien laadussa tapahtuvia muutoksia. Kysymyksessä voi olla työtehtävien vaativuuden kasvu tai tehtävien monipuolistuminen. Pelkästään työtehtävien määrällinen lisäys ei vielä merkitse määräyksessä tarkoitettua muutosta (TT 2003:70 ja TT 2005:70).

A on 1.1.2001 ja 31.12.2004 välisenä aikana hoitanut kaavoitusavustajan tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi myös joukkoliikennetoimiston tiedottajan tehtäviä hänen sairauslomansa aikana. Tehtävien uudelleenjärjestelyt eivät ole vähentäneet samanaikaisesti A:lla olleita kaavoitusavustajan tehtäviä. Uudenlaiset tehtävät ovat liittyneet erityisesti asiakaspalautteiden hoitamiseen sekä osallistumiseen pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan työryhmätyöskentelyyn ja esikoululaisten liikenneopetukseen. A:lle määrätyt uudet tehtävät ovat työtuomioistuimen arvion mukaan merkinneet tehtävien monipuolistumista ja siten hänen vastuualueensa laajenemista olennaisesti verrattuna kaavoitusavustajan tehtäviin, joiden perusteella hänen tehtäväkohtainen palkkansa on aikanaan määrätty. Koska A:n työtehtävien voidaan siten katsoa muuttuneen 1.1.2001 teknisten sopimuksen 9 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, olisi myös hänen tehtäväkohtaista palkkaansa tullut tarkistaa mainitusta ajankohdasta lukien.

Neuvotteluoikeuden vanhentuminen

Vastauksen mukaan kanteen vahvistusvaatimus on 1.1.2004 edeltävältä ajalta vanhentunut kunnallisen pääsopimuksen 11 §:n nojalla. Määräyksen mukaan paikallis- ja keskusneuvotteluja on puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt. Paikallisneuvottelupyyntö A:n asiassa on tehty Vantaan kaupungille 12.10.2005.

Työtuomioistuin on aikaisemmassa tuomiossaan TT 2006:88 käsitellyt kunnallisen pääsopimuksen kanneoikeutta koskevan määräajan suhdetta työsopimuslaissa säädettyihin vanhentumis- ja kanneaikoihin. Työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluessa erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Työtuomioistuimen ratkaisun mukaan työsuhdesaatavien vanhentumista ja kanneaikoja koskeva säännös on pakottavaa oikeutta. Pääsopimuksella ei ollut voitu sopia laissa säädettyä lyhyemmästä kanneajasta työntekijän vahingoksi.

Työtuomioistuimella ei ole perusteita päätyä muunlaiseen arvioon tämän asian yhteydessä. Neuvottelumääräaika ja kanneaika ovat pääsopimuksen mukaan samanlaisessa asemassa sikäli, että molempien ylittämisestä seuraa puhevallan menettäminen. Koska A:n tehtäväkohtaisesta palkasta kuitenkin on tehty paikallisneuvottelupyyntö 12.10.2005 eli vanhentuminen on katkaistu työsopimuslaissa säädetyin tavoin viiden vuoden kuluessa 1.1.2001 lukien, ei neuvotteluoikeus ollut vanhentunut siltäkään osin kuin erimielisyys on koskenut aikaa 1.1.2001 - 31.12.2003.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Koska asia on ollut tulkinnanvarainen ja Vantaan kaupunki on menetellyt siinä Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta saamansa ohjeistuksen mukaisesti, kaupunki ei ole rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Asian epäselvyyden vuoksi myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Vantaan kaupunki ovat jutun pääosin hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 9.776,70 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että kaavoitusavustaja A:lla on ollut oikeus teknisten sopimuksen 9 §:n nojalla tehtäväkohtaisen palkan korotukseen 1.1.2001 ja 31.12.2004 väliseksi ajaksi A:n hoitaessa omien tehtäviensä ohella joukkoliikenteen tiedotustehtäviä tiedottaja B:n sairausloman aikana.

Enemmälti kanne hylätään.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Vantaan kaupunki velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n oikeudenkäyntikulut 9.776,70 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Sutela, Vuorio ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.