Labour Court dismissed union claim as established local agreement allowed immediate layoffs without notice.

Yhtiössä oli ollut vakiintunut ja pääluottamusmiehen hyväksymä lomautuskäytäntö, jonka mukaan työnantaja oli voinut lomauttaa työntekijän ilman lomautusilmoitusaikaa. Tätä käytäntöä on voitu pitää työehtosopimuksen mukaisena paikallisena sopimuksena. Yhtiö ei siten ollut rikkonut työehtosopimusta lomauttaessaan työntekijän noudattamatta 14 päivän ilmoitusaikaa, joten työntekijällä ei ollut oikeutta tällä perusteella vaatimaansa vahingonkorvaukseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 114

KANTAJA

Rakennusliitto ry

VASTAAJA

Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry

KUULTAVA

Uusmatto Oy

ASIA

Työehtosopimuksen rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 6.10.2008

Pääkäsittely 10.11.2008

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 30.11.2002 ja 26.04.2005 allekirjoitettujen lattianpäällystysalan työehtosopimusten osana noudatettavassa irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevassa sopimuksessa (RISS) on muun ohella seuraavat määräykset:

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että rakennus-, vedeneristys-, lattianpäällystys-, maalaus- ja teknisen muurauksen aloilla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Lomauttaminen

4. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan solmia yritystä tai sen osaa koskevia lomautussopimuksia. Tällaisella sopimuksella voidaan poiketa työnantajan aloitteesta tapahtuvissa lomautuksissa työsopimuslain ja tämän sopimuksen lomautusta koskevista määräyksistä.

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa oikeaksi tulkinnan, että Uusmatto Oy on rikkonut rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen lomautusilmoitusaikaa koskevia määräyksiä lomauttamalla A:n ilman lomautusilmoitusaikaa,

velvoittaa Uusmatto Oy:n maksamaan A:lle vahingonkorvausta 7.101,40 euroa laillisine korkoineen työsuhteen päättymispäivästä 29.11.2006 lukien,

tuomitsee Lattian- ja seinänpäällystysliitto ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n ja Uusmatto Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

Uusmatto Oy on lomauttanut mattomies A:n 16.2.2004, 25.8.2004, 9.2.2006, 23.3.2006, 18.4.2006 ja 28.8.2006 noudattamatta 14 päivän lomautusilmoitusaikaa. Yhtiö ei ole solminut työehtosopimuksen mukaista paikallista sopimusta, jolla olisi voitu poiketa työsopimuslain 5 luvun 4 §:n mukaisesta vähintään 14 päivän lomautusilmoitusajasta. Yhtiön on siten velvollinen korvaamaan A:lle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla kokonaisuudessaan.

Menettelyn johdosta A:lle on aiheutunut vahinkoa ansionmenetyksinä noudattamatta jätettyjen lomautusilmoitusaikojen osalta yhteensä 7.101,40 euroa.

Työnantajan on täytynyt tietää, että menettely on ollut työehtosopimuksen vastainen, joten se on ainakin tuottamuksellisesti rikkonut työehtosopimusta.

Asianosaisliittojen välillä on neuvoteltu asiasta 21.06.2007. Työnantajaliitto ei kuitenkaan ole välittömästi ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen määräysten vastaisen olotilan poistamiseksi. Kun työnantajaliitto on selvistä työehtosopimusrikkomuksista huolimatta tukenut työnantajaa ja hyväksynyt tämän menettelyn puuttumatta asiaan, on se laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry, jonka lausumaan Uusmatto Oy on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä Rakennusliitto ry:n velvoittamista korvaamaan Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Uusmatto Oy:ssä on työntekijöiden kanssa suullisesti sovittu lomautuksista työehtosopimuksesta ja työsopimuslaista poiketen siten, että 14 päivän lomautusilmoitusaikaa ei tarvitse noudattaa. Työntekijälle ilmoitetaan, kun tiedetään, että hänelle ei ole töitä tarjolla. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että lomautusilmoituksia on annettu vuorokausi ennen lomautuksen alkamista. Lomautuksen mahdollisuudesta ilmoitetaan ja keskustellaan kuitenkin yleensä jo aikaisemmin suullisesti, kun on tiedossa työtilanne ja lomautustarpeen mahdollisuus. Vastaavanlaista menettelytapaa on noudatettu alalla yleisesti jo ainakin 70-luvulta alkaen. Uusmatto Oy:ssä edellä mainittua menettelyä on noudatettu yhtiön perustamisesta 1994 lukien. Samaa käytäntöä noudatettiin jo Suomen Väri Oy:ssä, jonka liiketoimintaa Uusmatto Oy on jatkanut.

Vahingonkorvausvastuun edellyttämä tuottamusaste, tahallisuus tai huolimattomuus, ei yhtiön osalta täyty, koska asiasta on sovittu työehtosopimuksen mukaisesti paikallisesti. Työsopimuslakia lyhyemmät lomautusilmoitusajat eivät ole tosiasiassa aiheuttaneet A:lle minkäänlaista vahinkoa. Lomautukset olisivat oletettavasti toteutuneet yhtä pitkinä ja A:lle aiheutunut ansionmenetys olisi ollut yhtä suuri riippumatta siitä, olisiko käytetty 14 päivän lomautusilmoitusaikaa tai sitä lyhyempää lomautusilmoitusaikaa. Lomautukset olisivat ainoastaan siirtyneet myöhemmäksi. Lisäksi huomattava osa lomautuksista on peruttu ja osa on ollut hyvin lyhytaikaisia.

Vaatimukset lomautusten 9.2. ja 23.3.2006 osalta ovat perusteettomia, sillä A on ollut kyseessä olevat aikajaksot töissä ja hänelle on maksettu näiltä ajanjaksoilta palkkaa ja työkalukorvausta. Lisäksi viimeisen 29.8.2006 alkaneen lomautuksensa aikana A oli työnantajan töissä tilapäisesti 1.9.2006 ja 4.9.2006, joten näiltäkään päiviltä korvaukselle ei ole perusteita. A on lisäksi lomautusaikoina työskennellyt toisen työnantajan palveluksessa, joten lomautuksista ei ole välttämättä edes aiheutunut minkäänlaista ansionmenetystä. Vahingonkorvausvaatimukset muiden kuin 16.2.2004, 25.8.2004, 18.4.2006 ja 28.8.2006 ilmoitettujen lomautusten osalta ovat täysin perusteettomia.

Uusmatto Oy ei ole siten rikkonut rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen lomautusilmoitusaikaa koskevia määräyksiä lomauttamalla A:n ilman lomautusilmoitusaikaa. Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry on tukenut yhtiön tulkintaa asiassa. Työnantajaliitto ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n laatima selvitys

2. Vetoomus 14.4.2008

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Vetoomus 14.4.2008

2. Asentajapalaverin 24.1.1997 asialista muistiinpanomerkinnöin

3. Lomautusilmoitukset 19.9.2002, 2.12.2002, 7.1.2003, 16.2.2004, 24.8.2004, 5.10.2005, 9.2.2006, 23.3.2006, 18.4.2006, 28.8.2006

4. A:n työ- ja palkkalaskelma ajalta 18.4.-29.4.2005

5. A:n työ- ja palkkalaskelma ajalta 3.10.–14.10.2005

6. A:n työ- ja palkkalaskelma ajalta 6.2.–19.2.2006

7. A:n työ- ja palkkalaskelmat ajalta 20.3.–2.4.2006 ja 3.–16.4.2006

8. Muistioneuvottelupöytäkirja 21.6.2007

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. Pääluottamusmies B

3. Entinen pääluottamusmies, eläkeläinen C

4. Entinen työsuojeluvaltuutettu D

5. Rakennusliitto ry:n työehtotoimitsija E

Vastaajan henkilötodistelu

1. Uusmatto Oy:n toimitusjohtaja F

2. Pääluottamusmies B

3. Työnjohtaja G

4. Lattianpäällystäjä H

5. Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n toimitusjohtaja I

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen 2 §:n 4 kohdan mukaan paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan solmia yritystä tai sen osaa koskevia lomautussopimuksia. Tällaisella sopimuksella voidaan poiketa työnantajan aloitteesta tapahtuvissa lomautuksissa työsopimuslain ja mainitun sopimuksen lomautusta koskevista määräyksistä.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Uusmatto Oy:ssä sovittu työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla siitä, että A:n kanteessa tarkoitetuissa lomautuksissa ei ole tarvinnut noudattaa työsopimuslain 5 luvun 4 §:n mukaista 14 päivän lomautusilmoitusaikaa.

Lomautusilmoitusajasta sopiminen työehtosopimuksen mukaan

Lattianpäällystysalan työehtosopimuksen 3 §:n mukaan paikallisella sopimuksella tarkoitetaan, ellei sopimiseen valtuuttavassa määräyksessä ole muuta sovittu, sopimista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan ja työntekijän kesken tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi ja se on tehtävä kirjallisesti, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.

E on Rakennusliitto ry:ssä vastannut alan työehtosopimuksesta vuodesta 2000. Hänen kertomansa mukaan rakennusalan irtisanomissuojasopimukseen otettiin 1.1.1998 lukien mahdollisuus sopia paikallisesti 14 päivää lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta. Tätä edeltäneessä vuodelta 1995 olleessa sopimuksessa toisin sopimisen mahdollisuutta ei vielä ollut. Vuonna 2008 sopimukseen lisättiin vaatimus kirjallisesta sopimuksesta, jos sopimus solmitaan työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Sitä ennen paikalliset sopimukset ovat voineet olla myös suullisia.

E:n mukaan työntekijä voi henkilökohtaisesti sopia lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta ja luottamusmies voi solmia siitä koko yritystä tai sen osaa koskevan paikallisen sopimuksen. Tällaisia sopimuksia ei E:n tietämän mukaan ole alalla kuitenkaan solmittu eikä asia ennen tätä tapausta ole ollut esillä liittojen välillä. Todistaja oli laatinut kirjallisen sopimusluonnoksen Uusmatto Oy:lle ja tiettävästi siltä pohjalta yrityksessä on nyt sopimus tehty.

I on kertonut olleensa lattianpäällystysalan tehtävissä vuodesta 1983 ja toimineensa Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n toimitusjohtajana vuodesta 2002. I:n mukaan erityinen ongelma alalla tulee siitä, että lattiapohjilla on erilaisia kuivumisaikoja. Tästä puolestaan voi aiheutua ongelmia päällystetöiden ajoittamisessa ja vaihtelevuutta työvoiman tarpeessa. Tämän vuoksi alalla on ollut tarve sopia joustavista lomautusilmoitusajoista. Tällaisia sopimuksia on myös tehty. Sopimusten olemassaolo tuli esille muun muassa viime sopimuskierroksen jälkeen, jolloin sopimukseen lisättiin kirjallisen sopimisen vaatimus. Yrityksistä tiedusteltiin toimintaohjeita suullisten sopimusten muuttamiseksi kirjallisiksi. Suullinen sopimus oli ollut voimassa esimerkiksi UP-lattiat- nimisessä yrityksessä.

Lomautusilmoitusajasta sopiminen Uusmatto Oy:ssä

A on kertonut olleensa Uusmatto Oy:n palveluksessa mattomiehenä kahdessa jaksossa ennen työsuhteensa päättymistä 2007. A oli solminut kirjallisen työsopimuksen yhtiön työnjohtajan G:n kanssa. Työsopimus ei sisältänyt ehtoa, että yhtiön ei tarvitsisi noudattaa lomautusilmoitusaikaa. Etukäteen lomautuksista ei edes keskusteltu. Yhtiö oli noudattanut tällaista menettelyä kaikkien työntekijöidensä osalta ainakin sinä aikana, kun A oli ollut yhtiön palveluksessa. Yhtiön lomautusilmoituskäytäntö on ollut esillä yhtiön työntekijöilleen järjestämissä asentajapalavereissa.

Vuodesta 1999 pääluottamusmiehenä toimineen B:n mukaan hän on kuluvana vuonna solminut koko yhtiötä koskevan kirjallisen paikallisen lomautussopimuksen, joka vastasi yhtiössä aikaisemmin noudatettua lomautusilmoituskäytäntöä. B oli aiemmin hyväksynyt yhtiön lomautusilmoituskäytännön omalta osaltaan. B kertoi laatineensa Rakennusliitolle osoitetun Uusmatto Oy:n kahdentoista työntekijän 14.4.2008 allekirjoittaman vetoomuksen siitä, että liitto vetäisi pois nyt kysymyksessä olevan kanteen työtuomioistuimesta. Vetoomuksen perustelujen mukaan kaikki allekirjoittaneet ovat tienneet ja hyväksyneet, että yhtiöllä ja sen työntekijöillä on ollut työehtosopimuksesta poikkeava vakiintunut lomautuskäytäntö, jota ei ole saatettu kirjalliseen muotoon. B:n mukaan käytäntö on ollut kaikkien asentajien tiedossa.

B ja H ovat yhdensuuntaisesti kertoneet, että lomautusilmoituskäytäntö on ollut esillä muun muassa yhtiön työntekijöilleen järjestämissä asentajapalavereissa. Yhtiön asentajapalaverista 24.1.1997 laaditussa pöytäkirjassa on merkintä lomautuksista ja yhtiössä noudatettavasta poikkeustyöehtosopimuksesta. Se tarkoittaa, että lomautusilmoituskäytäntö on ollut yhtiössä edellä tarkoitetulla tavalla poikkeava. B:n mukaan alalla on yleisemminkin ollut käytäntönä sopia lomautusilmoitusajoista joustavasti.

G:n ja F:n mukaan yhtiössä on 1990-luvulta lähtien vakiintuneesti noudatettu kaikkien työntekijöiden kanssa sellaista käytäntöä, että 14 vuorokauden lomautusilmoitusaikaa ei ole tarvinnut noudattaa. Asiasta oli neuvoteltu useissa asentajapalavereissa. G:n kertoman mukaan solmittaessa A:n kanssa työsopimus oli samalla suullisesti sovittu noudatettavaksi yhtiön poikkeavaa lomautuskäytäntöä. Tätä ehtoa ei kuitenkaan merkitty laadittuun kirjalliseen työsopimukseen. A on allekirjoittanut kaikki hänelle annetut lomautusilmoitukset ja hän on siten hyväksynyt yhtiössä noudatetun käytännön.

I:n mukaan liitto oli saanut kuulla erimielisyydestä Uusmatto Oy:ssä toimitusjohtaja F:ltä. Tämä oli kertonut yhtiössä noudatetusta käytännöstä ja myös siitä, että luottamusmies oli tuon käytännön hyväksynyt. Työnantajaliitolla ei ollut perusteita muodostaa asiaan erilaista kantaa, vaan kysymys oli sopimuksesta, jota yrityksessä oli noudatettu. Riitaneuvottelujen yhteydessä oli esitetty luottamusmiehen laatima saman seikan vahvistava vetoomus oikeudenkäynnistä luopumiseksi.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on esitetyn selvityksen perusteella riidatonta, että sovellettavan työehtosopimuksen mukaan paikallisesti voidaan sopia 14 päivää lyhyemmistä lomautusilmoitusajoista. Sopijapuolet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että tällainen sopimus voidaan tehdä sekä luottamusmiehen ja työnantajan välillä että työnantajan ja työntekijän välillä. Luottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmies edustaa.

Työehtosopimuksen mukaisen paikallisen sopimuksen solmiminen ei nyt riidanalaisena aikana ole edellyttänyt kirjallista muotoa. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimus on tällöin voinut syntyä paitsi nimenomaisesti sopimalla myös esimerkiksi vakiintuneen ja sopijapuolten hyväksymän käytännön kautta.

Esitetyn selvityksen mukaan Uusmatto Oy:ssä on jo 1990-luvulta lähtien ja siten myös A:n työsuhteiden voimassaoloajan ollut vakiintunut ja pääluottamusmiehen hyväksymä lomautuskäytäntö, jonka mukaan työnantaja on voinut lomauttaa työntekijän ilman lomautusilmoitusaikaa. Tätä käytäntöä on voitu pitää työehtosopimuksen mukaisena paikallisena sopimuksena. Kun yhtiössä on noudatettu koko yhtiötä koskevaa sopimuksen veroista käytäntöä, ei ole ollut välttämätöntä sopia lomautusilmoitusajoista enää erikseen kunkin työntekijän kanssa.

Kuitenkin työnantajapuolen mukaan A:n kanssa on työsopimusten solmimisen yhteydessä suullisesti sovittu yhtiön lomautuskäytännön noudattamisesta. Lisäksi A on lomautettu molempien työsuhteidensa aikana lukuisia kertoja tämän käytännön mukaisesti noudattamatta lomautusilmoitusaikaa. Hän ei ole riitauttanut lomauttamistaan ennen nyt kysymyksessä olevaa erimielisyyttä, joten hänenkin on katsottava tosiasiallisesti hyväksyneen yhtiön lomautuskäytännön.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Uusmatto Oy on paikallisen sopimuksen perusteella voinut lomauttaa A:n noudattamatta 14 päivän ilmoitusaikaa. Yhtiö ei siten ole rikkonut työehtosopimusta, joten A:lla ei ole oikeutta tällä perusteella vaatimaansa vahingonkorvaukseen.

Kun työehtosopimusta ei ole rikottu, ei myöskään Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Rakennusliitto ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 10.171,87 euroa, josta palkkion osuus ilman arvonlisäveroa on 8.041 euroa. Rakennusliitto ry on paljoksunut vaatimuksen määrää siltä osin kuin palkkiota on vaadittu yli 5.000 euroa yksilöimättä enemmälti, miltä osin vaatimus on perusteeton.

Vastaajan vaatimus perustuu työtuomioistuimelle esitettyyn erittelyyn asian ajamiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Suoritettuja toimenpiteitä on pidettävä aiheellisina ja aiheutuneita kustannuksia kohtuullisina. Näin ollen oikeudenkäyntikulujen korvaus on suoritettava vaatimuksen mukaisena.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Rakennusliitto ry velvoitetaan korvaamaan Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10.171,87 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Sutela, Lehto ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.