TT:2008-106 · Työtuomioistuin

Paperiteollisuuden toimihenkilöitä koskevan luottamusmiessopimuksen mukaan luottamusmiehenä ja osastoluottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan saanut siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli asianomaiseen tehtävään valituksi tullessaan.

Kysymys siitä, oliko työnantaja menetellyt edellä mainitun määräyksen vastaisesti siirtäessään osastoluottamusmiehenä toimineen vuoromestarin päivätyöhön osastomestariksi, sekä osastoluottamusmiehen oikeudesta siirron johdosta saamatta jääneisiin vuoro- ja muihin vastaaviin lisiin. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 106

KANTAJA

Toimihenkilöunioni TU ry

VASTAAJA

Metsäteollisuus ry

KUULTAVA

UPM-Kymmene Oyj

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 19.5.2008

Pääkäsittely 2.9.2008

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä voimassa olevan Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen osana sovellettavassa paperiteollisuuden luottamusmiessopimuksen 9 §:ssä on luottamusmiehen siirtämisestä muun ohella seuraava määräys:

Luottamusmiehenä ja osastoluottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen takia saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli asianomaiseen tehtävään valituksi tullessaan.

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa UPM-Kymmene Oyj:n menetelleen Metsäteollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välisen paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen osana noudatetun paperiteollisuuden luottamusmiessopimuksen luottamusmiehen siirtämistä koskevan 9 §:n määräyksen vastaisesti siirtäessään osastoluottamusmies A:n sellutehtaan vuoromestarin tehtävistä huonompipaikkaiseen päivätyöhön osastomestariksi,

velvoittaa UPM-Kymmene Oyj:n suorittamaan A:lle tähän mennessä saamatta jääneenä palkkana 23.4.2007 ja 31.12.2007 väliseltä ajalta yhteensä 12.526,92 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.401,43 eurolle 25.5.2007 lukien, 1.401,43 eurolle 26.6.2007 lukien, 2.535,15 eurolle 26.7.2007 lukien, 1.401,43 eurolle 24.8.2007 lukien, 1.446,87 eurolle 26.9.2007 lukien, 1.446,87 eurolle 26.10.2007 lukien, 1.446,87 eurolle 26.11.2007 lukien ja 1.446,87 eurolle 21.12.2007 lukien,

tuomitsee Metsäteollisuus ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene OYJ:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A on työskennellyt UPM-Kymmene Oyj:n palveluksessa vuodesta 1998 alkaen. Vuodesta 2001 lukien hän on työskennellyt tehdastutkimusteknikkona ja vuodesta 2004 lukien sellutehtaan vuoromestarina. A valittiin lokakuussa 2006 sellutehtaan osastoluottamusmieheksi toimikaudelle 2007 - 2008.

Työnantaja siirsi A:n 23.4.2007 vuoromestarin tehtävistä päivätyöhön koivukuitulinjan osastomestariksi. Siirto keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä päivätyöhön merkitsi A:n henkilökohtaisen palkan alenemista. Työnantaja ei ole suostunut kompensoimaan ansionmenetystä. Ansiotason lasku johtui saamatta jääneistä vuoro- ynnä muista lisistä sekä sunnuntaityökorvauksista.

Luottamusmiehen siirtoa koskeva sopimusmääräys turvaa A:n palkan sille tasolle kuin se oli osastoluottamusmiesvalinnan tapahtuessa. Nykyistä määräystä sisällöllisesti vastannutta yhdysmiessopimuksen määräystä on tulkittu sen laatimisesta eli vuodesta 1973 lähtien siten, että tarkoituksena oli turvata yhdysmiehen (nyk. luottamusmiehen) ansiotasoa. Määräys siirrettiin muuttumattomana paperiteollisuuden toimihenkilöiden luottamusmiessopimukseen vuonna 2003.

Työtuomioistuimen ratkaisuista TT 1977-40 ja 1977-69 ilmenee, että yhdysmiessopimuksen kysymyksessä olevasta määräyksestä ja huonompipalkkainen työ -käsitteen tulkinnasta aikanaan STK ry:n ja STTK-T ry:n välisissä neuvotteluissa sovittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota vuorotyössä toimivan yhdysmiehen siirtämiseen päivätyöhön. Ansionalenema näissä tapauksissa johtui tuolloin ja johtuu edelleen lisien ja sunnuntaityökorvausten menetyksestä, joilla on huomattava vaikutus toimihenkilön henkilökohtaisen palkan määrään. Ratkaisuista ilmenee sopijapuolten yhteinen näkemys siitä, että sopimuskohta turvaa yhdysmiehen palkan markkamääräisesti siihen ajankohtaan, kun yhdysmieheksi valinta tapahtui. Sopimusmääräystä on työtuomioistuimen käytännössä tulkittu suojamääräyksenä (näin myös TT 1979-49).

Metsäteollisuus ry on katsonut, että käsite huonompipalkkainen työ ei sisällä erillisiä lisiä, koska paperiteollisuuden toimihenkilösopimusta sovellettaessa kuukausipalkalla tarkoitetaan toimihenkilön kuukausipalkkaa luontaisetuineen ilman lisiä. Luottamusmiessopimuksen huonompipalkkainen työ -käsitteen tulkinnassa ei kuitenkaan ole koskaan käytetty kuukausipalkan käsitettä. Myöskään paperiteollisuuden työntekijöitä koskevan luottamusmiessopimuksen mahdollisesti erisisältöisellä siirto- ja palkkasuojalla ei ole merkitystä tulkittaessa yhdysmies- ja runkosopimuspohjaista toimihenkilöpuolen sopimusmääräystä.

A:lle on kertynyt ansionmenetystä 31.12.2007 mennessä 12.526,92 euroa.

Metsäteollisuus ry on rikkonut valvontavelvollisuuttaan hyväksyessään jäsentyönantajansa työehtosopimuksen vastaisen menettelyn ja tukiessaan sitä. Työnantajaliiton olisi edellä viitatut työtuomioistuimen ratkaisut huomioon ottaen tullut havaita työnantajan menettelyn virheellisyys ja vaatia sitä noudattamaan työehtosopimusta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry on vastauksessaan, johon UPM-Kymmene Oyj on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Toimihenkilöunioni TU ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n vakituinen työ on tehdastutkimusteknikko, mutta vuosina 2004 - 2006 hän toimi tilapäisesti vuoromestarina. Vuonna 2007 A siirtyi tehtaalla noudatetun työnkierto-ohjelman mukaisesti osastomestariksi.

Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 9 §:n määräys luottamusmiehen siirtämisestä on pysynyt jokseenkin muuttumattomana 1970-luvulta lähtien. Paperiteollisuuden työntekijöiden luottamusmiesten siirtämistä koskevien sopimusmääräysten soveltamisohjeissa oli vuoteen 1990 asti maininta siitä, että siirrettäessä luottamusmies toiseen työhön säilyy aikatyössä luottamusmiehen henkilökohtainen aikapalkka ilman olosuhde- ja vuorotyölisiä. Työntekijöiden luottamusmiehen siirtämistä koskevia määräyksiä on myös vuoden 1990 jälkeen tulkittu tämän soveltamisohjeen mukaisesti. Vaikka toimihenkilöitä koskevassa luottamusmiessopimuksessa ei olekaan vastaavaa soveltamisohjetta, on tarkoituksenmukaista, että varsin samansisältöisiä saman alan sopimusmääräyksiä tulkitaan yhdenmukaisella tavalla.

Kantajan viittaamista työtuomioistuimen ratkaisuista ei saada tukea kanteelle. Ratkaisussa TT 1977-69 vahvistettiin, että yhdysmies tuli siirtotilanteessa pitää vähintään samassa palkkaryhmässä kuin missä hän oli yhdysmieheksi tullessaan. Tapauksessa TT 1979-49 katsottiin, että luottamusmies voidaan siirtää, jos hänen palkkauksensa perusteena oleva vaativuusluokitus pysyy entisellään. Myös työtuomioistuimen ratkaisuista TT 1991-24 ja TT 2007-81 ilmenee, että luottamusmiehen vuoro- ja olosuhdelisät eivät kuulu siirtosuojan piiriin.

Osastomestariksi siirtyminen joka tapauksessa nosti A:n palkkaa ja hänen palkkansa perusteena oleva vaativuusluokituskin pysyi ennallaan. Myös A:n vuosiansio säilyi jokseenkin ennallaan. Lisäksi on huomattava, että 25.1.1980 tehdyn paikallisen sopimuksen ja siinä viitatun runkosopimuksen mukaan kiinteitä lisiä ei makseta tilanteessa, jossa työntekijä siirtyy toiseen työaikamuotoon yli 7 päiväksi. Koska A siirtyi huhtikuussa 2007 päivävuoroon yli seitsemäksi päiväksi, ei hänelle tule maksaa vuorolisiä muuten kuin tehtyjen vuorojen mukaan.

Työnantaja ei ole rikkonut paperiteollisuuden toimihenkilösopimusta siirtäessään A:n työkierron mukaisesti muihin töihin, joten myöskään Metsäteollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Intranet-tiedote 22.12.2003 sellutehtaalla tapahtuneista nimityksistä

2. Luottamusmiesvalinnoista lähetetty ilmoitus 30.10.2006

3. Kaukaan tehtaan organisaatio 1.1.2007

4. Intranet-tiedote 5.4.2007 organisaatiomuutoksista

5. Työtuomioistuimen tuomio TT:1977-69

6. Työtuomioistuimen ratkaisu TT 1977-40

7. STK:n ja STTK:n välinen yhdysmiessopimus 1974

8. STK:n ja muiden ohella STTK:n välinen yhdysmiessopimus 1990

9. A:n tilinauhat 10/2006 - 12/2007

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Neuvottelumuistio 26.10.1999

2. Kaukaan sellutehtaan organisaatio 1.1.2007

3. Kaukaan tehtaalla 25.1.1980 tehty vuoro- ym. lisiä koskeva paikallinen sopimus

4. Työnantajan ilmoitus 4.3.2008 A:n vuosiansioista vuosina 2006 ja 2007

5. Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen luottamusmiessopimuksen 9 §

6. Paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatetun STK:n ja SAK:n välillä 2.4.1969 allekirjoitetun luottamusmiessopimuksen 4 §

7. STK:n ja SAK:n välisen em. luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeen 4 § kohta 2

8. STK:n ja SAK:n välillä 1990 allekirjoitetun luottamusmiessopimuksen 4.2 §

9. TT ja SAK välillä 1997 allekirjoitetun luottamusmiessopimuksen 4.2 §

10. Nimityksiä sellutehtaalla 22.12.2003

11. A:n palkkatiedot ajalta 1.10.2006 - 31.12.2007

12. A:n IPE-pisteytys/palkkaryhmä hänen toimiessaan tehdastutkimusteknikkona, tilapäisesti vuoromestarina ja toimiessaan työkierto-ohjelman mukaisesti koivukuitulinjan osastomestarina

Kantajan henkilötodistelu

1. Entinen TU ry:n työsuhdeasiainjohtaja B

2. TU ry:n teollisuussektorin johtaja C

Vastaajan henkilötodistelu

1. Työmarkkinapäällikkö D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

UPM-Kymmene Oyj:n palveluksessa vuoromestarina työskennellyt A on marraskuussa 2006 valittu sellutehtaan osastoluottamusmieheksi toimikaudeksi 2007 - 2008. Vuoden 2007 huhtikuussa A on siirretty koivukuitulinjan osastomestariksi päivätyöhön. Siirron yhteydessä A:n vaativuusluokitus ja palkkaryhmä ovat säilyneet samoina kuin hänen työskennellessään vuoromestarina. Sen sijaan hänelle ei ole maksettu uudessa tehtävässä vuorolisiä eikä sunnuntaityökorvauksia, joihin hänellä on ollut oikeus vuoromestarina työskennellessään.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko työnantaja menetellyt luottamusmiessopimuksen 9 §:n vastaisesti siirtäessään A:n osastomestarin työhön siten, että hänelle ei ole enää maksettu edellä mainittuja lisiä.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty selvitys

B on vuonna 1976 toiminut Teknisten Liitto ry:n asiamiehenä jutussa, jossa työtuomioistuin on antanut ratkaisut 1977-40 ja 69 ja jossa on ollut kysymys yhdysmiessopimuksen yhdysmiehen siirtämistä koskevan määräyksen tulkinnasta. Jutussa on kuultu todistajana Teknisten Liitto ry:n pääsihteerinä toiminutta henkilöä, joka oli ollut mukana ensimmäisen yhdysmiessopimuksen solmimiseen johtaneissa neuvotteluissa. Todistajan mukaan huonompipalkkaiseen työhön siirtoa koskevan määräyksen yhteydessä toimihenkilöpuolelta oli otettu esille tilanne, jossa yhdysmieheksi valittu toimihenkilö siirretään vuorotyöstä päivätyöhön ja ansiotakuu näissä tilanteissa. B:n mukaan mainitun jutun käsittelyn yhteydessä osapuolten välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että siirtotilanteissa yhdysmiehen markkamääräisen ansion tuli säilyä ennallaan. Sen sijaan erimielisyys vallitsi siitä, takaako kysymyksessä oleva sopimusmääräys myös palkkaryhmän säilymisen.

B:lla ei ollut varmaa tietoa siitä, miten määräystä on käytännössä sovellettu. Toimihenkilöjärjestö on kuitenkin sille tulleisiin asiaa koskeviin tiedusteluihin antanut ohjeen, että yhdysmiehen siirtotilanteissa sekä palkan rahamäärän että palkkaryhmän on säilyttävä entisinä.

C, joka toimii Toimihenkilöunioni TU ry:n teollisuussektorin johtajana, on ollut järjestön palveluksessa lokakuusta 1990 lähtien. Vuodesta 2001 alkaen hänen tehtäväalueeseensa ovat kuuluneet muun muassa paperiteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukset. Toimihenkilösopimukset ovat perinteisesti poikenneet työntekijöitä koskevista sopimuksista, eikä SAK ry:n solmima työntekijöitä koskeva luottamusmiessopimus ole ollut esillä toimihenkilöitä koskevasta luottamusmiessopimuksesta neuvoteltaessa. C:n mukaan toimihenkilöiden luottamusmiessopimuksen 9 §:ää tulkittaessa lähtökohtana on ansiotason säilyminen. Käytännössä esimerkiksi Neste Oyj:ssä on menetelty siten, että kun vuorotyössä oleva luottamusmies siirretään päivätyöhön, hänen ansionsa säilyvät entisen suuruisina eli hänelle maksetaan myös aikaisemman työn mukaiset vuorolisät.

Arviointi ja johtopäätökset

Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK ry:n ja silloisen Suomen Työnantajain Keskusliitto STK ry:n välillä vuonna 1974 solmittuun ensimmäiseen yhdysmiessopimukseen on sisältynyt asiallisesti nykyistä toimihenkilöiden luottamusmiessopimuksen 9 §:ää koskeva määräys, jonka mukaan yhdysmiehenä toimivaa teknistä toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen takia saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli yhdysmieheksi valituksi tullessaan. Määräys on säilynyt asiallisesti samansisältöisenä, mutta se on sittemmin ulotettu koskemaan myös osastoyhdysmiestä. Teknisten sopimuksen ja teollisuustoimihenkilöiden sopimusten yhdistämisen yhteydessä yhdysmies ja osastoyhdysmies on muutettu luottamusmieheksi ja osastoluottamusmieheksi.

Niissä luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeissa, jotka ovat olleet voimassa yhdysmiessopimuksen solmimisen ajankohtana, on luottamusmiehen siirtämistä koskevan määräyksen osalta todettu, että määräys ei estä siirtämistä luottamusmiehiä toiseen työhön, mutta heidän palkkansa ei saa siirron johdosta laskea. Soveltamisohjeissa tämän on todettu merkitsevän, että aikatyössä säilyy luottamusmiehen henkilökohtainen aikapalkka ilman olosuhde- ja vuorotyölisiä.

Tämän asian käsittelyn yhteydessä ei yhdysmiessopimuksen syntyvaiheista ole esitetty uutta selvitystä. Osapuolten välillä ei ole myöhemmin ollut erimielisyyksiä, joissa olisi kysymys siitä, onko yhdysmiehellä tai toimihenkilöiden luottamusmiehellä oikeus vuoro- ja muihin vastaaviin lisiin tilanteessa, jossa hänet on kysymyksessä olevaa tehtävää hoitaessaan siirretty vuorotyöstä päivätyöhön. Toimihenkilöunioni TU ry:n kuulemien B:n ja C:n käsityksen mukaan käytännössä on menetelty järjestön omaksuman tulkinnan mukaan. B:n mukaan asiaa koskeviin puhelintiedusteluihin TU ry:n taholta on annettu vastaus, jonka mukaan siirtotilanteissa yhdysmiehen markka- tai euromääräisen palkan on säilyttävä entisen suuruisena ja myös palkkaryhmän on säilyttävä. C:n mukaan Neste Oy:ssä on menetelty siten, että jos vuorotyössä oleva luottamusmies on siirretty päivätyöhön, on hänen ansionsa säilynyt entisen suuruisena eli vuorolisät on maksettu siirron jälkeenkin.

Paperiteollisuuden toimihenkilöiden luottamusmiessopimuksen luottamusmiehen siirtämistä koskeva määräys on säilynyt asiallisesti samansisältöisenä kuin vuoden 1974 yhdysmiessopimukseen sisältynyt määräys. Samoin on säilynyt asiallisesti samansisältöisenä työntekijöihin sovellettavan luottamusmiessopimuksen vastaava määräys kuitenkin sillä poikkeuksella, että määräyksessä on pääluottamusmiehen osalta nimenomaisesti todettu, että siirtotapauksissa pääluottamusmiehen ansiokehitys on turvattava. Paperiteollisuuden työntekijöihin sovellettavaan työehtosopimukseen on myös otettu erityinen määräys pääluottamusmiehen palkan määräytymisestä tilanteessa, jossa pääluottamusmies siirretään vuorotyöstä päivätyöhön.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin muun selvityksen puuttuessa katsoo kantajan esittämän tulkinnan työnantajapuolen tulkintaa paremmin vastaavan sopijapuolten tarkoitusta määräyksestä sovittaessa.

UPM-Kymmene Oyj on siten menetellyt paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen osana noudatetun luottamusmiessopimuksen luottamusmiehen siirtämistä koskevan 9 §:n vastaisesti siirtäessään osastoluottamusmies A:n sellutehtaan vuoromestarin tehtävistä huonompipalkkaiseen päivätyöhön osastomestariksi. UPM-Kymmene Oyj on velvollinen suorittamaan A:lle kanteessa vaaditut palkat, joiden määrät on myönnetty oikeiksi.

Asia on kuitenkin ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei Metsäteollisuus ry:n voida katsoa laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Oyj ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 4.308,80 euroa. Määrä on riitautettu siltä osin kuin se ylittää 3.258,80 euroa. Huomioon ottaen asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeuden-käyntikulujen määräksi myönnetyt 3.258,80 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa UPM-Kymmene Oyj:n menetelleen Metsäteollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välisen paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen osana noudatetun luottamusmiessopimuksen luottamusmiehen siirtämistä koskevan 9 §:n määräyksen vastaisesti siirtäessään osastoluottamusmies A:n sellutehtaan vuoromestarin tehtävistä huonompipalkkaiseen päivätyöhön osastomestariksi.

Työtuomioistuin velvoittaa UPM-Kymmene Oyj:n suorittamaan A:lle saamatta jääneenä palkkana ajalta 23.4.2007 - 31.12.2007 yhteensä 12.526,92 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.401,43 eurolle 25.5.20071ukien, 1.401,43 eurolle 26.6.2007 lukien, 2.535,15 eurolle 26.7.2007 lukien, 1.401,43 eurolle 24.8.2007 lukien, 1.446,87 eurolle 26.9.2007 lukien, 1.446,87 eurolle 26.10.2007 lukien, 1.446,87 eurolle 26.11.2007 lukien ja 1.446,87 eurolle 21.12.2007 lukien.

Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Oyj velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut 3.258,80 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanne hylätään enemmälti

.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, Virtanen, Alanko, Vertanen ja Suokas. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Alangon lausunto, johon jäsen Virtanen yhtyi:

Yhdyn työtuomioistuimen tuomion perusteluihin arviointi- ja johtopäätökset -osan toisen kappaleen toiseen virkkeeseen saakka. Tämän jälkeen totean seuraavaa:

Työtuomioistuin on tuomiossaan 1977-69 katsonut yhdysmiessopimuksen riidanalaisen määräyksen velvoittavan työnantajan pitämään yhdysmiehen vähintään samassa palkkaryhmässä, missä hän oli yhdysmieheksi valituksi tullessaan. Tuomiossaan työtuomioistuin hyväksyi kantajana olleen toimihenkilöjärjestön tulkinnan ottamatta muutoin kantaa käsitteen huonompipalkkainen työ tulkintaan. Tuomion mukaan sopimusneuvotteluissa toimihenkilökeskusjärjestö on kiinnittänyt huomiota vuorotyössä toimivan yhdysmiehen siirtämiseen päivätyöhön sekä tämän vaikutukseen ansiotason turvaamisessa. Edelleen työtuomioistuin on tuomiossaan todennut, että STK:n ja SAK:n välisen samansisältöisen luottamusmiessopimuksen sisällön ja soveltamisohjeiden on täytynyt olla tunnettuja STTK:ssa ilman, että niihin olisi kiinnitetty asianmukaista huomiota.

Tämän asian käsittelyn yhteydessä ei yhdysmiessopimuksen syntyvaiheista ole esitetty uutta selvitystä. Osapuolten välillä ei ole myöskään ollut myöhemmin erimielisyyksiä, joissa yhdysmiehen tai toimihenkilöiden luottamusmiehen oikeus vuoro- ja muihin vastaaviin olo-suhdelisiin päivätyöhön siirron yhteydessä olisi ollut esillä. Näin siitä huolimatta, että todistajina kuultujen B:n, C:n ja D:n kertomusten mukaan Toimihenkilöunioni TU ry:n ja Metsäteollisuus ry:n ohjeistukset asiaa koskevien tiedustelujen yhteydessä ovat olleet keskenään ristiriitaisia.

Määräyksen soveltamiskäytännöstä ei esitetyn selvityksen perusteella ole saatavissa johtoa riidanalaisen kysymyksen osalta syntyneestä vakiintuneesta käytännöstä, joka tukisi jommankumman osapuolen kantaa. Näin ollen määräyksen tulkinnassa on otettava huomioon tuomion 1977-69 ratkaisu ja yhdysmiessopimuksen syntyaikana voimassaolleet muut asiaan liittyvät sopimusmääräykset.

Vaikka toimihenkilöpuoli on yhdysmiessopimuksen neuvottelujen yhteydessä kiinnittänyt huomiota päivätyöhön siirron vaikutukseen ansiotasoon ja osapuolilla on tuolloin ollut tiedossa STK-SAK–luottamusmiessopimuksen toisenlainen tulkinta ja soveltamisohjeet, ei niistä poikkeavaa kirjausta vuorotyö- ja olosuhdelisien säilyttämisestä ole sopimukseen otettu. Asia on siis ollut esillä johtamatta sitä koskevaan kirjaukseen. Tuomiosta 1977-69 ei liioin voida päätellä, että jutun osapuolten välillä olisi sen käsittelyssä ollut asiasta yksimielisyys.

Huonompipalkkaisen työn käsitettä arvioitaessa on myös otettava huomioon yhdysmiessopimuksen syntyaikana voimassa olleen teknisten toimihenkilöiden palkkasopimusta koskevat määräykset, jotka ilmenevät tuomiosta 1977-40. Senaikaisen palkkasopimuksen palkkausjärjestelmää koskevassa 3 §:ssä on todettu teknisen toimihenkilön palkan määräytyvän hänen palkkaryhmänsä, toimen asettaman vastuun ja vaatimusten sekä hänen koultuksensa,pätevyytensä, kykynsä, kokemuksensa, työn suoritustensa ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. Palkka on siis määritelty lähinnä tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvaksi kokonaisuudeksi. Käsitteenä se eroaa kulloisesta-kin ansiotasosta, johon voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten vuoro- ja olosuhdelisät.

Vuoden 1974 yhdysmiessopimuksen määräykseen pohjautuvaa, paperiteollisuuden toimihenkilöiden riidanalaiseen luottamusmiessopimuksen määräykseen sisältyvää kieltoa siirtää luottamusmies huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli yhdysmieheksi valituksi tullessaan, on tulkittava työtuomioistuimen tuomion 1977-69 mukaisesti ja huomioon ottaen yhdysmiessopimuksen syntyajan palkkakäsitteen, velvoittavan palkkaryhmään pohjautuvan aikapalkan säilyttämiseen ulottamatta suojamääräyksen vaikutusta muuttuvien olosuhteiden perusteella maksettaviin korvauksiin, joita myös vuorolisät luonteelta ovat.

Edellä olevilla perusteilla ja muun selvityksen puuttuessa katson huonompipalkkaiseen työhön siirron kieltävän suojamääräyksen muuta tulkintaa paremmin vastaavaksi oikeaksi tulkinnaksi sen rajoittamisen lähinnä tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvaan aikapalkkaan ilman vuorotyöhön sisältyviä vuorolisiä tai sunnuntaityökorvauksia.

Edellä esitetyillä perusteilla katson, ettei perusteita kanteessa esitetyn vahvistus- ja suoritusvaatimuksen hyväksymiselle ole, eikä Metsäteollisuus ry ole myöskään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan Näin ollen hylkään kanteen.

Velvoitan jutun hävinneen Toimihenkilöunioni TU ry:n korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Oyj:n oikeudenkäyntikulut 2.850 eurolla laillisine korkoineen.