Labor court dismissed union's claim that lawyer's dismissal violated collective agreement due to insufficient evidence of serious breach.

Järjestölakimiehen työsopimus oli irtisanottu muun muassa työtehtävien laiminlyöntien perusteella. Lakimiehelle annetut selvitystehtävät olivat laajahkoja, ja kysymyksessä olevana ajanjaksona hän oli pitkiä aikoja poissa työstä sairauslomien takia. Vaikka lakimiehen työsuoritukset olivat alentuneet, asiassa jäi näyttämättä, että selvitysten valmistumatta jääminen olisi johtunut työehtosopimuksessa ja työsopimuslaissa tarkoitetusta työtehtävien vakavasta laiminlyönnistä. Työsopimus oli näin ollen irtisanottu työehtosopimuksen vastaisesti. Irtisanomisperusteen hyväksymistä tarkoittava työnantajayhdistyksen vahvistuskanne hylättiin.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 105

KANTAJA

Tehy ry

VASTAAJA

Järjestöammattilaiset JAMI ry

KUULTAVA

A

ASIA

Työsopimuksen irtisanominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.9.2008

Pääkäsittely 8.10.2008

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisjärjestöjen välisessä vuosien 2005 - 2007 työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava työsuhteen päättämistä koskeva 3 §:n määräys:

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilöstä johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava.

Tällaisina syinä ei voi pitää ainakaan työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä mainittuja syitä, sellaisina kuin ne ovat tätä työehtosopimusta tehtäessä. Työnantaja ei saa irtisanoa tai purkaa työsuhdetta sinä aikana, jolloin toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi.

Mikäli irtisanomisen syynä pidetään toistuvaa työntekovelvoitteen laiminlyömistä, on edellytyksenä, että toimihenkilö on luottamusmiehen läsnä ollessa annetusta perustellusta tai kirjallisesta varoituksesta huolimatta jatkanut laiminlyöntiään.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos Järjestöammattilaiset JAMI ry ilmoittaa kahden (2) viikon kuluessa työnantajalle, että irtisanominen on tapahtunut tämän sopimuksen vastaisesti, irtisanominen ei tule voimaan ellei paikallisesti tai JAMIn ja työnantajan välisissä neuvotteluissa yhteisesti todeta irtisanomisen olleen sopimuksenmukainen taikka jompikumpi osapuoli nosta asian johdosta kannetta työtuomioistuimessa. Edellä sanottu koskee myös purkamistapauksia, jos toimihenkilöpuoli katsoo, ettei irtisanominenkaan olisi kyseisessä tapauksessa ollut mahdollinen.

KANNE

Vaatimukset

Tehy ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Tehy ry:n 20.9.2007 suorittama A:n irtisanominen on tapahtunut työehtosopimuksen mukaisesti.

Tehy ry on lisäksi vaatinut Järjestöammattilaiset JAMI ry:n velvoittamista korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Luottamusmies ei ollut paikalla varoitusta A:lle 3.5.2007 annettaessa, koska A kielsi hänen kutsumisensa. Koska Tehy ry on tarjonnut A:lle mahdollisuuden pyytää luottamusmies paikalle ja hän on tästä kieltäytynyt, varoitus on annettu työehtosopimuksen 3 §:n edellyttämällä tavalla. Hänelle oli annettu varoitus myös 23.11.2004 työtehtävien laiminlyönneistä. A:lle annettiin 20.9.2007 järjestetyssä tapaamisessa irtisanomisilmoitus. Tähän tilaisuuteen osallistui Tehy ry:n pyynnöstä myös varaluottamusmies luottamusmiehen ollessa estynyt. Irtisanomisen syynä olivat työtehtävien jatkuva laiminlyönti ja epäasiallinen käyttäytyminen varoituksista huolimatta. Irtisanomisaika oli kuusi kuukautta ja työsuhteen päättymispäivä oli 20.3.2008.A:lla ei ole ollut työntekovelvollisuutta irtisanomisaikana.

Järjestöammattilaiset JAMI ry on 2.10.2007 allekirjoitetulla kirjeellä ilmoittanut Tehy ry:lle, että työsuhteen päättäminen on tapahtunut työehtosopimuksen vastaisesti eikä irtisanominen näin astu voimaan. Tehy ry ja Järjestöammattilaiset JAMI ry ovat työehtosopimuksen 3 §:n mukaisesti neuvotelleet 30.10.2007 A:n työsuhteen irtisanomista koskevassa asiassa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Järjestöammattilaiset JAMI ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Järjestöammattilaiset JAMI ry on lisäksi vaatinut Tehy ry:n velvoittamista korvaamaan Järjestöammattilaiset JAMI ry:n ja A:n oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine korkoineen alkaen kuukauden kuluttua tuomiosta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tehy ry irtisanoi A:n työsopimuksen 20.9.2007 antamallaan kirjallisella ilmoituksella. Irtisanomisen syyksi ilmoitettiin työtehtävien jatkuva laiminlyönti varoituksista huolimatta. A oli ollut Tehy ry:n lakimiehenä erilaisissa tehtävissä yhteensä 20 vuotta. Hän ei ole laiminlyönyt työtehtäviään. A:n työsopimuksen irtisanominen on siten tapahtunut vastoin työehtosopimuksen määräyksiä. A:n irtisanomisen todellinen syy ovat olleet hänen sairauslomansa.

Ensimmäisenä työpäivänä sairauslomalta palaamisen jälkeen 3.5.2007 Tehy ry:n puheenjohtaja ja yksikönjohtaja antoivat A:lle varoituksen ilman minkäänlaista etukäteisilmoitusta. A ei ollut voinut valmistautua työhön paluupäivänään yllättävään varoitustilaisuuteen eikä hänellä ollut mahdollisuutta hankkia tilaisuuteen mukaansa avustajaa. A ei ollut kieltänyt luottamusmiehen läsnäoloa varoitusta hänelle 3.5.2007 annettaessa. Varoituksessa 3.5.2007 on myös syytös epäasiallisesta työtovereiden kohtelusta. Varoitustilaisuudessa A ei saanut tietää, mitä konkreettisia tapahtumia tai tilanteita kyseinen syytös koski. A ei tiedä, mitä hänen käyttäytymistään on mahdollisesti tulkittu epäasialliseksi. Hän ei ole tahallisesti kohdellut ketään epäasiallisesti.

Varoituksen ja siihen liitetyn työsuhteen purkamis- tai irtisanomisuhan saaminen ensimmäisenä työpäivänä useita kuukausia kestäneen sairastelun jälkeen oli A:lle shokki. Hän koki saamansa varoituksen henkisenä nöyryyttämisenä ja ajojahtina. Varoitus vaikutti A:han lamaannuttavasti ja hän joutui jo viikon kuluttua 11.5.2007 jäämään uudelle sairauslomalle, joka jatkui 15.7.2007 saakka. Sairausloman välittömäksi jatkoksi työnantaja vahvisti A:n vuosiloman. Vuosiloman jälkeen A:n ensimmäinen työpäivä oli 20.8.2007.

Verkostotapaamisessa A:n ensimmäisenä työpäivänä 20.8.2007 olivat läsnä A:n ja hänen esimiestensä lisäksi työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työsuojeluvaltuutettu. Tapaaminen järjestettiin A:n työhön paluun tukemiseksi. Työterveyslääkäri vahvisti, ettei terveydellistä estettä ollut hänen työhön paluulleen. A oli ollut vuoden 2007 aikana sairauslomalla ja vuosilomilla siten, että työssäoloa oli ollut eri jaksoissa yhteensä vain seitsemän viikkoa. A:lla oli 3.5.2007 tapahtuneen, epäonnistuneen työhön paluuyrityksen ja samana päivänä annetun varoituksen jälkeen ollut kaikkiaan kuusi työpäivää 3.-11.5.2007 ennen verkostotapaamista 20.8.2007. Seurantapalaveri työhön paluun onnistumisesta sovittiin pidettäväksi 29.10.2007 kello 15. Verkostotapaamisessa A:n tehtäväksi annettiin Tehy ry:n kannanoton valmistelu niin sanottuihin uskomushoitoihin. Kannanottoa oli määrä käsitellä Tehy ry:n lokakuussa 2007 pidettävässä hallituksen kokouksessa.

Verkostotapaamisen 20.8.2007 jälkeen A osallistui normaalisti puhelinpäivystykseen ja muihin rutiinitöihin ja kokosi aineistoa valmistellen tehtäväkseen saamaansa Tehy ry:n uskomushoitokannanottoa. Kannanoton valmistelua käsiteltiin yksikön viikkokokouksessa 3. ja 17.9.2007. Yksikkökokouksessa A sai lisäeväitä kirjoitustapaan ja asian tarkastelunäkökulmiin.

Tehy ry:n hallitus oli 18.9.2007 A:ta kuulematta ja A:n edes tietämättä käsitellyt hänen työsopimuksensa irtisanomista ja päättänyt irtisanoa A:n työsopimuksen välittömästi. Hallituksen pöytäkirjassa ei mainita mitään irtisanomisen syytä. Tehy ry:n puheenjohtaja antoi 20.9.2007 A:lle kirjallisen ilmoituksen irtisanomisesta.

A ei ole 3.5.2007 annetun varoituksen jälkeen laiminlyönyt tehtäviään. Tehy ry:n hallituksen 18.9.2007 tekemälle päätökselle irtisanoa A:n työsopimus ei ole kyseisissä olosuhteissa ollut asiallisia ja painavia syitä. Tehy ry ei ole myöskään työsopimuslain 7 luvun 2 § 4 momentin velvoittamalla tavalla selvittänyt mahdollisuutta sijoittaa A muuhun työhön irtisanomisen vaihtoehtona, vaikka A oli tarjoutunut siirtymään muihin tehtäviin. Tehy ry ei varannut A:lle työsopimuslain 9 luvun 2 §:n velvoittamalla tavalla mahdollisuutta ennen irtisanomista tulla kuulluksi irtisanomisperusteista ja käyttää kuulemisessa avustajaa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Muistio erimielisyysneuvottelusta 30.10.2007 ja 11.2.2008

2. Varoitus 3.5.2007 liitteineen

3. Työsopimuksen irtisanomisilmoitus 20.9.2007

4. Kolme työsuunnitelmaa 19.12.2006, 3.5.2007 ja 20.8.2007

5. Varoitus 23.11.2004

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Pöytäkirjan ote Tehy ry:n hallituksen kokouksesta 18.9.2007

2. Muistio verkostotapaamisesta 20.8.2007

3. Ote yksikön viikkokokouksen muistiosta 17.9.2007

4. Muistio erimielisyysneuvottelusta 30.10.2007 ja 11.2.2008

5. Lääkärintodistus 20.12.2004

6. Lääkärintodistus 29.9.2006

7. A:n selvityspyyntö 5.2.2007

8. Puheenjohtaja B:n vastaus 5.3.2007

9. Muistio yksikkökokouksesta 8.1.2007

10. Muistio 15.1.2007

11. Muistio 22.1.2007

12. Muistio 29.1.2007

Kantajan henkilötodistelu

1. Tehy ry:n puheenjohtaja B

2. Tehy ry:n johtaja C

3. Tehy ry:n kehittämispäällikkö D

4. Tehy ry:n tutkimuspäällikkö E

Vastaajan henkilötodistelu

1. A

2. Tehy ry:n asiamies F

3. Tehy ry:n neuvottelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

Tehy ry on 20.9.2007 irtisanonut järjestön lakimiehenä viimeksi kehittämisyksikössä toimineen A:n työsopimuksen päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajankuluttua 20.3.2008. Irtisanomisilmoituksen mukaan perusteena A:n työsopimuksen irtisanomiseen on ollut työtehtävien jatkuva laiminlyönti varoituksista huolimatta.

Tehy ry on 3.5.3007 antanut A:lle kirjallisen varoituksen työtehtävien laiminlyönnistä, niistä kieltäytymisestä ja epäasiallisesta käyttäytymisestä muita työntekijöitä kohtaan.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko A varoituksesta huolimatta laiminlyönyt työvelvoitteensa vuoden 2007 aikana ja käyttäytynyt epäasiallisesti muita työntekijöitä kohtaan siten, että Tehy ry:llä on ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu asiallinen ja painava peruste hänen työsopimuksensa irtisanomiseen. Erimielisyyttä on myös siitä, onko luottamusmiehen tullut olla 3.5.2007 läsnä A:lle varoitusta annettaessa.

Työsopimuksen irtisanomiseen johtaneista tapahtumista esitetty selvitys

A:n työhönpaluu 8.1.2007

A on kertonut palanneensa 8.1.2007 työhön pitkältä sairauslomalta. Hänelle annettiin samana päivänä pidetyssä yksikkökokouksessa työnantajan edustajan 19.12.2006 laatima työsuunnitelma hänen työtehtävistään sairauslomalta paluun jälkeen. Työtehtäviään hän ei ollut miltään osin laiminlyönyt sairauslomalta palaamisensa jälkeen ennen siirtymistään uudelle sairauslomalle helmikuun puolivälissä 2007. Työnantaja ei myöskään ollut antanut hänelle mitään palautetta mahdollisesta töiden laiminlyönnistä. Hän käynnisti tammi- ja helmikuussa 2007 kaikki hänelle annetut työtehtävät, muun muassa päivähoitolainsäädännön ja koulutuspoliittisen lainsäädännön selvittämisen sekä osallistui järjestön HoTa-puhelinneuvontapalveluun.

B:n, D:n ja C:n mukaan A ei saanut hänelle 8.1.2007 annetussa työsuunnitelmassa mainittuja työtehtäviä valmiiksi annetuissa määräajoissa ennen jäämistään uudelle sairauslomalle helmikuun puolivälissä 2007. Puheenjohtaja B:lle A oli todennut hänelle annettujen tehtävien olevan liian vaatimattomia. Mistään työtehtävistä kieltäytymisestä ei kuitenkaan ollut kysymys, vaan siitä ettei A ollut pystynyt saamaan aikaan konkreettisia työtuloksia. Hän oli siten laiminlyönyt työtehtävien suorittamisen.

A:n työhönpaluu 3.5.2007

A on kertonut palanneensa työhön helmikuussa 2007 alkaneelta sairaus- ja vuosilomalta 3.5.2007. Samana päivänä hänet kutsuttiin kehittämisyksikön johtajan huoneeseen, jossa hänelle annettiin valmiiksi laadittu varoitus ja täsmennetty työsuunnitelma. Työnantaja ei ollut kutsunut paikalle luottamusmiestä. A ei ollut kieltänyt luottamusmiehen paikalle kutsumista. Annettu varoitus lamaannutti A:n niin, että hän jäi sairauslomalle 11.5.2007 lukien. A ehti siten työskennellä työsuunnitelmassa annettujen tehtävien parissa vain joitakin päiviä.

B:n mukaan A ei ollut tehnyt työsuunnitelmassa tammikuussa yksilöityjä tehtäviä. Hän ei ollut esimerkiksi selvittänyt päivähoitolainsäädännön tilannetta, vaan liitossa pitkään vireillä ollut selvitys jäi toisen henkilön tehtäväksi. Näistä syistä hänelle annettiin 3.5.2007 varoitus työtehtävien laiminlyönnistä. Tilaisuudessa A oli ilmoittanut, että hän haluaa hoitaa varoitusasian itse ilman luottamusmiehen läsnäoloa.

D:n ja C:n mukaan A palasi työhön 3.5.2007, jolloin hänelle annettiin varoituksen ohella uusi, tarkistettu työsuunnitelma. A ei saanut näitäkään työtehtäviä tehtyä 3. ja 11.5.2007 välisenä aikana. A keräsi työhön liittyvää materiaalia, mutta hän ei saanut mitään tuloksia aikaan. A ei esimerkiksi saanut valmiiksi päivähoitolainsäädännön kokonaisuudistuksessa tarvittavaa yksityiskohtaista esitystä muutoksista pykälittäin eikä myöskään tehnyt koulutuspoliittisen lainsäädännön selvitystyötä.

A:n työhönpaluu 20.8.2007

A on kertonut, että hän palasi sairaus- ja vuosiloman jälkeen työhön 20.8.2007. Tällöin hänelle järjestettiin niin sanottu verkostotapaaminen ja annettiin myös uusi työsuunnitelma, johon oli aiemmin annettujen tehtävien lisäksi liitetty Tehy ry:n kannanoton valmistelu niin sanottuihin uskomushoitoihin Tehy ry:n hallituksen lokakuussa 2007 pidettävään kokoukseen mennessä. A käynnisti uskomushoitojen selvittämisen välittömästi ja sen valmistelua käsiteltiin kehittämisyksikön viikkokokouksessa 17.9.2007. A:n lähiesimies D oli samana päivänä kehunut hänen valmistelutyötään asiassa. A oli muun ohella hoitanut jäsenten HoTa-puhelinpalvelua töihin palattuaan.

B:n mukaan A:n palattua 20.8.2007 töihin hänelle annettiin työsuunnitelma, johon keskeiseksi työtehtäväksi oli määritelty Tehy ry:n kannanoton valmistelu uskomushoitoihin. Hän kuitenkin laiminlöi sekä tämän työtehtävänsä että kaikki muutkin hänelle työsuunnitelmissa annetut työtehtävät.

D:n ja C:n mukaan A:lle annettiin 20.8.2007 työsuunnitelma, johon oli erikseen merkitty uskomushoitokannanoton valmistelu. A oli kerännyt paljon materiaalia tähän tehtävään liittyen tehden näin hyvää valmistelutyötä, mutta se ei ollut johtanut itse tehtävän valmistumiseen.

Työtuomioistuimelle on jätetty kirjallisena todisteena muistio 20.8.2007 pidetystä verkostopalaverista. Työterveyslääkärin laatiman muistion mukaan kokouksessa on käsitelty A:n työhönpaluuta tukevia toimenpiteitä ja sovittu pidettäväksi seurantapalaveri 29.10.2007.

Epäasiallinen käyttäytyminen

Tehy ry:n koulutuspoliittisena asiamiehenä toiminut E on kertonut, että A oli hänen työtoverinsa liiton kehittämisyksikössä. A oli keväällä 2006 ja keväällä 2007 ilmoittanut E:lle Tehy ry:n käytävällä, että tämä oli kehnon koulutuksen omaava työelämän raakki. E oli kokenut sen epäasialliseksi käyttäytymiseksi, kuten myös A:n työajan ulkopuoliset puhelinsoitot E:lle kotiin. Kevään 2007 tapahtumasta keskusteltiin yksikön johtajan, osapuolten ja työsuojeluvaltuutetun kesken. A:n pyydettyä anteeksi mihinkään toimenpiteisiin ei ryhdytty.

A:n suhtautumisesta työtovereihin on kuultu myös edunvalvontayksikön asiamiehenä toimivaa F:ää ja Tehy ry:n neuvottelupäällikköä G:tä, joka on myös työsuojeluvaltuutettu. F:n mukaan A oli suhtautunut häneen uutena työntekijänä kannustavasti ja antanut monissa asioissa apuaan. G oli syyskuussa 2007 osallistunut palaveriin, jossa oli käsitelty asiamies E:n kiusaamistapahtumaa. Asia oli kuitenkin toinen kuin se, josta E on edellä kertonut, ja siinä oli todettu sattuneen väärinkäsitys. F:n ja G:n kokemuksen mukaan A on käyttäytynyt työyhteisössä asiallisesti.

Puheenjohtaja B on kertonut, että muista yhteistyöjärjestöistä oli otettu häneen yhteyksiä ja toivottu, ettei A osallistuisi työryhmien työskentelyyn, koska hänen käyttäytymistään ei ollut koettu rakentavaksi. Yksikönjohtaja C on kertonut samalla tavoin. Tällainen menettely on mainittu yhtenä A:lle marraskuussa 2004 annetun varoituksen aiheena. Asiassa ei ole selvitystä, jonka mukaan menettelyä olisi esiintynyt vuoden 2004 jälkeen.

Irtisanomisperusteen oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 3 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilöstä johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisina syinä ei voi pitää ainakaan työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä (oikeastaan sen 2 momentissa) mainittuja syitä. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Työehtosopimuksen 3 §:n 3 momentin mukaan mikäli irtisanomisen syynä pidetään toistuvaa työntekovelvoitteen laiminlyömistä, on edellytyksenä, että toimihenkilö on luottamusmiehen läsnä ollessa annetusta perustellusta tai kirjallisesta varoituksesta huolimatta jatkanut laiminlyöntiään.

Työntekijällä on velvollisuus suorittaa työsopimuksensa mukaisia tai niihin läheisesti verrattavia tehtäviä ja noudattaa työtehtävissään työnantajan antamia määräyksiä. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

A on toiminut järjestön lakimiehenä eri tehtävissä noin 20 vuotta. Sairauslomilta palatessaan A on vuoden 2007 aikana saanut kolme hänen työhön paluutaan tukevaa työsuunnitelmaa niistä tehtävistä, joihin hänen on työnantajan mukaan tullut erityisesti paneutua. Helmikuun puolessavälissä alkaneen sairausloman päätyttyä työnantaja on lisäksi A:n ensimmäisenä työpäivänä 3.5.2007 järjestetyssä tilaisuudessa antanut hänelle varoituksen laiminlyöntien ja epäasiallisen käyttäytymisen johdosta. A:lle ei ole etukäteen kerrottu tilaisuuden aihetta, eikä luottamusmies ole ollut tilaisuudessa läsnä myöskään työnantajan kutsumana.

Irtisanomisperusteeksi on työtuomioistuimessa ilmoitettu myös A:n epäasiallinen käytös. Peruste on jäänyt oikeudenkäynnissä luotettavasti selvittämättä.

Arvioidessaan vuoden 2007 tapahtumista esitettyä selvitystä kokonaisuutena työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että A:n työskentelyssä tai menettelytavoissa olisi ollut sellaisia puutteita, joiden vuoksi työnantajalla olisi ollut työehtosopimuksessa edellytetty asiallinen ja painava syy hänen työsopimuksensa irtisanomiseen. Päätyessään tähän arvioon työtuomioistuimella ei ole tarvetta ottaa erikseen kantaa siihen, voitaisiinko irtisanomista pitää perusteettomana jo siitä syystä, ettei luottamusmies ole ollut työehtosopimuksen 3 §:ssä edellytetyin tavoin läsnä, kun A:lle on toukokuussa 2007 annettu varoitus.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Tehy ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Järjestöammattilaiset JAMI ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 8.479 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Tehy ry velvoitetaan korvaamaan Järjestöammattilaiset JAMI ry:n oikeudenkäyntikulut 8.479 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, H. Rautiainen, Virtanen, Vuorio ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.