Labor court dismissed union claim that employer terminated contract without cause after employee resigned post-suspension.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim that the employer terminated the employee's contract without cause after the employee resigned. The employer had suspended the employee for over 200 days and later offered new work, effectively ending the suspension before the employee formally resigned. The court held that the employer could not validly claim the contract ended due to suspension after the employee's resignation, and thus the employee was not entitled to severance pay or damages for unjustified termination.
Legislator headnote
AI generatedTyösopimuslain 8 luvun 2 §; Työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentti: An employer's claim that a contract ended due to suspension is barred if the employee resigns shortly after the suspension effectively ends, and severance pay is only due if the suspension continues for the statutory period.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli ilmoittanut lomautetulle työntekijälle tälle sopivan työn alkamisesta tiettynä päivänä. Työntekijä oli tuolloin suhtautunut epäröivästi työhönpaluuseen ja jättänyt saapumatta työhön. Työnantajan ilmoitus töiden alkamisesta oli joka tapauksessa merkinnyt työntekijän taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimeenpannun lomautuksen päättymistä.
Työntekijän oli tämän jälkeen yli kuukauden kuluttua ilmoittanut irtisanoutuvansa ja vaatinut lomautuksensa yli 200 päivän kestoon vedoten irtisanomisajan palkan maksamista. Työnantaja oli sittemmin ilmoittanut työntekijälle käsitelleensä työntekijän työsopimusta purkautuneena, koska työntekijä oli ollut syytä ilmoittamatta poissa työstä yli seitsemän päivää.
Työnantaja ei voinut enää pitkähkön ajan kuluttua ja työntekijän itse irtisanouduttua vedota työsopimuksen purkautuneena pitämiseen. Koska työntekijän irtisanoutuminen oli tapahtunut sen jälkeen, kun taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtunut lomautus hänen kohdallaan oli päättynyt, hänellä ei ollut oikeutta vaatimaansa irtisanomisajan palkkaa. Koska työntekijän työsopimus oli päättynyt hänen itsensä toimittamaan irtisanomiseen, hänellä ei myöskään ollut oikeutta kanteessa perusteettoman työsuhteen päättämisen johdosta vaadittuun korvaukseen.
Kysymys myös kanteen tutkimisesta.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 104
KANTAJA
Rakennusliitto ry
VASTAAJA
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
KUULTAVA
Oulun LVI-Ykkönen Oy
ASIA
Työehtosopimuksen vastainen menettely
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 12.6. ja 27.8.2008
Pääkäsittely 6.10.2008
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä 7.3.2007 allekirjoitetussa talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimuksen 2007 - 2008 työsuhdetta koskevassa 5 §:ssä on muun muassa seuraavat määräykset:
Työsuhdeturva
Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että talotekniikka-alalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.
Irtisanominen
1. Ellei muuta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:
Työnantajan irtisanoessa
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä........Irtisanomisaika
10 vuotta tai enemmän..........................4 kk
KANNE
Vaatimukset
Rakennusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
ensisijaisesti vahvistaa, ettei Oulun LVI-Ykkönen Oy:llä ei ole ollut työsopimuslain mukaisia perusteita katsoa A:n työsopimusta purkautuneeksi 15.3.2007 ja velvoittaa Oulun LVI-Ykkönen Oy:n suorittamaan A:lle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 47.768,40 euroa (8 h x 23,10 euroa x 21,5pv x 12 kk = 47.768,40 euroa) laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä sekä velvoittaa yhtiön lisäksi maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa 17.556,00 euroa laillisine korkoineen työsuhteen päättymispäivästä 16.4.2007 lukien
toissijaisesti vahvistaa, että Oulun LVI-Ykkönen Oy on rikkonut työehtosopimuksen 5 §:n työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä ja työsopimuslain 5 luvun 7 §:n sekä 6 luvun 4 §:n koskevia säännöksiä jättäessään maksamatta A:lle täyden palkan neljän kuukauden irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta,
velvoittaa Oulun LVI-Ykkönen Oy:n maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa 17.556,00 euroa laillisine korkoineen työsuhteen päättymispäivästä 16.4.2007 lukien,
velvoittaa LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi ja
velvoittaa LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja Oulun LVI-Ykkönen Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.
Perusteet
Putkiasentaja A oli solminut työnantajansa kanssa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen 15.7.1968. A oli lomautettu toistaiseksi taloudellisista ja tuotannollisista syistä 3.4.2006 alkaen. Hän oli irtisanoutunut 16.4.2007 lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli 200 päivää. A oli toimittanut kirjallisen irtisanomisilmoituksen työnantajalle mainittuna päivänä. Työnantaja ei ollut kuitenkaan maksanut A:lle irtisanomisajan palkkaa. Työnantaja oli lähettänyt A:lle 3.5.2007 päivätyn kirjeen, jossa työsopimus todetaan purkautuneeksi 15.3.2007.
Työehtosopimuksen mukaan talotekniikka-alalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät työehtosopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan sopimuksessa mainituin poikkeuksin.
Työnantajan suorittamalle työsopimuksen päättämiselle ei ole ollut asiallista ja painavaa eikä erittäin painavaa syytä. Työnantajan edustajan ja A:n välillä oli 1.3.2007 keskusteltu mahdollisesta työhönpaluusta. Mistään tarkasta päivämäärästä ei ollut tuolloin puhuttu, vaan oli todettu, että A palaa työhön sitten kun sääolosuhteet ovat sellaiset, että A:lla on terveydentilansa puolesta mahdollista tehdä työtä. Keskustelussa oli todettu, että jos työhönpaluu tapahtuisi tuolloin, joutuisi A jäämään sairauslomalle. Tällaisessa tilanteessa ei työnantajan edustajakaan pitänyt työhöntuloa järkevänä. Koska työsopimuksen päättämiselle ei ole ollut perusteita, yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen perusteettoman purkamisen johdosta ja tämän lisäksi irtisanomisajan palkan.
Työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan työntekijä voi irtisanoa työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää. Tällöin työntekijällä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa samalla tavalla kuin työnantaja olisi irtisanonut lomautetun työntekijän. A:n työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta, joten tapaukseen tulee soveltaa neljän kuukauden irtisanomisaikaa.
A:n lomautus oli kestänyt yli 200 päivää hänen irtisanoutumisensa ajankohtana. Lomautus ei ollut katkennut, vaikka A oli osallistunut työturvallisuuskoulutukseen lokakuussa 2006. A:n ja työnantajan edustajan välillä oli sovittu, että A osallistui tähän päivän kestäneeseen koulutukseen kuunteluoppilaana kahvi- ja sämpyläpalkalla.
Työsopimuslain 6 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on maksettava korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta, mikäli työsopimus on irtisanottu irtisanomisaikaa noudattamatta.
Koska A oli irtisanoutunut ennen kuin työnantaja oli vedonnut työsopimuksen päättämiseen, hänellä on oikeus vaadittuun irtisanomisajan palkkaan. Täysi palkka tässä tapauksessa koostuu seuraavista eristä: irtisanomisajan palkka 8 h x 23,10 euroa x 21,5 pv x 4 kk = 15.892,80 lisättynä lomakorvauksella 72 x 23,10 euroa = 1.663,20 euroa, yhteensä 17.556,00 euroa.
Rakennusliitto ry:n ja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n välillä on neuvoteltu asiasta 11.10.2007 pääsemättä yksimielisyyteen. Kun LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on työnantajan selvistä työehtosopimusrikkomuksista huolimatta hyväksynyt tämän menettelyn, tulee LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry tuomita valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on vastauksessaan, johon Oulun LVI-Ykkönen Oy on osaltaan yhtynyt, vaatinut ensisijaisesti kanteen jättämistä tutkimatta, koska talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimuksessa ei ole sovittu työntekijän irtisanoutumisesta lomautuksen kestäessä.
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on toissijaisesti kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on lisäksi vaatinut Rakennusliitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajayhdistyksen ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
A on ollut Oulun LVI-Ykkönen Oy:n palveluksessa yli 40 vuotta. A lomautettiin hänen omasta aloitteestaan 3.4.2006 lukien, jotta hän voisi paremmin kuntouttaa itseään. Työnantaja suostui pitkäaikaisen työntekijän esittämään toivomukseen. Lomautuksen syyksi merkittiin tuotannolliset ja taloudelliset seikat.
Lomautusta edeltävässä keskustelussa A totesi nimenomaisesti haluavansa jatkaa edelleen työskentelyä yrityksen palveluksessa. Hän toi esille toiveensa saada työskennellä tulevaisuudessa tietyssä työryhmässä ja hänelle sopivissa työvaiheissa. Työnantaja oli valmis ottamaan huomioon myös nämä toivomukset.
A:lle ilmoitettiin syyskuussa 2006, jolloin ei vielä ollut kulunut 200 lomautuspäivää, että yrityksellä on alkamassa hänelle sopiva työkohde, As. Oy Oulun Konduktööri. Tällöin sovittiin, että A aloittaa työskentelyn työmaalla työvaiheiden edettyä sopivaan kohtaan. Lokakuussa 2006 A:ta käytettiin työturvallisuuskoulutuksessa, mikä oli työmaalle palaamiseen välttämätön edellytys.
Työnjohtaja oli A:han yhteydessä puhelimitse 1.2.2007 ilmoittaakseen hänelle töiden alkamisesta ja varmistaakseen vielä A:n halun palata töihin työmaan edettyä sopivaan vaiheeseen helmikuun puolivälissä. A ilmoitti olevansa valmis palaamaan töihin. Työnjohtaja tarkensi 1.3.2007 puhelimitse työhönpaluupäiväksi 8.3.2007. Kysymyksessä oleva työmaa oli siinä vaiheessa, että siellä olisi ollut A:lle soveltuvaa työtä. A olisi päässyt työryhmään, jossa hän oli ilmoittanut haluavansa työskennellä. Kärkimies oli siinä uskossa, että A tulisi työhön, mutta näin ei ollut tapahtunut. A ei ollut ilmoittanut kärkimiehelle, että hän ei tulekaan työhön.
Koska A oli poissa työstä 8.3. alkaen ilmoittamatta työnantajalleen pätevää syytä poissaololleen, työnantaja käsitteli A:n työsopimusta purkautuneena 15.3.2007 lukien. A irtisanoutui kirjallisesti 16.4.2007.
Työsopimuslain mukaan työntekijällä ei ole irtisanomisoikeutta lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana, jos hän on saanut lomautuksen aikana tiedon lomautuksen täsmällisestä päättymisajankohdasta. Tässä tapauksessa A:lle on ilmoitettu 1.3.2007 täsmällinen työhöntulopäivä 8.3.2007. A:n lomautus siis päättyi 8.3.2007.
A:n osallistuminen palkalliseen työturvallisuuskoulutukseen lokakuussa 2006 katkaisi myös lomautusajan kulumisen eikä lomautus siten ollut jatkunut yhdenjaksoisena 8.3.2007 asti.
Koska A jäi tulematta työhön 8.3.2007, työnantajalla oli oikeus katsoa työsopimus purkautuneeksi. A ei palannut työhön ennen 16.4.2007 päivättyä irtisanoutumisilmoitustaan eikä sen jälkeenkään. Työsopimuslain mukaan työstä poissaolo vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololle oikeuttaa työnantajan käsittelemään työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien.
Koska A:lla on ollut tieto täsmällisestä työhöntulopäivästä eikä hän siihen mennessä ollut irtisanoutunut, ei lomautuksen päättymisen jälkeen tapahtuneella irtisanoutumisella ole enää sitä merkitystä, että hänellä olisi oikeus työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin mukaiseen korvaukseen. Sillä seikalla, milloin A:lle on tehty ilmoitus työsuhteen purkautumisesta, ei ole vaaditun korvauksen suhteen merkitystä.
TODISTELU
Vastaajan kirjalliset todisteet
1. A:n irtisanoutumiskirje
Kantajan kirjalliset todisteet
1.Työnantajan A:lle lähettämä 3.5.2007 päivätty kirje
2. A:n irtisanoutumiskirje
Vastaajan henkilötodistelu
1. Projektipäällikkö B
2. Putkiasentaja C
Kantajan henkilötodistelu
1. Putkiasentaja, eläkeläinen A
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
Kanteessa on vaadittu muun ohella vahvistettavaksi, että Oulun LVI-Ykkönen Oy on rikkonut työehtosopimuksen 5 §:n työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä ja työsopimuslain 5 luvun 7 §:n säännöksiä yhtiön jättäessä maksamatta lomautettuna olleelle A:lle työsopimuslain edellä mainitun säädöksen mukaisesti irtisanomisajan palkan ja vaadittu yhtiötä maksamaan A:lle irtisanomisajan palkka. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta, koska talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimuksessa ei ole sovittu työntekijän irtisanoutumisesta lomautuksen kestäessä.
Työehtosopimuksen 5 §:ssä on sovittu siitä, että talotekniikka-alalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät työehtosopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan sopimuksessa jäljempänä mainituin poikkeuksin. Työehtosopimuksessa on tämän jälkeen määräyksiä muun muassa lomauttamisesta.
Työehtosopimuksessa ei ole sovittu poikettavaksi lomautetun työntekijän työsuhteen päättymistä koskevista työsopimuslain 5 luvun 7 §:n säännöksistä eikä rajattu niitä työehtosopimuksen ulkopuolelle, joten myös näitä työsopimuslain työsuhdeturvaa koskevia säännöksiä noudatetaan työehtosopimuksen osana. Näin ollen kanteen tutkimista vastaan esitetty väite hylätään.
Pääasiaratkaisun perustelut
Tausta ja erimielisyys
Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko työnantajalla ollut työsopimuslain mukaiset perusteet käsitellä A:n työsopimusta purkautuneena, sekä A:n oikeudesta irtisanomisajan palkkaan.
Työn tarjoamisesta esitetty selvitys
C on työskennellyt kärkimiehenä työmaalla, jonne A:n oli tarkoitus palata lomautuksen päätyttyä. C on tuntenut A:n noin 20 vuoden ajan ja hän oli aikaisemminkin työskennellyt kärkimiehenä työryhmässä, jossa A oli mukana. C oli keskustellut B:n kanssa A:n 8.3.2007 tapahtuvasta työhönpaluusta, ja C myös odotti A:n palaavan työhön, koska työmaalla oli tuolloin tarvittu työntekijöitä. A oli ennen mainittua ajankohtaa käynyt katsomassa työkohdetta ja jossain vaiheessa myös keskustellut C:n kanssa työhönpaluusta. A oli muun muassa tiedustellut C:ltä, mitä tämä tekisi, jos olisi sairas. C:n vastaus oli, että hän ei samassa tilanteessa lähtisi työhön. A ei ollut ilmoittanut C:lle, että B olisi antanut luvan olla palaamatta työhön, eikä C ollut saanut tällaista tietoa muualtakaan.
Arviointi ja johtopäätös
Työsopimuslain 5 luvun säännöksiä sovelletaan työnantajan päätökseen tai aloitteeseen perustuvaan työntekijän lomauttamiseen. Työhönpaluuta lomautuksen jälkeen koskevan mainitun luvun 6 §:n mukaan tapauksissa, joissa työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Säännös merkitsee sitä, että työntekijän on palattava työhön työnantajan ilmoittamana ajankohtana, jolloin lomautus myös päättyy.
A:n omasta kertomuksesta samoin kuin B:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että A:lle on 1.3.2007 ilmoitettu hänelle sopivan työn alkamisesta. B:n mukaan aloituspäiväksi on ilmoitettu 8.3.2007. A on tässä yhteydessä suhtautunut jossakin määrin epäröivästi työhönpaluuseen, mutta työnantajan taholta ei kuitenkaan ole annettu ymmärtää, etteikö ilmoitus töiden aloittamisesta olisi voimassa. Esitetty selvitys ei myöskään osoita, että työnantajan ja A:n kesken olisi sovittu töiden aloittamisesta joskus myöhemmin. Sekä B että kärkimiehenä toiminut C ovat olleet siinä käsityksessä, että A tulee työmaalle, jonne hänet oli kutsuttu työhön. Vaikka A ei ole palannut työhön työnantajan hänelle ilmoittamana päivänä, työtuomioistuin katsoo, että työnantajan ilmoitus töiden aloittamisesta on merkinnyt A:n alun perin tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpannun lomautuksen päättymistä. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että lomautuksen jatkamisesta A:n terveydentilaan liittyvistä syistä olisi sovittu.
A on työstä poissaolonsa kestäessä 16.4.2007 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut työnantajalle irtisanovansa työsuhteensa mainitusta päivästä alkaen ja työsopimuslain 5 luvun 7 §:ään viitaten vaatinut neljän kuukauden irtisanomisajan palkan maksamista. Oulun LVI-Ykkönen Oy on 3.5.2007 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut A:lle, että koska A on ollut poissa työstä seitsemän päivää (8.3. -15.3.2007) ilmoittamatta pätevää syytä poissaololleen, työnantaja on työsopimuslain 8 luvun 3 §:n perusteella käsitellyt A:n työsuhdetta purkautuneena 15.3.2007 lukien, minkä vuoksi A:lla ei ole oikeutta vaatimiinsa korvauksiin.
Työsopimuslaissa ei ole erikseen säännöstä siitä, missä ajassa työnantajan on ilmoitettava työntekijälle työsopimuksen purkautuneeksi katsomisesta. Työsopimuslain 8 luvun 2 §:ssä on kuitenkin säännös luvun 1 §:n mukaisen purkamisoikeuden raukeamisesta lyhyessä määräajassa purkuperusteen ilmenemisestä. Vaikka säännös ei suoraan sovellu nyt esillä olevan kaltaisiin tilanteisiin, työtuomioistuin katsoo työsopimussuhteissakin noudatettavan oikeudellisen varmuuden edellyttävän, että myös purkautuneena pitäminen on pyrittävä saattamaan toisen sopijapuolen tietoon tarpeetonta viivytystä välttäen.
Tässä tapauksessa työnantajan ilmoitus siitä, että se on käsitellyt A:n työsopimusta purkautuneena, on toimitettu A:lle noin puolitoista kuukautta sen päivän jälkeen, josta lukien työnantaja on ilmoittanut pitävänsä A:n työsopimusta purkautuneena, ja vasta kahden ja puolen viikon päästä siitä, kun A on ilmoittanut työnantajalle irtisanovansa työsuhteensa. Tätä ennen työnantaja ei ole yrittänyt tavoittaa A:ta tai ryhtynyt muihinkaan työsuhteen päättämistä tarkoittaviin toimiin. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että Oulun LVI-Ykkönen Oy ei ole voinut enää 3.5.2007 pätevästi vedota siihen, että A:n työsopimus on katsottu purkautuneeksi 15.3.2007. A:n työsopimus on siten päättynyt hänen itsensä 16.4.2007 toimittamaan työsopimuksen irtisanomiseen.
Työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaan, jos hän irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää. Säännös koskee vain tilannetta, jossa lomautus jatkuu. Säännös ei näin ollen tule sovellettavaksi tilanteessa, jossa lomautuksen voidaan katsoa päättyneen sen johdosta, että työnantaja on tehnyt lomautetulle työntekijälle työtarjouksen. Siten A:lla ei työsopimuksensa irtisanomisen johdosta ole oikeutta kanteessa vaadittuun irtisanomisajan palkkaan.
Kun A:n työsopimus on päättynyt hänen itsensä toimittamaan työsopimuksen irtisanomiseen, ei hänellä myöskään ole oikeutta kanteessa työsopimuksen perusteettoman päättämisen johdosta vaadittuun korvaukseen. Edellä esitetyt lomautuksen ja työsuhteen päättymiseen liittyvät seikat huomioon ottaen työtuomioistuimen ei ole tarvetta ottaa kantaa siihen seikkaan, onko A:n osallistuminen työturvallisuuskoulutukseen katkaissut lomautuksen.
Oikeudenkäyntikulut
Jutun hävitessään Rakennusliitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja Oulun LVI-Ykkönen Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 3.750 euroa, mitä ei ole riitautettu.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Rakennusliitto ry velvoitetaan korvaamaan LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n ja Oulun LVI-Ykkönen Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.750 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Mikkola, Virtanen, Sutela, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.