Labor court dismisses union claim that site work counts as main headquarters when manager is daily present.

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa on sovittu siitä, että mikäli urakkatyöryhmän jäsenmäärä kohoaa vähintään seitsemään, korvataan osa ensimmäisen kärkimiehen työajasta urakan ulkopuolella työryhmän suuruudesta riippuen työehtosopimuksessa sovituin tavoin. Urakan ulkopuolista korvausta ei kuitenkaan makseta, jos talotekniikka-alan työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka on työkohteessa.

Kysymyksessä olevassa tapauksessa työnjohtajalla ei ole ollut kiinteää työpistettä työmaalla, mutta hän oli riidattomasti ollut työssä työkohteessa lähes päivittäin ja tuntuva osa hänen työajastaan oli kulunut työkohteessa. Kun hänellä ei myöskään ole ollut samaan aikaan hoidettavanaan muita työkohteita, työehtosopimuksen mukaisena työnjohdon pääasiallisena sijoituspaikkana voitiin pitää kysymyksessä olevaa työkohdetta. Työnantajalla ei siten ollut velvollisuutta kanteessa vaaditun urakan ulkopuolisen korvauksen maksamiselle.

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

VASTAAJA

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry

KUULTAVA

YIT Kiinteistötekniikka Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 18.8.2008

Pääkäsittely 29.9.2008

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Talotekniikkaliitto ry:n ja Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry (nykyisin Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry) sekä Sähköalojen ammattiliitto ry:n välillä ajaksi 2002 - 2005 tehdyssä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa ovat muun ohella seuraavat määräykset:

7 § B URAKKAPALKAT

7.2.7 Kärkimies

Työnantajan on nimettävä kuhunkin alkavaan rakennuskohteeseen kärkimies, joka edustaa työryhmää työmaalla. Kärkimiehelle ei kuulu varsinaiseen työnjohtoalueeseen kuuluvat tehtävät.

Urakkaryhmän jäsenmäärän kohotessa seitsemään korvataan osa ensimmäisen kärkimiehen työajasta urakan keskituntiansion mukaan urakan ulkopuolella seuraavasti:

Työryhmän jäsenmäärä

7-10..........10 %

11-15........20 %

16-20........30 %

yli 20........40 %

Mikäli talotekniikka-alan työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka on työkohteessa, ei urakan ulkopuolisia prosentteja makseta.

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut vahvistettavaksi, että YIT Kiinteistötekniikka Oy on velvollinen maksamaan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 2002 - 2005 määräyksen 7.2.7 mukaisesti työryhmälle ensimmäisen kärkimiehen työajasta urakan keskituntiansion mukaan urakan ulkopuolella maksettavan korvauksen viikon 40/2004 ja viikon 30/2006 välisenä aikana tehdystä ICT-talon sähköurakasta.

Sähköalojen ammattiliitto ry on lisäksi vaatinut Tieto- ja Tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen.

Perusteet

YIT Kiinteistötekniikka Oy on kieltäytynyt korvaamasta ICT-talon sähköurakan viikon 40/2004 ja viikon 30/2006 välisenä aikana tehneelle urakkaryhmälle ensimmäisenä kärkimiehenä toimineen A:n työaikaa, jonka A on käyttänyt tehtäviin, joista edellä mainittu korvaus on työehtosopimuksen mukaan maksettava. Yhtiö on vedonnut kieltäytymisensä perusteeksi siihen, että sähkötyönjohtaja on hoitanut urakka-ajan vain kyseistä työmaata, käynyt päivittäin työmaalla ja työskennellyt urakkakohteesta viiden minuutin matkan päässä sijainneessa yhtiön toimipisteessä.

Työehtosopimuksen mukaan urakan ulkopuoliset prosentit voidaan jättää maksamatta vain, jos työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka on työkohteessa. Työnjohtajan pääasiallinen sijoituspaikka ei ole ollut työkohteessa, vaan yhtiön muualla sijainneessa toimipisteessä. Koska työnjohtaja on työskennellyt yli puolet ajasta muualla kuin työkohteessa, hänen pääasiallinen sijoituspaikkansa ei ole ollut työkohteessa. Työnjohtajalla ei ole ollut minkäänlaista toimistoa tai työpistettä työkohteessa. Työnjohtaja on hoitanut tehtävänsä yhtiön muualla sijaitsevasta toimipisteestä käsin ja hoitanut työmaata kuten mitä tahansa muuta kohdetta vain käymällä työmaalla. Näin ei ole tapahtunut edes joka päivä.

Sähkötyönantajain Liitto ry:n vuonna 1988 julkaisemasta työehtosopimuksen soveltamisoppaasta ilmenee, että urakan ulkopuolisten prosenttien maksamisen tarkoituksena on korvata urakkaryhmälle ensimmäisen kärkimiehen muihin tehtäviin kuin urakkatyön tekemiseen käyttämä työaika.

Liittojen välisissä neuvotteluissa työnantajapuoli on väittänyt, että yhtiön käytäntö on täyttänyt työehtosopimuksen määräykset. Ei ole kuitenkaan olemassa sellaista työehtosopimuskäytäntöä, jonka mukaan työnjohdon voitaisiin katsoa olevan sijoitettu pääasiallisesti työkohteeseen, jos työjohtaja on pääasiallisesti ollut sijoitettu muualle kuin työkohteeseen.

Erimielisyyttä koskeneissa työehtosopimuksen mukaisissa neuvotteluissa ei ole päästy sovintoon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry on vastauksessaan, johon YIT Kiinteistötekniikka Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto ja YIT Kiinteistötekniikka Oy ovat lisäksi vaatineet Sähköalojen ammattiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 7 § B Urakkapalkat kohdassa 7.2.7 kohdassa tarkoitetun kärkimieslisän maksaminen ei ole ehdotonta kaikissa tilanteissa, vaan työehtosopimuksessa todetaan, että mikäli talotekniikka-alan työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka on työkohteessa, ei urakan ulkopuolisia prosentteja makseta.

Työehtosopimuksessa ei ole erikseen määritelty tiettyjä tehtäviä, joita työnjohdon tulisi hoitaa työmaalla, jotta urakkaryhmälle ei maksettaisi työehtosopimuksen mukaisia prosentteja kärkimiehen tunneista, vaan työehtosopimuksessa puhutaan vain työnjohdon sijoittumisesta.

Kanteessa mainitussa sähköasennusalan työehtosopimuksen soveltamisoppaassa todetaan kanteessa lainatun lisäksi, että ”mikäli työmaalla on jatkuvasti työnjohtaja, siirtyy työnjohtoon liittyvä osa kärkimiestehtävistä tälle eikä näin ollen urakan ulkopuolisia tunteja kärkimiehelle makseta. Tämä edellyttää kuitenkin, että työnjohtaja on nimetty hoitamaan vain ko. työmaata, jolloin on lähdettävä siitä, että työnjohtaja on todella jatkuvasti työmaalla, voiden kuitenkin hoitaa osan tehtävistään myös liikkeen toimipaikasta käsin.”

ICT-talon sähköasennuksesta vastaavana projektinhoitajana toimi E. E:llä ei kysymyksessä olevan työmaan aikana ollut muita työmaita hoidettavanaan. Työn aikana E säilytti tietokoneensa työmaan lähellä sijaitsevassa YIT:n toimipisteessä. Matkaan kuluu nopeusrajoituksia noudattamalla alle 5 minuuttia.

E kävi työmaalla lähes päivittäin. E on niin ikään hoitanut työntekijöiden työmaahan perehdytykset sähköurakoinnin osalta. E ei missään vaiheessa saanut palautetta huonosta tavoitettavuudesta.

YIT Kiinteistötekniikka Oy:n LVS-työnjohdon sijoittuminen täyttää siten työehtosopimuksen määräyksen, jonka mukaan urakan ulkopuolisia prosentteja ei makseta, mikäli talotekniikka-alan työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka on ollut työkohteessa. Tapauksen kokonaisarvioinnissa on lisäksi otettava huomioon se seikka, että ICT-talon työmaalla oli koko urakan ajan varastomies, joka muun muassa hoiti tavarahaalaukset työkohteeseen sekä otti tavarat vastaan toimittaen sen jälkeen vastaanottoasiakirjat kärkimiehelle. Kärkimiehen aikaa ei siten kulunut näidenkään tehtävien hoitamiseen.

TODISTELU

Kantajan henkilötodistelu:

1) Sähköasentaja A

2) Sähköasentaja B

3) Liittosihteeri C

Vastaajan henkilötodistelu:

1) Asennuspäällikkö D

2) Projektinhoitaja E

3) Asiamies F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 7 §:n B 7.2.7 kohdassa on sovittu siitä, että mikäli urakkaryhmän jäsenmäärä kohoaa vähintään seitsemään, korvataan osa ensimmäisen kärkimiehen työajasta urakan ulkopuolella työryhmän jäsenmäärän suuruudesta riippuen mainitussa kohdassa sovituin tavoin. Urakan ulkopuolisia prosentteja ei määräyksen mukaan makseta, jos talotekniikka-alan työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka on työkohteessa.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko YIT Kiinteistötekniikka Oy:n Turussa olleen ICT-talon sähköurakkakohteessa työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka ollut työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla työkohteessa siten, että työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa määräyksessä tarkoitettuja urakan ulkopuolisia prosentteja.

Työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta esitetty selvitys

C, joka on vuonna 2002 tullut Sähköalojen ammattiliitto ry:hyn työehtoasiamieheksi ja joka nykyisin työskentelee liittosihteerinä, on kertonut, että tulkittavana oleva määräys on nykyisessä muodossaan ollut työehtosopimuksessa vuodesta 2000 alkaen. Työehtosopimukseen on kuitenkin jo tätä ennen ainakin 1980-luvulta lähtien sisältynyt vastaava määräys urakan ulkopuolisten prosenttien maksamisesta. Määräyksen tarkoituksena on suorittaa urakkaryhmälle korvausta siitä, että kärkimiehellä ei asennusryhmän kasvamisesta aiheutuvien lisätehtävien vuoksi ole mahdollisuutta osallistua täysipainoisesti varsinaiseen urakkatyöhön. Työntekijäliiton tulkinta on aina ollut työehtosopimuksen sanamuodon mukainen eli urakan ulkopuolisia prosentteja ei tarvitse maksaa niissä tilanteissa, joissa työnjohto sijaitsee varsinaisessa työkohteessa. Työntekijäliiton tietoon ei ole tullut esillä olevan tapauksen lisäksi muita sellaisia tapauksia, joissa työnjohto ei ole sijainnut työmaalla.

F, joka on on ollut työnantajaliiton palveluksessa noin 19 vuoden ajan, on kertonut tulkittavana olevan määräyksen tarkoituksesta kuten C. F:n mukaan urakan ulkopuolisten prosenttien maksamista koskeva määräys on sisältynyt työehtosopimukseen jo ilmeisesti vuodesta 1974 alkaen. Nyt esillä oleva erimielisyys on ensimmäinen F:n tietoon tullut tapaus, jossa erimielisyyttä on syntynyt siitä, tuleeko urakan ulkopuoliset prosentit maksaa urakkaryhmälle. F:n näkemyksen mukaan työnjohdon sijoittuminen työmaalle ei kovinkaan paljoa helpota kärkimiehen tehtäviä. Mitään sellaisia tiettyjä työtehtäviä ei ole, jotka kuuluisivat työnjohdolle siinä tapauksessa, että työnjohto on sijoittunut työkohteeseen. Teollisuuden kohteissa edellytetään yleensä työnjohdon olemista työkohteessa. F:llä ei ollut tietoa siitä, maksetaanko rakennuskohteissa yleisesti työehtosopimuksessa tarkoitetut urakan ulkopuoliset prosentit.

F on edelleen kertonut, että määräyksen soveltamisen kannalta merkityksellistä ei ole se, missä työnjohto istuu, vaan merkitystä on sillä, mitä työnjohto tekee. Nyt esillä olevassa tapauksessa työnjohtaja on käynyt päivittäin aamuisin työmaalla ja tuolloin pystynyt hoitamaan töiden järjestelyyn liittyvät asiat. Työnjohtaja toimipiste, jossa työnantajalle kuuluvien velvoitteiden hoitamisessa tarvittavat mapit ja tietotekniikka ovat sijainneet, on myös ollut varsin lähellä työkohdetta.

ICT- talon sähköurakkatyömaan työnjohtotehtävien hoitamisesta esitetty selvitys

A on toiminut kysymyksessä olevan ICT-talon sähköurakkatyömaan ensimmäisenä kärkimiehenä ja B työmaan toisena kärkimiehenä. A:n ja B:n kertomuksista on käynyt ilmi, että kysymyksessä oleva työmaa oli kooltaan yli 34 000 neliömetriä ja vahvavirtapuolen sähköasentajia työmaalla oli yli 30. Sähköasentajien työnjohtajana toiminut E on käynyt työmaalla päivittäin. A:n mukaan E kävi enimmäkseen neuvotteluja tilaajan edustajien kanssa. Tähän työhön liittyi mahdollisesti jotain sellaista, joka helpotti kärkimiehen työtä. E ja toinen kärkimiehistä osallistuivat urakoitsijapalavereihin. A:n mukaan E ei osallistunut kärkimiehen tehtäviin ja puuttui muutoinkin vähän työmaan asioihin. A jakoi työt ja näytti, miten työt tehdään, sekä tilasi tarvikkeita. B:n mukaan E ei tehnyt projektinhoitoon liittyviä tehtäviä sen enempää kuin hän olisi tehnyt, jos hänellä olisi ollut hoidossaan useita työmaita.

A:n ja B:n mukaan yhtiön yleinen menettely Turun alueella on se, että työnjohto ei ole ollut sijoitettuna työmaalle. Ainoastaan yhdessä tapauksessa työnjohto on ollut sijoitettuna työmaalle. Yhtiö on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta maksanut urakan ulkopuoliset prosentit urakkaryhmälle.

YIT Kiinteistötekniikka Oy:n asennuspäällikkönä toimivan D:n mukaan yhtiön Turun alueen asennustoiminta on kanteessa tarkoitettuna ajankohtana ollut hänen vastuullaan. ICT-talon sähköurakkatyömaan kestäessä E:n vastuulla on ollut vain kysymyksessä oleva työmaa. D on ollut päivittäin puhelimitse yhteydessä E:hen. Näiden yhteydenottojen perusteella D on saanut käsityksen siitä, että E on ollut päivittäin työmaalla. Iltapäivin E on työskennellyt yhtiön kiinteässä toimipaikassa. Työkohteessa ollessaan E on osallistunut urakoitsijakokouksiin, tehnyt tilauksia, osallistunut tarkastuksiin ja sopinut kärkimiehen kanssa työhön liittyvistä asioista. Yhtiön Turun alueen työkohteissa ei työnjohtajilla ole omaa työpistettä.

E on toiminut ICT-talon sähköurakkatyömaalla projektinhoitajana. Kysymys on ollut niin suuresta projektista, että muiden projektien hoitaminen samaan aikaan ei ole ollut mahdollista. E on käynyt työmaalla päivittäin ja tarpeen niin vaatiessa käyntejä on voinut olla päivässä useampiakin. Yli puolet E:n työajasta on kulunut työmaalla. Työkohteessa hän on perehdyttänyt asentajia eri töihin ja tehnyt eri toimijoiden kanssa työmaakierroksia sekä hoitanut rahaan liittyviä toimintoja. Töiden jako ja tavaroiden lisätilaukset ovat kuuluneet kärkimiehelle, mutta E on antanut kärkimiehelle näihin liittyviä ohjeita. Koska Selin on kysymyksessä olevan työkohteen aikana voinut keskittyä vain tähän työkohteeseen, on hän voinut hoitaa myös kärkimiehelle kuuluvia töitä.

Arviointi ja johtopäätökset

Sähköasennusalaa koskevassa työehtosopimuksessa on esitetyn selvityksen mukaan 1970 -luvulta alkaen ollut nykyiseen työehtosopimukseen sisältyviä määräyksiä vastaavat määräykset urakan ulkopuolisten prosenttien maksamisesta urakkaryhmälle samoin kuin määräys siitä, että näitä prosentteja ei makseta, mikäli työnjohdon sijoituspaikka on työkohteessa. Asianosaisten välillä vallitsee yksimielisyys siitä, että määräyksessä työnjohdolla tarkoitetaan sähköalan ammattitaidon omaavaa työnjohtoa. Työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä ei ennen nyt esillä olevaa tapausta ole ollut esillä erimielisyyttä, jossa olisi ollut kysymys siitä, onko työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka ollut työkohteessa siten, että velvollisuutta urakan ulkopuolisten prosenttien maksamiseen ei ole.

Työehtosopimusmääräyksen tarkoituksesta esitetyn selvityksen mukaan urakan ulkopuolisten prosenttien maksamista koskevien määräysten tarkoituksena on korvata urakkaryhmälle ansionmenetystä, joka aiheutuu siitä, että kärkimiehen työaikaa kuluu urakkaryhmän koon kasvaessa muuhun kuin varsinaiseen urakkatyön tekemiseen. Jos taas työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka on työkohteessa, kärkimiehen katsotaan voivan osallistua täysipainoisemmin myös itse urakkatyön tekemiseen, minkä johdosta urakan ulkopuolisia prosentteja ei makseta.

Todistajien kertomuksista on käynyt ilmi, että YIT Kiinteistötekniikka Oy:n Turun alueella työmaiden työnjohto ei ole ollut sijoitettuna työkohteisiin, vaan työnjohto on sijoitettu yhtiön kiinteään toimipisteeseen. A:n ja B:n kertoman mukaan yhtiö on yhtä tapausta lukuun ottamatta maksanut työkohteissa työskennelleille urakkaryhmille työehtosopimuksen mukaiset urakan ulkopuoliset prosentit. Selvitystä ei ole esitetty siitä, onko todistajien mainitsemissa tapauksissa työnjohdon vastuulla ollut samaan aikaan yksi vai useampiakin työkohde. Muuta selvitystä alan käytännöstä ei ole esitetty.

Määräyksen sanamuoto "pääasiallinen sijoituspaikka" voidaan ymmärtää siten, että työnjohdon toimipisteen tulisi olla asianomaisessa työkohteessa. Toisaalta sanamuoto mahdollistaa työtuomioistuimen mielestä myös tulkinnan, jonka mukaan riittävää on, että työnjohto on siten osoitettu tiettyyn työkohteeseen, että työnjohdon pääasiallisena vastuualueena on tämän kohteen työnjohto ja olosuhteet muutoin ovat sellaiset, että päivittäinen työnjohto voidaan asianmukaisesti hoitaa.

Esitetyn selvityksen mukaan E:n kiinteä työpiste on sijainnut alle viiden minuutin ajomatkan päässä ICT-talon urakkatyömaalta. E on käynyt työpaikalla lähes päivittäin ja toisinaan useammin kuin kerran. B:n kertoman mukaan E on ollut päivittäin työmaalla noin puoli tuntia, kun taas E:n itsensä kertoman mukaan hänen työajastaan reilusti yli puolet on kulunut työkohteessa. E:llä ei kysymyksessä olevana aikana ole ollut muita työkohteita vastattavanaan, vaan hän on keskittynyt tämän laajan projektin hoitamiseen. Koska E on voinut keskittyä vain tähän yhteen työkohteeseen, on hän kertomansa mukaan voinut tehdä myös sellaisia tehtäviä, joista kärkimies olisi muussa tapauksessa joutunut huolehtimaan.

Vaikka E:llä ei ole ollut kiinteää työpistettä ICT-talon urakkatyömaalla, on hän kuitenkin riidattomasti ollut työssä työkohteessa lähes päivittäin ja tuntuva osa hänen työajastaan on kulunut työkohteessa. Kun hänellä ei myöskään ole ollut samaan aikaan hoidettavana muita työkohteita, työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen mukaisena työnjohdon pääasiallisena sijoituspaikkana voidaan pitää kysymyksessä ollutta työkohdetta. Näin ollen YIT Kiinteistötekniikka Oy:llä ei ole velvollisuutta kanteessa vaaditun urakan ulkopuolisen korvauksen maksamiselle.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja YIT Kiinteistötekniikka Oy jutun voittaessaankin saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja YIT Kiinteistötekniikka Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Sutela, Vertanen ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.