Labor court dismissed claim that continuous three-shift workers were entitled to extra holiday leave under collective agreement.

Paperiteollisuuden työehtosopimukseen osalliset olivat työehtosopimusratkaisun yhteydessä sopineet mahdollisuudesta teettää työtä työehtosopimuksen mukaisten joulu- ja juhannusseisokkien aikana. Samalla oli sovittu ylimääräisten vuorovapaiden antamisesta, jotta henkilökohtainen keskimääräinen vuotuinen työaika ei pitene seisokkiaikaisen työn johdosta. Jutussa oli riitaa siitä, koskiko määräys myös keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeviä työntekijöitä.

Esitetyn selvityksen mukaan osapuolet olivat neuvotteluissa jääneet eri kannoille tästä kysymyksestä, ja määräyksen yhteyteen oli myös otettu erimielisyyteen viittaava maininta. Siten osapuolten tarkoituksena ei katsottu olleen sopia, että keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevillä työntekijöillä olisi oikeus työehtosopimuksessa entuudestaan olleesta ansaintasäännöstä poikkeaviin, ylimääräisiin vuorovapaisiin.

Antaessaan joulu- ja juhannusseisokkina työssä olleille keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeville työntekijöille yhden vuorovapaan vähemmän kuin heillä oli ollut seisokkiaikana työvuoroja ei työnantaja ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Työnantajaliitto ei näin ollen ollut myöskään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 93

KANTAJA

Paperiliitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Metsäteollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Myllykoski Paper Oy, Anjalankoski

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 23.5.2007

Pääkäsittely 18.9.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välillä 1.7.2005 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa numero 43 on muun ohella seuraavat määräykset:

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6.4.4 Töiden jatkaminen tes-seisokkina

Joulu- tai juhannusseisokkiajat ovat edellä 6.4.1 kohdassa määräystä poiketen niiden työntekijöiden säännöllistä työaikaa, joiden työ jatkuu tes-seisokin ajan.

Työnantajan tulee ilmoittaa työvuorojärjestelmän mukaisesta työskentelyn jatkamisesta tes-seisokkina asianomaisille työtään jatkaville työntekijöille vähintään kaksi kuukautta ennen seisokin alkamista. Pääluottamusmiehelle ja työskentelyä jatkavien työosastojen osaston luottamusmiehelle varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä työskentelystä seisokkiaikana ennen työnantajan sitä koskevan ilmoituksen antamista. Liitto-osapuolet suosittelevat, että samassa yhteydessä sovitaan vuorovapaiden antamisen yleisistä periaatteista. Seisokin aikainen työskentely tapahtuu ilmoitetun mukaisesti riippumatta viimemainitun neuvottelun lopputuloksesta.

Tässä kohdassa tarkoitettuun työskentelyyn noudatetaan muutoin työehtosopimuksen tes-seisokkiaikaista työskentelyä koskevia määräyksiä

6.8.13 Tes-seisokeista ansaittavat vuorovapaat (tam 37, 27, 17)

Työntekijä, jonka säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin ajan, ansaitsee kutakin seisokkia kohti 3 vuorovapaata tam 37:ssä, 2 vuorovapaata tam 27:ssä ja yhden vuorovapaan tam 17:ssä.

Asianosaisliittojen välillä 29.11.2005 tehdyssä paperiteollisuuden työehtosopimuksen muuttamista koskevassa pöytäkirjassa on muun muassa seuraava määräys:

3. Vapaiden antaminen eräissä tilanteissa

Valtakunnansovittelijan pöytäkirjassa koskien Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n välisen työriidan sovittelua todetaan seuraavaa:

Todettiin, että seisokkiaikaisen työskentelyn perusteella syntyvät vapaat tulee antaa siten, että henkilökohtainen keskimääräinen vuotuinen säännöllinen työaika ei pitene. Tämä kysymys saattaa käytännössä tulla ajankohtaiseksi työaikamuodoissa tam 17 ja 27 ja koskee noin 100-200 työntekijää.

Osapuolilla on erilainen tulkinta edellä todetun sovittelijan pöytäkirjan kohdan sisällöstä.

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Myllykoski Paper Oy on toiminut paperiteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n ja siihen liittyvän pöytäkirjamerkinnän vastaisesti antaessaan verotusvuoden 2006 aikana ykkösvuoron työntekijöille seisokkityön korvauksena vähemmän vuorovapaita kuin mitä heillä on ollut seisokkiaikana työvuoroja, ja

tuomitsee Metsäteollisuus ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi.

Paperiliitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n ja Myllykoski Paper Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 4.1 kohdassa on sovittu siitä, että keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä työskentely keskeytetään jouluna ja juhannuksena lukuun ottamatta vartiointia, voimalaitoksia ja muita niihin verrattavia työosastoja, joiden keskeytymätön käynti on välttämätöntä. Määräys koskee keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa tehdään työtä keskeytymättä kolmessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa (työaikamuoto 37), sekä seitsemänä päivänä viikossa tehtävää jatkuvaa yksi- ja kaksivuorotyötä ( työaikamuodot 17 ja 27).

Työehtosopimuksen 6 §:ään otettiin vuonna 2005 uusi 4.4 kohta, jonka mukaan 4.1 kohdasta poiketen joulu- ja juhannusseisokin aika on siinä mainittujen työntekijöiden säännöllistä työaikaa, mikäli työnantaja näin ilmoittaa vähintään kaksi kuukautta ennen seisokin alkamista. Uudessa sopimuskohdassa on myös sovittu, että seisokkiaikana työskentelyyn noudatetaan muutoin työehtosopimuksen seisokkityötä koskevia määräyksiä.

Työehtosopimuksen 6 §:n 8.13 kohdan mukaan työtekijä, jonka säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin ajan, ansaitsee kutakin seisokkia kohden kolme vuorovapaata työaikamuodossa 37, kaksi vuorovapaata työaikamuodossa 27 ja yhden vuorovapaan työaikamuodossa 17. Määräystä täydentää valtakunnansovittelijan pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan seisokkityössä ansaitut vapaat tulee antaa siten, että henkilökohtainen keskimääräinen vuotuinen säännöllinen työaika ei pitene. Merkinnän tarkoituksena on, että seisokkityöstä ansaittavia vuorovapaita tulee vuoden aikana jokaisella työntekijällä olla vähintään yhtä monta kuin seisokkien aikana tehtyjä työvuoroja. Merkintä on otettu liittojen 29.11.2005 allekirjoittamaan, työehtosopimusratkaisussa sovitun työaikatyöryhmän työn vahvistaneeseen pöytäkirjaan. Pöytäkirjassa on myös todettu, että osapuolilla on erilainen tulkinta tämän lausuman sisällöstä.

Myllykoski Paper Oy:n paperitehtaalla Anjalankoskella työskenneltiin sekä jouluseisokkina vuonna 2005 että juhannusseisokkina vuonna 2006. Koska työehtosopimuksen 6 §:n 8.6 kohdan mukaan vuorovapaiden ansaintakausi on verovuosi, tulee näitä kahta seisokkia käsitellä yhdessä verovuoden 2006 vuotuista työaikaa määrättäessä.

Myllykosken tehtaan ykkösvuoron työntekijät olivat työssä kolmessa työvuorossa jouluseisokissa ja neljässä työvuorossa juhannusseisokissa. Työnantaja antoi kullekin työntekijälle työehtosopimuksen 6 §:n 8.13 kohdassa tarkoitettuja seisokkityössä ansaittuja vapaita vain kolme kummastakin seisokista eli yhteensä kuusi, mikä merkitsi työntekijöiden työajan pitenemistä yhdellä työvuorolla seisokkityöskentelyn johdosta.

Pääluottamusmies esitti, että ykkösvuoron työntekijöille annettaisiin seitsemän vuorovapaata seitsemästä seisokkien aikaisesta työvuorosta. Työnantaja kieltäytyi tästä vedoten Metsäteollisuus ry:n kiertokirjeisiin. Liittojen välillä erimielisyydestä neuvoteltiin 25.9.2006 ja päädyttiin erimielisyyspöytäkirjan laatimiseen.

Alkuvuonna 2005 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa neuvoteltiin muun muassa pakollisten seisokkien poistamisesta työehtosopimuksesta ja työajan lyhentämisestä. Syntyneen työriidan ratkaisemiseksi valtakunnansovittelija jätti 1.6. ja 21.6.2005 sovintoehdotukset. Jälkimmäisessä sovintoehdotuksessa esitettiin muutettavaksi työehtosopimuksen 6 §:n 8.6 kohdan ja 11 kohdan vuorovapaiden ansaintaa koskevia määräyksiä siten, että työaika seitsemänpäiväisissä työaikamuodoissa lyhenee. Metsäteollisuus ry:n neuvotteluissa ja myös julkisuudessa esittämän mukaan tehty esitys seisokkien poistamisesta toisi työntekijöille paitsi huomattavan ansioiden nousun, myös 11 tuntia lyhyemmän vuosityöajan. Liitot ovat yksimielisesti todenneet, että esitys johtaa vuosityöajan lyhentymiseen useamman vuoden jaksossa tarkasteltuna.

Koska pitkän ajan tasoittumisjaksona usein käytetyn viiden vuoden aikana jonkin tehtaan tai työosaston työskentelemien tes-seisokkien määrä voi vaihdella nollan ja kymmenen välillä, mikään ei takaa sitä, että yksittäinen työntekijä saa hyväkseen yhteisen työajan lyhentymisestä hänelle tulevan vuosityöajan lyhentymisen. Paperiliiton neuvottelijat kiinnittivät huomiota edellä mainittuun epäkohtaan. Todetun ongelman poistamiseksi Paperiliitto esitti sovittavaksi, että yhdenkään työntekijän vuotuinen työaika ei tes-seisokin tai -seisokkien aikana työskentelyn vuoksi voi pidentyä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että työntekijälle annetaan tes-seisokeista ansaittavia vuorovapaita kunkin verovuoden aikana vähintään yhtä monta kuin hänellä on tes-seisokkien aikana tehtyjä työvuoroja.

Jälkimmäisen sovintoehdotuksen jäätyä hyväksymättä avoimista kysymyksistä keskusteltiin pääosin neuvottelukuntien johtoa edustavassa työryhmässä, jota veti valtakunnansovittelija. Tässä työryhmässä sovittiin Paperiliiton edellyttämällä tavalla siitä, että seisokkiaikana työskentelyn johdosta kenenkään henkilökohtainen vuotuinen työaika ei pitene siitä, mitä se työehtosopimuksen 6 §:n 8.2 kohdassa sovitun keskimääräisen viikkotyöajan kautta toteutuneena on. Koska asiaa käsiteltiin useaan otteeseen, ei tämän yhteisymmärryksen sisältö voinut jäädä epäselväksi. Tämä tarkoitus on myös kirjattu selkeästi valtakunnansovittelijan pöytäkirjaan y §:ksi. Tekstiin lisättiin vielä täsmennys siitä, että kysymys saattaa tulla ajankohtaiseksi työaikamuodoissa 17 ja 27. Täsmennyksellä korostettiin sitä, että yksilötasolla ongelma saattaa esiintyä nimenomaisesti näissä työaikamuodoissa. Täsmennyksellä ei kuitenkaan suljettu pois työaikamuotoa 37, koska tämäkin työaikamuoto on sovittu otettavaksi kyseisen takuun piiriin.

Asia oli esillä vielä liittojen työaikaryhmässä syksyllä 2005. Tuolloin Metsäteollisuus ry:n edustaja myönsi sen, että pöytäkirjamerkintää valmisteltaessa oli keskusteltu myös työaikamuodosta 37. Hän kiisti kuitenkin sen, että lopullinen sopimus olisi koskenut mainittua työaikamuotoa.

Myllykoski Paper Oy:ssä syntynyttä erimielisyyttä käsiteltäessä yhtiö on todennut noudattaneensa asiassa Metsäteollisuus ry:n kiertokirjeen ohjeita. Liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa Metsäteollisuus ry on ilmoittanut ennen jouluseisokkia 2005 lähettäneensä kaksi kiertokirjettä, joissa on annettu työnantajille ohjeet olla antamatta kellekään työntekijälle enempää kuin kuusi vuorovapaata kahden tes-seisokin aikana työskentelystä. Kehottaessaan jäsenyrityksiään toimimaan edellä mainitulla tavalla Metsäteollisuus ry on laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa, koska sen on tullut tietää työehtosopimuksen määräysten oikea sisältö.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry on vastauksessaan, johon Myllykoski Paper Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry on vaatinut Paperiliiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Paperiteollisuuden työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa vuonna 2005 todettiin, että työehtosopimuksen 6.8.13 kohdan soveltaminen saattaa käytännössä johtaa siihen, että vuotuinen työaika pitenee jatkuvassa vuorotyössä työaikamuodoissa 17 ja 27 asianomaisen työntekijöiden työvuorojen lukumäärän noustessa yli ansaittujen seisokkivapaiden lukumäärän. Tämän vuoksi valtakunnansovittelijan johdolla käydyssä työriidan sovittelussa oltiin yksimielisiä niin sanottujen ylimääräisten seisokkivapaiden antamisesta työaikamuodoissa 17 ja 27 työskentelevien työntekijöiden henkilökohtaisen vuotuisen työajan tasaamiseksi. Yksimielisyys koski vain mainittuja työaikamuotoja ja se kirjattiin valtakunnansovittelijan pöytäkirjan y §:ään.

Valtakunnansovittelijan pöytäkirjamerkintä ei koske keskeytymättömässä vuorotyössä 37 työskenteleviä työntekijöitä, jotka saavat tes-seisokkityöskentelyn perusteella kolme seisokkivapaata kutakin tes-seisokkia kohden.

Työaikamuodossa 37 työskentelevällä yksittäisellä työntekijällä ei ole oikeutta viikoittaiseen tai vuotuiseen keskimääräiseen työaikaan. Työvuorojärjestelmä toteuttaa kollektiivista yhdenmukaisuutta työntekijöiden kesken luomatta yhdellekään työntekijälle yksilöllistä oikeutta keskimääräiseen työaikaan. Vuositasolla tapahtuvaa arviointia keskeytymättömässä vuorotyössä ei voitu neuvotteluissa hyväksyä senkään vuoksi, että tes-seisokkityöskentelyn johdosta työaika lyhenee viiden vuoden tasoittumisjaksolla tarkasteltuna keskimäärin 11,2 tunnilla vuodessa.

Seisokkivapaiden ansaintaa koskeva käytäntö on ollut työehtosopimuksen 6.8.13 kohdan mukainen ja pöytäkirjamerkintää vastaavaa jo ennen kuin pakollisista seisokeista luopumisesta sovittiin vuonna 2005. Työaikamuodossa 37 työskentelevät vartijat ja voimalaitostyöntekijät ovat jatkuvasti työskennelleet tes-seisokkeina jo pitkään ennen pakollisista tes-seisokeista luopumista. Heidän työskentelyynsä on sovellettu työehtosopimuksen 6.8.13 kohdan periaatteita Paperiliiton esittämättä vaatimuksia heidän vuotuisen työaikansa lyhentämiseksi.

Pöytäkirjamerkinnän sanamuoto velvoittaa huolehtimaan siitä, että työaikamuodoissa 17 ja 27 työskentelevien arviolta korkeintaan noin 200 työntekijän henkilökohtainen keskimääräinen vuotuinen säännöllinen työaika ei pitene. Pöytäkirjamerkinnän tarkka rajaus työaikamuotoihin 17 ja 27 ja noin 100-200 työntekijään osoittaa, ettei pöytäkirjamerkintää laadittaessa ole voitu tarkoittaa työaikamuodon 37 työntekijöitä, joita on noin 12 000. Pöytäkirjamerkinnän sanamuodosta poikkeavaa osapuolten yhteistä tarkoitusta ei ole.

Myllykoski Paper Oy on siten menetellyt työehtosopimuksen mukaisesti, eikä myöskään Metsäteollisuus ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Myllykoski Paper Oy menetellyt paperiteollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n ja paperiteollisuuden työehtosopimuksen muuttamisesta 29.11.2005 tehdyn pöytäkirjan 3. kohdan määräysten vastaisesti antaessaan Anjalankosken paperitehtaalla vuoden 2005 jouluseisokin ja vuoden 2006 juhannusseisokin aikana työssä olleille ykkösvuoron työntekijöille seisokkityön korvauksena vähemmän vuorovapaita kuin heillä on ollut seisokkiaikana työvuoroja.

Todistelu

Seisokkiaikaista työskentelyä ja vuorovapaiden antamista koskevien työehtosopimusmääräysten taustasta ja osapuolten tarkoituksesta työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta todistelutarkoituksessa Paperiliiton puheenjohtajaa A:ta ja todistajina liiton sihteeriä B:tä ja entistä palkkasihteeriä C:tä sekä vastaajan puolesta varatuomari D:tä ja työmarkkinapäällikkö E:tä.

Asianosaiset ovat viitanneet kirjallisina todisteina työehtosopimusosapuolten välillä 29.11.2005 tehtyyn paperiteollisuuden muuttamista koskevaan pöytäkirjaan, valtakunnansovittelijan työehtosopimusneuvottelujen aikana 1.6. ja 21.6.2005 tekemiin sovintoehdotuksiin sekä kantaja lisäksi Myllykoski Paper Oy:n 5.9.2006 tekemään menettelyään koskevaan ilmoitukseen ja Paperiliiton 22.5.2007 päivättyyn selvitykseen seisokkikäynneistä vuosina 2005 - 2007.

Sopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välillä on kevään ja kesän 2005 aikana neuvoteltu uudesta työehtosopimuksesta lakkojen ja pitkäaikaisen työsulun ollessa käynnissä. Työnantajapuolen yhtenä tavoitteena on ollut joulun ja juhannuksen aikaisten tuotantoseisokkien poistaminen. Paperiliiton tavoitteena on tässä yhteydessä ollut työajan yleinen lyhentäminen.

Sopimusneuvotteluja johtivat Paperiliiton puolelta puheenjohtaja A ja liiton sihteeri B. A:n mukaan Paperiliitto piti esillä työaikamuotoja 17 ja 27 räikeimpinä tapauksina seisokkityön aiheuttamasta työajan pidentymisestä, mutta liitto ei rajannut ongelmaa vain näihin työaikamuotoihin. B:n mukaan työnantajapuolikaan ei väittänyt vääräksi Paperiliiton työaikamuodosta 37 esittämiä seikkoja. Metsäteollisuus ry:n puolelta neuvotteluja vetänyt silloinen työmarkkinajohtaja D on kertonut, että liiton hallitus ja työvaliokunta seurasivat tarkoin neuvottelujen kulkua. Saamansa ohjeistuksen mukaisesti työantajapuolen edustajat pitivät neuvotteluissa kiinni siitä, ettei keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeville tullut enää mitään ylimääräistä työajan lyhennystä. Näitä työntekijöitä oli suuri määrä, ja heille oli sopimuksessa tarjolla jo muutenkin runsas kompensaatio seisokkityöstä.

Valtakunnansovittelija on 21.6.2005 tehnyt työriidan ratkaisemiseksi toisen sovintoehdotuksen, joka on tullut hylätyksi. Neuvotteluja on tämän jälkeen vielä jatkettu valtakunnansovittelijan johdolla. Hän on esittänyt neuvottelijoille eräitä sovittelijan pöytäkirjaan merkittyjä ehdotuksia, niiden joukossa ylimääräisiä seisokkivapaita koskevan y §:n. Siinä lausuttiin:

"Todettiin, että seisokkiaikaisen työskentelyn perusteella syntyvät vapaat tulee antaa siten, että henkilökohtainen keskimääräinen vuotuinen työaika ei pitene. Tämä kysymys saattaa käytännössä tulla ajankohtaiseksi työaikamuodoissa tam 17 ja tam 27 ja koskee noin 100 - 200 työntekijää.

Osapuolet voivat antaa asiaa koskevia soveltamisohjeita hyödyntäen tarvittaessa työaikatyöryhmää ohjeita valmisteltaessa."

D on kertonut, että työnantajapuoli oli valmis sopimukseen pääsemiseksi hyväksymään ylimääräiset vuorovapaat, koska ne koskivat vain työaikamuodoissa 17 ja 27 työskentelevien käytännössä pientä joukkoa. Tämän jälkeen osapuolet ovat 1.7.2005 päässeet sopimukseen koko työehtosopimusratkaisusta. Tuolloin allekirjoitetussa työehtosopimuksessa ei ole määräystä ylimääräisistä vuorovapaista, vaan asian viimeistely on jäänyt työehtosopimuksen mukaan asetetulle työaikatyöryhmälle.

Työaikatyöryhmän työskentelyyn osallistunut todistaja E on kertonut työnantajapuolen ehdottaneen syksyllä 2005, että ylimääräisten seisokkivapaiden antaminen työaikamuodoissa 17 ja 27 oleville kirjoitettaisiin muutoksina työehtosopimuksen asianomaisiin kohtiin. Paperiliitto ei voinut hyväksyä tätä, koska näin menetellen työaikamuodossa 37 olevat jäisivät ilman ylimääräisiä vapaita. Ratkaisuksi tuli lopulta, että työehtosopimuksen muuttamisesta 29.11.2005 tehdyn pöytäkirjan 3. kohtaan kirjattiin valtakunnansovittelijan pöytäkirjan y §:n ensimmäisen kappaleen teksti sellaisenaan. Tämän jälkeen määräykseen otettiin Paperiliiton vaatimuksesta viimeinen kappale, joka kuuluu: "Osapuolilla on erilainen tulkinta edellä todetun sovittelijan pöytäkirjan kohdan sisällöstä." Sutelan mukaan Paperiliitto halusi ensin seurata, miten määräystä sovelletaan, ja sitten tarvittaessa viedä asian tuomioistuimeen.

Puheenjohtaja A on vahvistanut, että tulkintaerimielisyyttä koskeva pöytäkirjan maininta koskee juuri työaikamuodossa 37 työskentelevien vuorovapaita. Työaikatyöryhmään Paperiliiton puolelta osallistunut C on kertonut, että maininta tulkintaerimielisyydestä otettiin pöytäkirjaan sen vuoksi, että monet muut työaikatyöryhmän toimeksiantoon kuuluneet keskeiset kysymykset olivat kiinni tästä asiasta.

Arviointi ja johtopäätökset

Seisokkityöstä annettavia ylimääräisiä vuorovapaita koskeva määräys on tullut osapuolten väliseen työehtosopimukseen kesällä ja syksyllä 2005 käytyjen neuvottelujen päätteeksi 29.11.2005 laaditulla työehtosopimuksen muuttamista koskevalla pöytäkirjalla. Määräyksen sisältö on peräisin valtakunnansovittelijan pöytäkirjaan kesäkuussa kirjatusta ehdotuksesta, jonka osapuolet ovat hyväksyneet seisokkityötä koskevien muutosten perusteeksi.

Määräyksen sanamuotoa on sinänsä mahdollista tulkita sekä kanteessa että vastauksessa esitetyllä tavalla. Toisaalta määräykseen on otettu maininta sen tulkintaa koskevasta erimielisyydestä. Esitetyn selvityksen mukaan maininnalla on tarkoitettu vireillä olevan oikeudenkäynnin kohteena olevaa erimielisyyttä työaikamuodossa 37 työskenteleville annettavista ylimääräisistä vuorovapaista. Maininta osoittaa siten, etteivät osapuolet ole päässeet asiasta sopimukseen. Tätä johtopäätöstä tukee työehtosopimusneuvotteluista esitetty muukin selvitys. Asia on ollut kesän ja syksyn 2005 aikana neuvotteluissa esillä, mutta osapuolet ovat olleet sen ratkaisemisesta loppuun asti erimielisiä.

Näistä syistä työtuomioistuimella ei ole perusteita katsoa osapuolten tarkoituksena olleen sopia, että työaikamuodossa 37 olevilla työntekijöillä olisi oikeus työehtosopimuksen 6 §:n 8.13 kohdassa määrätystä ansaintasäännöstä poikkeaviin, ylimääräisiin vuorovapaisiin. Myllykoski Paper Oy ei siten ole toiminut työehtosopimuksen vastaisesti antaessaan ykkösvuoron työntekijöille seisokkityön korvauksena vähemmän vuorovapaita kuin heillä on ollut seisokkiaikana työvuoroja. Myöskään Metsäteollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa. Kanne on näistä syistä hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Paperiliitto on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 1.000 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Paperiliitto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetunkorkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Etu-Seppälä, Reinamo ja M. Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.