Labor court allows union to recover overtime equalization premiums from employer due to invalid deduction.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ordered the employer to pay outstanding overtime equalization premiums to multiple employees after rejecting the employer's claim for their return. The employer had deducted these premiums based on a local agreement that ignored the collective agreement's rule regarding carried-over time, while the union argued the employer's procedure violated the collective agreement. The court ruled that the deduction was unfounded because the local agreement failed to account for previous years' carried-over time, thus establishing the employees' right to the full premiums.
Legislator headnote
AI generated13 § 6 momentin työehtosopimuksen määräykset; 7 § työehtosopimuslaki: The employer cannot unilaterally deduct overtime equalization premiums based on a local agreement if that agreement contradicts the collective agreement's calculation method regarding carried-over time, rendering such deductions unlawful.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys työajan tasaamisvapaita ja tasaamislisiä koskevan paikallisen sopimuksen soveltamisesta.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 91
KANTAJA
Metallityöväen Liitto ry, Helsinki
VASTAAJAT
Teknologiateollisuus ry, Helsinki
Rautaruukki Oyj, Helsinki
ASIA
Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 16.5.2007
Pääkäsittely 17.9.2007
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 17.12.2004 allekirjoitetussa teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava työaikaa koskeva 13 §:n 6 momentin määräys:
4. Työajan tasaamislisä
Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 6,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta.
Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 11 §:n 2 momentin mukaista keskituntiansiota.
Ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita.
Rautaruukki Oyj:n teräspalvelukeskuksessa Järvenpäässä 1.2.1997 solmitussa työajan tasausvapaita ja matkustusajan palkkaa koskevassa paikallisessa sopimuksessa on seuraavat määräykset:
01.02.1997 lähtien maksetaan työajantasausvapaat sekä matka-ajan palkka suoritustaso neljän mukaisella palkalla.
Työajantasausvapaat maksetaan siinä tilijaksossa, jona vapaa pidetään.
KANNE
Vaatimukset
Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa, ettei Rautaruukki Oyj:llä ollut oikeutta työntekijöiden paikalliseen sopimukseen tai työehtosopimukseen perustuvien ansaittujen työajan tasaamislisien takaisinperintään,
velvoittaa Rautaruukki Oyj:n suorittamaan paikallisen sopimuksen vastaisesti perittyjä työajan tasaamislisiä A:lle 380,48 euroa, B:lle 375,45 euroa, C:lle 323,87 euroa, D:lle 248,92, E:lle 185,92 euroa, F:lle 101,47 euroa, G:lle 78,49 euroa, H:lle 23,17 euroa, I:lle 436,35 euroa, J:lle 43,42 euroa, K:lle 10,42 euroa, L:lle 356,52 euroa, M:lle 276,93 euroa, N:lle 245,77 euroa, O:lle 99,98 euroa, P:lle 262,09 euroa, Q:lle 261,64 euroa ja R:lle 79,15 euroa kaikki määrät laillisine korkoineen 15.1.2006 lukien,
tuomitsee Rautaruukki Oyj:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,
tuomitsee Teknologiateollisuus ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja
velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Rautaruukki Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Perusteet
Rautaruukki Oyj:n teräspalvelukeskuksessa Järvenpäässä työntekijöiden ja työnantajan välillä on voimassa työehtosopimuksen mukainen 1.2.1997 allekirjoitettu paikallinen sopimus koskien työajan tasaamisvapaata (työajan tasaamislisää). Sopimuksen mukaan työnantaja antaa työajan tasaamisvapaat työntekijöille ja tasaamislisä suoritetaan siinä tilijaksossa, jolloin tasaamisvapaa pidetään.
Yhtiön työtilanne vuoden 2004 loppupuolella oli hyvä ja mainitut 18 työntekijää suostuivat siihen, että vuoden 2004 pitämättömät tasausvapaat voitiin siirtää pidettäväksi vuoden 2005 kesäkuun loppuun mennessä. Siihen työehtosopimus sinänsä antoi mahdollisuuden ja oikeuden. Näille työntekijöille maksettiin asianmukaisesti paikalliseen sopimukseen perustuen työajan tasaamislisä silloin, kun nämä työntekijät vuoden 2005 puolella pitivät siirretyt työajan tasaamisvapaansa. Tämä sama menettely on pätenyt myös muihin yhtiön 80 työntekijään, jotka ovat pitäneet tasausvapaat jo vuoden 2004 puolella.
Vuoden 2005 loppupuolella työnantaja laski vuoden 2005 aikana ansaitut työajan tasaamislisät ja totesi ne määrät, joihin mainitut työntekijät olivat vuoden 2005 puolella oikeutettuja. Työnantaja teki sellaisen johtopäätöksen, että kanteessa mainituille työntekijöille on perusteettomasti maksettu liikaa työajan tasaamislisää. Tällöin työnantaja unohti kokonaan sen, että kyseessä olevat tasaamisvapaat on ansaittu edellisen vuoden eli 2004 puolella. Kun ne on pidetty vuoden 2005 puolella, oli oikein ja paikallisen sopimuksen mukaista, että tasaamislisät myös maksettiin vuoden 2005 puolella. Näin alunperin tapahtuikin, mutta työnantaja peri maksetut saatavat väärin perustein takaisin.
Joulukuussa 2005 tehtiin sopimuksia, joilla korjattiin kesäkuussa 2004 havaittuja työajan tasauslisän virheitä vuosilomapalkassa ja helatorstain ottamisessa huomioon 1.1.2002 lukien. Näillä sopimuksilla ei tarkoitettu nyt kysymyksessä olevia työajan tasauslisiä eikä niiden osalta ole tehty sovintoa. Sellainen sovinto ei edes sitoisi työntekijöitä, kun se olisi vastoin pakottavaa lainsäädäntöä.
Työnantaja on tiennyt menetelleensä väärin ja on siten rikkonut paikallista sopimusta tietensä. Teknologiateollisuus ry on asian erimielisyysneuvotteluissa asettunut tukemaan työnantajaa paikallisen sopimuksen vastaiseen menettelyyn ja on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Teknologiateollisuus ry ja Rautaruukki Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.
Teknologiateollisuus ry ja Rautaruukki Oyj ovat lisäksi vaatineet Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Kanteen kiistämisen perusteet
Työajan tasaamislisistä vuodelta 2004 ja sitä edeltäviltä vuosilta on sovittu työnantajan ja kanteessa mainittujen työntekijöiden kanssa erillisellä sopimuksella marras-joulukuussa 2005. Sen enempää laki kuin työehtosopimuskaan ei kiellä työsuhteen osapuolia sopimasta työntekijän erääntyneitä riitaisia työsuhdesaatavia.
Työnantajan tekemä korjaus vuoden 2005 työajan tasaamislisiin ei kanteessa väitetyin tavoin koskenut vuoden 2004 tasaamislisien takaisinperintää, vaan kyseessä oli vuoden 2005 aikana kertyneiden tasaamislisien ja vuoden 2005 aikana maksettujen tasaamislisien vertaaminen, jonka seurauksena osalta työntekijöistä perittiin liikaa maksettuja lisiä takaisin ja osalle maksettiin lisää. Vuoden 2005 aikana maksettuja tasaamislisiä ei tullut erotella eri vuosien tasaamislisiksi.
Sopimuksia neuvoteltaessa loppuvuodesta 2005 työnantaja on ilmoittanut työntekijöiden edustajalle, että vuoden 2005 osalta tehtiin normaali kertyneiden ja maksettujen tasaamislisien vertailu ja että se voi johtaa takaisinperintään joidenkin työntekijöiden osalta. Sopimuksella on sovittu vuoden 2004 lisät lopullisesti ja vuoden 2005 osalta lisien vertailu tehdään erikseen, kuten sopimuksessa mainitaan.
Yhtiön Järvenpään teräspalvelukeskuksessa on noudatettu työajan tasaamislisien maksamisesta 1.2.1997 tehtyä paikallista sopimusta, jonka mukaan tasaamislisät on maksettu suoritustaso neljän mukaisella palkalla aina silloin kun vapaa on pidetty. Maksukäytäntö on ollut erityisesti työntekijäosapuolen toivomuksen mukainen.
Työehtosopimuksen perusteella työntekijällä oli oikeus työajan tasaamislisään, joka oli 6,3 prosenttia työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta. Tällä oikeudella ei ollut kuitenkaan mitään tekemistä sen kanssa, että työntekijä ja työnantaja voivat jälkikäteen sopia riitaisen asian, muun muassa tasaamislisiä koskevan korvauksen, haluamallaan tavalla. Nyt tehdyssä sopimuksessa on kysymys vuoden 2004 ja sitä aikaisempien vuosien erääntyneiden riidanalaisten tasaamislisien maksamisesta ja sopimisesta jälkikäteen vuonna 2005. Tällaista yksityisoikeudellista sopimista ei työlainsäädäntö eikä muukaan työoikeudellinen normisto kiellä.
Työehtosopimuksen mukaan työajan tasaaminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden aikana tasoittuu keskimääräisiin viikkotyöaikoihin (vapaan määrä 12,5 päivää vuodessa, niin sanotut pekkas-päivät). Sovittaessa voidaan tasaamisvapaa siirtää annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tämä tasaamisvapaa on tuntipaikkaisella työntekijällä aina palkatonta.
Tasaamisvapaat eivät kerry eikä niitä ansaita. Tasaamisvapaana annettavat päivät voidaan siirtää seuraavalle vuodelle pidettäviksi, mutta rahana maksettavaa tasaamislisää ei voida erotella niin, että vertailuvuoden aikana olisi maksettu eri vuosien tasaamislisää. Tasaamislisä on ansaittua, kertyvää korvausta ansion vähentämisestä. Lisän tarkoituksena on korvata edellä mainittujen palkattomien tasaamisvapaiden ansion menetys.
Tasaamislisien vertailu tapahtuu aina kalenterivuosittain koskien kyseisen vuoden aikana kertyneitä ja maksettuja tasaamislisiä. Vertailu tehdään siten, että kalenterivuoden päätyttyä katsotaan työntekijäkohtaisesti, paljonko työntekijälle on kertynyt kalenterivuoden aikana tasaamislisiä. Kertymää verrataan työntekijälle kalenterivuoden aikana todellisuudessa maksettuun tasaamislisään. Jos tasaamislisää on kertynyt enemmän kuin sitä on maksettu, maksetaan työntekijälle puuttuva määrä tasaamislisää. Jos taas tasaamislisää on maksettu enemmän kuin sitä on kertynyt, peritään liikaa maksettu tasaamislisä takaisin työntekijäitä samalla tavoin kuin palkkaennakko. Tämä vertailu ja takaisinperiminen tai puuttuvan osan maksaminen tehdään joka kalenterivuodelta erikseen. Vuoden 2005 vertailussa kyseisen työpaikan työntekijöistä ylivoimaisesti suurin osa eli noin 80 henkeä sai lisää tasaamislisänä, koska näille on kertynyt tasaamislisää enemmän kuin heille on maksettu.
Kanteessa esitetty väittämä tasaamislisän takaisinperinnästä vuodelta 2004 ei siten pitänyt paikkaansa. 15.1.2006 tehty korjaus tarkoitti kalenterivuodelta 2005 tehtävää kertyvän ja maksetun tasaamislisän vertaamista, jonka seurauksena osa työntekijöistä sai lisää tasaamislisää ja osalta sitä perittiin takaisin. Takaisinperinnän perusteena oli se, että työntekijälle on maksettu tasaamislisää enemmän kuin sitä on todellisuudessa kertynyt vuodelta 2005.
Työnanantaja on toiminut asiassa työnantajaliiton ohjeiden mukaan. Työnantajaliitto on katsonut työnantajan toimineen asiassa oikein.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Tausta ja erimielisyys
Rautaruukki Oyj:n teräspalvelukeskuksessa Järvenpäässä on työnantajan ja työntekijöiden edustajien välisellä 1.2.1997 allekirjoitetulla paikallisella sopimuksella sovittu työajan tasaamisvapaiden antamisesta työntekijöille ja työajan tasaamislisien maksamisesta suoritustaso neljän mukaisella palkalla siinä tilijaksossa, jolloin tasaamisvapaa pidetään. Paikallinen sopimus irtisanottiin työnantajan toimesta 18.1.2006 päättymään huhtikuussa 2006. Tämän jälkeen sovellettavaksi tuli työehtosopimuksen määräys tasaamislisien maksamisesta palkanmaksukausittain.
Yhtiössä on vuoden 2004 loppupuolella ollut hyvä työtilanne, minkä johdosta kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden vuoden 2004 pitämättömät tasausvapaat siirrettiin pidettäviksi vuoden 2005 kesäkuun loppuun mennessä. Marras-joulukuussa 2005 työnantaja solmi kunkin työntekijän kanssa sopimuksen, jolla oli tarkoitus kertakorvauksella selvittää palkkaerien laskennassa aiemmin tapahtuneita virheitä. Sopimukset tehtiin vuodelta 2004 ja sitä ennen maksettavaksi erääntyneistä työajan tasaamislisistä ja eräistä muista palkkaeristä. Vuoden 2006 tammikuussa työnantaja peri työntekijöiltä takaisin näille maksettuja tasaamislisiä.
Kantajan mukaan kysymyksessä on ollut aiheeton takaisinperintä, joka on kohdistunut vuodelta 2004 vuodelle 2005 siirrettyjen tasaamisvapaiden perusteella työntekijöille oikein maksettuihin tasaamislisiin. Lisät olivat erääntyneet vuonna 2005 silloin kun siirretyt vapaatkin pidettiin. Vastaajan mukaan nämä lisät olivat erääntyneet vuonna 2004 ja ne oli selvitetty edellä mainituilla marras-joulukuun sopimuksilla. Takaisinperintä sen sijaan koski vuoden 2005 tasaamislisiä, joita oli maksettu enemmän kuin niitä oli tuona vuonna oli kertynyt.
Tasaamislisien maksamisesta esitetty selvitys
Paikallisen sopimuksen ja marras-joulukuussa 2005 tehtyjen sopimusten sisällöstä ja tarkoituksesta on työtuomioistuimessa kuultu kantajan nimeäminä todistajina Metallityöväen Liiton työehtosihteeriä S:ää ja pääluottamusmies, tuotantotyöntekijä T:tä sekä työnantajapuolelta Teknologiateollisuus ry:n silloista asiantuntijaa U:ta ja Rautaruukki Oyj:n henkilöstöpäällikköä V:tä.
Kantaja on viitannut kirjallisina todisteina 1.2.1997 tehtyyn paikalliseen sopimukseen sekä maksettuja ja takaisinperittyjä tasaamislisiä koskevaan, työntekijäkohtaiseen erittelyyn. Vastaajapuoli on viitannut kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden kanssa marras-joulukuussa 2005 tehtyihin sopimuksiin, joihin myös kantaja on kirjallisina todisteina viitannut.
V:n mukaan kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työajan tasaamisvapaita siirrettiin vuodelta 2004 pidettäväksi vuoden 2005 aikana. Työnantaja maksoi heille siirretyiltä työajan tasausvapailta tasaamislisät paikallisen sopimuksen mukaisesti vuonna 2005. Edellisenä vuonna maksetut tasaamislisät oli suoritettu vastaavasti pienempinä. Marras-joulukuussa 2005 tehdyissä sopimuksissa sovittiin vuoden 2004 ja sitä aikaisempien kalenterivuosien tasaamislisistä kokonaisuudessaan. Vuoden 2005 tasaamislisät sovittiin selvitettävän vuoden 2005 lopussa.
Paikallisen sopimuksen ja käytännön ongelmana oli V:n mukaan se, että kun tasaamisvapaista maksettiin tasaamislisiä, niitä ei koskaan vuoden lopussa selvitetty työehtosopimuksessa sovitun työajan tasaamisjärjestelmän vaatimusten mukaisesti. Asianmukainen vuosivertailu tehtiin vuonna 2005 kaikille työntekijöille ja lopputulos oli se, että noin kahdeksallekymmenelle työntekijälle maksettiin lisää tasaamislisää ja kahdeksaltatoista työntekijältä perittiin liikaa maksettua tasaamislisää takaisin.
Arviointi ja johtopäätökset
Työajan tasauslisät on maksettu työntekijöille paikallisen sopimuksen mukaan siinä tilijaksossa jona vapaa pidetään. Kultakin tasausvapaana pidetyltä tunnilta on maksettu paikallisen sopimuksen mukainen tuntipalkka. Jos tasausvapaita on siirretty pidettäväksi seuraavana vuotena, sopimuksen soveltamiskäytäntö on esitetyn selvityksen mukaan ollut sellainen, että myös tällaiselle vapaalle kohdistuvan lisän maksaminen on siirtynyt. Vuodenvaihteessa ei ole tehty mitään vertailulaskelmia. Käytäntö on poikennut työehtosopimuksen mukaisesta järjestelmästä, jossa vapaan pitämisen ajankohta ei vaikuta kunakin vuonna prosenttiperusteisesti kertyvän tasauslisän määrään ja lisän maksamiseen tilikausittain.
Työnantaja on tammikuussa 2006 perinyt työntekijöiltä takaisin näille vuonna 2005 maksettuja tasaamislisiä. Takaisinperintä on koskenut niitä työntekijöitä, jotka olivat siirtäneet vuoden 2004 tasausvapaita seuraavalle vuodelle. Takaisinperityt määrät ovat muodostuneet siten, että työntekijälle paikallisen sopimuksen mukaisesti vuonna 2005 maksettujen tasauslisien määrästä on vähennetty työehtosopimuksen mukaisesti laskettu lisien määrä. Tällöin ei ole otettu huomioon, että maksettujen tasauslisien määrään ovat vaikuttaneet edelliseltä vuodelta siirtyneet tasausvapaat ja tasauslisät. Siirtyneet lisät eivät edellä esitetyn mukaan ole sisältyneet marras-joulukuussa 2005 tehtyjen sopimusten mukaisiin kertakorvauksiin. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että takaisinperintä on ollut aiheetonta, joten työntekijät ovat oikeutettuja kanteessa vaadittuihin työajan tasauslisiin.
Työehtosopimuksen vastainen menettely
Koska asia on ollut tulkinnanvarainen ja Rautaruukki Oyj on menetellyt siinä työnantajaliitolta saamansa ohjeistuksen mukaisesti, yhtiö ei ole rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi myöskään Teknologiateollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.
Oikeudenkäyntikulut
Teknologiateollisuus ry ja Rautaruukki Oyj ovat jutun pääosin hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 10.155,20 euroa, mitä ei ole riitautettu.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, ettei Rautaruukki Oyj:llä ollut oikeutta työntekijöiden paikalliseen sopimukseen perustuvien ansaittujen työajan tasaamislisien takaisinperintään.
Työtuomioistuin velvoittaa Rautaruukki Oyj:n suorittamaan paikallisen sopimuksen vastaisesti perittyjä työajan tasaamislisiä A:lle 380,48 euroa, B:lle 375,45 euroa, C:lle 323,87 euroa, D:lle 248,92, E:lle 185,92 euroa, F:lle 101,47 euroa, G:lle 78,49 euroa, H:lle 23,17 euroa, I:lle 436,35 euroa, J:lle 43,42 euroa, K:lle 10,42 euroa, L:lle 356,52 euroa, M:lle 276,93 euroa, N:lle 245,77 euroa, O:lle 99,98 euroa, P:lle 262,09 euroa, Q:lle 261,64 euroa ja R:lle 79,15 euroa kaikki määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.1.2006 lukien.
Kanteessa esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.
Teknologiateollisuus ry ja Rautaruukki Oyj velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 10.155,20 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Sutela, Lehto ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.
Tuomio on yksimielinen.